TOINEN MOOSEKSEN KIRJA

1 Nämä ovat niiden Israelin poikien nimet, jotka tulivat hänen mukanaan* perheineen Egyptiin:+ 2 Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda;+ 3 Isaskar, Sebulon ja Benjamin; 4 Dan ja Naftali; Gad ja Asser.+ 5 Kaikkiaan Jaakobin jälkeläisiä oli 70,* mutta Joosef oli jo Egyptissä.+ 6 Lopulta Joosef kuoli+ samoin kuin kaikki hänen veljensä ja koko se sukupolvi. 7 Israelilaiset* tulivat hedelmällisiksi, ja heidän määränsä alkoi kasvaa suuresti. He lisääntyivät jatkuvasti ja tulivat yhä mahtavammiksi poikkeuksellisen nopeasti, niin että lopulta maa oli heitä täynnä.+

8 Aikanaan Egyptiä alkoi hallita uusi kuningas, joka ei tuntenut Joosefia. 9 Hän sanoi kansalleen: ”Israelin kansa on meitä lukuisampi ja mahtavampi.+ 10 Meidän täytyy toimia viisaasti. Muuten he lisääntyvät edelleen, ja jos syttyy sota, he liittyvät vihollisiimme, taistelevat meitä vastaan ja lähtevät maasta.”

11 Niin heille nimitettiin työnjohtajia, jotka sortivat heitä pakottamalla heidät raskaaseen työhön,+ ja he rakensivat faraolle varastokaupunkeja, nimittäin Pitomin ja Raamseksen.+ 12 Mutta mitä enemmän heitä sorrettiin, sitä enemmän he lisääntyivät ja sitä laajemmalle he levittäytyivät, niin että egyptiläiset olivat kauhuissaan israelilaisten takia.+ 13 Siksi egyptiläiset pakottivat israelilaiset ankaraan orjuuteen.+ 14 He tekivät heidän elämästään kovaa teettämällä heillä raskasta työtä: israelilaiset valmistivat savilaastia ja tiiliä sekä tekivät kaikenlaista orjatyötä pelloilla. Heidät pakotettiin raatamaan ankarissa oloissa kaikenlaisessa orjatyössä.+

15 Myöhemmin Egyptin kuningas puhui heprealaisille kätilöille, jotka olivat nimeltään Sifra ja Puua, 16 ja sanoi heille: ”Kun te autatte heprealaisia naisia synnyttämään+ heidän ollessaan synnytystuolilla, teidän on surmattava lapsi, jos se on poika, mutta jos se on tyttö, se saa jäädä eloon.” 17 Kätilöt kuitenkin pelkäsivät* tosi Jumalaa eivätkä tehneet niin kuin Egyptin kuningas käski, vaan jättivät poikalapset eloon.+ 18 Aikanaan Egyptin kuningas kutsui kätilöt ja sanoi heille: ”Miksi olette jättäneet poikalapset eloon?” 19 Kätilöt sanoivat faraolle: ”Heprealaisnaiset ovat erilaisia kuin egyptiläisnaiset. He ovat vahvoja. Ennen kuin kätilö ehtii heidän luokseen, he ovat jo synnyttäneet.”

20 Sen vuoksi Jumala kohteli kätilöitä hyvin, ja kansa kasvoi jatkuvasti ja tuli hyvin mahtavaksi. 21 Aikanaan hän antoi kätilöiden saada lapsia, koska he olivat pelänneet* tosi Jumalaa. 22 Lopulta farao käski koko kansaansa: ”Jokainen vastasyntynyt heprealaispoika teidän pitää heittää Niiliin, mutta jokainen tyttö teidän pitää jättää eloon.”+

2 Noihin aikoihin muuan Leevin sukuun kuuluva mies meni naimisiin erään Leevin jälkeläisen* kanssa.+ 2 Nainen tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Kun hän näki, miten kaunis se oli, hän piti sitä piilossa kolme kuukautta.+ 3 Kun hän ei enää kyennyt pitämään sitä piilossa,+ hän otti kaislakorin,* siveli sen bitumilla ja maapiellä, pani lapsen siihen ja asetti korin kaislikkoon Niilin rantaan. 4 Lapsen sisar+ jäi kuitenkin seisomaan jonkin matkan päähän nähdäkseen, mitä lapselle tapahtuisi.

5 Jonkin ajan kuluttua faraon tytär tuli peseytymään Niilissä, ja hänen naispalvelijansa kävelivät Niilin rannalla. Silloin hän huomasi kaislikossa olevan korin ja lähetti heti orjattarensa hakemaan sen.+ 6 Avattuaan sen hän näki poikalapsen, joka itki. Hänen tuli sitä sääli, mutta hän sanoi: ”Tämä on heprealaisten lapsia.” 7 Silloin lapsen sisar sanoi faraon tyttärelle: ”Menenkö hakemaan heprealaisista imettäjän, joka imettäisi lapsen?” 8 Faraon tytär sanoi hänelle: ”Mene!” Tyttö lähti heti hakemaan lapsen äidin.+ 9 Faraon tytär sanoi sitten naiselle: ”Ota tämä lapsi mukaasi ja imetä se, niin minä maksan sinulle siitä palkan.” Silloin nainen otti lapsen ja imetti sen. 10 Kun lapsi kasvoi isommaksi, nainen toi hänet faraon tyttärelle, ja hänestä tuli tämän poika.+ Faraon tytär antoi hänelle nimeksi Mooses* ja sanoi: ”Olen näet vetänyt hänet ylös vedestä.”+

11 Tultuaan aikuiseksi* Mooses meni ulos veljiensä luo katsomaan, kun he kantoivat taakkojaan,+ ja hän huomasi erään egyptiläisen lyövän heprealaista, yhtä hänen veljistään. 12 Niin hän katseli ympärilleen, ja koska ketään ei ollut näkyvissä, hän tappoi egyptiläisen ja kätki hänet hiekkaan.+

13 Kun hän seuraavana päivänä meni ulos, kaksi heprealaista miestä oli tappelemassa keskenään. Niin hän sanoi sille, joka oli väärässä: ”Miksi lyöt toveriasi?”+ 14 Siihen tämä sanoi: ”Kuka on asettanut sinut meille ruhtinaaksi ja tuomariksi? Aiotko tappaa minut niin kuin tapoit egyptiläisen?”+ Silloin Mooses pelästyi ja sanoi: ”Asia on varmasti tullut ilmi!”

15 Kun farao sai kuulla siitä, hän yritti tappaa Mooseksen, mutta Mooses pakeni hänen luotaan ja meni Midianin+ maahan asettuakseen sinne asumaan. Tultuaan sinne hän istahti eräälle kaivolle. 16 Midianin papilla+ oli seitsemän tytärtä, ja he tulivat ammentamaan vettä ja täyttämään kaukalot juottaakseen isänsä katraan. 17 Paimenet tulivat kuitenkin tavalliseen tapaansa ajamaan heitä pois. Silloin Mooses nousi auttamaan* naisia ja juotti heidän katraansa. 18 Kun he palasivat isänsä Reuelin*+ luo, tämä huudahti: ”Kuinka te tulitte tänään kotiin näin pian?” 19 He vastasivat: ”Eräs egyptiläinen+ vapautti meidät paimenten käsistä, ja hän jopa ammensi meille vettä ja juotti katraan.” 20 Hän sanoi tyttärilleen: ”Mutta missä hän on? Miksi ette pyytäneet häntä mukaanne? Hakekaa hänet meille syömään.” 21 Sen jälkeen Mooses suostui asumaan miehen luona, ja tämä antoi hänelle tyttärensä Sipporan vaimoksi.+ 22 Myöhemmin Sippora synnytti pojan, ja Mooses antoi tälle nimeksi Gersom,*+ sillä hän sanoi: ”Minä asun muukalaisena vieraassa maassa.”+

23 Pitkän ajan* kuluttua Egyptin kuningas kuoli,+ mutta israelilaiset huokailivat edelleen orjuuden takia. He huusivat ahdingossaan, ja heidän avunhuutonsa kohosivat tosi Jumalan luo.+ 24 Aikanaan Jumala kuuli heidän huokailunsa+ ja muisti Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa tekemänsä liiton.+ 25 Niin Jumala käänsi huomionsa israelilaisiin ja näki heidän tilanteensa.

3 Mooses alkoi paimentaa appensa Jetron,+ Midianin papin, katrasta. Johtaessaan katrasta erämaan länsipuolelle hän tuli lopulta tosi Jumalan vuoren Horebin+ luo. 2 Silloin Jehovan enkeli näyttäytyi hänelle tulenliekissä keskellä orjantappurapensasta.+ Katsellessaan pensasta Mooses näki, että se paloi mutta tuli ei kuitenkaan polttanut sitä. 3 Tällöin Mooses sanoi: ”Käynpä katsomassa tarkemmin tuota poikkeuksellista ilmiötä nähdäkseni, miksi orjantappurapensas ei pala tuhkaksi.” 4 Kun Jehova näki hänen poikkeavan katsomaan sitä, hän huusi hänelle orjantappurapensaasta: ”Mooses! Mooses!” Tämä vastasi: ”Tässä olen.” 5 Silloin hän sanoi: ”Älä tule lähemmäksi. Riisu sandaalit jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.”

6 Hän sanoi edelleen: ”Minä olen sinun esi-isiesi* Jumala – Abrahamin Jumala,+ Iisakin Jumala+ ja Jaakobin Jumala.”+ Silloin Mooses peitti kasvonsa, koska hän pelkäsi katsoa tosi Jumalaa. 7 Jehova jatkoi: ”Olen todellakin nähnyt Egyptissä olevan kansani ahdistuksen ja kuullut, kun he huutavat apua niiden takia, jotka pakottavat heidät orjatyöhön. Tiedän hyvin, millaisia kärsimyksiä heillä on.+ 8 Olen lähdössä alas vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä+ ja aion tuoda heidät siitä maasta hyvään ja avaraan maahan, maidon ja hunajan maahan,+ kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten alueelle.+ 9 Olen kuullut Israelin kansan avunhuudon ja myös nähnyt, miten ankarasti egyptiläiset sortavat heitä.+ 10 Lähetän sinut nyt faraon luo, ja sinä tuot kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.”+

11 Mutta Mooses sanoi tosi Jumalalle: ”Ei minusta ole menemään faraon luo ja tuomaan israelilaisia pois Egyptistä!” 12 Tähän hän sanoi: ”Minä tulen olemaan sinun kanssasi.+ Tämä on sinulle merkkinä siitä, että minä lähetin sinut: kun olet tuonut kansan pois Egyptistä, te palvotte tosi Jumalaa tällä vuorella.”+

13 Mooses sanoi kuitenkin tosi Jumalalle: ”Oletetaan, että menen israelilaisten luo ja sanon heille: ’Esi-isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’ ja he sanovat minulle: ’Mikä on hänen nimensä?’+ Mitä minä sanon heille?” 14 Tähän Jumala sanoi Moosekselle: ”Minusta tulee se, miksi päätän* tulla.”*+ Hän lisäsi: ”Näin sinun pitää sanoa israelilaisille: ’Minusta tulee on lähettänyt minut teidän luoksenne.’”+ 15 Sitten Jumala sanoi vielä kerran Moosekselle:

”Näin sinun pitää sanoa israelilaisille: ’Jehova, teidän esi-isienne Jumala – Abrahamin Jumala,+ Iisakin Jumala+ ja Jaakobin Jumala+ – on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Tämä on minun nimeni ikuisesti,+ ja tällä nimellä minut on muistettava sukupolvesta toiseen. 16 Mene kutsumaan koolle Israelin vanhimmat ja sano heille: ’Jehova, esi-isienne Jumala – Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala – on näyttäytynyt minulle, ja hän sanoi: ”Olen todellakin pannut merkille teidät+ ja sen, mitä teille tehdään Egyptissä. 17 Siksi minä lupaan viedä teidät pois Egyptin ahdistavista oloista+ kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten,+ perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan,+ maidon ja hunajan maahan.”’+

18 He kuuntelevat sinua varmasti,+ ja sinä menet Israelin vanhinten kanssa Egyptin kuninkaan luo. Teidän on sanottava hänelle: ’Jehova, heprealaisten+ Jumala, on puhunut meille. Annathan meidän siksi mennä kolmen päivämatkan päähän erämaahan, jotta voisimme uhrata Jumalallemme Jehovalle.’+ 19 Minä kuitenkin tiedän hyvin, että Egyptin kuningas ei anna teille lupaa lähteä muuten kuin voimakkaan käden pakottamana.+ 20 Sen vuoksi minun täytyy ojentaa käteni ja lyödä Egyptiä tekemällä siellä monia poikkeuksellisia tekoja. Sen jälkeen hän lähettää teidät pois.+ 21 Minä annan tämän kansan päästä egyptiläisten suosioon, ja kun lähdette, te ette missään tapauksessa lähde tyhjin käsin.+ 22 Jokaisen naisen on pyydettävä naapuriltaan ja talossaan asuvalta naiselta hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita, ja te puette ne poikienne ja tyttärienne päälle. Te otatte egyptiläisiltä saalista.”+

4 Mooses kuitenkin vastasi: ”Mutta entä jos he eivät usko minua eivätkä kuuntele minua,+ vaan sanovat, ettei Jehova ole näyttäytynyt minulle?” 2 Silloin Jehova kysyi häneltä: ”Mikä sinulla on kädessäsi?” Hän vastasi: ”Sauva.” 3 Jumala sanoi: ”Heitä se maahan.” Mooses heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi,+ ja hän pakeni sitä. 4 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Ojenna kätesi ja tartu sen häntään.” Niin hän ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessään. 5 Sen jälkeen Jumala sanoi: ”Tee näin, jotta he uskoisivat Jehovan, esi-isiensä Jumalan – Abrahamin Jumalan, Iisakin Jumalan ja Jaakobin Jumalan+ – näyttäytyneen sinulle.”+

6 Jehova sanoi hänelle vielä: ”Pistähän kätesi vaatteesi ylälaskokseen.” Niin hän pisti kätensä vaatteensa laskokseen. Kun hän veti sen esiin, hänen kätensä oli spitaalista valkoinen kuin lumi!+ 7 Sen jälkeen Jumala sanoi: ”Pistä kätesi uudestaan vaatteesi ylälaskokseen.” Niin hän pisti kätensä uudestaan vaatteensa sisään. Kun hän veti sen esiin, se oli ennallaan aivan niin kuin hänen muukin lihansa! 8 Jumala sanoi: ”Jos he eivät usko sinua eivätkä vakuutu ensimmäisestä ihmeestä, he ottavat varmasti huomioon toisen ihmeen.+ 9 Jos he eivät usko kumpaankaan näistä ihmeistä eivätkä kuuntele sinua, sinun on otettava Niilistä vettä ja kaadettava se kuivalle maalle, ja Niilistä ottamasi vesi muuttuu kuivalla maalla vereksi.”+

10 Mooses sanoi nyt Jehovalle: ”Anteeksi, Jehova, mutta en ole koskaan ollut sujuva puhuja, en ennen enkä sen jälkeen kun puhuit palvelijallesi, sillä puheeni on hidasta ja kieleni on kankea.”+ 11 Jehova sanoi hänelle: ”Kuka on tehnyt ihmiselle suun, tai kuka tekee hänet mykäksi tai kuuroksi, näkeväksi tai sokeaksi? Enkö minä, Jehova? 12 Mene siis, niin minä olen kanssasi, kun puhut,* ja minä opetan sinulle, mitä sinun pitää sanoa.”+ 13 Mutta hän sanoi: ”Anteeksi, Jehova, lähettäisitkö jonkun muun, kenet tahansa vain haluat.” 14 Silloin Jehova vihastui Moosekseen ja sanoi: ”Sinullahan on veli, leeviläinen Aaron.+ Tiedän, että hän osaa puhua erittäin hyvin. Hän on tulossa tapaamaan sinua, ja kun hän näkee sinut, hän iloitsee sydämessään.+ 15 Sinun on puhuttava hänelle ja pantava hänelle sanat suuhun.+ Minä olen sinun kanssasi ja hänen kanssaan, kun sinä puhut,+ ja opetan teille, mitä teidän pitää tehdä. 16 Hän puhuu kansalle sinun puolestasi ja edustaa sinua, ja sinä olet hänelle kuin Jumala.*+ 17 Sinä otat käteesi tämän sauvan ja teet sillä ihmeet.”+

18 Niin Mooses meni takaisin appensa Jetron+ luo ja sanoi hänelle: ”Haluaisin palata veljieni luo Egyptiin nähdäkseni, vieläkö he ovat elossa.” Jetro sanoi hänelle: ”Mene rauhassa.” 19 Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle Midianissa: ”Mene takaisin Egyptiin, sillä kaikki ne miehet, jotka yrittivät tappaa sinut,* ovat kuolleet.”+

20 Silloin Mooses otti vaimonsa ja poikansa, nosti heidät aasin selkään ja lähti paluumatkalle Egyptin maahan. Lisäksi Mooses otti käteensä tosi Jumalan sauvan. 21 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Kun olet palannut Egyptiin, katso, että suoritat faraon edessä kaikki ne ihmeet, joiden tekemiseen olen antanut sinulle vallan.+ Minä kuitenkin annan hänen sydämensä paatua,*+ eikä hän päästä kansaa pois.+ 22 Sinun on sanottava faraolle: ’Näin sanoo Jehova: ”Israel on minun poikani, esikoiseni.+ 23 Minä käsken sinua päästämään poikani pois palvomaan minua. Mutta jos kieltäydyt päästämästä häntä pois, minä tapan sinun poikasi, esikoisesi.”’”+

24 Matkan varrella yöpymispaikassa Jehova+ tuli häntä vastaan ja etsi keinoa surmata hänet.+ 25 Lopulta Sippora+ otti piikiven,* ympärileikkasi poikansa, antoi hänen esinahkansa koskettaa hänen jalkateriään ja sanoi: ”Näin siksi, että sinä olet minulle verisulhanen.” 26 Niin Jumala päästi hänet menemään. Silloin Sippora sanoi ympärileikkauksen vuoksi: ”Verisulhanen.”

27 Sen jälkeen Jehova sanoi Aaronille: ”Mene erämaahan Moosesta vastaan.”+ Silloin hän lähti, ja hän kohtasi Mooseksen tosi Jumalan vuorella+ ja tervehti häntä suudelmalla. 28 Niin Mooses kertoi Aaronille, mitä Jehova oli sanonut lähettäessään hänet+ ja millaisia ihmeitä tämä oli käskenyt hänen tehdä.+ 29 Sitten Mooses ja Aaron menivät ja kutsuivat koolle kaikki israelilaisten vanhimmat.+ 30 Aaron puhui heille kaiken, mitä Jehova oli puhunut Moosekselle, ja hän teki ihmeet+ kansan edessä. 31 Silloin kansa uskoi.+ Kun he kuulivat, että Jehova oli kääntänyt huomionsa israelilaisiin+ ja nähnyt heidän ahdistuksensa,+ he polvistuivat ja heittäytyivät kasvoilleen maahan.

5 Sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät faraon eteen ja sanoivat hänelle: ”Näin sanoo Jehova, Israelin Jumala: ’Päästä kansani pois, jotta se viettäisi erämaassa juhlaa minun kunniakseni.’” 2 Mutta farao sanoi: ”Kuka on Jehova,+ niin että minun pitäisi totella häntä* ja päästää Israel lähtemään?+ Minä en tunne Jehovaa enkä aio päästää Israelia pois.”+ 3 He kuitenkin sanoivat: ”Heprealaisten Jumala on puhunut meille. Haluaisimme mennä kolmen päivämatkan päähän erämaahan ja uhrata Jumalallemme Jehovalle,+ muuten hän rankaisee meitä sairauksilla tai miekalla.” 4 Egyptin kuningas vastasi heille: ”Miksi te, Mooses ja Aaron, yritätte viedä kansan pois työn äärestä? Menkää takaisin työhön!”*+ 5 Farao jatkoi: ”Katsokaa, kuinka paljon tätä kansaa on, ja te haluatte, että he keskeyttävät työnteon.”

6 Vielä samana päivänä farao käski työnjohtajia ja kansan esimiehiä: 7 ”Te ette saa enää antaa kansalle olkia tiilentekoon.+ Menkööt itse kokoamaan itselleen olkia. 8 Teidän on kuitenkin edelleen vaadittava heiltä sama määrä tiiliä kuin ennenkin. Älkää pienentäkö heidän kiintiötään, sillä he ovat laiskoja. Siksi he huutavat: ’Me haluamme lähteä, tahdomme uhrata Jumalallemme!’ 9 Pankaa heidät tekemään työtä kovemmin ja pitäkää heidät kiireisinä, jotta he eivät kuuntele valheita.”

10 Silloin työnjohtajat+ ja kansan esimiehet menivät sanomaan kansalle: ”Näin on farao sanonut: ’Minä en anna teille enää olkia. 11 Menkää itse hakemaan itsellenne olkia mistä vain niitä löydätte, mutta työtänne ei helpoteta vähääkään.’” 12 Sitten kansa hajaantui pitkin Egyptin maata keräämään olkia. 13 Heidän työnjohtajansa patistivat heitä: ”Jokaisen teistä on saatava työnsä valmiiksi joka päivä, aivan niin kuin silloin kun teille annettiin olkia.” 14 Lisäksi faraon työnjohtajat pieksivät esimiehiä, joita he olivat asettaneet valvomaan israelilaisia.+ Työnjohtajat kysyivät heiltä: ”Miksi ette ole eilen ettekä tänään tehneet yhtä paljon tiiliä kuin aiemmin?”

15 Silloin israelilaisten esimiehet menivät faraon eteen ja valittivat: ”Miksi kohtelet palvelijoitasi näin? 16 Palvelijoillesi ei anneta olkia, ja silti meille sanotaan: ’Tehkää tiiliä!’ Palvelijoitasi piestään, vaikka syy on omassa kansassasi.” 17 Mutta hän sanoi: ”Laiskoja te olette, laiskoja!+ Siksi te sanotte: ’Me haluamme lähteä, tahdomme uhrata Jehovalle.’+ 18 Menkää takaisin työhön! Olkia teille ei anneta, mutta silti teidän pitää valmistaa vaadittu määrä tiiliä.”

19 Israelilaisten esimiehet huomasivat olevansa pahassa pulassa, koska heille sanottiin: ”Ette saa pienentää päivittäistä tiilimäärää vähääkään.” 20 Sen jälkeen he tapasivat Mooseksen ja Aaronin, jotka seisoivat heitä vastassa heidän tullessaan faraon luota. 21 He sanoivat näille heti: ”Jehova nähköön tekonne ja tuomitkoon teidät, koska olette saaneet faraon ja hänen palvelijansa halveksimaan meitä* ja panneet heidän käteensä miekan, jolla he tappavat meidät.”+ 22 Silloin Mooses kääntyi Jehovan puoleen ja sanoi: ”Jehova, miksi olet aiheuttanut kärsimystä tälle kansalle? Miksi olet lähettänyt minut? 23 Siitä lähtien kun menin faraon eteen puhumaan sinun nimessäsi,+ hän on kohdellut tätä kansaa entistä huonommin,+ etkä sinä tosiaankaan ole vapauttanut kansaasi.”+

6 Niin Jehova sanoi Moosekselle: ”Nyt saat nähdä, mitä teen faraolle.+ Voimakas käsi pakottaa hänet päästämään heidät pois, ja voimakas käsi pakottaa hänet ajamaan heidät pois hänen maastaan.”+

2 Sitten Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen Jehova. 3 Minä näyttäydyin toistuvasti Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille Kaikkivaltiaana Jumalana,+ mutta nimelläni Jehova+ en tehnyt itseäni heille tunnetuksi.*+ 4 Lisäksi solmin liiton heidän kanssaan antaakseni heille Kanaanin maan, maan, jossa he asuivat muukalaisina.+ 5 Minä olen kuullut egyptiläisten orjuuttamien israelilaisten huokailun ja muistan liittoni.+

6 Sano sen tähden israelilaisille: ’Minä olen Jehova. Minä vien teidät pois Egyptin taakkojen alta ja vapautan teidät orjuudesta.+ Panen täytäntöön kovia tuomioita ja hankin teidät takaisin ojennetulla* käsivarrella.+ 7 Minä otan teidät kansakseni, ja minusta tulee teidän Jumalanne.+ Te tulette varmasti tietämään, että minä olen teidän Jumalanne Jehova, joka vien teidät pois Egyptin taakkojen alta. 8 Minä vien teidät maahan, jonka olen vannonut antavani* Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille, ja annan sen teille omaisuudeksi.+ Minä olen Jehova.’”+

9 Sen jälkeen Mooses kertoi nämä sanat israelilaisille, mutta he eivät kuunnelleet häntä, koska he olivat lannistuneita ja orjuuden rasittamia.+

10 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 11 ”Mene faraon, Egyptin kuninkaan, eteen ja sano hänelle, että hänen tulee päästää israelilaiset pois hänen maastaan.” 12 Mooses kuitenkin sanoi Jehovalle: ”Israelilaiset eivät ole kuunnelleet minua.+ Kuinka sitten farao kuuntelisi minua, koska puhuminen on minulle vaikeaa?”*+ 13 Mutta Jehova toisti Moosekselle ja Aaronille käskyt, jotka heidän tuli antaa israelilaisille ja faraolle, Egyptin kuninkaalle, jotta israelilaiset vietäisiin pois Egyptin maasta.

14 Nämä ovat heidän isiensä sukujen päämiehet: Israelin esikoisen Ruubenin+ pojat olivat Hanok, Pallu, Hesron ja Karmi.+ Nämä ovat Ruubenin suvut.

