Anteliaisuus voi tehdä sinut onnellisemmaksi

1–2. Miksi Jehova on luonut meidät niin, että saamme enemmän iloa antamisesta kuin saamisesta?

JEHOVA suunnitteli meidät ihmiset niin, että antaminen tuo meille enemmän iloa kuin saaminen (Apt. 20:35). Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettei meistä olisi mukavaa saada kivoja asioita. Kaikilla on varmaan kokemusta siitä, miten hyvä mieli tulee, kun saa lahjan. Silti lahjan antamisesta saa vielä enemmän iloa.

² Miksi on niin viisasta, että Jehova on luonut meistä tällaisia? Näin meidän on itse mahdollista vaikuttaa omaan onnellisuuteemme. Ilomme kasvaa, kun yritämme keksiä uusia tapoja olla anteliaita. On mahtavaa, että Jehova on suunnitellut meidät näin (Ps. 139:14).

3. Miksi Jehova on ”onnellinen Jumala”?

³ Koska anteliaisuus tekee onnelliseksi, ei ole mikään yllätys, että Jehova on Raamatun mukaan ”onnellinen Jumala” (1. Tim. 1:11). Hän on ensimmäinen persoona, joka on antanut jotain toisille, ja hän on ylivoimaisesti anteliaampi kuin kukaan muu. Paavali sanoi, että hänen ansiostaan ”me elämme ja liikumme ja olemme” (Apt. 17:28). ”Jokainen hyvä ja jokainen täydellinen lahja” tulee tosiaan Jehovalta (Jaak. 1:17).

4. Miten voi olla onnellisempi?

⁴ Haluaisitko sinä olla onnellisempi? Ole Jehovan tavoin antelias (Ef. 5:1). Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, miten se onnistuu käytännössä. Lisäksi mietitään, mitä voi tehdä, jos tuntuu, että omaa anteliaisuutta ei arvosteta. Toivottavasti tämän kirjoituksen vinkit auttavat sinua saamaan enemmän iloa antamisesta.

OLE ANTELIAS NIIN KUIN JEHOVA

5. Mitä Jehova antaa meille?

⁵ Millä tavalla Jehova on antelias? Otetaan esimerkkejä. Jehova pitää meistä huolta. Elämämme ei välttämättä ole ylellistä, mutta yleensä meillä kuitenkin on kaikki, mitä tarvitsemme. Jehova huolehtii siitä, että meillä on ruokaa, vaatteita ja paikka, jossa asua. (Ps. 4:8; Matt. 6:31–33; 1. Tim. 6:6–8.) Miksi hän toimii tällä tavalla? Pelkästä velvollisuudentunteestako?

6. Mikä opetus on Matteuksen 6:25, 26:ssa?

⁶ Jehova auttaa meitä näissä arkisemmissa asioissa, koska hän rakastaa meitä. Kun Jeesus puhui tästä aiheesta, hän käytti luonnosta löytyviä esimerkkejä. (Lue Matteuksen 6:25, 26.) Hän sanoi linnuista: ”Ne eivät kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa varastoihin, mutta silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” Sitten hän kysyi: ”Ettekö te ole arvokkaampia kuin ne?” Jeesuksella oli ajatuksena se, että Jehovalle hänen palvelijansa ovat paljon arvokkaampia kuin eläimet. Jos Jehova pitää niistä huolta, voimme olla aivan varmoja, että hän ei jätä meitä pulaan. Kuten hyvä isä, joka välittää perheestään, Jehova rakastaa omaa perhettään niin paljon, että hän pitää siitä hyvää huolta. (Ps. 145:16; Matt. 6:32.)

