Onnellisia ovat ne, jotka palvelevat ”onnellista Jumalaa”

1. Miksi Jehovan palvelijat ovat onnellisia? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

JEHOVAN kansaan kuuluvat ovat onnellisia. Kun he tapaavat toisiaan seurakunnan kokouksissa ja konventeissa tai viettävät vapaa-aikaa yhdessä, voi usein kuulla iloista puheensorinaa ja naurua. Miksi he ovat niin onnellisia? Tärkein syy on se, että he tuntevat Jehovan, ”onnellisen Jumalan”, palvelevat häntä ja pyrkivät jäljittelemään häntä (1. Tim. 1:11; Ps. 16:11). Jumala on onnellisuuden lähde. Hän haluaa meidän olevan onnellisia ja antaa meille monia ilonaiheita. (5. Moos. 12:7; Saarn. 3:12, 13.)

2, 3. a) Mitä onnellisuus on? b) Mitkä asiat voisivat jäytää onnellisuuttamme?

² Oletko sinä onnellinen? Voisitko lisätä onnellisuuttasi? Onnellisuuden voidaan sanoa olevan ”sellaista hyvää oloa, joka on suhteellisen pysyvää, jossa tunnetilat vaihtelevat tasaisesta tyytyväisyydestä syvään ja voimakkaaseen elämäniloon ja jonka ihminen luonnollisesti toivoo jatkuvan”. Raamattu osoittaa, että vain ne, joilla on hyvä suhde Jehovaan, voivat olla aidosti onnellisia. Nykymaailmassa ei kuitenkaan välttämättä ole helppoa olla onnellinen. Miksi ei?

³ Ihmisen onnellisuus voi olla koetuksella, kun hän joutuu stressaaviin tilanteisiin. Sellaisia ovat esimerkiksi jonkun rakkaan kuolema, läheisen ihmisen erottaminen seurakunnasta, avioliiton hajoaminen ja työpaikan menetys. Meidän voi olla vaikea olla onnellisia, jos kotona on paljon riitoja, jos työ- tai koulukaverit pilkkaavat meitä tai jos kohtaamme vainoa tai meidät jopa vangitaan uskomme vuoksi. Onnellisuutta voi jäytää myös heikkenevä terveys, masennus tai krooninen sairaus. Muista kuitenkin, että Jeesus Kristus, ”onnellinen ja ainoa Valtias”, lohdutti mielellään ihmisiä ja halusi heidän olevan onnellisia (1. Tim. 6:15; Matt. 11:28–30). Vuorisaarnassa hän mainitsi monia ominaisuuksia, jotka auttavat meitä olemaan onnellisia silloinkin, kun kohtaamme ahdistavia tilanteita tässä Saatanan hallitsemassa maailmassa.

VAHVA HENGELLISYYS – ONNELLISUUDEN EDELLYTYS

4, 5. Miten voimme saavuttaa onnellisuuden ja säilyttää sen?

⁴ Ensimmäinen asia, johon Jeesus kiinnitti huomiota, on erityisen tärkeä. Hän sanoi: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.” (Matt. 5:3.) Mikä osoittaa meidän ymmärtävän, että meillä on hengellisiä tarpeita? Se että nautimme hengellistä ruokaa, noudatamme Raamatun arvoja ja pidämme Jehovan palvontaa elämämme ykkösasiana. Jos teemme näin, onnellisuutemme kasvaa. Samalla tulemme yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että Jumalan lupaukset täyttyvät pian. Lisäksi Raamatussa oleva ”onnellinen toivo” auttaa meitä kestämään vaikeuksia (Tit. 2:13).

⁵ Jotta voisimme säilyttää onnellisuuden vaikeinakin aikoina, meidän on tärkeää luoda läheinen ystävyyssuhde Jehovaan. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Iloitkaa aina Herrassa [Jehovassa]. Sanon vielä kerran: iloitkaa!” (Fil. 4:4.) Jumalan ystävyys edellyttää sitä, että saamme häneltä viisautta. Raamatussa sanotaan: ”Onnellinen on se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ja ihminen, joka saa tarkkanäköisyyttä. Se on elämän puu siihen tarttuville, ja siitä lujasti kiinni pitäviä on sanottava onnellisiksi.” (Sananl. 3:13, 18.)

