Job
10 Minä inhoan elämääni.+
Haluan purkaa huoleni.
Haluan puhua katkerassa tuskassani!
2 Sanon Jumalalle: ’Älä julista minua syylliseksi.
Kerro minulle, miksi kiistelet kanssani.
3 Hyödytkö siitä, että sorrat minua,
halveksit sitä, jonka olet tehnyt,+
samalla kun hyväksyt jumalattomien neuvot?
4 Onko sinulla ihmisen* silmät,
näetkö niin kuin kuolevainen ihminen näkee?
5 Ovatko päiväsi niin kuin kuolevaisen ihmisen päivät
tai vuotesi niin kuin ihmisen vuodet,+
6 niin että sinun pitäisi yrittää löytää rikkomukseni
ja etsiä jatkuvasti syntiäni?+
8 Omat kätesi ovat muovanneet ja tehneet minut,+
mutta nyt haluat tuhota minut perin pohjin.
10 Etkö vuodattanutkin minua kuin maitoa
ja jähmettänyt minua kuin juustomassaa?
11 Ihoon ja lihaan sinä puit minut,
luista ja jänteistä sinä kudoit minut kokoon.+
12 Olet antanut minulle elämän ja osoittanut minulle uskollista rakkautta,
13 Aioit kuitenkin tehdä salassa kaiken tämän.*
Tiedän, että se tulee sinulta.
14 Jos tein syntiä, sinä pidit minua silmällä+
etkä vapauttanut minua rikkomuksestani.
15 Jos olen syyllinen, voi minua!
16 Jos nostan pääni, sinä metsästät minua kuin leijona+
ja käytät jälleen voimaasi minua vastaan.
17 Sinä tuot uusia todistajia minua vastaan
ja tunnet yhä suurempaa vihaa minua kohtaan,
kun osakseni tulee kärsimys toisensa jälkeen.
18 Miksi siis toit minut ulos kohdusta?+
Minun olisi pitänyt kuolla ennen kuin kukaan pystyi näkemään minua.
19 Silloin minua ei oikeastaan olisi ollut olemassakaan,
minut olisi viety kohdusta suoraan hautaan.’