Elämän tarkoitus

ME IHMISET OLEMME MONELLA TAPAA AINUTLAATUISIA. Me kirjoitamme, maalaamme, suunnittelemme ja luomme uutta sekä pohdimme elämän suuria kysymyksiä: Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Miten ihminen tuli olemassaoloon? Mikä on elämän tarkoitus? Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Jotkut välttelevät näitä kysymyksiä. He ajattelevat, että niihin on mahdotonta saada vastausta. Toiset pitävät tällaisia kysymyksiä turhina, koska heidän mielestään elämä on evoluution sattumanvaraista aikaansaannosta. ”Ei ole mitään jumalia eikä minkäänlaista tarkoitusta”, totesi historian ja biologian professori William Provine. Hän lisäsi: ”Etiikalle ei pohjimmiltaan ole olemassa perustaa, eikä elämällä ole perimmäistä tarkoitusta.”

Kaikki eivät silti hyväksy tällaista karua ajattelutapaa. He näkevät sen, että maailmankaikkeutta ohjaavat nerokkaat, matemaattisen täsmälliset lait. He hämmästelevät luonnon upeita rakenteita, joita ihminen toisinaan pyrkii jäljittelemään keksinnöissään. Heistä on ilmiselvää, että monimutkaiset ja erittäin hyvin toimivat rakenteet ja mekanismit viittaavat älykkääseen suunnittelijaan eivätkä ohjaamattomiin voimiin.

Näiden seikkojen vuoksi jotkut evoluution kannattajat ovat alkaneet miettiä näkemystään uudelleen. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä:

NEUROKIRURGI TRI ALEKSEI MARNOV. ”Niissä oppilaitoksissa, joissa opiskelin, opetettiin ateismia ja evoluutiota”, Aleksei muistelee. ”Jos joku uskoi Jumalaan, häntä pidettiin valistumattomana.” Vuonna 1990 Aleksein kanta alkoi kuitenkin muuttua.

Aleksei kertoo: ”Olen aina yrittänyt löytää asioille loogisen selityksen. Esimerkkinä voisi mainita ihmisaivot. Tuota hämmästyttävää elintä on syystäkin kutsuttu tunnetun universumin monimutkaisimmaksi rakennelmaksi. Mutta onko aivojen tarkoitus vain hankkia tietoa ja taitoja ja sitten kuolla? Tämä tuntui minusta järjettömältä. Niinpä aloin pohtia, miksi olemme täällä ja mikä on elämän tarkoitus. Mietiskeltyäni asiaa vakavasti tulin siihen tulokseen, että täytyy olla olemassa Luoja.”

Elämän tarkoituksen etsintä sai Aleksein perehtymään Raamattuun. Myöhemmin hänen vaimonsa, joka oli lääkäri ja ateisti, ryhtyi myös tutkimaan Raamattua. Aluksi hänen tavoitteenaan oli vain osoittaa, että Aleksei on väärässä. Nykyään heillä molemmilla on kuitenkin vahva usko Jumalaan ja he tietävät, mikä Raamatun mukaan on Jumalan tarkoitus ihmiskunnan suhteen.

PLASMAFYSIIKAN TUTKIJA TRI HUABI YIN. Huabi Yin opiskeli fysiikkaa ja teki monien vuosien ajan plasmatutkimusta. Plasma (esimerkiksi auringossa), jota pidetään aineen neljäntenä olomuotona, koostuu suurelta osin elektroneista ja positiivisista ioneista.

”Tutkijoina havaitsemme luonnonilmiöitä tutkiessamme aina huomattavaa järjestyksellisyyttä, mikä on seurausta täsmällisistä laeista”, sanoo Huabi. ”Mietin, mistä nämä lait ovat peräisin? Kun kerran tavallista nuotiotakin täytyy valvoa huolellisesti, kuka on säätänyt lait, jotka säätelevät auringon toimintaa? Aikanaan tulin siihen johtopäätökseen, että Raamatun ensimmäiset sanat antavat loogisimman vastauksen: ’Alussa Jumala loi taivaat ja maan.’ ” (1. Mooseksen kirja 1:1.)

On totta, että tiede on luonut valoa moneen ”miten”-kysymykseen, kuten siihen, miten aivosolut toimivat ja miten aurinko tuottaa valoa ja lämpöä. Mutta aivan niin kuin Aleksei ja Huabi huomasivat, Raamattu vastaa vielä tärkeämpiin ”miksi”-kysymyksiin: Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Miksi maailmankaikkeutta ohjaavat lait ovat olemassa? Miksi me olemme olemassa?

Raamatussa sanotaan maapallosta, että Jumala ”ei luonut sitä turhaan”, vaan ”muodosti sen asuttavaksi” (Jesaja 45:18). Jumalalla on tosiaan tarkoitus maan suhteen. Seuraava kirjoitus osoittaa, että tuo tarkoitus liittyy läheisesti siihen, millainen tulevaisuus meillä on edessämme.