7. Mikä on yksi tapa jäljitellä Jehovan anteliaisuutta? (Ks. myös kuva.)

⁷ Mekin voimme Jehovan tavoin tukea toisia arkisissa asioissa, koska rakastamme heitä. Jos tunnet jonkun veljen tai sisaren, joka tarvitsee vaikkapa ruokaa tai vaatteita, voisitko tehdä jotain hänen hyväkseen? Sinun antamasi apu voi olla yksi tapa, jolla Jehova auttaa häntä. Jehovan palvelijoiden anteliaisuus pääsee loistamaan erityisesti, kun katastrofi iskee. Koronapandemian aikana veljet ja sisaret antoivat ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita avun tarpeessa oleville. Monet myös lahjoittivat maailmanlaajuiseen työhön, ja näin pystyttiin rahoittamaan hätäapua ympäri maailman. He noudattivat ihailtavasti Heprealaiskirjeen 13:16:n neuvoa: ”Älkää myöskään unohtako tehdä hyvää ja jakaa toisille sitä, mitä teillä on, sillä sellaiset uhrit miellyttävät Jumalaa.”

8. Millaisissa tilanteissa voimme saada voimaa Jehovalta? (Filippiläisille 2:13.)

⁸ Jehova antaa meille voimaa. Hän jakaa mielellään voimaansa niille, jotka palvelevat häntä uskollisesti, eikä se koskaan lopu kesken. (Lue Filippiläiskirjeen 2:13.) Oletko sinä joskus rukoillut Jehovalta voimaa vastustaa kiusausta tai kestää jotain vaikeaa tilannetta? Tai ehkä olet vain pyytänyt, että selviäisit tästä päivästä. Kun Jehova sitten vastasi rukoukseesi, sinusta saattoi tuntua samalta kuin Paavalista: ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen ansiostaan, joka antaa minulle voimaa.” (Fil. 4:13.)

9. Millä tavoilla voimme jäljitellä sitä, miten Jehova käyttää voimaansa? (Ks. myös kuva.)

⁹ Vaikka olemme epätäydellisiä ihmisiä, voimme jäljitellä tässäkin suhteessa Jehovan anteliaisuutta. Meidän ei tietenkään ole mahdollista jakaa kirjaimellisesti voimaa tai energiaa toisille. Voimme kuitenkin käyttää omia voimiamme heidän hyväkseen. Voisitko esimerkiksi käydä hoitamassa joitain asioita tai tehdä kotitöitä jonkun iäkkään tai sairaan ystävän puolesta? Tai pystyisitkö auttamaan valtakunnansalin siivouksessa tai huoltotöissä? Kun käytät voimiasi tällaiseen hyvään tarkoitukseen, siitä on paljon apua ystäville.

10. Miten sanojen voimaa voi käyttää toisten hyväksi?

¹⁰ Sanoissakin on voimaa. Tuleeko sinulle mieleen ketään sellaista, joka olisi kiitoksen tarpeessa tai kaipaisi lohdutusta? Mitä jos ottaisit asiaksesi huomioida häntä jotenkin? Voisit käydä hänen luonaan, soittaa hänelle, kirjoittaa kortin tai vaikka laittaa viestiä. Sinun ei tarvitse sanoa mitään maata mullistavaa. Muutamakin aito ja ystävällinen sana voi parantaa hänen mieltään ja auttaa häntä jaksamaan taas yhden päivän eteenpäin. (Sananl. 12:25; Ef. 4:29.)

11. Miten Jehova suhtautuu viisauden jakamiseen?

¹¹ Jehova antaa meille viisautta. Jaakob kirjoitti: ”Jos joltain teistä puuttuu viisautta, hänen on pyydettävä sitä jatkuvasti Jumalalta – sillä hän antaa kaikille anteliaasti ja arvostelematta.” (Jaak. 1:5, alav.) Jehova ei panttaa tietoa vaan jakaa sitä mielellään muille. Sekin on hieno piirre, että hän tekee niin ”arvostelematta” tai ”moittimatta”. Hän ei koskaan syyllistä meitä siitä, että me tarvitsemme apua. Päinvastoin hän kannustaa meitä pyytämään sitä häneltä (Sananl. 2:1–6).

12. Missä tilanteissa voimme jakaa omaa kokemustamme?

¹² Onko meidän mahdollista jakaa viisautta samalla tavalla kuin Jehova? (Ps. 32:8.) Hänen järjestössään siihen on moniakin tilaisuuksia. Esimerkiksi uudemmat julistajat voivat kaivata apua kenttätyön opettelemisessa. Vanhinten on tärkeää valmentaa avustavia palvelijoita ja muita kastettuja veljiä, jotta nämä osaisivat hoitaa erilaisia tehtäviä seurakunnassa. Ja järjestön rakennusprojekteilla ja huoltotöissä kokeneemmat tekijät voivat kouluttaa niitä, joilla ei ole yhtä paljon kokemusta.

