Job

17 Henkeni on murtunut, päiväni ovat lopussa,

hautausmaa odottaa minua.+

 2 Pilkkaajat ympäröivät minua,+

ja silmieni on katseltava heidän kapinallista käytöstään.

 4 Sinä olet kätkenyt ymmärtäväisyyden heidän sydämeltään.+

Siksi sinä et anna heidän päästä voitolle.

 5 Joku voi tarjoutua antamaan omastaan ystävilleen,

vaikka hänen lastensa silmät ovat sumeat.

 6 Hän on tehnyt minusta halveksitun* kansojen keskuudessa,+

niin että kasvoilleni syljetään.+

 7 Ahdistus hämärtää silmäni,+

ja jäseneni ovat vain varjo entisestään.

 8 Oikeamieliset tuijottavat tätä hämmästyneinä,

ja viaton järkyttyy jumalattoman* vuoksi.

 9 Se, joka toimii oikein,* pysyy tiellään,+

ja se, jonka kädet ovat puhtaat, vahvistuu.+

10 Te voitte kuitenkin kaikki tulla jatkamaan väitteidenne esittämistä,

vaikka en ole löytänyt joukostanne ketään viisasta.+

11 Päiväni ovat lopussa.+

Suunnitelmani, sydämeni toiveet, ovat murskana.+

12 He muuttavat yön päiväksi

sanoessaan: ’Valon täytyy olla lähellä, koska on pimeää.’

13 Jos odotan vielä vähän, haudasta* tulee kotini,*+

levitän vuoteeni pimeyteen.+

16 Se* menee alas haudan* teljettyjen porttien taakse,

kun me kaikki laskeudumme tomuun.”+