”Mielen kohdistaminen henkeen merkitsee elämää ja rauhaa”

1, 2. Miksi Roomalaiskirjeen 8. luku kiinnostaa erityisesti voideltuja kristittyjä?

OLET saattanut lukea Roomalaiskirjeen 8:15–17:n vuosittain vietettävän Jeesuksen kuoleman muistojuhlan aikoihin. Näissä jakeissa selitetään, mistä kristitty tietää, että hän on voideltu: pyhä henki todistaa hänen henkensä kanssa. Saman luvun ensimmäisessä jakeessa viitataan ”niihin, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä”. Soveltuuko tämä luku siis vain voideltuihin? Vai voiko se hyödyttää myös kristittyjä, joilla on toivo elää ikuisesti maan päällä?

² Tämä luku on kirjoitettu pääasiassa voidelluille kristityille. He saavat pyhän hengen ja ”odottavat pojaksiottoa, vapautusta [liha]ruumiistaan” (Room. 8:23). He tulevat olemaan Jumalan poikia taivaassa. Se on mahdollista, koska heistä tuli kastettuja kristittyjä ja koska Jumala antoi lunnaiden perusteella anteeksi heidän syntinsä ja julisti heidät vanhurskaiksi hengellisinä poikinaan (Room. 3:23–26; 4:25; 8:30).

3. Miksi myös niiden, joilla on maanpäällisen elämän toivo, pitäisi tutkia Roomalaiskirjeen 8. lukua?

³ Roomalaiskirjeen 8. luku kiinnostaa niitäkin, joilla on maanpäällisen elämän toivo. Kirjeensä 4. luvussa Paavali kertoi Abrahamista, joka eli ennen kuin Jehova antoi Israelin kansalle lain ja kauan ennen kuin Jeesus kuoli syntiemme edestä. Jehova pani merkille hänen huomattavan uskonsa ja piti häntä vanhurskaana. (Lue Roomalaiskirjeen 4:20–22.) Jehova voi samalla tavoin pitää vanhurskaina myös niitä uskollisia nykyajan kristittyjä, joilla on toivo elää ikuisesti maan päällä. Niinpä hekin voivat hyötyä Roomalaiskirjeen 8. luvussa olevista neuvoista.

4. Mitä kysymyksiä Roomalaiskirjeen 8:21 saa meidät miettimään?

⁴ Roomalaiskirjeen 8:21:n mukaan uusi maailma tulee aivan varmasti. Siinä luvataan, että ”itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen”. Mutta saammeko me tuon palkinnon? Pääsemmekö uuteen maailmaan? Näetkö sinä itsesi siellä? Tarkastellaanpa nyt sitä, mitä meidän pitää tehdä päästäksemme sinne.

”MIELEN KOHDISTAMINEN LIHAAN”

5. Mitä vakavaa asiaa Paavali käsitteli Roomalaiskirjeen 8:4–13:ssa?

⁵ Lue Roomalaiskirjeen 8:4–13. Roomalaiskirjeen 8. luvussa puhutaan niistä, jotka ”vaeltavat lihan mukaan”, ja toisaalta niistä, jotka vaeltavat ”hengen mukaan”. Jotkut voisivat ajatella, että tässä on kyse ei-kristityistä ja kristityistä. Paavali kirjoitti kuitenkin niille, ”jotka ovat Roomassa Jumalan rakkaita, kutsuttuja olemaan pyhiä” (Room. 1:7). Paavali asetti siis vastakkain kristityt, jotka vaelsivat lihan mukaan, ja kristityt, jotka vaelsivat hengen mukaan. Miten he erosivat toisistaan?

6, 7. a) Millä tavoin Raamatussa käytetään sanaa ”liha”? b) Mitä Paavali tarkoitti ”lihalla” Roomalaiskirjeen 8:4–13:ssa?

⁶ Mitä Paavali ensinnäkin tarkoitti puhuessaan ”lihasta”? Raamattu käyttää sanaa ”liha” eri tavoilla. Toisinaan se merkitsee kirjaimellista liharuumista (Room. 2:28; 1. Kor. 15:39, 50). Sillä voidaan viitata myös sukulaisuuteen. Jeesus ”polveutui Daavidin siemenestä lihan mukaan”, ja Paavali sanoi juutalaisia ”sukulaisikseen lihan mukaan” (Room. 1:3; 9:3).