15 Simeonin pojat olivat Jemuel, Jamin, Ohad, Jakin, Sohar ja Saul, kanaanilaisnaisen poika.+ Nämä ovat Simeonin suvut.

16 Nämä ovat Leevin+ poikien nimet heidän sukuhaarojensa mukaan: Gerson, Kehat ja Merari.+ Leevi eli 137-vuotiaaksi.

17 Gersonin pojat olivat Libni ja Simei sukujensa mukaan.+

18 Kehatin pojat olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.+ Kehat eli 133-vuotiaaksi.

19 Merarin pojat olivat Mahli ja Musi.

Nämä olivat leeviläisten suvut sukuhaarojensa mukaan.+

20 Amram otti vaimokseen isänsä sisaren Jokebedin,+ ja tämä synnytti hänelle Aaronin ja Mooseksen.+ Amram eli 137-vuotiaaksi.

21 Jisharin pojat olivat Korah,+ Nefeg ja Sikri.

22 Ussielin pojat olivat Misael, Elsafan+ ja Sitri.

23 Aaron otti vaimokseen Amminadabin tyttären Eliseban, Nahsonin+ sisaren. Tämä synnytti hänelle Nadabin, Abihun, Eleasarin ja Itamarin.+

24 Korahin pojat olivat Assir, Elkana ja Abiasaf.+ Nämä olivat korahilaisten suvut.+

25 Aaronin poika Eleasar+ otti vaimokseen yhden Putielin tyttäristä, ja tämä synnytti hänelle Pinehasin.+

Nämä ovat leeviläisten sukukuntien päämiehet sukujensa mukaan.+

26 Tälle Aaronille ja tälle Moosekselle Jehova sanoi: ”Viekää Israelin kansa pois Egyptin maasta järjestäytyneinä joukkoina.”*+ 27 Juuri Mooses ja Aaron puhuivat faraolle, Egyptin kuninkaalle, jotta Israelin kansa vietäisiin pois Egyptistä.+

28 Sinä päivänä, jona Jehova puhui Moosekselle Egyptin maassa, 29 Jehova sanoi Moosekselle: ”Minä olen Jehova. Puhu faraolle, Egyptin kuninkaalle, kaikki, mitä puhun sinulle.” 30 Silloin Mooses sanoi Jehovan edessä: ”Puhuminen on minulle vaikeaa.* Kuinka siis farao kuuntelisi minua?”+

7 Jehova sanoi sitten Moosekselle: ”Olen tehnyt sinusta faraolle kuin Jumalan,* ja veljestäsi Aaronista tulee sinun profeettasi.+ 2 Sinun tulee toistaa kaikki, mitä käsken sinun puhua, ja veljesi Aaron puhuu faraolle, ja tämä päästää israelilaiset pois maasta. 3 Minä puolestani annan faraon sydämen paatua*+ ja teen Egyptin maassa lukuisia ihmetekoja ja ihmeitä.+ 4 Farao ei kuitenkaan kuuntele teitä, ja minä kohotan käteni Egyptiä vastaan ja vien suuret joukkoni,* kansani israelilaiset, pois Egyptin maasta panemalla täytäntöön kovia tuomioita.+ 5 Egyptiläiset tulevat varmasti tietämään, että minä olen Jehova,+ kun ojennan käteni Egyptiä vastaan ja vien israelilaiset pois heidän keskeltään.” 6 Mooses ja Aaron tekivät niin kuin Jehova oli heitä käskenyt. He tekivät juuri niin. 7 Mooses oli 80-vuotias ja Aaron 83-vuotias, kun he puhuivat faraolle.+

8 Jehova sanoi nyt Moosekselle ja Aaronille: 9 ”Jos farao käskee teitä tekemään ihmeen, sano Aaronille: ’Ota sauvasi ja heitä se faraon eteen.’ Siitä tulee suuri käärme.”+ 10 Niin Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja tekivät juuri niin kuin Jehova oli käskenyt. Aaron heitti sauvansa faraon ja hänen palvelijoidensa eteen, ja siitä tuli suuri käärme. 11 Farao kuitenkin kutsui luokseen viisaat miehet ja noidat, ja Egyptin taikuutta harjoittavat papit+ tekivät samoin taikakeinoillaan.+ 12 Kukin heistä heitti sauvansa maahan, ja niistä tuli suuria käärmeitä, mutta Aaronin sauva nieli heidän sauvansa. 13 Siitä huolimatta faraon sydän paatui+ eikä hän kuunnellut heitä, kuten Jehova oli sanonut.

14 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Faraon sydän on kovettunut.+ Hän on kieltäytynyt päästämästä kansaa pois. 15 Mene faraon eteen aamulla, kun hän menee veden ääreen. Ota mukaasi sauva, joka muuttui käärmeeksi, ja sinun on asetuttava sellaiseen kohtaan, että tapaat hänet Niilin rannalla.+ 16 Sinun on sanottava hänelle: ’Jehova, heprealaisten Jumala, on lähettänyt minut luoksesi,+ ja hän sanoo: ”Päästä kansani pois palvomaan minua erämaassa.” Sinä et kuitenkaan ole tähän mennessä totellut. 17 Näin sanoo Jehova: ”Tästä tulet tietämään, että minä olen Jehova.+ Minä lyön kädessäni olevalla sauvalla Niilin vettä, ja se muuttuu vereksi. 18 Niilin kalat kuolevat, ja Niili alkaa löyhkätä. Egyptiläisiä inhottaa juoda sen vettä.”’”

19 Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle: ”Sano Aaronille: ’Ota sauvasi ja ojenna kätesi Egyptin vesien yli,+ sen jokien, kanavien,* soiden+ ja kaikkien altaiden yli, jotta ne muuttuisivat vereksi.’ Verta tulee olemaan koko Egyptin maassa, jopa puu- ja kiviastioissa.” 20 Mooses ja Aaron tekivät heti niin kuin Jehova oli käskenyt. Aaron nosti sauvan ja löi Niilin vettä faraon ja hänen palvelijoidensa silmien edessä, ja joen vesi muuttui vereksi.+ 21 Silloin Niilin kalat kuolivat,+ ja joki alkoi löyhkätä, eivätkä egyptiläiset voineet juoda siitä vettä.+ Verta oli kaikkialla Egyptin maassa.

22 Mutta Egyptin taikuutta harjoittavat papit tekivät samoin salaisilla keinoillaan,+ niin että faraon sydän pysyi paatuneena eikä hän kuunnellut heitä, kuten Jehova oli sanonut.+ 23 Sitten farao palasi taloonsa, eikä hän välittänyt näkemästään. 24 Egyptiläiset kaivoivat kaikkialta Niilin ympäriltä vettä juotavaksi, koska he eivät voineet juoda Niilin vettä. 25 Jehovan lyötyä Niiliä kului täydet seitsemän päivää.

8 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Mene faraon eteen ja sano hänelle: ’Näin sanoo Jehova: ”Päästä kansani pois palvomaan minua.+ 2 Jos yhä kieltäydyt päästämästä sitä pois, minä piinaan koko maatasi sammakoilla.+ 3 Niili tulee kuhisemaan sammakoita, ja ne nousevat maalle ja menevät taloosi, makuuhuoneeseesi, vuoteeseesi ja palvelijoidesi taloihin. Niitä tulee olemaan kansasi päällä sekä uuneissasi ja taikinakaukaloissasi.*+ 4 Sammakoita tulee sinun, kansasi ja kaikkien palvelijoidesi päälle.”’”

5 Myöhemmin Jehova sanoi Moosekselle: ”Sano Aaronille: ’Ojenna kädessäsi oleva sauva jokien, Niilin kanavien ja soiden yli ja nostata sammakoita Egyptin maahan.’” 6 Silloin Aaron ojensi kätensä Egyptin vesien yli, ja sammakoita alkoi nousta vedestä, niin että ne peittivät Egyptin maan. 7 Taikuutta harjoittavat papit tekivät kuitenkin samoin salaisilla keinoillaan ja nostattivat sammakoita Egyptin maahan.+ 8 Sitten farao kutsui Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: ”Anokaa Jehovalta, että hän poistaisi sammakot vaivaamasta minua ja kansaani,+ koska haluan päästää kansan pois uhraamaan Jehovalle.” 9 Silloin Mooses sanoi faraolle: ”Sinä saat sanoa, milloin pyydän Jumalaa poistamaan sammakot, niin etteivät ne vaivaa sinua, palvelijoitasi ja kansaasi eikä niitä ole taloissasi. Niitä jää ainoastaan Niiliin.” 10 Farao vastasi: ”Huomenna.” Niin Mooses sanoi: ”Tapahtuu niin kuin sanot, jotta tietäisit, ettei ole ketään Jumalamme Jehovan kaltaista.+ 11 Sammakot lähtevät pois, niin etteivät ne vaivaa sinua, palvelijoitasi ja kansaasi eikä niitä ole taloissasi. Niitä jää ainoastaan Niiliin.”+

12 Sen jälkeen Mooses ja Aaron lähtivät faraon edestä, ja Mooses pyysi hartaasti Jehovaa poistamaan sammakot, joilla Hän oli piinannut faraota.+ 13 Silloin Jehova teki niin kuin Mooses pyysi, ja sammakot alkoivat kuolla taloista sekä pihoilta ja muilta maa-alueilta. 14 Niitä koottiin kasa toisensa perään, ja maa alkoi löyhkätä. 15 Kun farao näki tilanteen helpottuneen, hän kovetti sydämensä+ eikä kuunnellut heitä, kuten Jehova oli sanonut.

16 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Sano Aaronille: ’Ojenna sauvasi ja lyö maan tomua, ja siitä tulee sääskiä* koko Egyptin maahan.’” 17 He tekivät näin. Aaron ojensi kädessään olevan sauvan ja löi maan tomua, ja ihmisiin ja eläimiin tuli sääskiä. Kaikki maan tomu muuttui sääskiksi koko Egyptin maassa.+ 18 Taikuutta harjoittavat papit yrittivät tehdä samoin ja tuottaa sääskiä salaisilla keinoillaan+ mutta eivät pystyneet. Sääskiä tuli ihmisiin ja eläimiin. 19 Siksi taikuutta harjoittavat papit sanoivat faraolle: ”Tämän takana on Jumalan sormi!”+ Faraon sydän pysyi kuitenkin paatuneena,* eikä hän kuunnellut heitä, kuten Jehova oli sanonut.

20 Silloin Jehova sanoi Moosekselle: ”Nouse varhain aamulla ja asetu faraon eteen, kun hän tulee veden ääreen. Sinun on sanottava hänelle: ’Näin on Jehova sanonut: ”Päästä kansani pois palvomaan minua. 21 Mutta ellet päästä kansaani pois, minä lähetän paarmoja sinun, palvelijoidesi ja kansasi kimppuun sekä taloihisi. Egyptiläisten talot tulevat olemaan täynnä paarmoja, ja ne peittävät maan, jonka päällä he seisovat. 22 Sinä päivänä minä varmasti pidän erillään Gosenin maan, jossa minun kansani asuu. Siellä ei tule olemaan paarmoja,+ ja siitä tiedät, että minä, Jehova, olen tässä maassa.+ 23 Minä teen eron oman kansani ja sinun kansasi välillä. Tämä ihme tapahtuu huomenna.”’”

24 Jehova teki niin, ja sankkoja paarmaparvia alkoi tunkeutua faraon ja hänen palvelijoidensa taloihin ja koko Egyptin maahan.+ Paarmat aiheuttivat maassa suurta tuhoa.+ 25 Lopulta farao kutsui Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: ”Menkää ja uhratkaa Jumalallenne tässä maassa.” 26 Mutta Mooses sanoi: ”Se ei ole sopivaa, koska egyptiläisiä kauhistuttaisi se, mitä uhraisimme Jumalallemme Jehovalle.+ Jos uhraisimme heitä kauhistuttavan uhrin aivan heidän silmiensä edessä, eivätkö he kivittäisi meidät? 27 Me menemme kolmen päivämatkan päähän erämaahan ja uhraamme siellä Jumalallemme Jehovalle, niin kuin hän on meille sanonut.”+

28 Siihen farao sanoi: ”Minä päästän teidät pois uhraamaan Jumalallenne Jehovalle erämaassa. Ette kuitenkaan saa mennä niin kauas. Esittäkää Jumalalle pyyntö minun puolestani.”+ 29 Silloin Mooses sanoi: ”Minä lähden nyt luotasi ja esitän Jehovalle tätä asiaa koskevan pyynnön. Huomenna paarmat lähtevät pois vaivaamasta faraota sekä hänen palvelijoitaan ja kansaansa. Farao ei kuitenkaan saa enää petkuttaa meitä,* niin ettei päästäkään kansaa pois uhraamaan Jehovalle.”+ 30 Sitten Mooses lähti pois faraon edestä ja esitti pyynnön Jehovalle.+ 31 Silloin Jehova teki niin kuin Mooses pyysi, ja paarmat lähtivät pois vaivaamasta faraota sekä hänen palvelijoitaan ja kansaansa. Jäljelle ei jäänyt yhtään paarmaa. 32 Mutta farao kovetti jälleen sydämensä eikä päästänyt kansaa pois.

9 Sen vuoksi Jehova sanoi Moosekselle: ”Mene faraon eteen ja sano hänelle: ’Näin on Jehova, heprealaisten Jumala, sanonut: ”Päästä kansani pois palvomaan minua.+ 2 Mutta jos kieltäydyt päästämästä sitä pois etkä irrota otettasi siitä, 3 Jehova kohottaa kätensä+ laitumella olevaa karjaasi vastaan. Hevosiin, aaseihin, kameleihin, nautoihin ja lampaisiin tulee tuhoisa tauti.*+ 4 Mutta Jehova tekee varmasti eron Israelin karjan ja Egyptin karjan välillä, eikä yksikään israelilaisten eläimistä kuole.”’”+ 5 Lisäksi Jehova asetti määräajan ja sanoi: ”Huomenna Jehova tekee näin tässä maassa.”

6 Seuraavana päivänä Jehova teki niin, ja egyptiläisiltä alkoi kuolla kaikenlaista karjaa,+ mutta israelilaisten karjasta ei kuollut yhtään eläintä. 7 Kun farao otti asiasta selvää, kävi ilmi, ettei ainuttakaan eläintä Israelin karjasta ollut kuollut. Siitä huolimatta faraon sydän pysyi kovana, eikä hän päästänyt kansaa pois.+

8 Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle ja Aaronille: ”Ottakaa molemmat kätenne täyteen polttouunin nokea, ja Mooseksen on heitettävä noki ilmaan faraon edessä. 9 Se muuttuu koko Egyptin maan peittäväksi hienoksi pölyksi, ja siitä tulee märkiviä paiseita ihmisiin ja eläimiin kaikkialla Egyptin maassa.”

10 Niin he ottivat polttouunista nokea ja asettuivat seisomaan faraon eteen. Sitten Mooses heitti sen ilmaan, ja siitä tuli märkiviä paiseita ihmisiin ja eläimiin. 11 Taikuutta harjoittavat papit eivät kyenneet seisomaan Mooseksen edessä paiseiden vuoksi, sillä niitä oli tullut heihin ja kaikkiin muihin egyptiläisiin.+ 12 Jehova kuitenkin antoi faraon sydämen paatua,* eikä tämä kuunnellut heitä, kuten Jehova oli Moosekselle sanonut.+

13 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Nouse varhain aamulla, asetu faraon eteen ja sano hänelle: ’Näin on Jehova, heprealaisten Jumala, sanonut: ”Päästä kansani pois palvomaan minua. 14 Muuten minä kohdistan kaikki iskuni sinua,* palvelijoitasi ja kansaasi vastaan, jotta tietäisit, ettei koko maassa ole ketään minun kaltaistani.+ 15 Minähän olisin jo voinut ojentaa käteni ja lyödä sinua ja kansaasi tuhoisalla taudilla, niin että olisit hävinnyt maan päältä. 16 Mutta juuri siitä syystä olen antanut sinun säilyä elossa, että näyttäisin sinulle voimani ja nimeäni julistettaisiin koko maassa.+ 17 Kohteletko sinä kansaani edelleen ylimielisesti, niin ettet päästä sitä pois? 18 Minä aiheutan huomenna näihin aikoihin hyvin ankaran raesateen, jollaista ei ole koettu Egyptissä koko sinä aikana, kun se on ollut olemassa. 19 Käske siksi hakemaan karjasi ja kaikki sinulle kuuluva suojaan. Jokainen ulkona oleva ihminen ja eläin, jota ei ole haettu sisään, kuolee raesateeseen.”’”

20 Jokainen Jehovan sanaa pelkäävä* faraon palvelija haki kiireesti palvelijansa ja karjansa sisään, 21 mutta se, joka ei ottanut Jehovan sanaa vakavasti, jätti palvelijansa ja karjansa ulos.

22 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Ojenna kätesi kohti taivasta, jotta koko Egyptin maassa sataisi rakeita+ ihmisten, eläinten ja kaiken kasvillisuuden päälle.”+ 23 Niin Mooses ojensi sauvansa kohti taivasta. Silloin Jehova antoi ukkosen jyristä ja rakeiden sataa, ja tuli* lankesi maahan, ja Jehova antoi raesateen jatkua Egyptin maassa. 24 Satoi rakeita, ja niiden keskellä leimahteli tuli. Sade oli niin ankara, ettei Egyptissä ollut koskaan nähty sellaista sen jälkeen kun siitä tuli kansakunta.+ 25 Raesade tuhosi ulkona kaiken, mitä koko Egyptin maassa oli, niin ihmiset kuin eläimetkin. Se tuhosi kaiken kasvillisuuden ja pirstoi kaikki puut.+ 26 Ainoastaan Gosenin maassa, jossa israelilaiset olivat, ei satanut rakeita.+

27 Silloin farao lähetti kutsumaan Mooseksen ja Aaronin ja sanoi heille: ”Nyt myönnän, että olen tehnyt syntiä. Jehova toimii oikein,* ja minä ja kansani olemme väärässä. 28 Anokaa Jehovalta, että Jumalan aiheuttama ukkosenjyrinä ja raesade loppuisivat. Sitten olen valmis päästämään teidät pois, ettekä te jää tänne enää pitemmäksi aikaa.” 29 Mooses sanoi hänelle: ”Heti kun lähden kaupungista, kohotan käteni Jehovan puoleen. Jyrinä lakkaa eikä raesade jatku enää kauempaa, jotta tietäisit, että maa kuuluu Jehovalle.+ 30 Mutta sinusta ja palvelijoistasi tiedän jo, ettette senkään jälkeen pelkää Jehova Jumalaa.”

31 Pellava ja ohra oli tuhoutunut, koska ohra oli tähkällä ja pellava nupulla. 32 Vehnä ja spelttivehnä eivät kuitenkaan olleet vahingoittuneet, koska niiden sato kypsyy myöhemmin. 33 Mooses lähti nyt kaupungista faraon edestä ja kohotti kätensä Jehovan puoleen. Silloin jyrinä ja rakeiden tulo loppui ja sade lakkasi.+ 34 Kun farao näki, että sade, rakeiden tulo ja jyrinä olivat lakanneet, hän teki jälleen syntiä ja kovetti sydämensä,+ hän ja hänen palvelijansa. 35 Faraon sydän pysyi paatuneena, eikä hän päästänyt israelilaisia pois, kuten Jehova oli Mooseksen välityksellä sanonut.+

10 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Mene faraon eteen, sillä olen antanut hänen sydämensä ja hänen palvelijoidensa sydämen kovettua,+ jotta voisin tehdä nämä ihmeet hänen edessään+ 2 ja jotta voisit kertoa pojillesi ja pojanpojillesi, miten ankarasti kohtelin Egyptiä ja millaisia ihmeitä tein heidän keskuudessaan.+ Te tulette varmasti tietämään, että minä olen Jehova.”

3 Niin Mooses ja Aaron menivät faraon eteen ja sanoivat hänelle: ”Näin on Jehova, heprealaisten Jumala, sanonut: ’Kuinka kauan sinä kieltäydyt nöyrtymästä edessäni?+ Päästä kansani pois palvomaan minua. 4 Jos sinä edelleen kieltäydyt päästämästä sitä pois, minä tuon huomenna rajojesi sisäpuolelle heinäsirkkoja.* 5 Ne peittävät maanpinnan, niin ettei maata voi nähdä. Ne syövät sen, mikä säästyi ja jäi jäljelle rakeilta, ja kaluavat kaikki tässä maassa kasvavat puut.+ 6 Niitä tunkeutuu taloihisi ja kaikkien palvelijoidesi ja koko Egyptin taloihin niin paljon, etteivät isäsi eivätkä esi-isäsi ole nähneet sellaista koko sinä aikana, kun ovat olleet tässä maassa.’”+ Sitten Mooses kääntyi ja lähti faraon edestä.

7 Silloin faraon palvelijat sanoivat hänelle: ”Kuinka kauan tämä mies vielä ahdistaa meitä?* Päästä miehet pois palvomaan Jumalaansa Jehovaa. Etkö jo ymmärrä, että Egypti on tuhoutunut?” 8 Niin Mooses ja Aaron tuotiin takaisin faraon eteen, ja hän sanoi heille: ”Menkää palvomaan Jumalaanne Jehovaa. Ketkä muuten ovat lähdössä?” 9 Mooses vastasi: ”Mukaamme lähtevät nuoret ja vanhat, pojat ja tyttäret, lampaat ja naudat,+ sillä me vietämme juhlaa Jehovan kunniaksi.”+ 10 Farao sanoi heille: ”Jos jonain päivänä päästän teidät ja lapsenne pois, niin silloin Jehova tosiaan on kanssanne!+ Teillä on selvästikin jotain pahaa mielessänne. 11 Ei! Vain te miehet saatte mennä palvomaan Jehovaa, sillä sitähän te pyysitte.” Sen jälkeen heidät ajettiin pois faraon edestä.

12 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Ojenna kätesi Egyptin maan yli, jotta Egyptin maahan tulisi heinäsirkkoja syömään maasta kaiken kasvillisuuden, kaiken, mitä rakeilta säästyi.” 13 Mooses ojensi heti sauvansa Egyptin maan yli, ja Jehova antoi itätuulen puhaltaa maahan koko sen päivän ja yön. Aamulla itätuuli toi mukanaan heinäsirkat. 14 Heinäsirkkoja tuli koko Egyptin maahan, ja ne laskeutuivat kaikkialle sen alueelle.+ Ne olivat äärimmäisen kiusallisia.+ Niitä ei ollut koskaan ennen ollut yhtä paljon eikä tulisi enää olemaan. 15 Ne peittivät koko maanpinnan, ja maa pimeni.* Ne ahmivat kaiken kasvillisuuden ja kaikki puiden hedelmät, jotka rakeilta olivat säästyneet. Puihin ja muihin kasveihin ei jäänyt jäljelle mitään vihreää koko Egyptin maassa.

16 Silloin farao kutsui kiireesti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: ”Olen tehnyt syntiä Jumalaanne Jehovaa ja teitä vastaan. 17 Antakaa anteeksi syntini vielä tämän kerran ja anokaa Jumalaltanne Jehovalta, että hän poistaisi minulta tämän tappavan vitsauksen.” 18 Niin hän* lähti faraon edestä ja esitti Jehovalle pyynnön.+ 19 Silloin Jehova käänsi tuulen kovaksi länsituuleksi, ja se vei heinäsirkat pois ja ajoi ne Punaiseenmereen. Koko Egyptin alueelle ei jäänyt yhtään heinäsirkkaa. 20 Jehova antoi kuitenkin faraon sydämen paatua,*+ eikä tämä päästänyt israelilaisia pois.

21 Jehova sanoi sitten Moosekselle: ”Ojenna kätesi kohti taivasta, jotta Egyptin maahan tulisi niin sankka pimeys, että se on melkein käsin kosketeltava.” 22 Mooses ojensi heti kätensä kohti taivasta, ja koko Egyptin maahan lankesi läpitunkematon pimeys kolmeksi päiväksi.+ 23 Ihmiset eivät nähneet toisiaan, eikä kukaan lähtenyt minnekään kolmeen päivään, mutta kaikilla israelilaisilla oli valoa asuinpaikoissaan.+ 24 Silloin farao kutsui Mooseksen ja sanoi: ”Menkää palvomaan Jehovaa.+ Ainoastaan lampaanne ja nautanne jäävät tänne. Saatte ottaa lapsetkin mukaanne.” 25 Mutta Mooses sanoi: ”Sinun on annettava* mukaamme myös eläimiä teurasuhreiksi ja polttouhreiksi, ja me uhraamme ne Jumalallemme Jehovalle.+ 26 Karjammekin lähtee mukaamme. Tänne ei saa jäädä yhtään eläintä,* sillä uhraamme joitakin niistä palvoessamme Jumalaamme Jehovaa emmekä ennen sinne saapumista tiedä, mitä me uhraamme, kun palvomme Jehovaa.” 27 Silloin Jehova antoi faraon sydämen paatua, eikä tämä suostunut päästämään heitä pois.+ 28 Farao sanoi hänelle: ”Ulos täältä! Katsokin, ettet yritä enää tulla eteeni, sillä sinä päivänä, jona tulet eteeni, sinä kuolet.” 29 Tähän Mooses sanoi: ”Hyvä on. En yritä enää tulla eteesi.”

11 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Minä aiheutan faraolle ja Egyptille vielä yhden vitsauksen, ja sen jälkeen hän päästää teidät täältä pois.+ Kun hän sitten päästää teidät pois, hän suorastaan ajaa teidät täältä.+ 2 Sano kansalle, että jokaisen miehen ja naisen tulee pyytää naapureiltaan hopea- ja kultaesineitä.”+ 3 Niin Jehova antoi kansan päästä egyptiläisten suosioon. Lisäksi Mooseksesta oli tullut hyvin kunnioitettu mies Egyptin maassa faraon palvelijoiden ja kansan keskuudessa.