6. Mitä muuta kestävä onnellisuus edellyttää?

⁶ Pelkkä Raamatun lukeminen ei kuitenkaan takaa kestävää onnellisuutta. Meidän täytyy myös soveltaa Raamatun neuvoja käytäntöön. Jeesus korosti sitä, miten tärkeää meidän on noudattaa oppimaamme, kun hän sanoi: ”Jos tiedätte nämä, niin olette onnellisia, jos teette ne.” (Joh. 13:17; lue Jaakobin kirjeen 1:25.) Tämä on avain siihen, että voimme täyttää hengelliset tarpeemme ja olla onnellisia. Mutta miten voimme säilyttää onnellisuuden, kun niin monet asiat pyrkivät riistämään sen? Katsotaanpa, mitä Jeesus sanoi seuraavaksi vuorisaarnassa.

ONNELLISUUTTA LISÄÄVIÄ OMINAISUUKSIA

7. Miten ne, jotka surevat, voivat olla onnellisia?

⁷ ”Onnellisia ovat ne, jotka surevat, koska heidät tullaan lohduttamaan.” (Matt. 5:4.) Miten sellaiset, jotka surevat, voivat olla onnellisia? Jeesus ei tarkoittanut kaikkia surevia. Jopa pahat ihmiset voivottelevat näitä ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”, koska ne aiheuttavat heille suuria ongelmia (2. Tim. 3:1). Mutta tällainen itsekkäistä syistä johtuva sureminen ei tuo ihmistä lähemmäksi Jehovaa eikä siksi lisää onnellisuutta. Jeesuksella oli pikemminkin mielessään ne, jotka ymmärtävät hengelliset tarpeensa. He surevat sitä, että suuri osa ihmisistä on hylännyt Jumalan. He tajuavat myös oman syntisen tilansa ja näkevät, miten hirvittäviä asioita maailmassa tapahtuu ihmisten syntisyyden vuoksi. Jehova huomaa nämä vilpittömät ihmiset. Hän lohduttaa heitä Sanansa välityksellä ja siunaa heitä onnellisuudella ja ikuisella elämällä. (Lue Hesekielin 5:11; 9:4.)

8. Selitä, miten lempeys lisää onnellisuutta.

⁸ ”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” (Matt. 5:5.) Miten lempeys lisää onnellisuutta? Totuuden oppiminen muuttaa ihmistä. Monet olivat aiemmin tylyjä, riitaisia ja aggressiivisia. Nyt he ovat kuitenkin pukeutuneet ”uuteen persoonallisuuteen” ja ilmaisevat ”sääliväisyyden hellää kiintymystä, huomaavaisuutta, nöyrämielisyyttä, lempeyttä ja pitkämielisyyttä” (Kol. 3:9–12). Sen ansiosta heillä on paremmat ihmissuhteet ja heidän elämänsä on onnellisempaa. Lisäksi Jumalan sana lupaa, että he ”tulevat perimään maan”. (Ps. 37:8–10, 29.)

9. a) Millä tavalla lempeämieliset ”tulevat perimään maan”? b) Miksi ”ne, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa”, voivat olla onnellisia?

⁹ Millä tavalla lempeämieliset ”tulevat perimään maan”? Jeesuksen hengellävoidellut opetuslapset perivät maan siten, että he tulevat hallitsemaan sitä kuninkaina ja pappeina (Ilm. 20:6). Miljoonat muut, joilla ei ole taivaallista toivoa, perivät maan siinä mielessä, että he tulevat elämään maan päällä ikuisesti. He saavat nauttia rauhallisista olosuhteista täydellisinä ja onnellisina ihmisinä. Nämä ovat niitä, joiden Jeesus sanoi olevan onnellisia, koska he ”tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa” (Matt. 5:6). Uudessa maailmassa heidän oikeudenkaipuunsa tyydytetään täysin (2. Piet. 3:13). Koska Jumala poistaa kaiken pahuuden, mikään vääryys tai laittomuus ei enää milloinkaan riistä heidän onnellisuuttaan (Ps. 37:17).

10. Mitä armollisuus merkitsee?

¹⁰ ”Onnellisia ovat armolliset, koska heille tullaan osoittamaan armoa.” (Matt. 5:7.) Sanaan ”armo” liittyvä heprean verbi merkitsee ’hehkua, tuntea lämpöä hellin tuntein, olla sääliväinen’. Vastaava kreikan verbi välittää ajatuksen myötätunnosta toista kohtaan. Armo ei kuitenkaan ole pelkkä lämmin tunne. Raamatussa armoon sisältyy se, että tekee jotain toisen hyväksi.