13. Miten voimme ottaa mallia Jehovasta, kun koulutamme toisia?

¹³ Jos sinun pitää kouluttaa jotakuta, yritä ottaa mallia Jehovasta. Hän jakaa omaa viisauttaan anteliaasti. Ole valmis opettamaan tuolle koulutettavalle kaikki, mitä tiedät. Älä jätä jotain kertomatta siinä pelossa, että hän saattaa jossain vaiheessa korvata sinut. Ei kannata myöskään ajatella: kukaan ei opettanut minua, joten muutkin saavat luvan pärjätä omillaan. Tällainen asenne ei kuulu Jehovan perheeseen. Päinvastoin jaamme mielellämme omaa osaamistamme ja annamme lisäksi ”oman itsemmekin” (1. Tess. 2:8). Toivottavasti ne, joita koulutamme, ”vuorostaan tulevat olemaan riittävän päteviä opettamaan toisia” (2. Tim. 2:1, 2). Kun koulutamme toisia Jehovan mallin mukaisella asenteella, voimme laittaa käyntiin anteliaisuuden ketjureaktion, ja siitä on seurauksena onnellisuutta kaikille osapuolille.

JOS ANTELIAISUUTTASI EI ARVOSTETA

14. Miten ihmiset yleensä reagoivat anteliaisuuteen?

¹⁴ Kun olemme anteliaita toisille, varsinkin veljille ja sisarille, he useimmiten kiittävät meitä. He voivat esimerkiksi antaa kiitoskortin tai ilmaista kiitollisuutensa jollain muulla tavalla (Kol. 3:15). Tämä tietenkin lisää antamisesta tulevaa iloa entisestään.

15. Mitä on hyvä muistaa, jos tuntuu, ettei omaa anteliaisuutta arvosteta?

¹⁵ On kuitenkin realismia, että kaikki eivät aina ilmaise kiitollisuuttaan. Joskus meitä voi jäädä mietityttämään, kiinnostiko toista yhtään se, miten paljon uhrasimme aikaa, voimia ja muita resursseja hänen hyväkseen. Mikä voisi auttaa meitä säilyttämään ilon ja olemaan katkeroitumatta? Muista, mitä sanotaan kirjoituksen teemajakeessa, Apostolien tekojen 20:35:ssä. Antamisesta tulevan ilon ei tarvitse riippua toisten reaktioista. Mietitään seuraavaksi, mitä voimme käytännössä tehdä, jotta saisimme iloa silloinkin kun muut eivät tunnu arvostavan anteliaisuuttamme.

16. Mikä voi auttaa saamaan iloa antamisesta?

¹⁶ Yritä keskittyä Jehovan esimerkkiin. Hän antaa hyviä asioita ihmisille, arvostivatpa he sitä tai eivät. (Matt. 5:43–48.) Jehova lupaa, että kun mekin olemme anteliaita ”toivomatta mitään takaisin”, ”palkkamme tulee olemaan suuri” (Luuk. 6:35). Emme siis tee hyvää kiitoksen toivossa. Jos saamme kiitosta, se on tietysti mukavaa. Joka tapauksessa Jehova maksaa meille takaisin hyvät tekomme, koska hän ”rakastaa iloista antajaa” (Sananl. 19:17; 2. Kor. 9:7).

17. Mitä opimme Luukkaan 14:12–14:stä?

¹⁷ Toinen näkökulma tähän löytyy Luukkaan 14:12–14:stä. (Lue.) Ei tietenkään ole väärin pyytää kylään tai huomioida jollain muulla tavoin sellaista ystävää, joka pystyy tekemään saman meille. Olisi kuitenkin hyvä miettiä, olemmeko välillä antaneet ainakin osittain sen takia, että toivomme hyötyvämme siitä itse. Jos näin on, voisitko kokeilla Jeesuksen ehdotusta? Anna jotain sellaiselle, joka ei ehkä pysty antamaan samaa takaisin. Se tuo iloa, koska silloin jäljittelet Jehovaa. Tällainen asenne auttaa säilyttämään ilon silloinkin, kun anteliaisuudesta ei saa kiitosta.