4 Sitten Mooses sanoi: ”Näin on Jehova sanonut: ’Keskiyön aikaan minä kuljen Egyptin läpi,+ 5 ja jokainen esikoinen Egyptin maassa kuolee,+ valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta käsimyllyn ääressä työskentelevän orjatytön esikoiseen. Samoin kuolee jokainen kotieläimen esikoinen.+ 6 Koko Egyptin maassa kuuluu enemmän valitusta kuin koskaan on kuultu tai tullaan kuulemaan.+ 7 Mutta israelilaisille ei edes koira hauku* – ei ihmisille eikä kotieläimille – jotta tietäisitte, että Jehova voi tehdä eron egyptiläisten ja israelilaisten välillä.’+ 8 Kaikki palvelijasi tulevat varmasti luokseni, heittäytyvät kasvoilleen eteeni ja sanovat: ’Lähde ja vie mukanasi koko sinua seuraava kansa.’+ Sen jälkeen minä lähden.” Niin hän poistui faraon edestä suuttumuksesta hehkuen.

9 Silloin Jehova sanoi Moosekselle: ”Farao ei kuuntele teitä.+ Näin tapahtuu, jotta Egyptin maassa nähtäisiin lisää ihmeitäni.”+ 10 Mooses ja Aaron tekivät kaikki nämä ihmeet faraon edessä,+ mutta Jehova antoi faraon sydämen paatua,* niin ettei tämä päästänyt israelilaisia pois maasta.+

12 Jehova sanoi nyt Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa: 2 ”Tämä kuukausi on teille kuukausista ensimmäinen; siitä alkavat vuoden kuukaudet.+ 3 Sanokaa koko Israelin kansalle: ’Tämän kuun kymmenentenä päivänä teidän jokaisen tulee ottaa itsellenne lammas+ perhettä varten, lammas taloa kohti. 4 Jos perhe on liian pieni yhtä lammasta kohti, sen* on otettava taloonsa yhteinen lammas lähinaapurinsa kanssa. Laskettaessa, kuinka monelle* lammas riittää, pitää arvioida, kuinka paljon kukin siitä syö. 5 Sen tulee olla virheetön,+ vuoden vanha uros. Nuoren lampaan sijasta voitte valita vuohen. 6 Teidän täytyy huolehtia siitä tämän kuun 14. päivään+ saakka, ja koko Israelin seurakunnan on teurastettava se iltahämärissä.*+ 7 Teidän on otettava sen verta ja pirskotettava sitä kumpaankin ovenpieleen sekä ovenpäälliseen niissä taloissa, joissa syötte sen.+

8 Teidän on syötävä liha sinä yönä.+ Teidän tulee paahtaa se tulella ja syödä se happamattoman leivän+ ja kitkerien yrttien kera.+ 9 Älkää syökö siitä mitään raakana tai kiehutettuna, vedessä keitettynä, vaan paahtakaa se päineen, koipineen ja sisälmyksineen. 10 Ette saa säästää siitä mitään aamuksi, vaan se, mikä jäisi aamuksi, teidän tulee polttaa tulessa.+ 11 Teidän tulee syödä se vyö lanteilla,* sandaalit jalassa ja sauva kädessä, ja se on syötävä kiireesti. Se on pesah* Jehovan kunniaksi. 12 Sinä yönä kuljen Egyptin maan halki ja surmaan jokaisen esikoisen Egyptin maassa, niin ihmisen kuin kotieläimenkin.+ Minä panen täytäntöön tuomiot kaikille Egyptin jumalille.+ Minä olen Jehova. 13 Veri on merkkinä taloissa, joissa olette. Minä näen veren ja menen ohitsenne, eikä vitsaus koidu tuhoksenne, kun rankaisen Egyptin maata.+

14 Teidän täytyy muistaa tämä päivä, ja teidän on vietettävä silloin juhlaa Jehovan kunniaksi sukupolvesta toiseen. Sen viettäminen on teille pysyvä säädös. 15 Seitsemän päivää teidän on syötävä happamatonta leipää.+ Ensimmäisenä päivänä teidän on vietävä taloistanne pois hapantaikina, sillä jokainen,* joka syö hapatettua näiden seitsemän päivän aikana, on poistettava* Israelista. 16 Ensimmäisenä päivänä teillä on pyhä kokous ja seitsemäntenä päivänä toinen pyhä kokous. Noina päivinä ei pidä tehdä mitään työtä.+ Saatte valmistaa vain sen, mitä jokainen* tarvitsee syödäkseen.

17 Teidän on vietettävä happamattoman leivän juhlaa,+ koska juuri tuona päivänä minä vien suuret joukkonne* pois Egyptin maasta. Teidän on vietettävä tuota juhlapäivää sukupolvesta toiseen. Tämä on teille pysyvä säädös. 18 Teidän on syötävä happamatonta leipää ensimmäisen kuun 14. päivän illasta lähtien aina kuukauden 21. päivän iltaan saakka.+ 19 Taloistanne ei saa löytyä hapantaikinaa seitsemään päivään, sillä se,* joka syö hapatettua, on poistettava* Israelin kansasta,+ olipa hän ulkomaalainen tai maan syntyperäinen asukas.+ 20 Ette saa syödä mitään hapatettua. Teidän on kaikissa kodeissanne syötävä happamatonta leipää.’”

21 Mooses kutsui viipymättä kaikki Israelin vanhimmat+ ja sanoi heille: ”Menkää valitsemaan nuoria eläimiä* omille perheillenne ja teurastakaa pesah-uhri. 22 Sitten teidän on kastettava iisoppikimppu astiassa olevaan vereen ja pirskotettava sitä ovenpäälliseen ja kumpaankin ovenpieleen. Kenenkään teistä ei pidä mennä talostaan ulos ennen aamua. 23 Kun sitten Jehova maan halki kulkiessaan lyö egyptiläisiä vitsauksella ja näkee veren ovenpäällisessä ja kummassakin ovenpielessä, Jehova menee varmasti sen sisäänkäynnin ohi, eikä hän anna tappavan vitsauksen* tulla taloihinne.+

24 Teidän on muisteltava tätä tapahtumaa; tämä on teille ja pojillenne pysyvä säännös.+ 25 Kun tulette maahan, jonka Jehova teille lupauksensa mukaan antaa, teidän on vietettävä tätä juhlaa.+ 26 Kun poikanne kysyvät teiltä, mitä tämä juhla teille merkitsee,+ 27 teidän on vastattava: ’Tämä on pesah-uhri Jehovalle, joka meni Egyptissä israelilaisten talojen ohi ja säästi ne, kun hän aiheutti egyptiläisille vitsauksen.’”

Silloin kansa polvistui ja heittäytyi kasvoilleen maahan. 28 Niin israelilaiset lähtivät tekemään niin kuin Jehova oli Moosesta ja Aaronia käskenyt.+ He tekivät juuri niin.

29 Keskiyöllä Jehova surmasi jokaisen esikoisen Egyptin maassa,+ valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta vankilassa* olevan vangin esikoiseen saakka, samoin kuin jokaisen kotieläimen esikoisen.+ 30 Sinä yönä farao sekä kaikki hänen palvelijansa ja kaikki muut egyptiläiset nousivat ylös, ja egyptiläisten keskuudesta alkoi kuulua suuri valitus, sillä ei ollut yhtään taloa, jossa ei ollut kuollutta.+ 31 Farao kutsui heti yöllä Mooseksen ja Aaronin+ ja sanoi: ”Nouskaa, lähtekää pois kansani keskuudesta, sekä te että muut israelilaiset. Menkää palvomaan Jehovaa niin kuin olette sanoneet.+ 32 Ottakaa myös katraanne ja karjalaumanne ja menkää niin kuin olette sanoneet.+ Teidän on kuitenkin myös siunattava minut.”

33 Egyptiläiset alkoivat kiirehtiä kansaa lähtemään nopeasti+ maasta, sillä he sanoivat: ”Mehän kuolemme kohta kaikki!”+ 34 Niin kansa kantoi vaatteisiinsa käärittyjä taikinakaukaloita* olallaan ennen kuin taikina oli niissä hapantunut. 35 Israelilaiset pyysivät egyptiläisiltä hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita, niin kuin Mooses oli heitä käskenyt.+ 36 Jehova antoi kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että nämä antoivat heille, mitä he pyysivät, ja he ottivat egyptiläisiltä saalista.+

37 Israelilaiset lähtivät sitten Rameseksesta+ Sukkotia+ kohti; jalkamiehiä oli noin 600 000 ja näiden lisäksi myös lapsia.+ 38 Heidän mukanaan lähti myös suuri joukko muita*+ sekä paljon katraita ja karjaa. 39 He alkoivat leipoa Egyptistä tuomastaan taikinasta pyöreitä happamattomia leipiä. Taikina ei ollut hapantunut, koska heidät oli ajettu pois Egyptistä niin kiireesti, etteivät he olleet valmistaneet itselleen evästä.+

40 Kun israelilaiset lähtivät Egyptistä,+ he olivat asuneet vieraalla maalla 430 vuotta.+ 41 Päivälleen 430 vuoden kuluttua kaikki Jehovan suuret joukot lähtivät Egyptin maasta. 42 Juuri sinä yönä he tulevat viettämään juhlaa sen muistoksi, että Jehova vei heidät pois Egyptin maasta. Koko Israelin kansan on vietettävä sitä Jehovan kunniaksi sukupolvesta toiseen.+

43 Sitten Jehova sanoi Moosekselle ja Aaronille: ”Tämä on pesahia koskeva säädös: Kukaan ulkomaalainen ei saa syödä pesah-uhria.+ 44 Jos kuitenkin jollakulla on rahalla ostettu miesorja, tämä on ympärileikattava.+ Vasta sitten orja saa syödä sitä. 45 Siirtolainen ja palkkatyöläinen eivät saa syödä sitä. 46 Yhdessä talossa se on syötävä. Ette saa viedä lihaa talon ulkopuolelle ettekä murtaa siitä yhtään luuta.+ 47 Koko Israelin kansan on vietettävä pesahia. 48 Jos joku ulkomaalainen asuu luonanne ja haluaa viettää pesahia Jehovan kunniaksi, jokainen hänen talouteensa kuuluva miespuolinen on ympärileikattava. Vasta sitten hän voi viettää sitä, ja hänestä tulee kuin maan syntyperäinen asukas. Mutta kukaan ympärileikkaamaton mies ei saa syödä sitä.+ 49 Sama laki soveltuu syntyperäiseen asukkaaseen ja keskuudessanne asuvaan ulkomaalaiseen.”+

50 Niin kaikki israelilaiset tekivät niin kuin Jehova oli Moosesta ja Aaronia käskenyt. He tekivät juuri niin. 51 Juuri sinä päivänä Jehova vei israelilaiset joukkoineen pois Egyptin maasta.

13 Jehova puhui edelleen Moosekselle: 2 ”Pyhitä* minulle jokainen esikoinen* israelilaisten keskuudessa: esikoispoika ja ensimmäinen kotieläimelle syntyvä urospuolinen jälkeläinen kuuluvat minulle.”+

3 Sitten Mooses sanoi kansalle: ”Muistakaa tämä päivä, jona lähditte Egyptistä,+ orjuuden maasta,* sillä Jehova toi teidät sieltä pois voimakkaalla kädellä.+ Mitään hapatettua ei siksi saa syödä. 4 Olette menossa pois tänään, abibkuussa.*+ 5 Kun Jehova on vienyt sinut kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan,+ jonka hän esi-isillesi vannomallaan valalla lupasi antaa sinulle+ – maidon ja hunajan maahan+ – sinun on aina tässä kuussa vietettävä tätä juhlaa. 6 Seitsemän päivää sinun on syötävä happamatonta leipää,+ ja seitsemäntenä päivänä on juhla Jehovan kunniaksi. 7 Niinä seitsemänä päivänä on syötävä happamatonta leipää.+ Sinulla ei saa olla mitään hapatettua+ eikä mitään hapantaikinaa missään rajojesi sisäpuolella. 8 Sinun on silloin sanottava pojallesi: ’Teen näin sen vuoksi, mitä Jehova teki hyväkseni tullessani pois Egyptistä.’+ 9 Tämä muistuttaa sinua tuosta tapahtumasta aivan kuin se olisi kirjoitettu käteesi ja otsaasi,*+ jotta Jehovan laki olisi huulillasi,* sillä Jehova toi sinut pois Egyptistä voimakkaalla kädellä. 10 Sinun on noudatettava tätä säädöstä määräaikana vuodesta toiseen.+

11 Kun Jehova vie sinut kanaanilaisten maahan, jonka hän sinulle ja esi-isillesi vannomallaan valalla lupasi antaa sinulle,+ 12 sinun on omistettava Jehovalle jokainen esikoispoika samoin kuin jokainen hankkimasi kotieläimen urospuolinen esikoinen. Nämä esikoiset kuuluvat Jehovalle.+ 13 Jokainen aasin esikoinen sinun pitää lunastaa lampaalla, ja jollet lunasta sitä, sinun on murrettava siltä niska. Myös jokainen esikoispoika sinun pitää lunastaa.+

14 Jos poikasi kysyy sinulta myöhemmin, mitä tämä tarkoittaa, sinun on vastattava hänelle: ’Jehova toi meidät pois Egyptistä, orjuuden maasta, voimakkaalla kädellä.+ 15 Kun farao itsepintaisesti kieltäytyi päästämästä meitä pois,+ Jehova surmasi kaikki esikoiset Egyptin maassa, niin ihmisen kuin kotieläimenkin esikoisen.+ Siksi uhraamme Jehovalle kaikki esikoiset ja lunastamme jokaisen esikoispoikamme.’ 16 Tämän on oltava merkkinä kädessäsi ja nauhana otsallasi,*+ sillä Jehova toi meidät pois Egyptistä voimakkaalla kädellä.”

17 Kun farao päästi kansan lähtemään, Jumala ei johdattanut sitä filistealaisten maan kautta kulkevaa tietä, vaikka se oli lähellä, sillä Jumala sanoi: ”Ehkä kansa muuttaa mielensä joutuessaan sotaan ja palaa Egyptiin.” 18 Siksi Jumala pani kansan kiertämään sen tien kautta, joka kulki Punaisenmeren lähellä olevan erämaan halki.+ Israelilaiset lähtivät Egyptin maasta kuitenkin taistelumuodostelmassa. 19 Lisäksi Mooses otti mukaansa Joosefin luut, koska tämä oli vannottamalla vannottanut Israelin poikia: ”Jumala kääntää varmasti huomionsa teihin, ja teidän on vietävä luuni* täältä mukananne.”+ 20 He lähtivät liikkeelle Sukkotista ja leiriytyivät Etamiin, erämaan laitaan.

21 Jehova kulki heidän edellään päivällä pilvipatsaassa johdattaakseen heitä tietä pitkin+ ja yöllä tulipatsaassa antaakseen heille valoa, niin että he pystyivät tekemään matkaa päivällä ja yöllä.+ 22 Pilvipatsas ei siirtynyt pois kansan edestä päivällä eikä tulipatsas yöllä.+

14 Jehova sanoi nyt Moosekselle: 2 ”Käske israelilaisia kääntymään takaisin ja leiriytymään Pi-Hahirotin eteen Migdolin ja meren väliin, mistä näkee Baal-Sefoniin.+ Teidän on leiriydyttävä Baal-Sefonin tuntumaan meren rannalle. 3 Silloin farao sanoo israelilaisista: ’He harhailevat pitkin maata sekasorron vallassa. Erämaa on saartanut heidät.’ 4 Minä annan faraon sydämen paatua,*+ ja hän ajaa heitä takaa. Minä saatan itseni kunniaan faraon ja koko hänen armeijansa välityksellä,+ ja egyptiläiset tulevat varmasti tietämään, että minä olen Jehova.”+ Israelilaiset tekivät niin.

5 Myöhemmin Egyptin kuninkaalle ilmoitettiin, että kansa oli paennut. Faraon ja hänen palvelijoidensa mieli muuttui heti,+ ja he sanoivat: ”Mitä olemmekaan tehneet? Miksi päästimme Israelin vapaaksi orjuudesta?” 6 Silloin farao valjastutti sotavaununsa ja otti mukaan väkensä.+ 7 Hän otti 600 valiovaunut ja kaikki muut Egyptin vaunut sekä sotureita jokaiseen niistä. 8 Jehova antoi faraon, Egyptin kuninkaan, sydämen paatua, ja tämä lähti ajamaan israelilaisia takaa heidän kulkiessaan päättäväisesti* eteenpäin.+ 9 Egyptiläiset ajoivat heitä takaa,+ ja kaikki faraon vaunuhevoset ja ratsumiehet sekä koko hänen armeijansa olivat tavoittamaisillaan heidät, kun he olivat leiriytyneinä meren rannalla Pi-Hahirotin luona, mistä näkee Baal-Sefoniin.

10 Faraon lähestyessä israelilaiset nostivat katseensa ja näkivät, että egyptiläiset ajoivat heitä takaa. Silloin he kauhistuivat ja alkoivat huutaa apua Jehovalta.+ 11 He sanoivat Moosekselle: ”Eikö Egyptissä muka ole hautapaikkoja, kun olet tuonut meidät tänne erämaahan kuolemaan?+ Mitä oletkaan tehnyt meille, kun olet vienyt meidät pois Egyptistä? 12 Emmekö puhuneet sinulle Egyptissä juuri tästä, kun sanoimme: ’Jätä meidät rauhaan ja anna meidän palvella egyptiläisiä’? Meidän olisi ollut parempi palvella egyptiläisiä kuin kuolla erämaassa.”+ 13 Silloin Mooses sanoi kansalle: ”Älkää pelätkö.+ Pysykää lujina ja katsokaa, miten Jehova pelastaa teidät tänään.+ Niitä egyptiläisiä, jotka tänään näette, ette tule enää koskaan näkemään.+ 14 Jehova itse taistelee teidän puolestanne,+ ja te pysytte hiljaa.”

15 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Miksi huudat minulta jatkuvasti apua? Käske israelilaisia purkamaan leiri. 16 Nosta sinä sauvasi, ojenna kätesi meren yli ja halkaise se, jotta israelilaiset voivat kulkea sen poikki kuivaa maata pitkin. 17 Minä puolestani annan egyptiläisten sydämen paatua, niin että he menevät heidän peräänsä. Minä saatan itseni kunniaan faraon sekä koko hänen armeijansa, sotavaunujensa ja ratsumiestensä välityksellä.+ 18 Egyptiläiset tulevat varmasti tietämään, että minä olen Jehova, kun saatan itseni kunniaan faraon ja hänen sotavaunujensa ja ratsumiestensä välityksellä.”+

19 Sitten tosi Jumalan enkeli,+ joka kulki Israelin leirin edellä, lähti liikkeelle ja meni heidän taakseen, ja heidän edessään oleva pilvipatsas siirtyi heidän taakseen ja jäi sinne.+ 20 Siten se tuli egyptiläisten leirin ja Israelin leirin väliin.+ Toisen puolen se pimensi, mutta toisella puolella se valaisi yötä.+ Sen vuoksi toinen leiri ei lähestynyt toista koko yönä.

21 Mooses ojensi nyt kätensä meren yli,+ ja Jehova pani voimakkaan itätuulen puhaltamaan koko yön, niin että meri alkoi vetäytyä ja sen pohja paljastua,+ ja vedet jakautuivat.+ 22 Silloin israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin,+ ja vedet olivat muurina heidän oikealla ja vasemmalla puolellaan.+ 23 Egyptiläiset lähtivät ajamaan heitä takaa, ja kaikki faraon hevoset, sotavaunut ja ratsumiehet menivät heidän peräänsä keskelle merta.+ 24 Aamuvartion* aikaan Jehova katsoi egyptiläisten leiriä tuli- ja pilvipatsaasta+ ja syöksi sen sekasortoon. 25 Hän irrotti pyöriä egyptiläisten vaunuista, niin että heidän oli vaikea ajaa niitä. He sanoivat: ”Lähdetään pakoon Israelia, sillä Jehova taistelee heidän puolestaan egyptiläisiä vastaan.”+

26 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Ojenna kätesi meren yli, jotta vedet palaisivat egyptiläisten ja heidän sotavaunujensa ja ratsumiestensä päälle.” 27 Mooses ojensi heti kätensä meren yli, ja aamun koittaessa meri palasi ennalleen. Kun egyptiläiset yrittivät paeta sen alta, Jehova syöksi heidät keskelle merta.+ 28 Palatessaan ennalleen vedet peittivät sotavaunut ja ratsumiehet, faraon koko armeijan, joka oli mennyt mereen israelilaisten perässä.+ Yhdenkään heistä ei annettu jäädä eloon.+

29 Israelilaiset kulkivat kuitenkin kuivaa maata pitkin merenpohjan poikki,+ ja vedet olivat muurina heidän oikealla ja vasemmalla puolellaan.+ 30 Näin Jehova pelasti sinä päivänä Israelin egyptiläisten käsistä,+ ja Israel näki egyptiläiset kuolleina merenrannalla. 31 Israel näki myös sen suuren voiman,* jota Jehova käytti egyptiläisiä vastaan, ja kansa alkoi pelätä* Jehovaa sekä uskoa Jehovaan ja hänen palvelijaansa Moosekseen.+

15 Silloin Mooses ja israelilaiset lauloivat Jehovalle tämän laulun:+

”Haluan laulaa Jehovalle, sillä hän on saanut loistavan voiton.+

Hevosen ratsastajineen hän on syössyt mereen.+

 2 Voimani ja vahvuuteni on Jah,* sillä hän on pelastanut minut.+

Tämä on Jumalani, jota minä kiitän,+ isäni Jumala,+ jota ylistän.+

 3 Jehova on voimakas soturi.+ Jehova on hänen nimensä.+

 5 Kuohuvat vedet peittivät heidät, he vajosivat syvyyksiin kuin kivi.+

 9 Vihollinen sanoi: ’Minä lähden takaa-ajoon! Minä tavoitan heidät!

Minä jaan saalista, kunnes olen saanut tarpeekseni!

Vedän esiin miekkani! Käteni kukistaa heidät!’+

11 Kuka jumalien joukossa on sinun kaltaisesi, oi Jehova?+

Kuka on sinun kaltaisesi, sinun, joka osoitat olevasi ylivertaisen pyhä,+

sinä, jota tulee pelätä* ja ylistää lauluin, sinä ihmeiden tekijä?+

12 Sinä ojensit oikean kätesi, ja maa nielaisi heidät.+

ja kaikki Kanaanin asukkaat lannistuvat.+

16 Pelko ja kauhu valtaavat heidät.+

18 Jehova hallitsee kuninkaana aina ja ikuisesti.+

20 Sitten naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä tamburiinin, ja kaikki naiset seurasivat häntä soittaen tamburiineja ja tanssien. 21 Mirjam vastasi miehille vuorolaulussa:

”Laulakaa Jehovalle, sillä hän on saanut loistavan voiton.+

Hevosen ratsastajineen hän on syössyt mereen.”+

22 Myöhemmin Mooses johti Israelin pois Punaiseltamereltä, ja he menivät Surin erämaahan. He kulkivat siellä kolme päivää mutta eivät löytäneet vettä. 23 Sitten he tulivat Maraan,*+ mutta sen vettä ei voinut juoda, koska se oli karvasta. Siksi hän antoi sille nimeksi Mara. 24 Silloin kansa alkoi nurista Moosekselle.+ He sanoivat: ”Mitä me juomme?” 25 Hän huusi apua Jehovalta,+ ja Jehova ohjasi hänet pienen puun luo. Kun hän heitti sen veteen, vesi muuttui makeaksi.

Jumala antoi heille siellä säännöksen ja ennakkotapauksen ja pani heidät koetukselle.+ 26 Hän sanoi: ”Jos kuuntelet tarkoin minua, Jumalaasi Jehovaa, ja toimit niin kuin on oikein minun silmissäni sekä otat huomioon käskyni ja noudatat kaikkia säännöksiäni,+ niin en aiheuta sinulle mitään niistä sairauksista, jotka aiheutin egyptiläisille,+ sillä minä, Jehova, parannan sinut.”+

27 Sen jälkeen he tulivat Elimiin, jossa oli 12 lähdettä ja 70 palmua. Siellä he leiriytyivät veden ääreen.

16 Lähdettyään liikkeelle Elimistä koko Israelin kansa tuli lopulta Siinin erämaahan,+ joka on Elimin ja Siinain välillä. Silloin oli toisen kuun 15. päivä Egyptistä lähdön jälkeen.

2 Erämaassa kaikki israelilaiset alkoivat nurista Moosesta ja Aaronia vastaan.+ 3 He sanoivat näille yhä uudelleen: ”Kunpa Jehovan käsi olisi surmannut meidät Egyptin maassa, jossa istuimme lihapatojen ääressä+ ja söimme leipää kylliksemme. Te olette tuoneet meidät tähän erämaahan näännyttääksenne koko tämän seurakunnan nälkään.”+

4 Silloin Jehova sanoi Moosekselle: ”Minä annan sataa teille leipää taivaasta,+ ja jokaisen on päivittäin lähdettävä keräämään oma osansa.+ Näin voin koetella kansaa nähdäkseni, tottelevatko he minun lakiani vai eivät.+ 5 Mutta kun he kuudentena päivänä+ valmistavat sitä, mitä ovat keränneet, sitä pitää olla kaksi kertaa niin paljon kuin kerätään muina päivinä.”+

6 Mooses ja Aaron sanoivat sitten kaikille israelilaisille: ”Tänä iltana tiedätte varmasti, että juuri Jehova toi teidät pois Egyptin maasta.+ 7 Aamulla näette Jehovan kirkkauden, koska Jehova on kuullut, että nurisette häntä vastaan. Mitä varten te meitä vastaan nurisette?” 8 Mooses jatkoi: ”Kun Jehova antaa teille illalla lihaa syötäväksi ja aamulla leipää kylliksenne, huomaatte, että Jehova on kuullut, kun nurisette häntä vastaan. Emmehän me ole mitään. Te ette nurise meitä vaan Jehovaa vastaan.”+

9 Sitten Mooses käski Aaronia sanomaan kaikille israelilaisille: ”Tulkaa Jehovan eteen, sillä hän on kuullut nurinanne.”+ 10 Kun Aaron oli puhunut kaikille israelilaisille, he käänsivät kasvonsa erämaahan päin, ja Jehovan kirkkaus näkyi pilvipatsaassa.+

11 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 12 ”Olen kuullut israelilaisten nurinan.+ Sano heille: ’Iltahämärissä* saatte syödä lihaa, ja aamulla saatte leipää kylliksenne.+ Te tulette varmasti tietämään, että minä olen teidän Jumalanne Jehova.’”+

13 Sinä iltana tuli viiriäisiä, ja ne peittivät leirin,+ ja aamulla kaikkialla leirin ympärillä oli kastekerros. 14 Kun kaste haihtui, erämaan pinnalla oli jotain hiutalemaista,+ yhtä hienoa kuin maata peittävä kuura. 15 Nähdessään sen israelilaiset kyselivät toisiltaan: ”Mitä se on?” He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses vastasi heille: ”Se on sitä leipää, jonka Jehova on antanut teille ruoaksi.+ 16 Jehova on käskenyt: ’Jokaisen tulee kerätä sitä sen verran kuin syö. Teidän on otettava sitä omer-mitallinen*+ yhtä ihmistä kohti, sen mukaan kuin teillä kullakin on teltassa väkeä.’”* 17 Israelilaiset ryhtyivät tekemään niin. Jotkut keräsivät sitä paljon, toiset vähän. 18 Aina kun he mittasivat sitä omer-mitalla, paljon keränneellä ei ollut liikaa eikä vähän keränneellä liian vähän.+ Jokainen keräsi sen verran kuin söisi.

