2. Aikakirja

32 Sen jälkeen kun Hiskia oli uskollisesti tehnyt näin,+ Assyrian kuningas Sanherib tunkeutui Juudaan. Hän piiritti linnoitetut kaupungit voidakseen murtautua niihin ja vallata ne.+

2 Kun Hiskia näki, että Sanherib oli tullut sotimaan Jerusalemia vastaan, 3 hän neuvotteli ruhtinaidensa ja soturiensa kanssa ja päätti sitten tukkia kaupungin ulkopuolella olevat vesilähteet,+ ja he antoivat hänelle tukensa. 4 Paljon kansaa tuli koolle, ja he tukkivat kaikki lähteet ja maan halki virtaavan puron. He sanoivat: ”Emme halua, että Assyrian kuninkaat tulisivat ja löytäisivät runsaasti vettä.”

5 Lisäksi hän rakensi päättäväisesti uudelleen koko murretun muurin ja teki sen päälle torneja ja sen ulkopuolelle toisen muurin. Hän myös korjasi Daavidin kaupungin Vallin*+ ja valmisti paljon aseita* ja kilpiä. 6 Sitten hän asetti kansalle sotapäälliköitä, kokosi heidät kaupungin portin torille ja rohkaisi heitä* sanoen: 7 ”Olkaa rohkeita ja lujia. Älkää pelätkö älkääkä kauhistuko Assyrian kuningasta+ ja kaikkia hänen joukkojaan, sillä meidän kanssamme on enemmän kuin hänen kanssaan.+ 8 Hän luottaa ihmisvoimaan,* mutta meidän kanssamme on Jehova, meidän Jumalamme, joka auttaa meitä ja taistelee taistelumme.”+ Juudan kuninkaan Hiskian sanat vahvistivat kansaa.+

9 Tämän jälkeen, kun Assyrian kuningas Sanherib oli Lakisin+ edustalla kaikessa kuninkaallisessa mahtavuudessaan,* hän lähetti palvelijansa Jerusalemiin Juudan kuninkaan Hiskian ja kaikkien Jerusalemissa olevien Juudan asukkaiden luo+ sanomaan:

10 ”Näin sanoo Assyrian kuningas Sanherib: ’Mihin te luotatte, kun jäätte Jerusalemiin, vaikka se on piiritetty?+ 11 Eikö Hiskia johda teitä harhaan ja anna teidän kuolla nälkään ja janoon, kun hän sanoo: ”Jumalamme Jehova vapauttaa meidät Assyrian kuninkaan käsistä”?+ 12 Eikö tämä sama Hiskia hävittänyt teidän Jumalanne uhripaikat+ ja alttarit*+ ja sanonut sitten Juudalle ja Jerusalemille: ”Teidän tulee kumartua yhden alttarin edessä ja panna sillä uhreja savuamaan”?+ 13 Ettekö tiedä, mitä minä ja esi-isäni olemme tehneet kaikille kansoille?+ Ovatko muiden maiden kansojen jumalat pystyneet vapauttamaan maataan minun käsistäni?+ 14 Kuka kaikista niistä jumalista, joita esi-isieni tuhoamat kansat palvelivat, on pystynyt vapauttamaan kansansa minun käsistäni? Miten sitten teidän Jumalanne pystyisi vapauttamaan teidät minun käsistäni?+ 15 Älkää siis antako Hiskian pettää itseänne tai johtaa teitä harhaan tällä tavalla!+ Älkää uskoko häntä, sillä minkään kansan tai valtakunnan jumala ei ole pystynyt vapauttamaan kansaansa minun käsistäni eikä esi-isieni käsistä. Vielä vähemmän teidän Jumalanne vapauttaa teidät minun käsistäni!’”+

