2. Aikakirja
35 Josia vietti Jerusalemissa pesahia*+ Jehovan kunniaksi, ja pesah-uhri+ teurastettiin ensimmäisen kuun 14. päivänä.+ 2 Hän asetti papit tehtäviinsä ja rohkaisi heitä huolehtimaan Jehovan temppelin palveluksesta.+ 3 Sitten hän sanoi leeviläisille, koko Israelin opettajille,+ niille, jotka olivat pyhiä Jehovalle: ”Pankaa pyhä arkku temppeliin, jonka Israelin kuningas Salomo, Daavidin poika, on rakentanut.+ Teidän ei enää tarvitse kantaa sitä olkapäillänne.+ Palvelkaa nyt Jumalaanne Jehovaa ja hänen kansaansa Israelia. 4 Valmistautukaa suvuittain ja osastoittain sen mukaan, mitä Israelin kuningas Daavid+ ja hänen poikansa Salomo+ ovat kirjoittaneet. 5 Seisokaa pyhässä paikassa muun kansan,* veljienne, sukujen mukaisesti ryhmiteltyinä, niin että kutakin ryhmää vastaa yksi leeviläissuvun ryhmä. 6 Teurastakaa pesah-uhri,+ pyhittäytykää ja tehkää valmisteluja veljiänne varten, niin kuin Jehova on sanonut Mooseksen välityksellä.”
7 Josia lahjoitti kansalle, kaikille paikalla oleville, pesah-uhreiksi laumoittain uroskaritsoita ja nuoria urosvuohia, yhteensä 30 000, sekä lisäksi 3 000 nautaa. Nämä annettiin kuninkaan omaisuudesta.+ 8 Myös hänen ruhtinaansa antoivat vapaaehtoisen uhrilahjan kansalle, papeille ja leeviläisille. Tosi Jumalan temppelin johtajat Hilkia,+ Sakarja ja Jehiel antoivat papeille 2 600 pesah-uhria ja 300 nautaa. 9 Konanja ja hänen veljensä Semaja ja Netanel sekä leeviläisten esimiehet Hasabja, Jeiel ja Josabad lahjoittivat leeviläisille 5 000 pesah-uhria ja 500 nautaa.
10 Valmistelut saatiin päätökseen, ja papit seisoivat paikoillaan ja leeviläiset osastoittain,+ niin kuin kuningas oli käskenyt. 11 He teurastivat pesah-uhrit,+ ja papit pirskottivat leeviläisiltä saamansa veren+ samalla kun nämä nylkivät eläimet.+ 12 Seuraavaksi he valmistivat polttouhrit jakaakseen ne muulle kansalle, joka oli ryhmitelty suvuittain, niin että ne voitiin uhrata Jehovalle, niin kuin on kirjoitettu Mooseksen kirjaan. Samoin tehtiin naudoille. 13 He kypsensivät* pesah-uhria tulella, niin kuin on tapana,+ sekä pyhiä uhreja padoissa, kattiloissa ja pannuissa, minkä jälkeen he veivät lihan nopeasti koko muulle kansalle. 14 Sitten he valmistivat pesah-aterian itselleen ja papeille, koska papit, Aaronin jälkeläiset, uhrasivat polttouhreja ja rasvapaloja iltaan asti. Siksi leeviläiset valmistivat aterian itselleen ja papeille, Aaronin jälkeläisille.
15 Laulajat, Asafin+ pojat, olivat paikoillaan Daavidin,+ Asafin,+ Hemanin ja kuninkaan näkyjennäkijän Jedutunin+ käskyn mukaan, ja portinvartijat olivat eri porteilla.+ Heidän ei tarvinnut jättää palvelustaan, koska heidän veljensä leeviläiset valmistivat heille pesah-aterian. 16 Näin kaikki Jehovan palvelusta koskevat valmistelut saatiin sinä päivänä päätökseen, niin että pesahia+ voitiin viettää ja polttouhrit uhrata Jehovan alttarilla, kuten kuningas Josia oli käskenyt.+
17 Paikalla olevat israelilaiset viettivät tuolloin pesahia ja happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää.+ 18 Sellaista pesahia ei ollut koskaan vietetty Israelissa profeetta Samuelin ajan jälkeen, eikä kukaan muu Israelin kuningas ollut viettänyt sellaista pesahia kuin Josia,+ papit, leeviläiset, koko paikalla oleva Juuda ja Israel sekä Jerusalemin asukkaat. 19 Tällainen pesah vietettiin Josian 18. hallitusvuotena.
20 Kaiken tämän jälkeen, kun Josia oli kunnostanut temppelin, Egyptin kuningas Neko+ lähti taistelemaan Karkemiiseen Eufratin varrelle ja Josia meni taistelemaan häntä vastaan.+ 21 Silloin Neko lähetti viestinviejiä hänen luokseen sanomaan: ”Miten tämä liittyy sinuun, Juudan kuningas? En minä ole tulossa tänään sinua vastaan vaan taistelen toista kuningashuonetta vastaan, ja Jumala käskee minua kiirehtimään. Lakkaa itsesi takia vastustamasta Jumalaa, joka on kanssani, tai muuten hän tuhoaa sinut.” 22 Josia ei kuitenkaan halunnut kääntyä pois, vaan pukeutui tuntemattomaksi+ taistellakseen Nekoa vastaan. Hän ei kuunnellut Nekon sanoja, jotka olivat lähtöisin Jumalalta,* vaan meni taistelemaan Megiddon+ tasangolle.
23 Silloin jousiampujat ampuivat kuningas Josiaa, ja hän sanoi palvelijoilleen: ”Viekää minut pois täältä, sillä olen vakavasti haavoittunut.” 24 Hänen palvelijansa ottivat hänet alas vaunuista ja kuljettivat hänet hänen toisilla sotavaunuillaan Jerusalemiin. Niin hän kuoli, ja hänet haudattiin esi-isiensä hautaan,+ ja koko Juuda ja Jerusalem surivat Josiaa. 25 Jeremia+ lauloi Josiasta, ja kaikki mies- ja naislaulajat+ laulavat Josiasta surulauluissaan vielä nykyäänkin. Niitä päätettiin laulaa Israelissa, ja ne on merkitty muistiin surulaulujen kokoelmaan.
26 Muista Josian vaiheista – hänen teoistaan, jotka heijastivat uskollista rakkautta ja joita hän teki noudattaessaan sitä, mitä on kirjoitettu Jehovan lakiin, 27 ja hänen toiminnastaan, alusta loppuun asti – on kirjoitettu ”Israelin ja Juudan kuninkaiden kirjaan”.+