19 Sitten Mooses sanoi heille: ”Kukaan ei saa jättää siitä mitään aamuksi.”+ 20 He eivät kuitenkaan kuunnelleet Moosesta. Kun jotkut jättivät sitä aamuksi, siihen tuli toukkia ja se löyhkäsi, ja Mooses suuttui heille. 21 He keräsivät sitä joka aamu, jokainen sen verran kuin söisi. Kun aurinko alkoi paahtaa, se suli.

22 Kuudentena päivänä he keräsivät leipää kaksinkertaisen määrän,+ kaksi omer-mitallista kullekin. Silloin kaikki kansan päämiehet tulivat kertomaan siitä Moosekselle. 23 Hän sanoi heille: ”Niin Jehova sanoikin. Huomenna on erityinen lepopäivä,* pyhä sapatti Jehovan kunniaksi.+ Leipokaa ja keittäkää, mitä tarvitsette,+ ja säästäkää loput aamuksi.” 24 Niin he noudattivat Mooseksen käskyä. He säästivät sen aamuksi, mutta se ei löyhkännyt eikä siinä ollut toukkia. 25 Sitten Mooses sanoi: ”Syökää se tänään, sillä tänään on sapatti Jehovan kunniaksi. Tänään ette löydä sitä maasta. 26 Te keräätte sitä kuutena päivänä, mutta seitsemäntenä päivänä, sapattina,+ sitä ei ole.” 27 Jotkut lähtivät kuitenkin keräämään sitä seitsemäntenä päivänä mutta eivät löytäneet mitään.

28 Sen vuoksi Jehova sanoi Moosekselle: ”Kuinka kauan te kieltäydytte noudattamasta käskyjäni ja lakejani?+ 29 Älkää unohtako, että Jehova on antanut teille sapatin.+ Siksi hän antaa teille kuudentena päivänä leipää kahdeksi päiväksi. Seitsemäntenä päivänä kukaan ei saa lähteä mihinkään vaan jokaisen täytyy pysyä siellä, missä on.” 30 Niin kansa vietti sapattia* seitsemäntenä päivänä.+

31 Israelin kansa antoi leivälle nimeksi ”manna”.* Se oli vaaleaa niin kuin korianterinsiemenet ja maistui hunajaleivältä.+ 32 Sitten Mooses sanoi: ”Jehova on käskenyt: ’Ota sitä omer-mitallinen säilytettäväksi sukupolvesta toiseen,+ jotta kansa näkisi, millaista leipää annoin syötäväksenne erämaassa, kun toin teidät pois Egyptin maasta.’” 33 Niin Mooses sanoi Aaronille: ”Ota ruukku, pane siihen omer-mitallinen mannaa ja laita se Jehovan eteen säilytettäväksi sukupolvesta toiseen.”+ 34 Aaron pani sen talteen Todistuksen*+ eteen, niin kuin Jehova oli Moosesta käskenyt. 35 Israelilaiset söivät mannaa 40 vuotta,+ kunnes he tulivat asuttuun maahan.+ He söivät sitä, kunnes tulivat Kanaanin maan rajalle.+ 36 Omer on muuten kymmenesosa eefa-mitasta.*

17 Koko Israelin kansa lähti Siinin erämaasta+ ja kulki leiripaikasta toiseen Jehovan käskyn mukaan.+ Se leiriytyi Refidimiin,+ mutta sillä ei ollut juomavettä.

2 Silloin kansa alkoi syyttää Moosesta.*+ He sanoivat: ”Anna meille vettä juotavaksi.” Mooses kuitenkin vastasi: ”Miksi syytätte minua? Miksi te jatkuvasti koettelette Jehovaa?”+ 3 Kansalla oli kuitenkin kova jano, ja se halusi vettä. Se nurisi Moosekselle yhä uudestaan:+ ”Miksi olet tuonut meidät pois Egyptistä näännyttääksesi meidät, poikamme ja karjamme janoon?” 4 Lopulta Mooses huusi Jehovalta apua: ”Mitä minä teen tälle kansalle? Ei paljon puutu, että he kivittävät minut!”

5 Silloin Jehova sanoi Moosekselle: ”Mene kansan edelle ja ota mukaasi Israelin vanhimpia ja sauvasi, jolla löit Niiliä.+ Ota se käteesi ja kävele eteenpäin. 6 Minä seison siellä edessäsi kalliolla Horebilla.* Sinun on lyötävä kalliota, jolloin siitä tulee vettä ja kansa juo sitä.”+ Mooses teki niin Israelin vanhinten silmien edessä. 7 Hän antoi sille paikalle nimeksi Massa*+ ja Meriba,*+ koska siellä israelilaiset riitelivät ja koettelivat Jehovaa+ sanomalla: ”Onko Jehova meidän keskellämme vai ei?”

8 Sitten amalekilaiset+ tulivat taistelemaan Israelia vastaan Refidimissä.+ 9 Mooses sanoi Joosualle:+ ”Valitse meille miehiä ja lähde taistelemaan amalekilaisia vastaan. Minä seison huomenna kukkulan huipulla tosi Jumalan sauva kädessäni.” 10 Joosua teki niin kuin Mooses käski+ ja taisteli amalekilaisia vastaan, kun taas Mooses, Aaron ja Hur+ menivät ylös kukkulan huipulle.

11 Niin kauan kuin Mooses piti käsiään ylhäällä, israelilaiset olivat voitolla, mutta heti kun hän laski ne alas, amalekilaiset pääsivät voitolle. 12 Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven ja panivat sen hänen alleen, ja hän istui sille. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolelta, niin että ne pysyivät vakaina auringonlaskuun saakka. 13 Näin Joosua kukisti miekalla Amalekin ja hänen kansansa.+

14 Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle: ”Kirjoita tämä kirjaan muistutukseksi ja toista se Joosualle: ’Minä pyyhin Amalekin muiston pois taivaan alta.’”+ 15 Sitten Mooses rakensi alttarin ja antoi sille nimeksi Jehova-Nissi.* 16 Hän sanoi: ”Jehovalla on sota Amalekia vastaan sukupolvesta toiseen,+ koska tämän käsi on Jahin+ valtaistuinta vastaan.”

18 Midianin pappi Jetro, Mooseksen appi,+ sai kuulla, mitä kaikkea Jumala oli tehnyt Mooseksen ja kansansa Israelin hyväksi ja miten Jehova oli tuonut Israelin pois Egyptistä.+ 2 Mooseksen appi Jetro oli ottanut luokseen Mooseksen vaimon Sipporan, sen jälkeen kun tämä oli lähetetty takaisin hänen luokseen, 3 sekä Sipporan kaksi poikaa.+ Toisen nimi oli Gersom,*+ koska Mooses oli sanonut: ”Minä asun muukalaisena vieraassa maassa.” 4 Toisen nimi oli Elieser,* koska Mooses oli sanonut: ”Isäni Jumala on auttajani, joka pelasti minut faraon miekalta.”+

5 Niin Mooseksen appi Jetro sekä Mooseksen pojat ja vaimo tulivat hänen luokseen erämaahan, jossa hän oli leiriytyneenä tosi Jumalan vuoren juurella.+ 6 Jetro lähetti Moosekselle sanan: ”Minä, appesi Jetro,+ olen tulossa luoksesi vaimosi ja hänen kahden poikansa kanssa.” 7 Mooses meni heti ulos appeaan vastaan, kumartui maahan ja suuteli häntä. Kumpikin kyseli toisen vointia, ja sitten he menivät telttaan.

8 Mooses kertoi apelleen, mitä kaikkea Jehova oli tehnyt faraolle ja Egyptille Israelin puolesta,+ millaisia vaikeuksia he olivat kohdanneet matkalla+ ja miten Jehova oli vapauttanut heidät. 9 Jetro oli iloinen kaikesta siitä, mitä Jehova oli tehnyt Israelin hyväksi vapauttaessaan sen Egyptistä.* 10 Jetro sanoi: ”Ylistetty olkoon Jehova, joka pelasti teidät Egyptistä ja faraon käsistä ja vapautti kansan Egyptin vallasta. 11 Nyt tiedän, että Jehova on kaikkia muita jumalia suurempi.+ Tiedän sen siitä, mitä hän teki niille, jotka kohtelivat julkeasti hänen kansaansa.” 12 Sitten Mooseksen appi Jetro toi polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle, ja Aaron ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat aterioimaan Mooseksen apen kanssa tosi Jumalan eteen.

13 Seuraavana päivänä Mooses istuutui tavalliseen tapaansa jakamaan kansalle oikeutta, ja hänen edessään seisoi kansaa aamusta iltaan. 14 Kun Mooseksen appi näki, mitä kaikkea Mooses teki kansan hyväksi, hän sanoi: ”Miksi sinä toimit näin? Miksi istut täällä yksin ja kaikki nämä ihmiset seisovat edessäsi aamusta iltaan?” 15 Mooses vastasi apelleen: ”Kansa tulee luokseni pyytämään ohjausta Jumalalta. 16 Kun heillä on jokin riita-asia, se esitetään minulle, ja minun on tuomittava osapuolten välillä ja tehtävä tunnetuksi tosi Jumalan ratkaisut ja lait.”+

17 Mooseksen appi sanoi hänelle: ”Tuo ei ole hyvä toimintatapa. 18 Sinä ja tämä kansa väsytätte varmasti itsenne, sillä tällainen kuorma on niin raskas, ettet jaksa kantaa sitä yksin. 19 Kuuntelehan minua, niin minä neuvon sinua, ja Jumala on kanssasi.+ Edusta sinä kansaa tosi Jumalan edessä+ ja esitä asiat tosi Jumalalle.+ 20 Sinun on muistutettava heitä säännöksistä ja laeista+ ja neuvottava heille, mitä tietä heidän tulee vaeltaa ja mitä heidän tulee tehdä. 21 Mutta sinun tulee valita kansasta päteviä,+ luotettavia miehiä, jotka pelkäävät* Jumalaa ja vihaavat oman edun tavoittelua,+ ja nimittää heidät johtamaan kansaa tuhannen-, sadan-, viidenkymmenen- ja kymmenenpäällikköinä.+ 22 Heidän on jaettava kansalle oikeutta, kun riita-asioita syntyy.* Jokaisen vaikean asian he esittävät sinulle,+ mutta jokaisen vähäisen asian he ratkaisevat itse. Kevennä omaa osaasi ja anna heidän kantaa kuormaa kanssasi.+ 23 Jos toimit näin – ja Jumala käskee sinua tekemään niin – jaksat kantaa kuormasi ja jokainen menee kotiin tyytyväisenä.”

24 Mooses kuunteli appeaan ja toimi hänen neuvonsa mukaan. 25 Hän valitsi päteviä miehiä koko Israelin joukosta ja nimitti heidät johtamaan kansaa tuhannen-, sadan-, viidenkymmenen- ja kymmenenpäällikköinä. 26 He jakoivat kansalle oikeutta, kun riita-asioita syntyi. Vaikean asian he esittivät Moosekselle,+ mutta jokaisen vähäisen asian he käsittelivät itse. 27 Sen jälkeen Mooses saattoi appensa matkaan,+ ja tämä palasi omaan maahansa.

19 Kolmannessa kuussa sen jälkeen kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, samana päivänä, he tulivat Siinain erämaahan. 2 He lähtivät liikkeelle Refidimistä,+ tulivat Siinain erämaahan ja leiriytyivät sinne. Israelin leiri oli siellä vuoren edustalla.+

3 Mooses meni ylös vuorelle tosi Jumalan luo, ja Jehova julisti hänelle siellä:+ ”Näin sinun pitää sanoa Jaakobin jälkeläisille ja ilmoittaa israelilaisille: 4 ’Te olette itse nähneet, mitä tein egyptiläisille+ voidakseni kantaa teitä kotkan siivillä ja tuoda teidät luokseni.+ 5 Jos tottelette minua tarkoin ja pidätte liittoni, teistä tulee varmasti erikoisomaisuuttani* kaikkien kansojen joukosta,+ sillä koko maa kuuluu minulle.+ 6 Teistä tulee pappisvaltakuntani* ja pyhä kansakuntani.’+ Näin sinun pitää sanoa israelilaisille.”

7 Niin Mooses meni kutsumaan kansan vanhimmat ja puhui heille kaiken tämän, minkä Jehova oli käskenyt hänen puhua.+ 8 Sen jälkeen koko kansa vastasi yksimielisesti: ”Me haluamme toimia kaiken sen mukaan, mitä Jehova on sanonut.”+ Mooses vei heti kansan vastauksen Jehovalle. 9 Jehova sanoi Moosekselle: ”Tulen luoksesi tummassa pilvessä, jotta kansa kuulisi, kun puhun kanssasi, ja uskoisi aina myös sinuun.” Sitten Mooses ilmoitti kansan sanat Jehovalle.

10 Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle: ”Mene kansan luo ja pyhitä heidät tänään ja huomenna, ja heidän on pestävä vaatteensa. 11 Heidän on oltava valmiita kolmatta päivää varten, koska kolmantena päivänä Jehova tulee koko kansan silmien edessä alas Siinainvuorelle. 12 Sinun on asetettava vuoren ympärille rajat kansaa varten ja sanottava: ’Varokaa menemästä ylös vuorelle tai edes astumasta noiden rajojen sisäpuolelle. Jokainen, joka koskee vuoreen, surmataan ehdottomasti. 13 Kukaan ei saa koskea häneen, vaan hänet joko kivitetään tai lävistetään.* Vuoreen koskeva ei saa elää, olipa kyseessä eläin tai ihminen.’+ Mutta kun puhalletaan pässinsarvitorveen,+ he saavat tulla vuoren juurelle.”

14 Sitten Mooses meni vuorelta alas kansan luo ja alkoi pyhittää kansaa, ja he pesivät vaatteensa.+ 15 Hän sanoi kansalle: ”Valmistautukaa kolmatta päivää varten. Älkää olko sukupuoliyhteydessä.”*

16 Kolmannen päivän aamuna jyrisi ja salamoi, vuoren ylle tuli paksu pilvi+ ja kuului hyvin kova torven ääni, niin että kaikki leirissä olevat alkoivat vapista.+ 17 Mooses vei kansan leiristä tosi Jumalaa vastaan, ja he asettuivat vuoren juurelle. 18 Siinainvuori savusi kauttaaltaan, koska Jehova tuli sille alas tulessa.+ Siitä nousi savua niin kuin polttouunista, ja koko vuori vapisi rajusti.+ 19 Kun torven ääni koveni kovenemistaan, Mooses puhui ja tosi Jumala* vastasi hänelle.

20 Niin Jehova laskeutui Siinainvuoren huipulle. Sitten Jehova kutsui Mooseksen vuoren huipulle, ja Mooses nousi sinne.+ 21 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Mene alas varoittamaan kansaa, etteivät he yritä tulla* katsomaan Jehovaa, muuten monet heistä tuhoutuvat. 22 Pappien, jotka säännöllisesti lähestyvät Jehovaa, tulee pyhittäytyä, ettei Jehova surmaisi heitä.”*+ 23 Silloin Mooses sanoi Jehovalle: ”Kansa ei voi tulla Siinainvuorelle, koska sinä jo varoitit meitä: ’Aseta rajat vuoren ympärille ja pyhitä se.’”+ 24 Jehova sanoi hänelle kuitenkin: ”Mene alas ja tule takaisin ylös Aaron mukanasi, mutta älä anna pappien ja kansan tulla* ylös Jehovan luo, ettei hän surmaisi heitä.”+ 25 Niin Mooses laskeutui kansan luo ja puhui heille.

20 Sitten Jumala puhui nämä sanat:+

2 ”Minä olen Jehova, sinun Jumalasi, joka toin sinut pois Egyptin maasta, orjuuden maasta.+ 3 Sinulla ei saa olla minun lisäkseni* muita jumalia.+

4 Et saa tehdä itsellesi veistettyä jumalankuvaa etkä minkään sellaisen kuvaa, mikä on ylhäällä taivaassa, alhaalla maan päällä tai alhaalla vesissä.+ 5 Et saa kumartaa niitä etkä taipua palvelemaan niitä,+ sillä minä, Jumalasi Jehova, olen Jumala, joka vaadin jakamatonta palvontaa.*+ Minä annan rangaistuksen minua vihaavien isien synneistä kohdata poikia ja kolmatta ja neljättä sukupolvea, 6 mutta osoitan uskollista rakkautta aina tuhannenteen sukupolveen asti niille, jotka rakastavat minua ja noudattavat käskyjäni.+

7 Et saa käyttää Jumalasi Jehovan nimeä arvottomalla tavalla,*+ sillä Jehova ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään arvottomalla tavalla.+

8 Muista sapattipäivä ja pidä se pyhänä.+ 9 Sinun tulee tehdä työtä ja hoitaa kaikki tehtäväsi kuutena päivänä,+ 10 mutta seitsemäs päivä on sapatti Jumalasi Jehovan kunniaksi. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä, ei poikasi eikä tyttäresi, ei orjasi eikä orjattaresi, ei kotieläimesi eikä kaupungissasi* asuva ulkomaalainen.+ 11 Kuutena päivänä Jehova teki taivaan, maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, ja seitsemäntenä päivänä hän alkoi levätä.+ Siksi Jehova siunasi sapattipäivän ja pyhitti sen.

12 Kunnioita isääsi ja äitiäsi,+ jotta saisit elää pitkään maassa, jonka Jumalasi Jehova antaa sinulle.+

13 Et saa murhata.+

14 Et saa tehdä aviorikosta.+

15 Et saa varastaa.+

16 Et saa todistajana ollessasi puhua valheellisesti lähimmäistäsi vastaan.+

17 Et saa himoita lähimmäisesi taloa. Et saa himoita lähimmäisesi vaimoa,+ orjaa etkä orjatarta, et hänen sonniaan etkä aasiaan etkä mitään hänelle kuuluvaa.”+

18 Kun koko kansa kuuli jyrinän ja torven äänen ja näki salamoinnin ja vuoren savuamisen, he vapisivat ja pysyttelivät jonkin matkan päässä.+ 19 He sanoivat Moosekselle: ”Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuuntelemme, mutta älä anna Jumalan puhua kanssamme, jottemme kuolisi.”+ 20 Mooses sanoi kansalle: ”Älkää pelätkö, sillä tosi Jumala on tullut panemaan teidät koetukselle,+ jotta pelkäisitte* häntä edelleen ettekä tekisi syntiä.”+ 21 Niin kansa pysytteli edelleen jonkin matkan päässä, mutta Mooses meni lähelle tummaa pilveä, jossa tosi Jumala oli.+

22 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Sinun pitää sanoa israelilaisille näin: ’Olette itse olleet todistamassa, että puhuin kanssanne taivaasta.+ 23 Et saa tehdä itsellesi jumalia hopeasta etkä kullasta minun rinnalleni.+ 24 Sinun pitää tehdä minulle maa-alttari ja uhrata sen päällä polttouhreja ja yhteysuhreja,* lampaita ja nautoja. Jokaisessa paikassa, jossa haluan nimeäni muistettavan,+ minä tulen luoksesi ja siunaan sinua. 25 Jos teet minulle kivialttarin, et saa rakentaa sitä hakatuista kivistä.+ Jos työstät sitä taltalla, sinä häpäiset sen. 26 Et myöskään saa nousta alttarilleni portaita pitkin, jotta sukupuolielimesi eivät* paljastuisi sen päällä.’

21 Sinun tulee välittää heille nämä oikeudelliset päätökset:+

2 Jos ostat heprealaisen orjan,+ hän palvelee orjana kuusi vuotta, mutta seitsemäntenä vuonna hän on vapaa lähtemään maksamatta mitään.+ 3 Jos hän tuli yksin, hän myös lähtee yksin. Jos hänellä on vaimo, vaimon on lähdettävä hänen mukanaan. 4 Jos hänen isäntänsä antaa hänelle vaimon ja tämä synnyttää hänelle poikia tai tyttäriä, vaimosta ja tämän lapsista tulee isännän omia, ja orja lähtee yksin.+ 5 Mutta jos orja sanookin päättäväisesti: ’Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä tahdo päästä vapaaksi’,+ 6 isännän on tuotava hänet tosi Jumalan eteen. Sitten isännän on asetettava hänet ovea tai ovenpieltä vasten ja lävistettävä hänen korvansa naskalilla, ja hän pysyy isännän orjana loppuelämänsä.

7 Jos mies myy orjaksi tyttärensä, tätä ei vapauteta samalla tavoin kuin miesorjaa. 8 Jos isäntä ei ole tyytyväinen häneen eikä tee hänestä sivuvaimoa vaan järjestää niin, että joku muu ostaa hänet,* isännällä ei ole oikeutta myydä häntä ulkomaalaiselle, koska on pettänyt hänet. 9 Jos isäntä valitsee hänet pojalleen, hänen tulee antaa hänelle tyttären oikeudet. 10 Jos isäntä ottaa itselleen toisen vaimon, hänen on entiseen tapaan elätettävä ja vaatetettava ensimmäinen vaimonsa ja täytettävä aviollinen velvollisuutensa+ häntä kohtaan.* 11 Ellei isäntä huolehdi näistä kolmesta asiasta, naisen on päästävä vapaaksi maksamatta mitään.

12 Se joka lyö miestä niin että tämä kuolee, tulee surmata.+ 13 Mutta jos hän tekee sen tahattomasti ja tosi Jumala sallii sen tapahtua, minä määrään sinulle paikan, johon hän voi paeta.+ 14 Jos mies suuttuu lähimmäiselleen niin kovasti, että tappaa hänet tahallaan,+ hänen on kuoltava, vaikka joutuisit hakemaan hänet alttarini luota.+ 15 Se joka lyö isäänsä tai äitiään, tulee surmata.+

16 Jos joku sieppaa miehen+ ja myy tämän tai siepattu löydetään hänen hallustaan,+ sieppaaja tulee surmata.+

17 Se joka kiroaa* isäänsä tai äitiään, tulee surmata.+

18 Jos miehet riitelevät ja toinen lyö lähimmäistään kivellä tai nyrkillä,* mutta tämä ei kuole vaan joutuu vuoteenomaksi, tulee toimia näin: 19 Jos hän pystyy nousemaan ja kävelemään ulkona kepin varassa, lyöjää ei tule rangaista. Hänen tulee vain antaa loukkaantuneelle korvaus menetetystä työajasta aina siihen asti kun tämä on täysin parantunut.

20 Jos mies lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee hänen käsiinsä, orjan puolesta tulee kostaa.+ 21 Mutta jos orja elää vielä päivän tai kaksi, hänen puolestaan ei saa kostaa, sillä hänen omistajansa on ostanut hänet omalla rahallaan.

22 Jos miehet tappelevat ja vahingoittavat raskaana olevaa naista ja tämä synnyttää ennenaikaisesti*+ mutta kohtalokasta onnettomuutta ei tapahdu,* syyllisen on maksettava vahingonkorvaus, jonka naisen aviomies määrää. Hänen on maksettava se tuomarien päätöksellä.+ 23 Mutta jos sattuu kohtalokas onnettomuus, on annettava elämä elämästä,*+ 24 silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,+ 25 palovamma palovammasta, haava haavasta, isku iskusta.

26 Jos mies lyö orjaansa tai orjatartaan silmään niin että tämä menettää sen, hänen tulee vapauttaa orja korvaukseksi tämän silmästä.+ 27 Jos hän iskee orjaltaan tai orjattareltaan hampaan irti, hänen tulee vapauttaa orja korvaukseksi tämän hampaasta.

28 Jos sonni puskee miestä tai naista ja tämä kuolee, sonni tulee kivittää+ eikä sen lihaa saa syödä. Sen omistajaa ei kuitenkaan rangaista. 29 Jos kuitenkin sonnilla oli ollut tapana puskea ja sen omistajaa oli varoitettu mutta hän oli jättänyt sen vartioimatta ja se tappoi miehen tai naisen, sonni tulee kivittää ja myös sen omistaja surmata. 30 Jos omistajan maksettavaksi määrätään lunnaat,* hänen on annettava elämästään lunastushintana se, mitä hänen maksettavakseen määrätään. 31 Jos sonni puskee poikaa tai tyttöä, sen omistajalle tulee tehdä tämän oikeudellisen päätöksen mukaan. 32 Jos sonni puskee orjaa tai orjatarta, omistajan tulee maksaa 30 sekeliä* hänen isännälleen, ja sonni tulee kivittää.