18. Mitä pitäisi välttää ja miksi?

¹⁸ Älä oleta pahinta (1. Kor. 13:7). Jos toiset eivät ilmaise arvostustaan, voisit miettiä, ovatko he oikeasti kiittämättömiä vai pääsikö kiittäminen vain unohtumaan. On myös muita syitä siihen, että ihmiset eivät aina reagoi niin kuin toivoisimme. Jotkut saattavat olla syvästikin kiitollisia, mutta heidän on vaikea ilmaista sitä. Heitä voi hävettää se, että he ovat tarvinneet apua, varsinkin jos he ovat itse tottuneet olemaan auttamassa toisia. Kun rakastamme ystäviä, yritämme lähtökohtaisesti uskoa heistä hyvää, mikä taas auttaa saamaan enemmän iloa anteliaisuudesta. (Ef. 4:2.)

19–20. Miksi kannattaa olla kärsivällinen, jos ei heti saa kiitosta? (Ks. myös kuva.)

¹⁹ Ole kärsivällinen. Salomo kirjoitti tällaisen anteliaisuuteen liittyvän ajatuksen: ”Heitä leipäsi veden kuljetettavaksi, sillä monen päivän päästä saat sen takaisin.” (Saarn. 11:1.) Jotkut saattavat ilmaista kiitollisuutta ”monen päivän päästä” eli vasta pitkän ajan kuluttua. Mietitään esimerkiksi yhden sisaren kokemusta.

²⁰ Vuosia sitten eräs kierrosvalvojan vaimo kirjoitti vastakastetulle sisarelle kirjeen, jossa hän kannusti tätä pysymään uskollisena Jehovalle. Noin kahdeksan vuotta myöhemmin sisar kirjoitti takaisin: ”Minun on aivan pakko saada kertoa, miten paljon olet auttanut minua kuluneiden vuosien aikana, vaikket ehkä itse ole tiennyt sitä. – – Kirjeesi oli ihana, mutta erityisesti minua kosketti siinä ollut raamatunjae. En koskaan unohtanut sitä.”a Sitten hän kertoi joistain haasteista, joita hänellä oli ollut, ja jatkoi: ”Välillä tuntui siltä, että minun oli päästävä pois, pois totuudesta ja velvollisuuksista, ihan kaikesta. Mutta niissä tilanteissa muistin aina sen jakeen, joka oli kirjeessäsi, ja se auttoi minua jaksamaan.” Hän sanoi vielä: ”Millään muulla ei ole ollut yhtä suurta vaikutusta näiden kahdeksan vuoden aikana.” Voi vain kuvitella, miltä kierrosvalvojan vaimosta tuntui, kun hän sai tämän kirjeen ”monen päivän päästä”! Meillekin saattaa käydä näin. Voi kulua aikaa ennen kuin saamme kiitosta jostain, mitä olemme tehneet.

21. Miksi anteliaisuus kannattaa?

²¹ Jehova on tosiaan luonut meidät ihmeellisesti. Vaikka meistä on mukava saada asioita, vielä enemmän iloa meille tuo se, että annamme jotain toisille. Meistä tuntuu hyvältä auttaa ystäviämme, ja tulemme iloisiksi, jos he ilmaisevat kiitollisuutensa jotenkin. Mutta vaikka emme saisikaan kiitosta, voimme olla tyytyväisiä, koska teimme sen, mikä on oikein. Älä koskaan unohda, että oletpa miten antelias tahansa, ”Jehova voi antaa sinulle paljon enemmän” (2. Aik. 25:9). Jehovaa ei voi anteliaisuudessa päihittää, eikä mikään ole mahtavampaa kuin sen kokeminen, miten hän maksaa meille takaisin. On todellakin vaivan arvoista olla Jehovan tavoin antelias!