16 Hänen palvelijansa puhuivat vielä muutakin tosi Jumalaa Jehovaa ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan. 17 Hän myös kirjoitti kirjeitä+ loukatakseen Israelin Jumalaa Jehovaa+ ja puhuakseen häntä vastaan. Niissä sanottiin: ”Niin kuin eivät muiden maiden kansojen jumalat pystyneet vapauttamaan kansaansa minun käsistäni,+ niin ei Hiskian Jumalakaan vapauta kansaansa minun käsistäni.” 18 He huusivat muurilla oleville Jerusalemin asukkaille kovalla äänellä juutalaisten kielellä saadakseen nämä pelkäämään ja kauhistumaan, niin että he voisivat valloittaa kaupungin.+ 19 He puhuivat Jerusalemin Jumalaa vastaan samalla tavoin kuin maan kansojen jumalia vastaan, jotka ovat ihmisten tekemiä. 20 Mutta kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja,+ Amosin poika, rukoilivat tämän vuoksi ja pyysivät apua taivaasta.+

21 Silloin Jehova lähetti enkelin tuhoamaan jokaisen voimakkaan soturin,+ johtajan ja päällikön Assyrian kuninkaan leiristä, niin että kuningas palasi häpäistynä omaan maahansa. Myöhemmin hän meni jumalansa temppeliin, ja siellä jotkut hänen omista pojistaan tappoivat hänet miekalla.+ 22 Näin Jehova pelasti Hiskian ja Jerusalemin asukkaat Assyrian kuninkaan Sanheribin käsistä ja kaikkien muiden käsistä ja antoi heille joka puolella rauhan. 23 Monet toivat lahjoja Jehovalle Jerusalemiin ja arvoesineitä Juudan kuninkaalle Hiskialle,+ ja sen jälkeen kaikki kansat kunnioittivat häntä suuresti.

24 Tuohon aikaan Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Hän rukoili Jehovaa,+ ja tämä vastasi hänelle ja antoi hänelle merkin.*+ 25 Mutta Hiskia ei arvostanut sitä hyvää, mitä hänelle oli tehty, sillä hänen sydämensä ylpistyi. Siksi Jumala vihastui* häneen sekä Juudaan ja Jerusalemiin. 26 Hiskian ylpeä sydän kuitenkin nöyrtyi,+ ja myös Jerusalemin asukkaat nöyrtyivät, eikä Jehovan viha kohdannut heitä Hiskian päivinä.+

27 Hiskia sai aikaa myöten runsaasti rikkautta ja kunniaa,+ ja hän teki itselleen varastoja+ hopeaa, kultaa, arvokkaita kiviä, balsamiöljyä, kilpiä ja kaikkia arvoesineitä varten. 28 Hän teki myös varastopaikkoja viljasatoa, uutta viiniä ja öljyä varten samoin kuin karjasuojia kaikkia erilaisia nautaeläimiä sekä lampaita ja vuohia varten. 29 Lisäksi hän hankki itselleen kaupunkeja sekä paljon pien- ja nautakarjaa, sillä Jumala antoi hänelle hyvin runsaasti omaisuutta. 30 Juuri Hiskia tukki Gihonin+ vesien ylälähteen+ ja johti ne suoraan alas länteen Daavidin kaupunkiin,+ ja Hiskia menestyi kaikessa työssään. 31 Mutta kun Babylonin* ruhtinaiden edustajat lähetettiin kysymään+ tuossa maassa havaitusta merkistä,*+ tosi Jumala jätti hänet yksin pannakseen hänet koetukselle+ ja saadakseen selville kaiken, mitä hänen sydämessään oli.+

32 Muista Hiskian vaiheista ja uskollista rakkautta heijastavista teoista+ on kirjoitettu profeetta Jesajan, Amosin pojan, näkyyn,+ ”Juudan ja Israelin kuninkaiden kirjaan”.+ 33 Lopulta Hiskia meni lepoon esi-isiensä luo, ja hänet haudattiin rinteeseen, jota pitkin noustaan Daavidin poikien hautapaikkoihin.+ Koko Juuda ja Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunniaa, kun hän kuoli. Hänen pojastaan Manassesta tuli kuningas hänen tilalleen.