11. Mitä vertaus lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta opettaa meille armollisuudesta?

¹¹ Lue Luukkaan 10:30–37. Jeesuksen vertaus lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta havainnollistaa elävästi, mitä armollisuus merkitsee. Säälistä liikuttuneena samarialainen ryhtyy auttamaan kärsivää miestä. Sen jälkeen kun Jeesus oli kertonut tämän vertauksen, hän sanoi: ”Mene ja tee itse samoin.” Kysy itseltäsi: Toiminko minä samalla tavalla kuin lähimmäistään rakastava samarialainen? Voisinko vielä aktiivisemmin ilmaista armoa ja tehdä hyvää vaikeassa tilanteessa oleville? Voisinko esimerkiksi tarjota käytännön apua iäkkäille ystäville, leskille tai hengellisesti isättömille lapsille? Entä voisinko ”puhua lohduttavasti masentuneille sieluille”? (1. Tess. 5:14; Jaak. 1:27.)

12. Miten armollisuus liittyy onnellisuuteen?

¹² Miksi olemme onnellisia, kun osoitamme armoa? Koska silloin annamme toisille ja tunnemme antamisesta tulevaa onnellisuutta. Tiedämme myös, että miellytämme Jehovaa. (Apt. 20:35; lue Heprealaiskirjeen 13:16.) Kuningas Daavid kuvaili ihmistä, joka ottaa muut huomioon, ja sanoi hänestä: ”Jehova itse varjelee hänet ja säilyttää hänet elossa. Häntä sanotaan onnelliseksi maassa.” (Ps. 41:1, 2.) Kun olemme armollisia ja myötätuntoisia toisia kohtaan, saamme osaksemme Jehovan armon eikä onnellisuutemme pääty koskaan (Jaak. 2:13).

MIKSI ”PUHDASSYDÄMISET” OVAT ONNELLISIA?

13, 14. Miksi puhdassydämiset ovat onnellisia?

¹³ Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat puhdassydämiset, koska he tulevat näkemään Jumalan.” (Matt. 5:8.) Puhdassydämisyys merkitsee sitä, että on puhdas sisäisesti. Meidän tulee siis vaalia puhtaita ajatuksia, tunteita ja haluja, jotta pysyisimme hengellisesti tahrattomina ja Jehova voisi hyväksyä palvontamme. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 4:2; 1. Tim. 1:5.)

¹⁴ Puhdassydämiset saavat iloita hyvästä suhteesta Jehovaan. Hän on sanonut: ”Onnellisia ovat ne, jotka pesevät pitkät vaatteensa.” (Ilm. 22:14.) Mitä tarkoittaa se, että ”pesee pitkät vaatteensa”? Voidelluille kristityille se merkitsee sitä, että he ovat Jehovan silmissä puhtaita ja että he saavat nauttia loputtomasta onnellisuudesta kuolemattomina henkiolentoina taivaassa. Suurelle joukolle, jolla on toivo elää ikuisesti maan päällä, se merkitsee hyvää asemaa Jehovan edessä hänen ystävinään. Jo nykyään he ”pesevät pitkät vaatteensa ja valkaisevat ne Karitsan veressä”. (Ilm. 7:9, 13, 14.)

15, 16. Miten puhdassydämiset ”näkevät Jumalan”?

¹⁵ Jehova on sanonut: ”Ei kukaan ihminen voi nähdä minua ja elää.” (2. Moos. 33:20.) Miten sitten puhdassydämiset ”näkevät Jumalan”? Sanalla ”nähdä” käännetty kreikan verbi merkitsee myös ’nähdä mielensä avulla, havaita, tuntea’. Ne jotka näkevät Jumalan ”sydämensä silmillä”, ovat sellaisia, jotka todella tuntevat hänet ja arvostavat syvästi hänen ominaisuuksiaan (Ef. 1:18). Jeesus heijasti täydellisesti Jumalan persoonallisuutta, ja siksi hän sanoikin: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.” (Joh. 14:7–9.)