33 Jos mies avaa tai kaivaa kuopan* eikä peitä sitä ja sonni tai aasi putoaa siihen, 34 sen, jolle kuoppa kuuluu, tulee antaa korvaus.+ Hänen on maksettava hinta eläimen omistajalle, ja hän saa kuolleen eläimen itselleen. 35 Jos miehen sonni vahingoittaa toisen sonnia ja se kuolee, heidän on myytävä elävä sonni ja jaettava siitä maksettu raha. Lisäksi heidän tulee jakaa kuollut eläin keskenään. 36 Jos kuitenkin oli tiedossa, että sonnilla oli tapana puskea, mutta sen omistaja jätti sen vartioimatta, hänen tulee antaa korvauksena sonni sonnista, ja kuolleesta eläimestä tulee hänen omansa.

22 Jos mies varastaa sonnin tai lampaan ja teurastaa tai myy sen, hänen tulee korvata sonni viidellä sonnilla ja lammas neljällä lampaalla.+

2 (Jos varas+ tavataan murtautumasta sisään ja häntä lyödään niin että hän kuolee, surmaaja ei ole tilivelvollinen hänen kuolemastaan.* 3 Jos kuitenkin näin tapahtuu auringonnousun jälkeen, surmaaja on tilivelvollinen hänen kuolemastaan.)

Varkaan on annettava korvaus. Ellei hänellä ole mitään, hänet on myytävä korvaukseksi siitä, mitä hän varasti. 4 Jos varastettu eläin – olipa se sonni, aasi tai lammas – löydetään hänen hallustaan elävänä, hänen tulee antaa kaksinkertainen korvaus.

5 Jos joku laiduntaa eläimiään pellolla tai viinitarhassa ja antaa niiden syödä toisen pellosta, hänen tulee antaa korvaukseksi oman peltonsa tai viinitarhansa parasta satoa.

6 Jos tuli pääsee irti, tarttuu orjantappuroihin ja tuhoaa lyhteitä, kasvavaa viljaa tai pellon, on palon sytyttäjän korvattava se, mikä on palanut.

7 Jos mies antaa lähimmäiselleen rahaa tai esineitä säilytettäväksi ja ne varastetaan tämän talosta, varkaan tulee antaa kaksinkertainen korvaus, jos hänet löydetään.+ 8 Ellei varasta löydetä, talon omistaja on tuotava tosi Jumalan eteen,+ jotta saataisiin selville, onko hän kajonnut lähimmäisensä omaisuuteen. 9 Aina kun on kyse luvattomasta hallussapidosta, koskipa se sonnia, aasia, lammasta, vaatetta tai mitä tahansa kadonnutta, jota toinen osapuoli väittää omakseen, molempien osapuolten tulee tuoda asia tosi Jumalan eteen.+ Sen jonka Jumala julistaa syylliseksi, tulee antaa lähimmäiselleen kaksinkertainen korvaus.+

10 Jos mies antaa lähimmäisensä huostaan aasin, sonnin, lampaan tai minkä tahansa muun kotieläimen ja se kuolee tai vammautuu tai se viedään pois kenenkään näkemättä, 11 tulee sen, jonka huostaan eläin oli annettu, vannoa Jehovan edessä, ettei ole kajonnut lähimmäisensä omaisuuteen, ja omistajan on hyväksyttävä se. Korvausta ei tarvitse antaa.+ 12 Mutta jos eläin on varastettu häneltä, hänen tulee korvata se omistajalle. 13 Jos peto on raadellut sen, hänen pitää tuoda raato todisteeksi. Hänen ei tarvitse korvata pedon raatelemaa eläintä.

14 Jos taas joku lainaa eläimen lähimmäiseltään ja se vammautuu tai kuolee, kun sen omistaja ei ole mukana, lainaajan tulee korvata se. 15 Jos sen omistaja on mukana, lainaajan ei tarvitse korvata sitä. Jos se oli vuokrattu, vuokra käy korvauksesta.

16 Jos mies viettelee neitsyen, joka ei ole kihloissa, ja makaa hänen kanssaan, hänen tulee maksaa hänestä morsiamenhinta ja ottaa hänet vaimokseen.+ 17 Jos neitsyen isä ehdottomasti kieltäytyy antamasta häntä miehelle, miehen tulee maksaa morsiamenhintaa vastaava summa.

18 Et saa antaa noitanaisen elää.+

19 Jokainen, joka yhtyy eläimeen, tulee ehdottomasti surmata.+

20 Se joka uhraa mille tahansa muille jumalille kuin yksin Jehovalle, tulee surmata.*+

21 Et saa kohdella huonosti etkä sortaa keskuudessasi asuvaa ulkomaalaista,+ sillä te asuitte ulkomaalaisina Egyptin maassa.+

22 Et saa ahdistaa leskeä tai isätöntä lasta.*+ 23 Jos ahdistat häntä vähänkin, niin että hän huutaa minulta apua, minä kuulen varmasti hänen huutonsa.+ 24 Minä vihastun ja tapan teidät miekalla, ja teidän vaimonne jäävät leskiksi ja lapsenne isättömiksi.

25 Jos lainaat rahaa kansaani kuuluvalle köyhälle,* joka asuu keskuudessasi, et saa toimia niin kuin koronkiskuri ja ottaa häneltä korkoa.+

26 Jos otat lähimmäiseltäsi lainan pantiksi*+ vaatteen, sinun tulee palauttaa se hänelle auringonlaskuun mennessä. 27 Se on näet hänen ainoa peitteensä, vaate, jolla hän peittää itsensä.* Mihin hän muuten kääriytyisi mennessään nukkumaan?+ Kun hän huutaa minua avukseen, minä kuulen varmasti, sillä minä olen myötätuntoinen.*+

28 Et saa kirota* Jumalaa+ etkä kansasi keskuudessa olevaa päämiestä.*+

29 Sinun tulee antaa epäröimättä uhreja runsaasta sadostasi ja ylipursuavista kuurnistasi.*+ Poikiesi esikoinen sinun tulee antaa minulle.+ 30 Sonnille ja lampaalle sinun tulee tehdä näin:+ Seitsemän päivää se saa olla emonsa luona. Kahdeksantena päivänä sinun tulee antaa se minulle.+

31 Teidän tulee osoittautua minun pyhäksi kansakseni.+ Ette saa syödä villieläimen raatelemaa lihaa,+ vaan teidän tulee heittää se koirille.

23 Et saa levittää totuudenvastaisia puheita.+ Älä ole yhteistoiminnassa pahan ihmisen kanssa todistamalla pahantahtoisesti väärin.+ 2 Et saa tehdä joukon mukana pahaa etkä saa vääristää oikeutta antamalla todistajanlausunnon, joka miellyttää enemmistöä. 3 Sinun tulee olla puolueeton köyhää koskevassa riita-asiassa.+

4 Jos näet vihollisesi eksyneen sonnin tai aasin, sinun tulee palauttaa se hänelle.+ 5 Jos näet, että vihamiehesi aasi on kaatunut kuormansa alle, et saa lähteä piittaamattomasti pois. Sinun tulee auttaa häntä päästämään se vapaaksi.+

6 Et saa vääristää oikeutta, kun langetat köyhälle tuomion häntä koskevassa oikeustapauksessa.+

7 Pysy erossa väärästä syytöksestä.* Älä tapa viatonta ja oikeamielistä,* sillä minä en julista syyllistä* syyttömäksi.*+

8 Et saa ottaa vastaan lahjusta, sillä lahjus sokaisee tarkkanäköiset ja voi vääristää oikeamielisten* sanat.+

9 Et saa sortaa keskuudessanne asuvaa ulkomaalaista. Tiedät, millaista on ulkomaalaisen elämä, koska te asuitte ulkomaalaisina Egyptin maassa.+

10 Sinun tulee kylvää ja koota maan satoa kuutena vuonna,+ 11 mutta seitsemäntenä vuonna sinun tulee jättää se viljelemättömäksi kesantomaaksi. Kansan köyhät syövät siitä, ja sen, mitä heiltä jää, syövät villieläimet. Samoin sinun tulee tehdä viinitarhallesi ja oliivilehdollesi.

12 Kuusi päivää sinun tulee tehdä työtä, mutta seitsemäntenä päivänä sinun tulee pitää taukoa, jotta sonnisi ja aasisi saisivat levätä ja orjasi* ja keskuudessanne asuvat ulkomaalaiset saisivat virkistäytyä.+

13 Teidän tulee toimia tarkasti sen mukaan, mitä olen sanonut teille.+ Ette saa mainita muiden jumalien nimiä, eivätkä ne saa olla huulillanne.*+

14 Kolme kertaa vuodessa sinun on vietettävä juhlaa minun kunniakseni.+ 15 Sinun tulee viettää happamattoman leivän juhlaa.+ Syö käskyni mukaisesti happamatonta leipää seitsemän päivää määräaikaan abibkuussa,*+ koska silloin tulit pois Egyptistä. Kukaan ei saa tulla eteeni tyhjin käsin.+ 16 Sinun tulee viettää myös viljankorjuujuhlaa,* kun leikkaat kypsän ensisadon siitä, mitä olet kylvänyt peltoosi.+ Vuoden päättyessä sinun tulee viettää sadonkorjuujuhlaa,* kun korjaat vaivannäkösi tulokset pellolta.+ 17 Kolme kertaa vuodessa kaikkien miesten on tultava tosi Herran, Jehovan, eteen.+

18 Et saa uhrata teurasuhrini verta minkään hapatetun ohella. Juhlissani uhrattua rasvaa ei saa jäädä yön yli aamuun saakka.

19 Sinun tulee tuoda maasi parasta kypsää ensisatoa Jumalasi Jehovan pyhäkköön.*+

Et saa keittää nuorta vuohta emonsa maidossa.+

20 Minä lähetän enkelin sinun edelläsi+ suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen valmistanut.+ 21 Pidä huoli siitä, että tottelet häntä. Älä kapinoi häntä vastaan. Jos kapinoit, hän ei anna rikkomuksiasi anteeksi,+ koska hän toimii minun nimessäni.* 22 Jos kuitenkin tarkoin tottelet häntä ja teet kaiken, mitä sanon, minä olen vihollistesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja. 23 Enkelini kulkee edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten luo, ja minä hävitän heidät.+ 24 Et saa kumartaa heidän jumaliaan, et taipua palvelemaan niitä etkä jäljitellä heidän tapojaan.+ Sinun on hajotettava heidän jumalankuvansa ja murskattava heidän pyhät patsaansa.+ 25 Sinun on palveltava Jumalaasi Jehovaa,+ niin hän siunaa leipäsi ja vetesi.+ Minä poistan sairaudet keskuudestasi.+ 26 Maasi naiset eivät saa keskenmenoja eivätkä jää lapsettomiksi.+ Minä annan sinulle pitkän elämän.*

27 Minä panen kansat pelkäämään minua jo ennen tuloasi.+ Syöksen sekasortoon kaikki kohtaamasi kansat ja panen kaikki vihollisesi pakenemaan sinua lyötyinä.*+ 28 Minä lähetän edelläsi lannistuneisuuden tunteen,*+ ja se ajaa hivviläiset, kanaanilaiset ja heettiläiset edestäsi.+ 29 Minä en aja heitä edestäsi yhdessä vuodessa, jottei maa autioidu eivätkä maan villieläimet lisäänny ja aiheuta sinulle vaaraa.+ 30 Minä ajan heidät edestäsi vähitellen, kunnes tulet väekkääksi* ja otat maan haltuusi.+

31 Minä varmasti ulotan rajasi Punaisestamerestä filistealaisten mereen ja erämaasta Virtaan* asti,+ sillä minä annan maan asukkaat käsiisi ja sinä ajat heidät edestäsi.+ 32 Et saa tehdä liittoa heidän kanssaan etkä heidän jumaliensa kanssa.+ 33 He eivät saa asua maassasi, etteivät he saisi sinua tekemään syntiä minua vastaan. Jos palvelisit heidän jumaliaan, siitä tulisi sinulle varmasti ansa.”+

24 Sitten Jumala sanoi Moosekselle: ”Nouskaa Jehovan luo, sinä ja Aaron, Nadab ja Abihu+ sekä 70 Israelin vanhinta, ja kumartukaa maahan kauempana. 2 Mooseksen on lähestyttävä Jehovaa yksin. Toiset eivät saa lähestyä häntä, eikä kansa saa nousta ylös Mooseksen kanssa.”+

3 Sitten Mooses tuli kertomaan kansalle kaikki Jehovan sanat ja oikeudelliset päätökset,+ ja koko kansa vastasi yhteen ääneen: ”Me haluamme noudattaa kaikkea, mitä Jehova on sanonut.”+ 4 Niin Mooses kirjoitti muistiin kaikki Jehovan sanat.+ Sitten hän nousi varhain aamulla, rakensi vuoren juurelle alttarin ja pystytti sinne 12 patsasta Israelin 12 heimon mukaan. 5 Sen jälkeen hän lähetti nuoria israelilaismiehiä uhraamaan Jehovalle polttouhreja ja yhteysuhreiksi+ sonneja. 6 Mooses otti puolet verestä ja pani sen maljoihin, ja puolet verestä hän pirskotti alttarille. 7 Sen jälkeen hän otti liiton kirjan ja luki sen kansalle ääneen.+ He sanoivat: ”Haluamme noudattaa kaikkea, mitä Jehova on sanonut, ja tottelemme häntä.”+ 8 Niin Mooses otti veren, pirskotti sen kansan päälle+ ja sanoi: ”Tämä on sen liiton veri, jonka Jehova on tehnyt kanssanne kaikkien näiden sanojen mukaisesti.”+

9 Mooses ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä 70 Israelin vanhinta nousivat vuorelle, 10 ja he näkivät Israelin Jumalan.+ Hänen jalkojensa alla oli jotakin, mikä näytti safiirikiveykseltä, ja se oli yhtä kirkas kuin itse taivas.+ 11 Hän ei vahingoittanut näitä Israelin huomattavia miehiä.+ He näkivät näyn tosi Jumalasta ja söivät ja joivat.

12 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Tule vuorella ylös luokseni ja jää sinne. Annan sinulle kivitaulut, joihin kirjoitan lait ja käskyt kansalle opetukseksi.”+ 13 Niin Mooses lähti palvelijansa Joosuan+ kanssa, ja Mooses nousi tosi Jumalan vuorta ylös.+ 14 Vanhimmille hän oli kuitenkin sanonut: ”Odottakaa meitä tässä, kunnes palaamme luoksenne.+ Aaron ja Hur+ ovat kanssanne. Se jolla on riita-asia, voi mennä heidän luokseen.”+ 15 Sitten Mooses nousi vuorta ylös pilven peittäessä sitä.+

16 Jehovan kirkkaus+ pysyi Siinainvuoren yllä,+ ja pilvi peitti sitä kuusi päivää. Seitsemäntenä päivänä hän kutsui Moosesta pilven keskeltä. 17 Israelilaisten silmissä Jehovan kirkkaus näytti leimuavalta tulelta vuorenhuipulla. 18 Sitten Mooses astui pilven sisään ja nousi vuorta ylös.+ Hän viipyi siellä 40 päivää ja 40 yötä.+

25 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 2 ”Käske Israelin kansaa keräämään minulle lahjoituksia. Teidän on kerättävä minulle lahjoitus jokaiselta, joka haluaa sydämestään antaa.+ 3 Ottakaa heiltä vastaan lahjoituksina kultaa,+ hopeaa,+ kuparia,+ 4 sinistä lankaa, purppuranväristä* villaa, karmiininpunaista lankaa,* hienoa pellavaa, vuohenkarvaa, 5 punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja, hylkeennahkoja, akasiapuuta,+ 6 öljyä lamppuja varten,+ balsamia voiteluöljyyn+ ja hyväntuoksuiseen suitsukkeeseen+ 7 sekä onyksikiviä ja muita kiviä upotettavaksi efodiin*+ ja rintakilpeen.+ 8 Teidän on tehtävä minulle pyhäkkö, niin minä asun teidän keskellänne.+ 9 Teidän pitää tehdä pyhäkköteltta* kalusteineen täsmälleen sen mallin* mukaan, jonka näytän sinulle.+

10 Teidän on tehtävä akasiapuusta arkku, joka on kaksi ja puoli kyynärää* pitkä, puolitoista kyynärää leveä ja puolitoista kyynärää korkea.+ 11 Päällystä se puhtaalla kullalla+ sisä- ja ulkopuolelta ja tee sen ympärille kultareunus.*+ 12 Vala arkkua varten neljä kultarengasta ja kiinnitä ne sen neljän jalan yläpuolelle, kaksi rengasta toiselle sivulle ja kaksi rengasta toiselle sivulle. 13 Tee akasiapuusta tangot ja päällystä ne kullalla.+ 14 Pane tangot renkaisiin arkun sivuille, jotta arkkua voitaisiin kantaa niillä. 15 Tangot on jätettävä arkun renkaisiin; niitä ei saa poistaa niistä.+ 16 Pane arkkuun laintaulut, jotka* annan sinulle.+

17 Tee puhtaasta kullasta kansi, joka on kaksi ja puoli kyynärää pitkä ja puolitoista kyynärää leveä.+ 18 Valmista kullasta kaksi kerubia. Tee ne takomatyönä kannen molempiin päihin.+ 19 Tee kerubit molempiin päihin, yksi kerubi kannen kumpaankin päähän. 20 Kerubien kahden siiven on oltava ylöspäin levitettyinä niin että ne varjostavat kantta.+ Kerubien tulee olla vastakkain kasvot kantta kohti. 21 Aseta kansi+ arkun päälle ja pane arkkuun laintaulut, jotka annan sinulle. 22 Minä kohtaan sinut kannen yläpuolella ja puhun sinulle sieltä.+ Noiden kahden kerubin välistä, jotka ovat laintaulujen arkun päällä, minä ilmoitan sinulle kaikki käskyt, jotka sinun tulee välittää israelilaisille.

23 Sinun on myös tehtävä akasiapuusta pöytä,+ joka on kahden kyynärän pituinen, yhden kyynärän levyinen ja puolentoista kyynärän korkuinen.+ 24 Päällystä se puhtaalla kullalla ja tee sen ympärille kultareunus.* 25 Tee sen ympärille kämmenen levyinen* reunalista ja reunalistan ympärille kultareunus.* 26 Tee pöytää varten neljä kultarengasta ja kiinnitä ne neljään kulmaan, joihin neljä jalkaa on liitetty. 27 Renkaiden tulee olla lähellä reunalistaa pöydän kantotankojen pidikkeinä. 28 Tee akasiapuusta tangot ja päällystä ne kullalla, ja pöytää on kannettava niillä.

29 Tee vadit ja kupit sekä kannut ja maljat, joista juomauhrit vuodatetaan. Tee ne puhtaasta kullasta.+ 30 Sinun on aina pantava uhrileivät* eteeni pöydälle.+

31 Tee puhtaasta kullasta lampunjalka.+ Se pitää tehdä takomatyönä. Sen jalustan, varren, haarojen, kukkakehien, nuppujen ja kukkien on oltava yhtä kappaletta.+ 32 Lampunjalasta lähtee kuusi haaraa: kolme haaraa toiseen suuntaan ja kolme haaraa toiseen suuntaan. 33 Kummankin puolen kolmessa haarassa on kussakin kolme mantelinkukan muotoista kukkakehää sekä vuoron perään nuppuja ja kukkia. Tällaisia ovat ne kuusi haaraa, jotka lähtevät lampunjalan varresta. 34 Lampunjalan varressa on neljä mantelinkukan muotoista kukkakehää sekä vuoron perään nuppuja ja kukkia. 35 Ensimmäisen varresta lähtevän haaraparin alla on nuppu, samoin seuraavan ja sitä seuraavan haaraparin alla – kaikkien kuuden varresta lähtevän haaran alla. 36 Nuput ja haarat, koko lampunjalka, tulee takoa puhtaasta kullasta yhtenä kappaleena.+ 37 Tee lampunjalkaan seitsemän lamppua. Kun lamput sytytetään, ne valaisevat sen edustaa.+ 38 Siihen kuuluvien lamppupihtien ja tuliastioiden on oltava puhdasta kultaa.+ 39 Sen ja näiden välineiden valmistamiseen tulee käyttää talentti* puhdasta kultaa. 40 Katso, että teet ne sen mallin* mukaan, joka sinulle näytettiin vuorella.+

26 Sinun tulee tehdä pyhäkkötelttaa+ varten kymmenen telttakangaskaistaletta hienosta kerratusta pellavalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta ja karmiininpunaisesta langasta.* Kirjo niihin kerubeja.+ 2 Kukin kangaskaistale on 28 kyynärää* pitkä ja 4 kyynärää leveä. Kaikki kaistaleet ovat samanmittaisia.+ 3 Viisi kaistaletta yhdistetään toisiinsa yhdeksi kappaleeksi ja toiset viisi yhdeksi kappaleeksi. 4 Tee sinisestä langasta silmukoita molempien kappaleiden uloimpiin kaistaleisiin siihen reunaan, josta kappaleet yhdistetään toisiinsa. 5 Tee kummankin kaistaleen reunaan 50 silmukkaa, niin että silmukat ovat liitoskohdassa vastakkain. 6 Tee 50 kultahakasta ja liitä kaistaleet hakasilla toisiinsa, jolloin muodostuu yhtenäinen pyhäkköteltta.+

7 Tee pyhäkköteltan päälle kangaskaistaleita peitteeksi myös vuohenkarvasta.+ Tee niitä 11.+ 8 Kukin kangaskaistale on 30 kyynärää pitkä ja 4 kyynärää leveä. Kaikki 11 kaistaletta ovat samanmittaisia. 9 Liitä yhteen viisi kaistaletta yhdeksi kappaleeksi ja kuusi kaistaletta yhdeksi kappaleeksi ja taita kuudes kaistale kaksin kerroin teltan etupuolelle. 10 Tee 50 silmukkaa molempien kappaleiden uloimpiin kaistaleisiin siihen reunaan, josta kappaleet yhdistetään toisiinsa. 11 Tee 50 kuparihakasta, kiinnitä ne silmukoihin ja liitä kappaleet yhtenäiseksi teltaksi. 12 Pyhäkköteltan takaosassa kangas riippuu pitempänä kuin ensimmäinen kerros; se laskeutuu puolen kaistaleen verran alemmaksi. 13 Pyhäkköteltan molemmilla sivuilla kangaskaistaleet laskeutuvat kyynärän verran ensimmäistä kerrosta alemmaksi, jotta ne peittäisivät teltan.

14 Sinun on myös tehtävä teltalle peite punaiseksi värjätyistä pässinnahoista ja sen päälle peite hylkeennahoista.+

15 Tee pyhäkkötelttaa varten akasiapuusta kehikot+ pystyyn asetettaviksi.+ 16 Kukin kehikko on kymmenen kyynärää korkea ja puolitoista kyynärää leveä. 17 Kussakin kehikossa on kaksi toisiinsa yhdistettyä* tappia.* Näin sinun tulee tehdä kaikki pyhäkköteltan kehikot. 18 Tee 20 kehikkoa pyhäkköteltan eteläsivua varten.

19 Tee näiden 20 kehikon alle 40 hopeajalustaa:+ kaksi jalustaa yhden kehikon alle sen kahta tappia varten ja kaksi jalustaa kunkin seuraavan kehikon alle niiden kahta tappia varten.+ 20 Tee pyhäkköteltan toista, pohjoissivua varten 20 kehikkoa 21 ja niitä varten 40 hopeajalustaa, kaksi jalustaa kunkin kehikon alle. 22 Pyhäkköteltan länteen päin olevaa takaosaa varten sinun on tehtävä kuusi kehikkoa.+ 23 Tee kaksi kehikkoa pyhäkköteltan takaosaan kulmapylväiksi. 24 Niiden tulee olla kaksiosaiset alhaalta ylös asti, ensimmäiseen renkaaseen asti. Niiden kummankin tulee olla tällaisia, ja ne toimivat kahtena kulmapylväänä. 25 Kehikkoja on kahdeksan ja niitä varten 16 hopeajalustaa, kaksi jalustaa kunkin kehikon alla.

26 Tee akasiapuusta poikkitankoja: viisi tankoa pyhäkköteltan toisen sivun kehikkoja varten,+ 27 viisi tankoa sen toisen sivun kehikkoja varten ja viisi tankoa sen lännenpuoleisen sivun, takaosan, kehikkoja varten. 28 Kehikkojen puolivälissä kulkevan keskimmäisen poikkitangon tulee ulottua sivun päästä päähän.

29 Päällystä kehikot kullalla.+ Tee niihin kultaiset renkaat poikkitankojen pidikkeiksi ja päällystä poikkitangot kullalla. 30 Sinun on pystytettävä pyhäkköteltta sen suunnitelman mukaan, joka sinulle näytettiin vuorella.+

31 Tee väliverho+ sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta ja kirjo siihen kerubeja. 32 Kiinnitä se neljään kullalla päällystettyyn akasiapylvääseen. Pylväiden koukkujen tulee olla kultaa. Pylväät asetetaan neljän hopeajalustan päälle. 33 Kiinnitä väliverho hakasten alle ja vie laintaulujen* arkku+ väliverhon sisäpuolelle. Väliverho erottaa toisistaan pyhän+ ja kaikkeinpyhimmän.+ 34 Sinun on pantava kansi kaikkeinpyhimmässä olevan laintaulujen arkun päälle.

35 Aseta pöytä väliverhon ulkopuolelle pyhäkköteltan pohjoissivulle ja lampunjalka+ pöytää vastapäätä eteläsivulle. 36 Kudo teltan sisäänkäyntiin verho sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta.+ 37 Tee verhoa varten viisi akasiapylvästä ja päällystä ne kullalla. Pylväiden koukkujen on oltava kultaa, ja sinun on valettava pylväitä varten viisi kuparijalustaa.

