Jesaja
41 ”Kuunnelkaa minua hiljaa,* te saaret.
Kerätkööt kansat voimansa,
tulkoot ja puhukoot sitten.+
Kokoontukaamme yhteen käymään oikeutta.
2 Kuka on herättänyt jonkun auringonnoususta*+
ja kutsunut hänet jalkojensa juureen* jakamaan oikeutta*
antaakseen kansat hänen käsiinsä
ja pannakseen hänet alistamaan kuninkaat?+
Kuka tekee heistä tomua hänen miekkansa edessä,
kuin tuulen lennättämiä oljenkorsia hänen jousensa edessä?
3 Hän ajaa heitä takaa, kulkee esteettä
poluilla, joille hänen jalkansa eivät ole ennen astuneet.
4 Kuka on toiminut ja tehnyt tämän,
kutsunut esiin sukupolvet alusta asti?
5 Saaret ovat nähneet sen ja alkaneet pelätä.
Maan ääret ovat alkaneet vapista.
He kokoontuvat yhteen ja tulevat esiin.
6 Kaikki auttavat toinen toistaan,
ja jokainen sanoo veljelleen: ”Ole luja.”
7 Käsityöläinen vahvistaa kultaseppää,+
ja se, joka tasoittaa pajavasaralla,
vahvistaa sitä, joka takoo alasimen ääressä.
Hän sanoo juotoksesta: ”Se on hyvä.”
Sitten se kiinnitetään nauloilla, ettei se kaatuisi.
8 ”Mutta sinä, Israel, olet palvelijani,+
sinä, Jaakob, jonka olen valinnut,+
ystäväni Abrahamin jälkeläinen,*+
9 sinä, jonka otin maan ääristä,+
ja sinä, jonka kutsuin sen kaukaisimmista osista.
10 Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi.+
Älä ole huolissasi, sillä minä olen sinun Jumalasi.+
Minä vahvistan sinua. Minä varmasti autan sinua.+
Minä todella pidän sinusta kiinni oikeudenmukaisuuden* oikealla kädelläni.’
11 Kaikki, jotka raivostuvat sinulle, häpäistään ja nöyryytetään.+
Niistä, jotka taistelevat sinua vastaan, tehdään loppu, ja he tuhoutuvat.+
12 Sinä etsit niitä, jotka kamppailevat sinua vastaan, mutta et löydä heitä.
Sinua vastaan sotivista tulee kuin olematonta, kuin ei mitään.+
13 Minä, sinun Jumalasi Jehova, tartun oikeaan käteesi,
minä, joka sanon sinulle: ’Älä pelkää. Minä autan sinua.’+
14 Älä pelkää, Jaakob, sinä mato,*+
sinä Israelin kansa. Minä autan sinua”, julistaa Jehova, sinun Lunastajasi,+ Israelin Pyhä.
15 ”Minä olen tehnyt sinusta puimareen,+
uuden kaksiteräisen puimalaitteen.
Sinä poljet vuoret maahan ja murskaat ne
ja teet kukkuloista kuin akanoita.
16 Sinä viskaat ne ilmaan,
ja tuuli vie ne pois,
myrskytuuli levittää ne ympäriinsä.
17 ”Puutteenalaiset ja köyhät etsivät vettä, mutta sitä ei ole.
Heidän kielensä on janosta kuiva.+
Minä, Jehova, vastaan heille.+
Minä, Israelin Jumala, en hylkää heitä.+
Minä muutan erämaan kaislikkoiseksi vesilammikoksi
ja vedettömän maan vesilähteiksi.+
19 Aavikolle minä istutan setrin,
akasian, myrtin ja männyn.+
Aavikkotasangolle minä istutan katajan
yhdessä saarnen ja sypressin kanssa,+
20 jotta kaikki ihmiset näkisivät, tietäisivät,
ottaisivat huomioon ja ymmärtäisivät,
että Jehovan käsi on tehnyt tämän
ja Israelin Pyhä on saanut tämän aikaan.”+
21 ”Esitelkää asianne”, sanoo Jehova.
”Esittäkää perusteenne”, sanoo Jaakobin Kuningas.
22 ”Esittäkää todisteet ja kertokaa meille, mitä tulee tapahtumaan.
tai ilmoittakaa meille, mitä on tulossa.+
23 Kertokaa meille, mitä tapahtuu tulevaisuudessa,
jotta tietäisimme, että olette jumalia.+
Tehkää jotain, hyvää tai pahaa,
jotta voisimme hämmästellä nähdessämme sen.+
24 Tehän olette olematonta,
eikä saavutuksenne ole mitään.+
Jokainen, joka teidät valitsee, on inhottava.+
25 Olen herättänyt erään pohjoisesta, ja hän tulee.+
26 Kuka tästä on kertonut alusta lähtien, niin että tietäisimme,
tai menneisyydestä lähtien, niin että voisimme sanoa: ’Hän on oikeassa’?+
Sitä ei ole ilmoittanut kukaan!
Kukaan ei ole julistanut sitä!
Kukaan ei ole kuullut teiltä mitään!”+
27 Minä sanoin ensimmäisenä Siionille: ”Katso! Täällä he ovat!”,+
ja minä lähetän hyvän uutisen viejän Jerusalemiin.+
28 Minä katselin, eikä ollut ketään,
kukaan heidän joukossaan ei voinut neuvoa.
Pyysin heiltä toistuvasti vastausta.
29 He kaikki ovat harhaa.*
Heidän tekonsa eivät ole mitään.