⁷ Roomalaiskirjeen 7:5 luo valoa siihen, mitä Paavali tarkoitti ”lihalla” Roomalaiskirjeen 8:4–13:ssa. Tuossa jakeessa Paavali sanoi: ”Kun elimme lihan mukaan, niin syntiset intohimot, joita Laki kiihotti, vaikuttivat meidän jäsenissämme.” Paavali yhdistää tässä ”lihan mukaan elämisen” ja ”syntiset intohimot” toisiinsa. Lihan mukaan elävät ihmiset keskittyvät siis omiin syntisiin haluihinsa, kuten seksuaalisiin himoihinsa, ja toteuttavat niitä.

8. Miksi voideltuja kristittyjä piti varoittaa ”lihan mukaan elämisestä”?

⁸ Saatat kuitenkin ihmetellä, miksi Paavali varoitti voideltuja kristittyjä ”lihan mukaan elämisestä”. Entä voisiko samanlainen vaara uhata nykyajan kristittyjä, jotka Jumala on hyväksynyt ystävikseen ja joita hän pitää vanhurskaina? Ikävä kyllä kuka tahansa kristitty voisi alkaa vaeltaa syntisen lihan mukaan. Esimerkiksi jotkut Rooman seurakunnan veljet olivat ”oman vatsansa [tai halujensa] orjia”. Nämä halut saattoivat olla seksuaalisia tai liittyä syömiseen, juomiseen tai muihin asioihin. Jotkut näistä veljistä ”viettelivät vilpittömien sydämet”. (Room. 16:17, 18; Fil. 3:18, 19; Juud. 4, 8, 12.) Korintin seurakunnassa taas oli veli, joka eli jonkin aikaa ”isänsä vaimon” kanssa (1. Kor. 5:1). On siis ymmärrettävää, miksi Jumala varoitti Paavalin kautta kristittyjä ”mielen kohdistamisesta lihaan” (Room. 8:5, 6).

9. Mitä Roomalaiskirjeen 8:6:ssa oleva Paavalin varoitus ei tarkoita?

⁹ Tämä varoitus on tärkeä myös meille. Jopa kristitty, joka on palvellut Jumalaa vuosikausia, voisi alkaa kohdistaa mielensä lihan asioihin. Ruoka, työ, virkistäytyminen ja romanttinen rakkaus ovat kuitenkin normaaleja elämään kuuluvia asioita, eikä ole väärin toisinaan ajatella niitä. Jeesus nautti ruoasta, ja hän myös järjesti ruokaa toisille. Hän ymmärsi virkistäytymisen tarpeen. Ja Paavali kirjoitti siitä, että intiimit suhteet kuuluvat avioliittoon.

10. Mitä ilmaus ”mielen kohdistaminen” tarkoittaa?

¹⁰ Mitä Paavali sitten tarkoitti, kun hän puhui ”mielen kohdistamisesta lihaan”? Kreikan sana, jota Paavali käytti, merkitsee mielen tai sydämen kohdistamista johonkin, henkisten kykyjen käyttämistä jonkin huolelliseen suunnitteluun. Lihan mukaan elävät antavat pääasiassa syntisen luontonsa ohjata elämänkulkuaan. Muuan raamatunoppinut selittää, millaisia ihmisiä Roomalaiskirjeen 8:5:ssä tarkoitetaan, ja sanoo: ”He kohdistavat mielensä lihallisiin asioihin, ovat niistä hyvin kiinnostuneita, puhuvat niistä jatkuvasti, uppoutuvat niihin ja nauttivat niistä.”

11. Mistä asioista voisi tulla meille liian tärkeitä?

¹¹ Rooman kristittyjen piti tosiaan pohtia, mihin he elämässään keskittyivät. Oliko mahdollista, että heidän elämäänsä hallitsivat ”lihan asiat”? Myös meidän on syytä miettiä omaa tilannettamme. Mikä kiinnostaa meitä eniten, ja mikä on lempipuheenaiheemme? Miten vietämme päivämme kaikkein mieluiten? Jotkut voivat huomata, että heidän mielessään pyörii jatkuvasti erilaisten viinien maistelu, kodin sisustaminen, uudet pukeutumistyylit, sijoitusten tekeminen, lomamatkojen suunnittelu tai muu senkaltainen. Nämä asiat eivät itsessään ole vääriä, vaan ne voivat olla osa normaalia elämää. Esimerkiksi Jeesus teki kerran viiniä ja Paavali kehotti Timoteusta ottamaan ”vähän viiniä” (1. Tim. 5:23; Joh. 2:3–11). Jeesus ja Paavali eivät kuitenkaan puhuneet viinistä jatkuvasti, eikä se ollut heidän intohimonsa. Miten on meidän laitamme? Mikä on meille kaikkein tärkeintä?