27 Tee akasiapuusta neliskulmainen alttari,+ joka on viisi kyynärää* pitkä, viisi kyynärää leveä ja kolme kyynärää korkea.+ 2 Tee sen neljään kulmaan sarvet,+ jotka ovat sen kanssa yhtä kappaletta, ja päällystä se kuparilla.+ 3 Tee sankoja, joilla alttarilta viedään pois tuhka,* sekä lapioita, maljoja, haarukoita ja tuliastioita. Kaikki nämä välineet tulee tehdä kuparista.+ 4 Tee alttariin ritilä, kupariverkko, ja verkon neljään kulmaan neljä kuparirengasta. 5 Pane se alttarin sisään reunan alapuolelle alttarin puoliväliin. 6 Tee alttaria varten akasiapuusta tangot ja päällystä ne kuparilla. 7 Tangot pannaan renkaisiin, niin että tangot ovat alttarin molemmilla puolilla, kun sitä kannetaan.+ 8 Tee alttari lankuista avoimen laatikon muotoiseksi. Tee se juuri sellaiseksi kuin sinulle näytettiin vuorella.+

9 Tee pyhäkköteltan ympärille esipiha.+ Esipihan eteläsivulla on hienosta kerratusta pellavalangasta tehdyt verhot, tältä sivulta 100 kyynärän pituiset.+ 10 Tällä sivulla on 20 pylvästä ja 20 kuparijalustaa. Pylväiden koukut ja liittimet* ovat hopeaa. 11 Samoin pohjoissivulla on 100 kyynärää pitkät verhot sekä 20 pylvästä hopeisine koukkuineen ja liittimineen* ja pylväiden 20 kuparijalustaa. 12 Länsisivulla on esipihan leveydeltä 50 kyynärää pitkät verhot sekä kymmenen pylvästä ja kymmenen jalustaa. 13 Itäsivulla, auringonnousun puolella, esipiha on 50 kyynärää leveä. 14 Portin toisella puolella on 15 kyynärää pitkät verhot sekä kolme pylvästä ja kolme jalustaa.+ 15 Toisella puolella on 15 kyynärää pitkät verhot sekä kolme pylvästä ja kolme jalustaa.

16 Esipihan sisäänkäynnissä tulee olla 20 kyynärää pitkä verho, joka on kudottu sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta* ja hienosta kerratusta pellavalangasta,+ sekä neljä pylvästä ja neljä jalustaa.+ 17 Kaikissa esipihaa ympäröivissä pylväissä on hopeiset kiinnikkeet ja koukut, mutta niiden jalustat ovat kuparia.+ 18 Esipihan on oltava 100 kyynärää pitkä+ ja 50 kyynärää leveä. Hienosta kerratusta pellavalangasta tehdyt verhot ovat 5 kyynärää korkeat, ja jalustojen tulee olla kuparia. 19 Kaikki pyhäkköteltan palveluksessa käytettävät välineet ja varusteet sekä teltan ja esipihan vaarnat ovat kuparia.+

20 Sinun pitää käskeä israelilaisia tuomaan sinulle puhdasta, survomalla saatua oliiviöljyä valaistusta varten, niin että lamput palaisivat jatkuvasti.+ 21 Kohtaamisteltassa, laintaulujen arkun* vieressä olevan väliverhon ulkopuolella,+ Aaron ja hänen poikansa pitävät lamput palamassa illasta aamuun Jehovan edessä.+ Tämä on pysyvä säädös, jota israelilaisten on noudatettava sukupolvesta toiseen.+

28 Kutsu israelilaisten keskuudesta veljesi Aaron poikineen, jotta he palvelisivat pappeinani+ – Aaron+ ja hänen poikansa+ Nadab ja Abihu+ sekä Eleasar ja Itamar.+ 2 Sinun on tehtävä veljellesi Aaronille pyhät vaatteet, jotka ovat hänelle kunniaksi ja kaunistukseksi.+ 3 Sinun pitää puhua kaikille taitaville* työntekijöille, jotka olen täyttänyt viisauden hengellä,+ ja he tekevät Aaronille vaatteet hänen pyhittämistään varten, niin että hän voi palvella pappinani.

4 Heidän tulee tehdä seuraavat vaatekappaleet: rintakilpi,+ efodi,*+ hihaton vaate,+ ruutukuvioinen pitkä vaate, turbaani+ ja kangasvyö.+ Heidän on tehtävä nämä pyhät vaatteet veljellesi Aaronille ja hänen pojilleen, jotta he voivat palvella pappeinani. 5 Nämä taitavat työntekijät käyttävät kultalankaa, sinistä lankaa, purppuranväristä villaa, karmiininpunaista lankaa* ja hienoa pellavaa.

6 Heidän on tehtävä efodi kultalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta, ja siinä tulee olla kirjailua.+ 7 Siinä on oltava kaksi olkakappaletta, jotka yhdistetään kahdesta yläreunastaan. 8 Kudottu vyö,+ joka kiinnitetään efodiin ja joka pitää sen tiukasti paikoillaan, tulee tehdä samoista materiaaleista: kultalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta.

9 Sinun on otettava kaksi onyksikiveä+ ja kaiverrettava niihin Israelin poikien nimet,+ 10 kuusi nimeä toiseen kiveen ja loput kuusi nimeä toiseen kiveen heidän syntymäjärjestyksessään. 11 Kaivertaja kaivertaa Israelin poikien nimet niihin kahteen kiveen niin kuin sinettiin.+ Sitten kivet tulee istuttaa kultakehyksiin. 12 Sinun on pantava nämä kaksi kiveä efodin olkakappaleisiin Israelin poikia edustaviksi muistokiviksi,+ ja Aaronin on kannettava heidän nimiään Jehovan edessä kahdessa olkakappaleessaan muistona. 13 Sinun on tehtävä kultakehykset 14 ja kaksi nyöriä, jotka on punottu puhtaasta kullasta,+ ja sinun on kiinnitettävä ne kehyksiin.+

15 Sinun tulee teettää koristeompelijalla tuomion rintakilpi.+ Se tulee tehdä efodin tavoin kultalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta.+ 16 Sen tulee olla kaksin kerroin taitettuna neliskulmainen, vaaksan* pituinen ja vaaksan levyinen. 17 Sinun on kiinnitettävä siihen kiviupotuksia neljään riviin. Ensimmäisessä rivissä on rubiini, topaasi ja smaragdi. 18 Toisessa rivissä on turkoosi, safiiri ja jaspis. 19 Kolmannessa rivissä on lešem-kivi,* akaatti ja ametisti. 20 Neljännessä rivissä on krysoliitti, onyksi ja jade. Ne tulee upottaa kultakehyksiin. 21 Kutakin Israelin 12 pojan nimeä kohti on yksi kivi. Jokaiseen kiveen tulee kaivertaa niin kuin sinettiin nimi, joka edustaa yhtä 12 heimosta.

22 Sinun on punottava rintakilpeen puhtaasta kullasta nyörit.+ 23 Sinun on tehtävä rintakilpeen kaksi kultarengasta ja kiinnitettävä ne rintakilven molempiin yläkulmiin. 24 Sinun on pujotettava ne kaksi kultanyöriä rintakilven kahteen kulmarenkaaseen. 25 Pujota ja kiinnitä kahden nyörin päät kahteen efodin olkakappaleissa olevaan kehykseen efodin etupuolelle. 26 Sinun on tehtävä kaksi kultarengasta ja kiinnitettävä ne rintakilven molempiin alakulmiin rintakilven sisäpuolelle efodia vasten.+ 27 Sinun on tehtävä vielä kaksi kultarengasta efodin päällyspuolelle kahden olkakappaleen alapuolelle, sen liitoskohdan lähelle, efodin kudotun vyön yläpuolelle.+ 28 Rintakilpi sidotaan renkaistaan efodin renkaisiin sinisellä nauhalla. Näin rintakilpi pysyy paikallaan efodin päällä, kudotun vyön yläpuolella.

29 Aaronin on pyhäkköön tullessaan kannettava Israelin poikien nimiä tuomion rintakilvessä sydämensä päällä pysyvänä muistona Jehovan edessä. 30 Pane tuomion rintakilven sisään urim ja tummim,*+ ja niiden on oltava Aaronin sydämen päällä hänen tullessaan Jehovan eteen. Aaronin on aina kannettava sydämensä päällä Jehovan edessä näitä välineitä, joita käytetään israelilaisia koskevien päätösten teossa.

31 Sinun on tehtävä efodin alla käytettävä hihaton vaate kokonaan sinisestä langasta.+ 32 Sen yläosassa on keskellä kaula-aukko, jossa on kudottu reunus. Aukon tulee olla samanlainen kuin panssaripaidassa, jottei se repeäisi. 33 Sinun tulee tehdä sen helmaan granaattiomenia sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta ja karmiininpunaisesta langasta koko helman matkalle ja niiden väliin kultatiukuja. 34 Sinun tulee tehdä hihattoman vaatteen helmaan koko sen matkalle vuorotellen kultatiukuja ja granaattiomenia. 35 Aaronin täytyy käyttää sitä palveluksessaan. Siitä lähtevän äänen täytyy kuulua, kun hän menee pyhäkköön Jehovan eteen ja kun hän tulee ulos, ettei hän kuolisi.+

36 Sinun on tehtävä kiiltävä levy puhtaasta kullasta ja kaiverrettava siihen niin kuin sinettiin: ’Pyhyys kuuluu Jehovalle.’+ 37 Sinun on kiinnitettävä se sinisellä nauhalla turbaaniin,+ ja sen on oltava turbaanin etupuolella. 38 Sen on oltava Aaronin otsalla, ja hän on vastuussa, kun joku käsittelee sopimattomalla tavalla pyhiä uhreja,+ joita israelilaiset tuovat pyhiksi lahjoiksi. Sen on aina oltava hänen otsallaan, jotta he saisivat Jehovan hyväksynnän.

39 Kudo hienosta pellavasta ruutukuvioinen pitkä vaate, tee hienosta pellavasta turbaani ja kudo kangasvyö.+

40 Tee pitkät vaatteet, kangasvyöt ja päähineet myös Aaronin pojille+ heidän kunniakseen ja kaunistuksekseen.+ 41 Pue niihin veljesi Aaron samoin kuin hänen poikansa, ja sinun on voideltava heidät,+ asetettava heidät virkaansa*+ ja pyhitettävä heidät, ja he palvelevat pappeinani. 42 Tee heille myös lyhyet pellavahousut, jotta ne peittäisivät* alastomuuden.*+ Niiden pitää ulottua lanteilta reisiin. 43 Aaronin ja hänen poikiensa täytyy käyttää niitä, kun he tulevat kohtaamistelttaan tai lähestyvät alttaria palvellakseen pyhässä paikassa, etteivät he tekisi syntiä ja kuolisi. Se on hänelle ja hänen tuleville jälkeläisilleen* pysyvä säädös.

29 Näin sinun tulee tehdä pyhittääksesi heidät palvelemaan pappeinani: Ota nuori sonni, kaksi virheetöntä pässiä,+ 2 happamatonta leipää, happamattomia reikäleipiä, joiden valmistuksessa on käytetty öljyä, ja öljyllä voideltuja ohuita happamattomia leipiä.+ Sinun tulee valmistaa leivät hienosta vehnäjauhosta, 3 panna ne koriin+ ja tuoda ne eteeni korissa sonnin ja kahden pässin ohella.

4 Sinun tulee tuoda Aaron ja hänen poikansa kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo+ ja pestä heidät vedellä.+ 5 Sitten sinun on otettava vaatteet+ ja puettava Aaronin ylle pitkä vaate, efodin* alla käytettävä hihaton vaate, efodi ja rintakilpi. Sinun on sidottava efodin kudottu vyö tiukasti hänen vyötärölleen.+ 6 Aseta turbaani hänen päähänsä ja pane turbaaniin vihkimisen pyhä merkki.*+ 7 Ota voiteluöljy,+ vuodata se hänen päähänsä ja voitele hänet.+

8 Tuo sitten hänen poikansa esiin. Pue heidän ylleen pitkät vaatteet,+ 9 kiedo kangasvyöt Aaronin ja hänen poikiensa ympärille ja pane päähineet heidän päähänsä. Ja pappeus tulee heille. Tämä on pysyvä säädökseni.+ Näin sinun tulee asettaa Aaron ja hänen poikansa palvelemaan pappeina.+

10 Sen jälkeen sinun on tuotava sonni kohtaamisteltan eteen, ja Aaronin ja hänen poikiensa on laskettava kätensä sonnin pään päälle.+ 11 Teurasta sonni Jehovan edessä kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona.+ 12 Kasta sormesi sonnin vereen, laita verta alttarin sarviin+ ja vuodata loput siitä alttarin juurelle.+ 13 Ota sitten kaikki sisälmyksiä peittävä rasva,+ maksan päällä oleva lisäke sekä molemmat munuaiset ja niiden päällä oleva rasva ja polta ne, niin että ne savuavat alttarilla.+ 14 Mutta sonnin liha, nahka ja suolensisältö sinun tulee polttaa tulessa leirin ulkopuolella. Se on syntiuhri.

15 Ota sitten toinen pässeistä, ja Aaronin ja hänen poikiensa on laskettava kätensä pässin pään päälle.+ 16 Teurasta pässi, ota sen veri ja pirskota se joka puolelle alttaria.+ 17 Paloittele pässi, pese sen sisälmykset+ ja koivet ja asettele kappaleet samoin kuin pää alttarille. 18 Sinun on poltettava koko pässi, niin että se savuaa alttarilla. Se on polttouhri Jehovalle, ja sen tuoksu miellyttää* häntä.+ Se on tuliuhri Jehovalle.

19 Seuraavaksi sinun on otettava toinen pässi, ja Aaronin ja hänen poikiensa on laskettava kätensä pässin pään päälle.+ 20 Teurasta pässi ja ota sen verta. Pane sitä Aaronin ja hänen poikiensa oikeaan korvalehteen, oikean käden peukaloon ja oikean jalan isovarpaaseen ja pirskota sitä joka puolelle alttaria. 21 Ota sitten verta alttarilta ja voiteluöljyä.+ Pirskota niitä Aaronin päälle ja hänen vaatteilleen sekä hänen poikiensa päälle ja heidän vaatteilleen, jotta hän ja hänen poikansa sekä heidän vaatteensa olisivat pyhät.+

22 Ota sitten pässistä rasva, rasvahäntä, sisälmyksiä peittävä rasva, maksan lisäke sekä molemmat munuaiset ja niiden päällä oleva rasva+ sekä oikea reisi, sillä se on virkaanasetuspässi.+ 23 Ota myös pyöreä leipä, reikäleipä, jonka valmistuksessa on käytetty öljyä, ja ohut leipä happamattomien leipien korista, joka on Jehovan edessä. 24 Sinun on pantava ne kaikki Aaronin ja hänen poikiensa käsiin ja heilutettava niitä heilutusuhrina Jehovan edessä. 25 Ota ne sitten heidän käsistään ja polta ne alttarilla polttouhrin päällä, niin että Jehova tuntee miellyttävän tuoksun. Se on tuliuhri Jehovalle.

26 Ota sitten Aaronin puolesta uhratun virkaanasetuspässin rintaliha+ ja heiluta sitä heilutusuhrina Jehovan edessä. Siitä tulee sinun osuutesi. 27 Sinun on pyhitettävä Aaronin ja hänen poikiensa puolesta uhratun virkaanasetuspässin osat:+ heilutusuhrin rintaliha ja pyhäksi osuudeksi erotettu reisi. 28 Tämän on tultava Aaronin ja hänen poikiensa osuudeksi pysyvän säännöksen mukaan, jota israelilaisten on noudatettava, sillä se on pyhä osuus. Siitä tulee pyhä osuus, joka israelilaisten on annettava.+ Se on heidän pyhä osuutensa Jehovalle heidän yhteysuhreistaan.+

29 Aaronin pojat käyttävät+ hänen pyhiä vaatteitaan,+ kun heidät voidellaan ja asetetaan papin virkaan hänen jälkeensä. 30 Se pappi, joka hänen pojistaan seuraa häntä ja joka tulee kohtaamistelttaan palvelemaan pyhässä paikassa, käyttää niitä seitsemän päivää.+

31 Ota virkaanasetuspässi ja keitä sen liha pyhässä paikassa.+ 32 Aaronin ja hänen poikiensa tulee syödä+ pässin liha ja korissa oleva leipä kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona. 33 Heidän on syötävä se, mitä uhrattiin sovitukseksi, niin että heidät voitaisiin asettaa papin virkaan ja pyhittää. Kukaan sivullinen* ei kuitenkaan saa syödä sitä, koska se on pyhää.+ 34 Jos leivästä ja virkaanasetusuhrin lihasta jää jotakin aamuksi, sinun on poltettava tähteet tulessa.+ Niitä ei saa syödä, koska ne ovat pyhiä.

35 Sinun on tehtävä näin Aaronille ja hänen pojilleen, aivan niin kuin olen käskenyt sinua. Sinun tulee varata seitsemän päivää asettaaksesi heidät papin virkaan.+ 36 Uhraa syntiuhrisonni päivittäin sovitukseksi. Sinun tulee puhdistaa alttari synnistä toimittamalla sille sovitus ja voidella se pyhittääksesi sen.+ 37 Käytä seitsemän päivää sovituksen toimittamiseksi alttarille, ja sinun on pyhitettävä se, jotta siitä tulisi erittäin pyhä.+ Jokaisen siihen koskevan on oltava pyhä.

38 Sinun tulee uhrata alttarilla kaksi vuoden vanhaa pässiä joka päivä, jatkuvasti.+ 39 Uhraa toinen nuori pässi aamulla ja toinen iltahämärissä.*+ 40 Tuo ensimmäisen nuoren pässin yhteydessä kymmenesosa eefaa* hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hin-mittaa* survomalla saatua öljyä, ja juomauhriksi neljännes hin-mittaa viiniä. 41 Uhraa toinen nuori pässi iltahämärissä* sekä samanlainen vilja- ja juomauhri kuin aamulla. Sinun tulee uhrata se Jehovalle tuliuhriksi, jonka tuoksu miellyttää häntä. 42 Sen tulee olla vakituinen polttouhri sukupolvesta toiseen Jehovan edessä kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona, missä kohtaan kansan ja puhun sinulle.+

43 Siellä minä kohtaan israelilaiset, ja minun kirkkauteni pyhittää sen.+ 44 Minä pyhitän kohtaamisteltan ja alttarin sekä Aaronin ja hänen poikansa,+ jotta he palvelisivat pappeinani. 45 Minä asun Israelin kansan keskuudessa ja olen heidän Jumalansa.+ 46 He tulevat varmasti tietämään, että minä olen Jehova, heidän Jumalansa, joka toin heidät pois Egyptin maasta asuakseni heidän keskuudessaan.+ Minä olen Jehova, heidän Jumalansa.

30 Sinun on tehtävä alttari suitsukkeen polttamista varten.+ Tee se akasiapuusta.+ 2 Sen tulee olla neliskulmainen: kyynärän* pituinen, kyynärän levyinen ja kaksi kyynärää korkea. Sen sarvet ovat yhtä kappaletta sen kanssa.+ 3 Sinun on päällystettävä se puhtaalla kullalla – sen yläpinta, sivut ja sarvet – ja tehtävä kultareunus* sen ympärille. 4 Tee lisäksi sen kahdelle vastakkaiselle sivulle kaksi kultarengasta reunuksen* alapuolelle kantotankojen pitimiksi. 5 Tee tangot akasiapuusta ja päällystä ne kullalla. 6 Sinun on pantava alttari väliverhon eteen, niin että se on laintaulujen arkun* lähellä.+ Laintaulujen arkun* kannen yläpuolella minä kohtaan sinut.+

7 Aaronin+ on poltettava alttarin päällä hyväntuoksuista suitsuketta+ ja pantava se savuamaan, kun hän aamuisin laittaa lamput kuntoon.+ 8 Aaronin tulee polttaa suitsuketta myös iltahämärissä,* kun hän sytyttää lamput. Suitsuketta poltetaan vakituisena uhrina Jehovan edessä sukupolvesta toiseen. 9 Ette saa polttaa alttarin päällä luvatonta suitsuketta.+ Ette saa uhrata sillä polttouhria tai viljauhria ettekä vuodattaa sille juomauhria. 10 Aaronin on toimitettava sovitus sen sarville kerran vuodessa.+ Käyttämällä sovitukseksi uhratun syntiuhrin verta+ hänen tulee toimittaa sille sovitus kerran vuodessa sukupolvesta toiseen. Se on Jehovalle erittäin pyhä.”

11 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 12 ”Aina kun teet väestönlaskennan ja luetteloit Israelin pojat,+ heidän kunkin on laskennan aikana annettava Jehovalle lunnaat elämästään,* jottei mikään vitsaus kohtaisi heitä luetteloinnin aikana. 13 Kaikki luetteloidut antavat puoli sekeliä* pyhäkön vakiosekelin mukaan.*+ (20 geraa* vastaa yhtä sekeliä.) Puoli sekeliä on lahjoitus Jehovalle.+ 14 Jokainen 20-vuotias ja sitä vanhempi luetteloitu antaa lahjoituksen Jehovalle.+ 15 Rikkaan ei pidä antaa enempää eikä köyhän vähempää kuin puoli sekeliä* lahjoituksena Jehovalle sovituksen toimittamiseksi elämästään. 16 Sinun on otettava israelilaisilta hopearaha sovituksen toimittamiseksi ja annettava se kohtaamisteltalla suoritettavan palveluksen hyväksi, jotta tuo raha olisi Jehovan edessä muistona israelilaisten puolesta, sovituksen toimittamiseksi heidän elämästään.”

17 Jehova sanoi vielä Moosekselle: 18 ”Tee kupariallas peseytymistä varten ja sille jalusta.+ Aseta se sitten kohtaamisteltan ja alttarin väliin ja pane siihen vettä.+ 19 Aaron ja hänen poikansa pesevät siinä kätensä ja jalkansa.+ 20 Kun he menevät kohtaamistelttaan tai lähestyvät alttaria suorittaakseen palvelustaan ja uhratakseen savuavia tuliuhreja Jehovalle, heidän tulee peseytyä vedellä, jotteivät kuolisi. 21 Heidän on pestävä kätensä ja jalkansa, jotteivät kuolisi. Tämän on oltava heille pysyvänä säännöksenä, hänelle ja hänen jälkeläisilleen sukupolvesta toiseen.”+

22 Jehova sanoi Moosekselle edelleen: 23 ”Ota seuraavaksi parhaita hajusteita: jähmettynyttä mirhaa 500 yksikköä, hyväntuoksuista kanelia puolet siitä määrästä, 250 yksikköä, hyväntuoksuista kalmojuurta 250 yksikköä 24 ja kassiaa 500 yksikköä, kaikki pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ sekä hin-mitta* oliiviöljyä. 25 Tee niistä sitten pyhä voiteluöljy siten kuin tuoksuseoksia valmistetaan.+ Sen tulee olla pyhä voiteluöljy.

26 Sinun on voideltava sillä kohtaamisteltta,+ laintaulujen arkku, 27 pöytä välineineen, lampunjalka välineineen, suitsutusalttari, 28 polttouhrialttari välineineen ja allas jalustoineen. 29 Sinun on pyhitettävä ne, jotta niistä tulisi erittäin pyhiä.+ Jokaisen, joka niihin koskee, on oltava pyhä.+ 30 Voitele Aaron+ ja hänen poikansa+ ja pyhitä heidät palvelemaan pappeinani.+

31 Sano israelilaisille: ’Tämän tulee olla pyhä voiteluöljyni sukupolvesta toiseen.+ 32 Sitä ei pidä levittää kenenkään muun ihmisen päälle, ettekä saa tehdä mitään koostumukseltaan sen kaltaista. Se on pyhää, ja sen tulee pysyä teille pyhänä. 33 Jokainen, joka valmistaa sen kaltaisen voiteen ja joka sivelee sitä sivulliseen,* on poistettava* kansansa keskuudesta.’”+

34 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Ota itsellesi yhtä suuret määrät seuraavia hajusteita:+ hajupihkapisaroita, suitsutuskynttä, hyväntuoksuista galbaanihartsia ja puhdasta suitsutuspihkaa. 35 Tee niistä suitsuketta.+ Tuoksuseos tulee sekoittaa siten kuin tällaiset seokset valmistetaan, ja se tulee suolata.+ Sen on oltava puhdasta ja pyhää. 36 Sinun on survottava sitä hienoksi jauheeksi ja pantava sitä laintaulujen arkun eteen* kohtaamistelttaan, jossa kohtaan sinut. Sen tulee olla teille erittäin pyhää. 37 Ette saa tehdä koostumukseltaan tällaista suitsuketta omaan käyttöönne.+ Teidän tulee pitää sitä sellaisena, mikä on pyhää Jehovalle. 38 Jokainen, joka tekee jotain sen kaltaista nauttiakseen sen tuoksusta, on poistettava* kansansa keskuudesta.”

31 Jehova sanoi vielä Moosekselle: 2 ”Olen valinnut* Besalelin,+ Hurin pojan Urin pojan Juudan heimosta.+ 3 Minä täytän hänet Jumalan hengellä ja annan hänelle viisautta, ymmärrystä, tietoa ja kaikenlaista käsityötaitoa 4 taidokkaiden tuotteiden tekemiseen, kullan, hopean ja kuparin työstämiseen, 5 kivien hiomiseen ja kiinnittämiseen+ sekä kaikenlaisten puutöiden tekemiseen.+ 6 Lisäksi olen valinnut hänen avukseen Oholiabin,+ Ahisamakin pojan Danin heimosta, ja minä annan viisautta kaikille taitaville työntekijöille,* jotta he tekisivät kaiken, mistä olen antanut sinulle käskyn:+ 7 kohtaamisteltan,+ laintaulujen* arkun+ ja sen päällä olevan kannen,+ kaikki teltan välineet, 8 pöydän+ välineineen, puhdasta kultaa olevan lampunjalan välineineen,+ suitsutusalttarin,+ 9 polttouhrialttarin+ välineineen, altaan jalustoineen,+ 10 hienot kudottavat vaatteet, pappi Aaronin pyhät vaatteet, hänen poikiensa vaatteet pappispalvelusta varten,+ 11 voiteluöljyn ja hyväntuoksuisen suitsukkeen pyhäkköä varten.+ He tekevät kaiken niin kuin olen käskenyt sinua.”