¹⁶ Voimme ”nähdä Jumalan” myös siten, että huomaamme, miten hän toimii meidän hyväksemme (Job 42:5). Lisäksi kohdistamme ”sydämemme silmät” niihin hienoihin siunauksiin, jotka Jehova on luvannut uskollisille, puhtaina pysyville palvelijoilleen. Voidellut kristityt tulevat näkemään Jumalan kirjaimellisesti, kun heidät herätetään kuolleista ja he saavat taivaallisen palkintonsa (1. Joh. 3:2).

ONNELLISIA VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA

17. Miksi rauhantekijät ovat onnellisia?

¹⁷ Seuraavaksi Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat rauhantekijät.” (Matt. 5:9.) Niillä, jotka ottavat aloitteen rauhan solmimiseksi, on hyvät syyt olla onnellisia. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Rauhaa rakentaville kylvetään rauhallisissa olosuhteissa vanhurskauden hedelmän siemen.” (Jaak. 3:18.) Jos välimme jonkun seurakuntalaisen tai perheenjäsenen kanssa ovat kiristyneet, voimme pyytää Jehovalta apua sovinnon tekemiseen. Hänen pyhän henkensä avulla pystymme toimimaan oikein, minkä ansiosta seurakunnassa ja perheessä voi vallita onnellinen ilmapiiri. Jeesus korosti sitä, miten tärkeää on ottaa aloite rauhan tekemiseksi, kun hän sanoi: ”Jos siis tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, jätä lahjasi siihen alttarin eteen ja mene pois; tee ensin sovinto veljesi kanssa, ja sitten takaisin tultuasi uhraa lahjasi.” (Matt. 5:23, 24.)

18, 19. Miksi kristityt voivat iloita silloinkin, kun heitä vainotaan?

¹⁸ ”Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa.” Mitä Jeesus tarkoitti? Hän lisäsi: ”Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa; sillä siten he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.” (Matt. 5:11, 12.) Kun apostoleja oli piesty ja käsketty lopettamaan saarnaaminen, he ”lähtivät – – sanhedrinin edestä iloiten”. He eivät tietenkään iloinneet tuskasta, jota piekseminen tuotti, vaan siitä, että ”heidät oli katsottu arvollisiksi kärsimään häpäisyä hänen [Jeesuksen] nimensä puolesta”. (Apt. 5:41.)

¹⁹ Jehovan palvelijat joutuvat nykyäänkin kärsimään Jeesuksen nimen vuoksi ja kohtaamaan erilaisia vaikeita koettelemuksia. Apostolien tavoin kestämme kuitenkin iloiten. (Lue Jaakobin kirjeen 1:2–4.) Kärsimykset ja vaino sinänsä eivät ole meillekään ilon aihe. Mutta kun pysymme koettelemusten aikana uskollisina Jumalalle, hän antaa meille rohkeutta kestää. Hyviä esimerkkejä ovat Henryk Dornik ja hänen veljensä, jotka lähetettiin keskitysleirille elokuussa 1944. Heidän vastustajansa myönsivät: ”Heitä on mahdotonta taivutella tekemään mitään. Heidän marttyyriutensa tuottaa heille iloa.” Veli Dornik selitti: ”En tietenkään halunnut olla marttyyri, mutta kärsiminen rohkeasti ja arvokkaasti sen vuoksi, että voisin olla uskollinen Jehovalle, tuotti minulle iloa. – – Toisaalta hartaat rukoukseni lähensivät minua Jehovaan, ja hän osoittautui luotettavaksi auttajaksi.”

20. Miksi ”onnellisen Jumalan” palveleminen tuottaa meille onnellisuutta?

²⁰ Kun tiedämme ”onnellisen Jumalan” hyväksyvän meidät, voimme olla onnellisia, vaikka kohtaisimme vainoa, perheenjäsenten vastustusta, sairautta tai ikääntymisestä johtuvia ongelmia (1. Tim. 1:11). Saamme onnellisuutta myös niistä lupauksista, jotka ”Jumala, joka ei voi valehdella”, on antanut (Tit. 1:2). Kun nämä suurenmoiset lupaukset täyttyvät, nykyiset vaikeutemme ja koettelemuksemme kalpenevat merkityksettömiksi. On vaikea edes täysin kuvitella kaikkia niitä siunauksia, joita paratiisi tuo tullessaan. Emme ole koskaan aiemmin tunteneet yhtä suurta onnellisuutta kuin silloin. Tulemme tosiaan ”iloitsemaan suuresti rauhan runsaudesta”! (Ps. 37:11.)