12 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 13 ”Puhu israelilaisille ja sano heille: ’Teidän on vietettävä erityisesti sapattiani,+ sillä se on merkkinä välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta toiseen, jotta tietäisitte, että minä, Jehova, pyhitän teidät. 14 Teidän on vietettävä sapattia, sillä se on teille pyhä.+ Se joka häpäisee sen, tulee surmata. Jos joku tekee silloin työtä, hänet* on poistettava* kansansa keskuudesta.+ 15 Kuusi päivää voidaan tehdä työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, erityinen lepopäivä.+ Se on Jehovalle pyhä. Jokainen, joka tekee työtä sapattipäivänä, on surmattava. 16 Israelilaisten on vietettävä sapattia. Heidän on vietettävä sitä sukupolvesta toiseen. Se on pysyvä liitto. 17 Se on kestävänä merkkinä välillämme, minun ja Israelin kansan,+ sillä kuudessa päivässä Jehova teki taivaan ja maan ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja tunsi tyytyväisyyttä.’”+

18 Lakattuaan puhumasta Mooseksen kanssa Siinainvuorella hän antoi hänelle kaksi laintaulua,*+ kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella.+

32 Sillä välin kansa näki, että Moosekselta kului kauan aikaa ennen kuin hän palasi vuorelta.+ Niinpä kansa kokoontui Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: ”Tee meille jumala, joka kulkee edellämme,+ sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut tälle Moosekselle, miehelle, joka johdatti meidät pois Egyptin maasta.” 2 Silloin Aaron sanoi heille: ”Ottakaa kultaiset korvarenkaat+ vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvista ja tuokaa ne minulle.” 3 Niin koko kansa alkoi ottaa kultaisia korvarenkaita korvistaan ja tuoda niitä Aaronille. 4 Sitten hän otti heiltä kullan, muotoili sitä taltalla ja teki siitä vasikkapatsaan.*+ He alkoivat sanoa: ”Tämä, oi Israel, on sinun Jumalasi, joka johdatti sinut pois Egyptin maasta.”+

5 Kun Aaron näki tämän, hän rakensi alttarin sen eteen. Sitten hän julisti: ”Huomenna on juhla Jehovan kunniaksi.” 6 Niin kansa nousi varhain seuraavana päivänä ja alkoi uhrata polttouhreja ja yhteysuhreja. Sitten he istuivat syömään ja juomaan, ja sen jälkeen he alkoivat pitää hauskaa.+

7 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Mene alas, sillä kansasi, jonka johdatit pois Egyptin maasta, on toiminut turmiollisesti.+ 8 He ovat poikenneet nopeasti siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea.+ He ovat tehneet itselleen vasikkapatsaan, ja yhä uudelleen he kumartavat sitä ja uhraavat sille ja sanovat: ’Tämä, oi Israel, on sinun Jumalasi, joka johdatti sinut pois Egyptin maasta.’” 9 Jehova sanoi vielä Moosekselle: ”Olen nähnyt, että tämä on itsepäinen* kansa.+ 10 Tunnen siksi hehkuvaa vihaa, joten ethän pidättele minua, kun hävitän heidät ja teen sen sijaan sinusta suuren kansan.”+

11 Silloin Mooses vetosi Jumalaansa Jehovaan+ ja sanoi: ”Miksi, oi Jehova, kohdistaisit hehkuvan vihasi kansaasi nyt kun olet tuonut sen pois Egyptin maasta suurella voimalla ja vahvalla kädellä?+ 12 Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: ’Hänellä oli pahat aikeet, kun hän vei heidät pois. Hän halusi tappaa heidät vuoristossa ja hävittää heidät maan päältä’?+ Anna hehkuvan vihasi laantua ja harkitse vielä päätöstäsi* aiheuttaa kansallesi onnettomuus. 13 Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Israelia, joille vannoit itsesi kautta: ’Minä annan teille niin paljon jälkeläisiä,* että heitä on kuin tähtiä taivaalla,+ ja koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan jälkeläisillenne,* jotta he ottaisivat sen pysyvästi haltuunsa.’”+

14 Niin Jehova harkitsi uudelleen päätöstään* aiheuttaa kansalleen onnettomuus, josta hän oli puhunut.+

15 Sen jälkeen Mooses kääntyi ja laskeutui vuorelta kädessään kaksi laintaulua,*+ joissa oli kirjoitusta molemmilla puolilla, etu- ja takapuolella. 16 Taulut olivat Jumalan tekemiä, ja niihin kaiverrettu kirjoitus oli Jumalan kirjoittamaa.+ 17 Kun Joosua kuuli kansan huutavan ja metelöivän, hän sanoi Moosekselle: ”Leiristä kuuluu taistelun ääntä.” 18 Mutta tämä sanoi:

19 Heti kun Mooses tuli lähelle leiriä ja näki vasikan+ ja tanssin, hän tulistui ja heitti taulut käsistään vuoren juurella, niin että ne menivät murskaksi.+ 20 Hän otti heidän tekemänsä vasikan, poltti sen tulessa ja hienonsi sen tomuksi.+ Sitten hän sirotteli tomun veteen ja pani israelilaiset juomaan sen.+ 21 Sen jälkeen Mooses sanoi Aaronille: ”Mitä tämä kansa teki sinulle, niin että johdit heidät näin suureen syntiin?” 22 Aaron vastasi: ”Älä suutu, herrani. Tiedät hyvin, että tämä kansa on taipuvainen tekemään pahaa.+ 23 Niin he sanoivat minulle: ’Tee meille jumala, joka kulkee edellämme, sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut tälle Moosekselle, miehelle, joka johdatti meidät pois Egyptin maasta.’+ 24 Siksi minä sanoin heille: ’Kenellä on kultaa? Hänen on otettava se yltään ja annettava minulle.’ Sitten heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.”

25 Mooses näki, että kansan käytös oli hillitöntä, koska Aaron oli antanut sen käyttäytyä hillittömästi, niin että he häpäisivät itsensä vastustajiensa edessä. 26 Sitten Mooses asettui leirin sisäänkäynnin luo ja sanoi: ”Ketkä ovat Jehovan puolella? Tulkaa minun luokseni!”+ Silloin kaikki leeviläiset kokoontuivat hänen luokseen. 27 Hän sanoi heille: ”Näin on Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ’Jokaisen teistä tulee sitoa miekka vyötärölleen, kulkea leirin halki sisäänkäynniltä toiselle ja tappaa veljensä, lähimmäisensä ja läheinen ystävänsä.’”+ 28 Leeviläiset tekivät niin kuin Mooses oli sanonut, ja sinä päivänä sai surmansa noin kolmetuhatta miestä. 29 Sitten Mooses sanoi: ”Asettukaa tänään erilleen Jehovaa varten, sillä kukin teistä on noussut omaa poikaansa ja veljeään vastaan.+ Siksi hän siunaa teitä tänään.”+

30 Heti seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: ”Te olette tehneet hyvin suuren synnin, ja minä menen nyt ylös Jehovan luo nähdäkseni, voinko hyvittää sen.”+ 31 Niin Mooses palasi Jehovan luo ja sanoi: ”Miten suureen syntiin tämä kansa onkaan syyllistynyt! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta!+ 32 Mutta jos vain haluat, anna anteeksi heidän syntinsä.+ Jos et, pyyhithän minut pois kirjoittamastasi kirjasta.”+ 33 Jehova kuitenkin sanoi Moosekselle: ”Minä pyyhin pois kirjastani sen, joka on tehnyt syntiä minua vastaan. 34 Mene nyt ja johdata kansa sinne, mistä olen sinulle puhunut. Enkelini kulkee edelläsi,+ ja tilinteon päivänä minä rankaisen heitä heidän synnistään.” 35 Jehova alkoi lyödä kansaa vitsauksella heidän tekemänsä vasikan vuoksi, sen, jonka Aaron oli tehnyt.

33 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: ”Lähde täältä matkaan kansan kanssa, jonka johdatit pois Egyptin maasta. Mene maahan, josta vannoin Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille sanoen: ’Sinun jälkeläisillesi* minä annan sen.’+ 2 Minä lähetän edellänne enkelin+ ja ajan pois kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.+ 3 Menkää maidon ja hunajan maahan.+ Mutta minä en kulje keskellänne, koska olette itsepäinen* kansa,+ ja saattaisin tehdä teistä matkalla lopun.”+

4 Kun kansa kuuli tämän kovan sanoman, se alkoi murehtia, eikä kukaan pannut koruja ylleen. 5 Jehova sanoi Moosekselle: ”Sano israelilaisille: ’Te olette itsepäinen kansa.+ Voisin hetkessä kulkea leirinne läpi ja hävittää teidät.+ Älkää siis pitäkö koruja yllänne sillä aikaa kun harkitsen, mitä teen teille.’” 6 Niinpä israelilaiset eivät käyttäneet korujaan* sen jälkeen, kun he lähtivät Horebinvuorelta.

7 Sitten Mooses vei telttansa leirin ulkopuolelle, pystytti sen jonkin matkan päähän leiristä ja nimesi sen kohtaamisteltaksi. Kun jollakulla oli tiedusteltavaa Jehovalta,+ hän meni leirin ulkopuolelle kohtaamisteltalle. 8 Aina kun Mooses lähti teltalle, koko kansa asettui seisomaan oman telttansa suulle ja seurasi katseellaan Moosesta, kunnes hän meni telttaan. 9 Aina kun Mooses meni telttaan, pilvipatsas+ laskeutui ja seisahtui teltan sisäänkäynnin luo Jumalan puhuessa Mooseksen kanssa.+ 10 Kun koko kansa näki pilvipatsaan seisovan teltan sisäänkäynnin luona, he kaikki nousivat ja kumartuivat maahan oman telttansa suulla. 11 Jehova puhui Moosekselle kasvotusten,+ niin kuin mies puhuisi toiselle. Kun Mooses palasi leiriin, hänen palvelijansa ja apulaisensa+ Joosua,+ Nunin poika, jäi teltalle.

12 Mooses sanoi Jehovalle: ”Sinä sanot minulle: ’Vie tämä kansa sinne’, mutta et ole ilmoittanut minulle, kenet lähetät kanssani. Lisäksi olet sanonut: ’Minä tunnen sinut hyvin,* ja olet myös saanut suosioni.’ 13 Jos olen saanut suosiosi, autathan minua tuntemaan tiesi,+ niin että tuntisin sinut ja pysyisin suosiossasi. Ota myös huomioon, että tämä kansakunta on sinun kansasi.”+ 14 Jumala* sanoi: ”Minä itse kuljen* kanssasi+ ja annan sinulle rauhan.”+ 15 Siihen Mooses sanoi: ”Ellet sinä itse* kulje mukana, älä lähetä meitä pois täältä. 16 Mistä tiedetään, että minä ja kansasi olemme saaneet suosiosi? Eikö siitä, että sinä kuljet kanssamme,+ niin että minä ja kansasi erotumme kaikista muista kansoista maan päällä?”+

17 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: ”Minä teen tämänkin, mitä pyydät, koska olet saanut suosioni ja minä tunnen sinut hyvin.”* 18 Sitten Mooses pyysi: ”Antaisitko minun nähdä kirkkautesi.” 19 Jumala sanoi: ”Minä kuljen edestäsi, ja saat nähdä hyvyyteni, ja minä julistan edessäsi nimeä Jehova.+ Minä päätän, kenet hyväksyn, ja valitsen, kenelle osoitan armoa.”+ 20 Hän kuitenkin lisäsi: ”Et voi nähdä kasvojani, koska kukaan ihminen ei voi nähdä minua ja jäädä eloon.”

21 Jehova sanoi vielä: ”Tuossa on paikka lähelläni. Asetu kalliolle. 22 Kun kirkkauteni kulkee ohi, minä asetan sinut kallion halkeamaan ja suojelen sinua kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi. 23 Sen jälkeen otan käteni pois ja sinä näet selkäni. Mutta kasvojani ei voi nähdä.”+

34 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Veistä itsellesi kaksi ensimmäisten kaltaista kivitaulua,+ niin minä kirjoitan niihin ne sanat, jotka olivat murskaamissasi ensimmäisissä tauluissa.+ 2 Valmistaudu aamuksi, koska sinun on mentävä aamulla ylös Siinainvuorelle ja asetuttava sinne eteeni vuoren huipulle.+ 3 Mutta kukaan ei saa mennä ylös kanssasi eikä ketään saa näkyä vuorella missään muuallakaan. Eivät edes katraat tai karjalaumat saa laiduntaa vuoren edustalla.”+

4 Niin Mooses veisti kaksi ensimmäisten kaltaista kivitaulua, nousi varhain aamulla ja meni ylös Siinainvuorelle, kuten Jehova oli häntä käskenyt. Hänellä oli käsissään ne kaksi kivitaulua. 5 Sitten Jehova tuli alas+ pilvessä, asettui sinne hänen luokseen ja julisti nimeä Jehova.*+ 6 Jehova kulki hänen editseen ja julisti: ”Jehova, Jehova, armollinen+ ja myötätuntoinen*+ Jumala, pitkämielinen*+ ja täynnä uskollista rakkautta+ ja totuutta.*+ 7 Hän osoittaa uskollista rakkautta tuhansille+ ja antaa anteeksi rikkomukset, väärinteot ja synnit,+ mutta ei suinkaan jätä syyllistä rankaisematta+ vaan rankaisee isien rikkomuksista poikia ja pojanpoikia kolmanteen ja neljänteen sukupolveen.”+

8 Mooses polvistui nopeasti ja heittäytyi kasvoilleen maahan. 9 Sitten hän sanoi: ”Oi Jehova, jos olen saanut suosiosi, niin kuljethan, Jehova, kanssamme ja keskellämme,+ vaikka olemmekin itsepäinen* kansa,+ anna anteeksi rikkomuksemme ja syntimme+ ja ota meidät omaksesi.” 10 Jumala sanoi vuorostaan: ”Minä teen kanssanne liiton: koko kansasi edessä minä teen hämmästyttäviä tekoja, jollaisia ei ole koskaan tehty koko maassa eikä minkään kansakunnan keskuudessa.+ Kaikki kansat, joiden keskuudessa te asutte, näkevät Jehovan teot, sillä se, mitä minä teen hyväksenne, herättää kunnioitusta.+

11 Kiinnitä huomiota käskyihin, jotka tänään annan.+ Minä ajan pois edestäsi amorilaiset, kanaanilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.+ 12 Varo tekemästä liittoa sen maan asukkaiden kanssa, johon olet menossa,+ tai muuten siitä tulee sinulle ansa.+ 13 Sitä vastoin sinun pitää hajottaa heidän alttarinsa, murskata heidän pyhät patsaansa ja hakata maahan heidän pyhät paalunsa.*+ 14 Sinä et saa kumartaa mitään toista jumalaa,+ koska Jehovan tiedetään olevan Jumala,* joka vaatii jakamatonta palvontaa.* Hän on tosiaan Jumala, joka vaatii jakamatonta palvontaa.+ 15 Varo tekemästä liittoa sen maan asukkaiden kanssa, koska kun he ovat uskottomia* palvomalla jumaliaan ja uhraavat niille,+ sinut pyydetään mukaan ja sinä syöt heidän uhreistaan.+ 16 Sitten sinä varmasti otat heidän tyttäriään pojillesi,+ ja heidän tyttärensä ovat uskottomia* palvomalla jumaliaan ja saavat poikasi toimimaan samalla tavalla.+

17 Et saa valaa metallisia jumalankuvia.+

18 Sinun pitää viettää happamattoman leivän juhlaa.+ Syö käskyni mukaisesti happamatonta leipää seitsemän päivää määräaikaan abibkuussa,*+ sillä siinä kuussa sinä lähdit Egyptistä.

19 Jokainen miespuolinen esikoinen* on minun,+ samoin koko karjasi urospuoliset esikoiset, olivatpa ne sonneja tai lampaita.+ 20 Aasin esikoinen sinun pitää lunastaa lampaalla, mutta jollet lunasta sitä, sinun on murrettava siltä niska. Sinun pitää lunastaa jokainen esikoispoika.+ Kukaan ei saa tulla eteeni tyhjin käsin.

21 Kuusi päivää sinun tulee tehdä työtä, mutta seitsemäntenä päivänä sinun tulee levätä.*+ Sinun on levättävä jopa kyntö- ja sadonkorjuuaikana.

22 Vietä viikkojuhlaa, jonka aikana uhrataan kypsän vehnän ensisatoa, ja sadonkorjuujuhlaa* vuodenvaihteessa.+

23 Kolme kertaa vuodessa kaikkien miesten on tultava tosi Herran, Jehovan, Israelin Jumalan, eteen.+ 24 Minä ajan muut kansat pois edestäsi+ ja laajennan aluettasi, eikä kukaan yritä vallata maatasi, kun menet kolme kertaa vuodessa Jumalasi Jehovan kasvojen eteen.

25 Et saa uhrata teurasuhrini verta minkään hapatetun ohella.+ Pesah-juhlan* uhrista ei saa jäädä mitään yön yli aamuun saakka.+

26 Tuo maasi parasta kypsää ensisatoa Jumalasi Jehovan pyhäkköön.*+

Et saa keittää nuorta vuohta emonsa maidossa.”+

27 Jehova sanoi vielä Moosekselle: ”Kirjoita nämä sanat muistiin,+ sillä niiden mukaisesti minä teen liiton sinun ja Israelin kanssa.”+ 28 Hän viipyi siellä Jehovan luona 40 päivää ja 40 yötä, eikä hän syönyt leipää eikä juonut vettä.+ Hän* kirjoitti tauluihin liiton sanat, kymmenen käskyä.*+

29 Sen jälkeen Mooses laskeutui Siinainvuorelta käsissään kaksi laintaulua.*+ Tullessaan alas hän ei tiennyt, että hänen kasvojensa iho sädehti, koska hän oli puhunut Jumalan kanssa. 30 Nähdessään Mooseksen Aaron ja kaikki israelilaiset huomasivat, että hänen kasvojensa iho sädehti, ja he pelkäsivät mennä lähelle häntä.+

31 Mooses kuitenkin kutsui heitä, ja Aaron ja kaikki päämiehet kansan keskuudesta tulivat hänen luokseen, ja hän puhui heidän kanssaan. 32 Sen jälkeen kaikki israelilaiset lähestyivät häntä, ja hän antoi heille kaikki käskyt, jotka Jehova oli antanut hänelle Siinainvuorella.+ 33 Aina kun Mooses lakkasi puhumasta heidän kanssaan, hän peitti kasvonsa.+ 34 Mutta aina kun Mooses meni Jehovan eteen puhumaan hänen kanssaan, hän otti peitteen pois siksi aikaa, kun oli hänen edessään.+ Sitten Mooses meni pois ja ilmoitti saamansa käskyt israelilaisille.+ 35 Israelilaiset näkivät, että Mooseksen kasvojen iho sädehti. Sitten Mooses pani peitteen takaisin kasvoilleen ja käytti sitä, kunnes meni puhumaan Jumalan kanssa.*+

35 Myöhemmin Mooses kutsui koolle kaikki israelilaiset ja sanoi heille: ”Jehova on käskenyt toimimaan näin:+ 2 Työtä voidaan tehdä kuusi päivää, mutta seitsemännestä päivästä tulee teille pyhä; se on Jehovan kunniaksi vietettävä sapatti, erityinen lepopäivä.+ Jokainen, joka tekee silloin työtä, surmataan.+ 3 Sapattipäivänä ette saa sytyttää tulta asuinpaikassanne.”

4 Mooses sanoi sitten kaikille israelilaisille: ”Jehova on antanut seuraavan käskyn: 5 ’Kerätkää keskuudestanne lahjoituksia Jehovalle.+ Jokaisen, joka sydämestään haluaa antaa,+ tulee lahjoittaa Jehovalle kultaa, hopeaa, kuparia, 6 sinistä lankaa, purppuranväristä villaa, karmiininpunaista lankaa,* hienoa pellavaa, vuohenkarvaa,+ 7 punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja, hylkeennahkoja, akasiapuuta, 8 öljyä lamppuja varten, balsamia voiteluöljyyn ja hyväntuoksuiseen suitsukkeeseen+ 9 sekä onyksikiviä ja muita kiviä upotettavaksi efodiin*+ ja rintakilpeen.+

10 Kaikkien keskuudessanne olevien taitavien* työntekijöiden+ pitää tulla tekemään kaikki, mitä Jehova on käskenyt, 11 nimittäin pyhäkköteltta kankaineen, peitteineen, hakasineen, kehikkoineen, poikkitankoineen, pylväineen ja jalustoineen; 12 arkku,+ sen tangot+ ja kansi+ sekä väliverho;+ 13 pöytä+ tankoineen ja välineineen sekä uhrileivät;*+ 14 lampunjalka+ valaistusta varten välineineen ja lamppuineen sekä öljyä lamppuja varten;+ 15 suitsutusalttari+ tankoineen; voiteluöljy ja hyväntuoksuinen suitsuke;+ pyhäkköteltan sisäänkäynnin verho; 16 polttouhrialttari+ kupariritilöineen, tankoineen ja välineineen; allas jalustoineen;+ 17 esipihan verhot,+ pylväät ja jalustat; esipihan sisäänkäynnin verho; 18 pyhäkköteltan ja esipihan vaarnat sekä niiden köydet;+ 19 hienot kudottavat vaatteet+ pyhäkköpalvelusta varten, pappi Aaronin pyhät vaatteet+ ja hänen poikiensa vaatteet pappispalvelusta varten.’”

20 Sitten kaikki israelilaiset lähtivät Mooseksen luota. 21 Sen jälkeen jokainen, joka tunsi sydämessään pakottavaa halua,*+ tuli tuomaan lahjoituksia Jehovalle kohtaamistelttaa ja kaikkea sen palvelusta ja pyhiä vaatteita varten. 22 He tulivat – kaikki miehet ja naiset, jotka sydämestään halusivat antaa – ja toivat rintaneuloja, korvakoruja, sormuksia ja muita koruja sekä kaikenlaisia kultaesineitä. He kaikki antoivat kultaiset uhrilahjansa* Jehovalle.+ 23 Kaikki, joilla oli sinistä lankaa, purppuranväristä villaa, karmiininpunaista lankaa, hienoa pellavaa, vuohenkarvaa, punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja sekä hylkeennahkoja, toivat niitä. 24 Kaikki, jotka halusivat antaa hopeaa ja kuparia, toivat niitä lahjaksi Jehovalle, ja kaikki, joilla oli akasiapuuta hanketta varten, toivat sitä.

25 Kaikki taitavat naiset+ kehräsivät käsin ja toivat kehräämäänsä sinistä lankaa, purppuranväristä villaa, karmiininpunaista lankaa ja hienoa pellavaa, 26 ja kaikki taitavat naiset, jotka olivat sydämeltään halukkaita,* kehräsivät vuohenkarvaa.

27 Päämiehet toivat onyksikiviä ja muita kiviä upotettavaksi efodiin ja rintakilpeen+ 28 sekä balsamia ja öljyä valaistukseen, voiteluöljyyn+ ja hyväntuoksuiseen suitsukkeeseen.+ 29 Kaikki miehet ja naiset, joiden sydän sai heidät antamaan, toivat jotain sitä työtä varten, jonka Jehova oli Mooseksen välityksellä käskenyt tehdä. Israelilaiset toivat sen vapaaehtoisena uhrilahjana Jehovalle.+

30 Sitten Mooses sanoi israelilaisille: ”Jehova on valinnut Besalelin, Hurin pojan Urin pojan Juudan heimosta.+ 31 Hän on täyttänyt hänet Jumalan hengellä ja antanut hänelle viisautta, ymmärrystä, tietoa ja kaikenlaista käsityötaitoa 32 taidokkaiden tuotteiden tekemiseen, kullan, hopean ja kuparin työstämiseen, 33 kivien hiomiseen ja kiinnittämiseen sekä kaikenlaisten taidokkaiden puutöiden tekemiseen. 34 Hän on pannut hänen sydämeensä sen ajatuksen, että hänen ja Oholiabin,+ Ahisamakin pojan Danin heimosta, tulee opettaa toisia. 35 Hän on antanut heille taidon*+ tehdä kaikkea sitä, mitä käsityöläinen, koristeompelija ja taidekutoja tekevät sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta pellavasta, ja sitä, mitä muunlaisten kudontatöiden tekijä tekee. Nämä miehet tekevät kaikenlaiset työt ja suunnitelmat.

36 Besalelin on työskenneltävä Oholiabin ja jokaisen taitavan* miehen kanssa, jolle Jehova on antanut viisautta ja ymmärrystä tehdä kaikki pyhään palvelukseen liittyvä työ, aivan niin kuin Jehova on käskenyt.”+

2 Sen jälkeen Mooses kutsui Besalelin, Oholiabin ja jokaisen taitavan miehen, jolle Jehova oli antanut* viisautta+ – jokaisen, joka sydämestään halusi tarjoutua työhön.+ 3 Sitten he ottivat Moosekselta kaikki lahjoitukset,+ jotka israelilaiset olivat tuoneet pyhään palvelukseen liittyvää työtä varten. Kansa kuitenkin toi hänelle joka aamu lisää vapaaehtoisia uhrilahjoja.

4 Aloitettuaan pyhän työn kaikki taitavat työntekijät tulivat yksi toisensa jälkeen 5 sanomaan Moosekselle: ”Kansa tuo paljon enemmän kuin tarvitaan työhön, jonka Jehova on käskenyt tehdä.” 6 Silloin Mooses käski ilmoittaa kaikkialla leirissä: ”Miehet ja naiset, älkää tuoko enää mitään tarvikkeita pyhinä lahjoituksina.” Näin kansaa estettiin tuomasta enää enempää. 7 Tarvikkeita oli enemmän kuin riittävästi kaikkea työtä varten.

8 Kaikki taitavat työntekijät+ tekivät pyhäkköteltan+ kymmenen telttakangaskaistaletta hienosta kerratusta pellavalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta ja karmiininpunaisesta langasta.* Hän* kirjoi niihin kerubeja.+ 9 Kukin kangaskaistale oli 28 kyynärää* pitkä ja 4 kyynärää leveä. Kaikki kaistaleet olivat samanmittaisia. 10 Sitten hän liitti viisi kaistaletta toisiinsa ja viisi muuta toisiinsa. 11 Sen jälkeen hän teki sinisestä langasta silmukoita molempien kappaleiden uloimpiin kaistaleisiin siihen reunaan, josta kappaleet yhdistetään toisiinsa. 12 Hän teki kummankin kaistaleen reunaan 50 silmukkaa, niin että silmukat olisivat liitoskohdassa vastakkain. 13 Lopuksi hän teki 50 kultahakasta ja liitti kaistaleet hakasilla toisiinsa, jolloin muodostui yhtenäinen pyhäkköteltta.

14 Sitten hän teki pyhäkköteltan päälle kangaskaistaleita peitteeksi vuohenkarvasta. Hän teki niitä 11.+ 15 Kukin kangaskaistale oli 30 kyynärää pitkä ja 4 kyynärää leveä. Kaikki 11 kaistaletta olivat samanmittaisia. 16 Sitten hän liitti viisi kaistaletta yhdeksi kappaleeksi ja kuusi kaistaletta yhdeksi kappaleeksi. 17 Seuraavaksi hän teki 50 silmukkaa molempien kappaleiden uloimpiin kaistaleisiin siihen reunaan, josta kappaleet yhdistetään toisiinsa. 18 Hän teki myös 50 kuparihakasta, joilla kappaleet yhdistetään yhtenäiseksi teltaksi.

19 Hän teki teltalle peitteen punaiseksi värjätyistä pässinnahoista ja sen päälle peitteen hylkeennahoista.+

20 Sitten hän teki akasiapuusta+ pyhäkköteltan kehikot pystyyn asetettaviksi.+ 21 Kukin kehikko oli kymmenen kyynärää korkea ja puolitoista kyynärää leveä. 22 Kussakin kehikossa oli kaksi toisiinsa yhdistettyä* tappia.* Näin hän teki kaikki pyhäkköteltan kehikot. 23 Hän teki 20 kehikkoa pyhäkköteltan eteläsivua varten. 24 Sitten hän teki näiden 20 kehikon alle 40 hopeajalustaa: kaksi jalustaa yhden kehikon alle sen kahta tappia varten ja kaksi jalustaa kunkin seuraavan kehikon alle niiden kahta tappia varten.+ 25 Pyhäkköteltan toista, pohjoissivua varten hän teki 20 kehikkoa 26 ja niitä varten 40 hopeajalustaa, kaksi jalustaa kunkin kehikon alle.

27 Pyhäkköteltan länteen päin olevaa takaosaa varten hän teki kuusi kehikkoa.+ 28 Hän teki kahteen takakulmaan kaksi kehikkoa pyhäkköteltan kulmapylväiksi. 29 Pylväät olivat kaksiosaiset alhaalta ylös asti, ensimmäiseen renkaaseen asti. Tällaisiksi hän teki ne kaksi kulmapylvästä. 30 Kehikkoja oli yhteensä kahdeksan ja niiden hopeajalustoja 16; kunkin kehikon alle tuli kaksi jalustaa.

31 Sitten hän teki akasiapuusta poikkitankoja: viisi tankoa pyhäkköteltan toisen sivun kehikkoja varten,+ 32 viisi tankoa sen toisen sivun kehikkoja varten ja viisi tankoa sen länteen päin olevan takaosan kehikkoja varten. 33 Hän teki kehikkojen puoliväliin poikkitangon, joka ulottui sivun päästä päähän. 34 Hän päällysti kehikot kullalla. Hän teki niihin kultaiset renkaat poikkitankojen pidikkeiksi ja päällysti poikkitangot kullalla.+

35 Sitten hän teki väliverhon+ sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta ja kirjoi siihen kerubeja.+ 36 Hän teki sitä varten neljä akasiapylvästä, jotka hän päällysti kullalla, sekä kultakoukkuja ja valoi sitten pylväille neljä hopeajalustaa. 37 Seuraavaksi hän kutoi teltan sisäänkäyntiin verhon sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta,+ 38 ja hän teki sitä varten viisi pylvästä ja niiden koukut. Hän päällysti pylväiden päät ja liittimet* kullalla, mutta niiden viisi jalustaa olivat kuparia.

37 Besalel+ teki sitten akasiapuusta arkun.+ Se oli kaksi ja puoli kyynärää* pitkä, puolitoista kyynärää leveä ja puolitoista kyynärää korkea.+ 2 Hän päällysti sen puhtaalla kullalla sisä- ja ulkopuolelta ja teki sen ympärille kultareunuksen.*+ 3 Sen jälkeen hän valoi arkkua varten neljä kultarengasta sen neljän jalan yläpuolelle, kaksi rengasta toiselle sivulle ja kaksi rengasta toiselle sivulle. 4 Seuraavaksi hän teki akasiapuusta tangot ja päällysti ne kullalla.+ 5 Sitten hän pani tangot renkaisiin arkun sivuille sen kantamista varten.+

6 Hän teki puhtaasta kullasta kannen,+ joka oli kaksi ja puoli kyynärää pitkä ja puolitoista kyynärää leveä.+ 7 Hän takoi kullasta kaksi kerubia.+ Hän teki ne kannen+ molempiin päihin. 8 Toinen kerubi oli toisessa ja toinen toisessa päässä. Hän teki kerubit kannen molempiin päihin. 9 Kahden kerubin siivet olivat ylöspäin levitettyinä niin että ne varjostivat kantta.+ Kerubit olivat vastakkain kasvot kantta kohti.+

10 Sitten hän teki akasiapuusta pöydän,+ joka oli kahden kyynärän pituinen, yhden kyynärän levyinen ja puolentoista kyynärän korkuinen.+ 11 Hän päällysti sen puhtaalla kullalla ja teki sen ympärille kultareunuksen.* 12 Seuraavaksi hän teki sen ympärille kämmenen levyisen* reunalistan ja reunalistan ympärille kultareunuksen.* 13 Hän myös valoi sitä varten neljä kultarengasta ja pani ne neljään kulmaan, joihin neljä jalkaa oli liitetty. 14 Renkaat olivat lähellä reunalistaa pöydän kantotankojen pidikkeinä. 15 Sitten hän teki akasiapuusta pöydän kantotangot ja päällysti ne kullalla. 16 Sen jälkeen hän teki puhtaasta kullasta pöydälle tulevat välineet: vadit, kupit sekä maljat ja kannut, joista juomauhrit vuodatettaisiin.+

17 Sitten hän teki puhtaasta kullasta lampunjalan.+ Hän teki sen takomatyönä. Sen jalusta, varsi, kukkakehät, nuput ja kukat olivat yhtä kappaletta.+ 18 Sen varresta lähti kuusi haaraa: kolme haaraa toiseen suuntaan ja kolme haaraa toiseen suuntaan. 19 Kummankin puolen kolmessa haarassa oli kussakin kolme mantelinkukan muotoista kukkakehää sekä vuoron perään nuppuja ja kukkia. Tällaisia olivat ne kuusi haaraa, jotka lähtivät lampunjalan varresta. 20 Lampunjalan varressa oli neljä mantelinkukan muotoista kukkakehää sekä vuoron perään nuppuja ja kukkia. 21 Ensimmäisen varresta lähtevän haaraparin alla oli nuppu, samoin seuraavan ja sitä seuraavan haaraparin alla – kaikkien kuuden haaran alla, jotka lähtivät lampunjalan varresta. 22 Nuput ja haarat, koko lampunjalka, taottiin puhtaasta kullasta yhtenä kappaleena. 23 Sitten hän teki puhtaasta kullasta lampunjalan seitsemän lamppua+ sekä siihen kuuluvat lamppupihdit ja tuliastiat. 24 Hän käytti lampunjalan ja kaikkien sen välineiden valmistamiseen talentin* puhdasta kultaa.

25 Sitten hän teki akasiapuusta neliskulmaisen suitsutusalttarin,+ joka oli yhden kyynärän pituinen, yhden kyynärän levyinen ja kahden kyynärän korkuinen. Sen sarvet olivat sen kanssa yhtä kappaletta.+ 26 Hän päällysti sen puhtaalla kullalla – sen yläpinnan, sivut ja sarvet – ja teki kultareunuksen* sen ympärille. 27 Hän teki sen kahdelle vastakkaiselle sivulle kaksi kultarengasta reunuksen* alapuolelle kantotankojen pitimiksi. 28 Sen jälkeen hän teki akasiapuusta tangot ja päällysti ne kullalla. 29 Hän teki lisäksi pyhän voiteluöljyn+ ja puhtaan, hyväntuoksuisen suitsukkeen+ siten kuin tuoksuseoksia valmistetaan.

38 Hän teki akasiapuusta neliskulmaisen polttouhrialttarin, joka oli viisi kyynärää* pitkä, viisi kyynärää leveä ja kolme kyynärää korkea.+ 2 Sitten hän teki sen neljään kulmaan sarvet, jotka olivat sen kanssa yhtä kappaletta, ja päällysti sen kuparilla.+ 3 Sen jälkeen hän teki kaikki alttarin välineet – sangot, lapiot, maljat, haarukat ja tuliastiat. Hän teki kaikki sen välineet kuparista. 4 Hän teki myös ritilän, kupariverkon, reunan alapuolelle alttarin puoliväliin. 5 Hän valoi neljä rengasta neljään kulmaan lähelle kupariritilää tankojen pidikkeiksi. 6 Sen jälkeen hän teki akasiapuusta tangot ja päällysti ne kuparilla. 7 Hän pani tangot renkaisiin alttarin sivuille sen kantamista varten. Hän teki alttarin lankuista avoimen laatikon muotoiseksi.

8 Sitten hän teki kuparialtaan+ ja sen kuparijalustan. Hän valmisti ne niiden naispalvelijoiden peileistä,* jotka oli järjestetty palvelemaan kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona.

9 Sitten hän teki esipihan.+ Sen eteläsivulle hän teki hienosta kerratusta pellavalangasta 100 kyynärää pitkät verhot.+ 10 Pylväitä oli 20 ja kuparijalustoja 20. Pylväiden koukut ja liittimet* olivat hopeaa. 11 Myös pohjoissivulla oli 100 kyynärää pitkät verhot. Niiden 20 pylvästä ja 20 jalustaa olivat kuparia. Pylväiden koukut ja liittimet* olivat hopeaa. 12 Länsisivulla verhot olivat 50 kyynärää pitkät. Pylväitä oli kymmenen ja jalustoja kymmenen, ja pylväiden koukut ja liittimet* olivat hopeaa. 13 Itäsivu auringonnousun puolella oli 50 kyynärää leveä. 14 Sisäänkäynnin toisella puolella oli 15 kyynärää pitkät verhot sekä kolme pylvästä ja kolme jalustaa. 15 Esipihan sisäänkäynnin toisellakin puolella oli 15 kyynärää pitkät verhot sekä kolme pylvästä ja kolme jalustaa. 16 Kaikki esipihaa ympäröivät verhot oli tehty hienosta kerratusta pellavalangasta. 17 Pylväiden jalustat olivat kuparia ja koukut ja liittimet* hopeaa, ja pylväiden päät oli päällystetty hopealla. Kaikissa esipihan pylväissä oli hopeiset kiinnikkeet.+

18 Esipihan sisäänkäynnin verho oli kudottu sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta* ja hienosta kerratusta pellavalangasta. Se oli 20 kyynärää pitkä ja 5 kyynärää korkea, yhtä korkea kuin esipihan verhot.+ 19 Sen neljä pylvästä ja neljä jalustaa oli tehty kuparista. Pylväiden koukut ja liittimet* olivat hopeaa, ja niiden päät oli päällystetty hopealla. 20 Kaikki pyhäkköteltan ja ympäröivän esipihan vaarnat olivat kuparia.+

21 Seuraavassa on luettelo pyhäkköteltan, laintaulujen* teltan,+ tarvikkeista, jotka leeviläiset luetteloivat+ Mooseksen käskystä pappi Aaronin pojan Itamarin+ johdolla. 22 Besalel,+ Hurin pojan Urin poika Juudan heimosta, teki kaiken niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta. 23 Hänen kanssaan oli Oholiab,+ Ahisamakin poika Danin heimosta, käsityöläinen ja koristeompelija, joka kutoi kangasta sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta pellavalangasta.

24 Kultaa, joka käytettiin pyhäkön valmistamiseen, oli tuotu heilutusuhrina+ 29 talenttia* ja 730 sekeliä* pyhäkön vakiosekelin mukaan.* 25 Luetteloitujen miesten tuomaa hopeaa oli 100 talenttia ja 1 775 sekeliä pyhäkön vakiosekelin mukaan. 26 Jokainen 20-vuotias ja sitä vanhempi luetteloitu mies toi puoli sekeliä pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ ja heitä oli kaikkiaan 603 550.+

27 Pyhäkön ja väliverhon jalustojen valamiseen meni 100 talenttia hopeaa. 100 jalustaan meni 100 talenttia, yksi talentti jalustaa kohti.+ 28 1 775 sekelistä hän teki pylväiden koukut ja päällysti pylväiden päät sekä liitti ne yhteen.

29 Uhrilahjaksi* annettua kuparia oli 70 talenttia ja 2 400 sekeliä. 30 Hän teki siitä kohtaamisteltan sisäänkäynnin jalustat, kuparialttarin kupariritilöineen ja välineineen, 31 ympäröivän esipihan jalustat, esipihan sisäänkäynnin jalustat sekä kaikki pyhäkköteltan ja ympäröivän esipihan vaarnat.+

39 He kutoivat sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta ja karmiininpunaisesta langasta*+ hienot vaatteet pyhäkköpalvelusta varten. He tekivät pyhät vaatteet Aaronille,+ niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

2 Efodi*+ tehtiin kultalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta. 3 Kullasta taottiin ohuita levyjä, ja niistä leikattiin säikeitä, jotka sovitettiin sinisen langan, purppuranvärisen villan, karmiininpunaisen langan ja hienon pellavalangan sekaan, ja siinä oli kirjailua. 4 Efodiin tehtiin olkakappaleet, jotka yhdistettiin kahdesta yläreunastaan. 5 Efodiin kiinnitettävä kudottu vyö, joka pitäisi sen tiukasti paikoillaan,+ tehtiin samoista materiaaleista – kultalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta – niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

6 Sitten onyksikivet istutettiin kultakehyksiin, ja kiviin kaiverrettiin Israelin poikien nimet niin kuin sinettiin.+ 7 Ne kiinnitettiin efodin olkakappaleisiin Israelin poikia edustaviksi muistokiviksi,+ niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta. 8 Sitten koristeompelijan työnä tehtiin rintakilpi+ efodin tekotavan mukaisesti kultalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta, karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta.+ 9 Rintakilpi oli kaksin kerroin taitettuna neliskulmainen. Se oli kaksin kerroin taitettuna vaaksan* pituinen ja levyinen. 10 Siihen kiinnitettiin kiviä neljään riviin. Ensimmäisessä rivissä oli rubiini, topaasi ja smaragdi. 11 Toisessa rivissä oli turkoosi, safiiri ja jaspis. 12 Kolmannessa rivissä oli lešem-kivi,* akaatti ja ametisti. 13 Neljännessä rivissä oli krysoliitti, onyksi ja jade. Ne upotettiin kultakehyksiin. 14 Kutakin Israelin 12 pojan nimeä kohti oli yksi kivi. Nimet kaiverrettiin niin kuin sinettiin, ja kukin nimi edusti yhtä 12 heimosta.

15 Sitten rintakilpeen punottiin puhtaasta kullasta nyörit.+ 16 Tämän jälkeen tehtiin kaksi kultakehystä ja kaksi kultarengasta, ja renkaat kiinnitettiin rintakilven molempiin yläkulmiin. 17 Sen jälkeen kaksi kultanyöriä pujotettiin rintakilven kahteen kulmarenkaaseen. 18 Sitten molempien nyörien päät pujotettiin ja kiinnitettiin kahteen efodin olkakappaleissa olevaan kehykseen efodin etupuolelle. 19 Seuraavaksi tehtiin kaksi kultarengasta, ja ne kiinnitettiin rintakilven molempiin alakulmiin rintakilven sisäpuolelle efodia vasten.+ 20 Sitten tehtiin vielä kaksi kultarengasta, ja ne pantiin efodin päällyspuolelle kahden olkakappaleen alapuolelle, sen liitoskohdan lähelle, efodin kudotun vyön yläpuolelle. 21 Lopuksi rintakilpi sidottiin renkaistaan efodin renkaisiin sinisellä nauhalla, jotta se pysyisi paikallaan efodin päällä, kudotun vyön yläpuolella, niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

22 Sitten kudottiin efodin alla käytettävä hihaton vaate kokonaan sinisestä langasta.+ 23 Hihattoman vaatteen keskellä oli samanlainen kaula-aukko kuin panssaripaidassa. Aukko oli reunustettu, jottei se repeäisi. 24 Hihattoman vaatteen helmaan tehtiin granaattiomenia sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta ja karmiininpunaisesta langasta, jotka kierrettiin yhteen. 25 Lisäksi tehtiin puhtaasta kullasta tiukuja, jotka pantiin hihattoman vaatteen helmaan granaattiomenien väliin koko helman matkalle. 26 Pyhäkköpalveluksessa käytettävään hihattomaan vaatteeseen pantiin tiukuja ja granaattiomenia vuorotellen koko helman matkalle, niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

27 Seuraavaksi Aaronille ja hänen pojilleen kudottiin pitkät vaatteet hienosta pellavasta,+ 28 turbaani+ hienosta pellavasta, koristepäähine+ hienosta pellavasta, lyhyet pellavahousut*+ hienosta kerratusta pellavalangasta 29 sekä kangasvyö hienosta kerratusta pellavalangasta, sinisestä langasta, purppuranvärisestä villasta ja karmiininpunaisesta langasta, niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

30 Lopuksi tehtiin puhtaasta kullasta kiiltävä levy, vihkimisen pyhä merkki,* ja siihen kaiverrettiin niin kuin sinettiin sanat: ”Pyhyys kuuluu Jehovalle.”+ 31 Siihen pantiin sinisestä langasta tehty nauha, jolla se kiinnitettiin turbaaniin, niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

32 Niin saatiin valmiiksi kaikki työt pyhäkköteltan, kohtaamisteltan, hyväksi. Israelilaiset tekivät kaiken, mitä Jehova oli käskenyt Mooseksen tehdä.+ He tekivät juuri niin.

33 Sitten pyhäkköteltta+ tuotiin Mooseksen luo, teltta+ ja kaikki siihen kuuluvat varusteet: hakaset,+ kehikot,+ poikkitangot,+ pylväät, jalustat,+ 34 punaiseksi värjätyistä pässinnahoista tehty peite,+ hylkeennahoista tehty peite ja väliverho;+ 35 laintaulujen* arkku, sen tangot+ ja kansi;+ 36 pöytä välineineen+ ja uhrileivät;* 37 puhdasta kultaa oleva lampunjalka, sen lamput+ – lamppurivi – ja välineet+ sekä öljyä valaistusta varten;+ 38 kultainen alttari,+ voiteluöljy,+ hyväntuoksuinen suitsuke+ ja teltan sisäänkäynnin verho;+ 39 kuparialttari+ kupariritilöineen, tankoineen+ ja välineineen;+ allas jalustoineen;+ 40 esipihan verhot, pylväät ja jalustat;+ esipihan sisäänkäynnin verho,+ köydet ja vaarnat+ sekä kaikki pyhäkköteltassa, kohtaamisteltassa, suoritettavan palveluksen välineet; 41 hienot kudotut vaatteet pyhäkköpalvelusta varten, pappi Aaronin pyhät vaatteet+ ja hänen poikiensa vaatteet pappispalvelusta varten.

42 Israelilaiset tekivät kaikki työt aivan niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.+ 43 Kun Mooses tarkasti heidän työnsä, hän näki, että he olivat tehneet kaiken niin kuin Jehova oli käskenyt. Sen vuoksi Mooses siunasi heidät.

40 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 2 ”Sinun tulee pystyttää pyhäkköteltta, kohtaamisteltta, ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä.+ 3 Sijoita sinne laintaulujen* arkku+ ja ripusta sen eteen väliverho.+ 4 Tuo sisään pöytä+ ja järjestä se kuntoon. Tuo sisään myös lampunjalka+ ja sytytä sen lamput.+ 5 Pane sitten kultainen suitsutusalttari+ laintaulujen arkun eteen ja ripusta pyhäkköteltan sisäänkäynnin verho paikoilleen.+

6 Sinun on asetettava polttouhrialttari+ pyhäkköteltan, kohtaamisteltan, sisäänkäynnin edustalle. 7 Sijoita kohtaamisteltan ja alttarin väliin allas ja pane siihen vettä.+ 8 Tee kohtaamisteltan ympärille esipiha+ ja ripusta sen sisäänkäyntiin verho.+ 9 Seuraavaksi sinun on otettava voiteluöljyä+ ja voideltava pyhäkköteltta ja kaikki, mitä siinä on.+ Pyhitä se ja kaikki sen välineet, niin että siitä tulee pyhä. 10 Sinun tulee voidella polttouhrialttari välineineen ja pyhittää se, niin että siitä tulee erittäin pyhä.+ 11 Voitele allas jalustoineen ja pyhitä se.

12 Tuo sitten Aaron ja hänen poikansa lähelle kohtaamisteltan sisäänkäyntiä ja pese heidät vedellä.+ 13 Sinun on puettava Aaron pyhiin vaatteisiin,+ voideltava hänet+ ja pyhitettävä hänet, ja hänen on palveltava pappinani. 14 Tuo sen jälkeen hänen poikansa esiin ja pue heidät pitkiin vaatteisiin.+ 15 Sinun on voideltava heidät niin kuin voitelit heidän isänsä,+ ja heidän on palveltava pappeinani. Heidän voitelunsa merkitsee sitä, että pappeus pysyy heillä sukupolvesta toiseen.”+

16 Mooses teki aivan niin kuin Jehova oli käskenyt häntä.+ Hän teki juuri niin.

17 Pyhäkköteltta pystytettiin toisen vuoden ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä.+ 18 Kootessaan sitä Mooses pani maahan jalustat,+ pystytti kehikot,+ pani paikoilleen poikkitangot+ ja pystytti pylväät. 19 Hän levitti pyhäkköteltan rungon ylle telttakankaan+ ja pani sen päälle peitteet,+ niin kuin Jehova oli käskenyt häntä.

20 Sen jälkeen hän otti laintaulut,*+ pani ne arkkuun,+ asetti siihen tangot+ ja pani sen päälle kannen.+ 21 Mooses vei laintaulujen arkun pyhäkkötelttaan ja ripusti sen eteen suojaksi väliverhon,+ niin kuin Jehova oli käskenyt häntä.

22 Seuraavaksi hän pani kohtaamistelttaan pöydän,+ teltan pohjoissivulle väliverhon ulkopuolelle, 23 ja pinosi sille leivät+ Jehovan eteen, niin kuin Jehova oli käskenyt häntä.

24 Hän sijoitti kohtaamistelttaan lampunjalan+ teltan eteläsivulle pöytää vastapäätä. 25 Hän sytytti lamput+ Jehovan edessä, niin kuin Jehova oli käskenyt häntä.

26 Seuraavaksi Mooses sijoitti kohtaamistelttaan kultaisen alttarin+ väliverhon eteen, 27 jotta sillä poltettaisiin+ hyväntuoksuista suitsuketta,+ niin kuin Jehova oli käskenyt häntä.

28 Sitten hän pani paikoilleen pyhäkköteltan sisäänkäynnin verhon.+

29 Mooses sijoitti polttouhrialttarin+ pyhäkköteltan, kohtaamisteltan, sisäänkäynnin luo, jotta sillä voitaisiin uhrata polttouhri+ ja viljauhri, niin kuin Jehova oli käskenyt häntä.

30 Sitten hän sijoitti altaan kohtaamisteltan ja alttarin väliin ja pani siihen vettä peseytymistä varten.+ 31 Mooses sekä Aaron ja hänen poikansa pesivät sen ääressä kätensä ja jalkansa. 32 Aina kun he menivät kohtaamistelttaan tai alttarin luo, he peseytyivät,+ niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

33 Lopuksi hän teki pyhäkköteltan ja alttarin ympärille esipihan+ ja ripusti esipihan sisäänkäyntiin verhon.+

Niin Mooses sai työn valmiiksi. 34 Sitten pilvi alkoi peittää kohtaamistelttaa, ja Jehovan kirkkaus täytti pyhäkköteltan.+ 35 Mooses ei voinut mennä kohtaamistelttaan, koska pilvi pysyi sen yllä ja Jehovan kirkkaus täytti pyhäkköteltan.+

36 Aina kun pilvi kohosi pyhäkköteltan päältä, israelilaiset purkivat leirin matkansa kaikissa vaiheissa.+ 37 Jos pilvi ei kohonnut, he eivät purkaneet leiriä; he purkivat sen vasta sinä päivänä, jona se kohosi.+ 38 Jehovan pilvi oli pyhäkköteltan päällä päivisin ja tuli pysyi sen päällä öisin koko Israelin kansan nähden heidän matkansa kaikissa vaiheissa.+