12, 13. Miksi meidän pitäisi olla varovaisia siinä, mihin kohdistamme mielemme?

¹² Asia on vakava, sillä Paavali varoitti: ”Mielen kohdistaminen lihaan merkitsee kuolemaa.” (Room. 8:6.) Millaista kuolemaa? Hengellistä kuolemaa nyt ja fyysistä kuolemaa tulevaisuudessa. Mutta Paavali ei tarkoittanut sitä, että jos joku alkaa kohdistaa mieltään lihaan, edessä on väistämätön kuolema. Ihminen voi muuttua. Ajatellaanpa Korintissa asunutta moraalitonta miestä, joka toimi lihallisten halujensa mukaan ja jouduttiin erottamaan seurakunnasta. Hän kuitenkin muuttui. Hän hylkäsi moraalittoman elämän ja alkoi taas palvella Jehovaa. (2. Kor. 2:6–8.)

¹³ Tämä korinttilainen mies on ääriesimerkki ihmisestä, joka eli ”lihan mukaan”. Jos hän kerran pystyi muuttumaan, niin muuttuminen on mahdollista myös nykyään elävälle kristitylle. Paavalin vakavan varoituksen pitäisi kannustaa meitä tekemään mitä tahansa muutoksia, joita meidän on tarpeen tehdä.

”MIELEN KOHDISTAMINEN HENKEEN”

14, 15. a) Mihin Paavali kannusti kristittyjä kohdistamaan mielensä? b) Mitä ”mielen kohdistaminen henkeen” ei tarkoita?

¹⁴ Sen jälkeen kun Paavali oli varoittanut ”mielen kohdistamisesta lihaan”, hän vakuutti: ”Mielen kohdistaminen henkeen merkitsee elämää ja rauhaa.” Miten voimme saada tämän mahtavan palkinnon: elämän ja rauhan?

¹⁵ ”Mielen kohdistaminen henkeen” ei tarkoita sitä, että ihminen olisi irti todellisuudesta. Hänen ei tarvitse ajatella vain hengellisiä asioita ja puhua kaiken aikaa Raamatusta, tulevaisuudentoivostaan tai rakkaudestaan Jumalaan. Paavali ja muut ensimmäisen vuosisadan kristityt elivät monessa suhteessa aivan normaalia elämää. He nauttivat ruoasta ja juomasta. Monet heistä olivat naimisissa, kasvattivat perheen ja tekivät ansiotyötä (Mark. 6:3; 1. Tess. 2:9).

16. Mikä oli Paavalin elämässä tärkeimmällä sijalla?

¹⁶ Nämä varhaiskristityt pitivät huolen siitä, ettei noista tavanomaisista asioista tullut heidän elämänsä keskipistettä. Paavali teki työkseen telttoja, mutta tärkeintä hänelle ei ollut ansiotyö vaan hyvän uutisen saarnaaminen ja ihmisten opettaminen. (Lue Apostolien tekojen 18:2–4; 20:20, 21, 34, 35.) Paavali keskitti elämänsä hengellisiin asioihin ja suositteli samaa Roomassa asuville veljille ja sisarille. Myös meidän on hyvä jäljitellä häntä. (Room. 15:15, 16.)

17. Millaisesta elämästä saamme nauttia, jos kohdistamme mielemme henkeen?

¹⁷ Millaista elämämme on, jos keskitymme hengellisiin asioihin? Roomalaiskirjeen 8:6:ssa vakuutetaan: ”Mielen kohdistaminen henkeen merkitsee elämää ja rauhaa.” Tähän sisältyy se, että annamme pyhän hengen ohjata mieltämme ja opettelemme ajattelemaan Jehovan tavalla. Hän lupaa, että jos toimimme näin, elämämme on onnellista ja merkityksellistä. Lisäksi meitä odottaa tulevaisuudessa ikuinen elämä joko taivaassa tai maan päällä.

18. Millaiseen rauhaan ”mielen kohdistaminen henkeen” johtaa?

¹⁸ Paavali sanoi, että ”mielen kohdistaminen henkeen” merkitsee myös ”rauhaa”. Monet ihmiset tavoittelevat kuumeisesti sisäistä rauhaa, mutta me olemme jo saavuttaneet sen. Mielenrauhaamme edistää se, että meillä on rauha perheenjäsentemme ja seurakuntaan kuuluvien kanssa. Tajuamme, että me itse ja veljemme ja sisaremme olemme epätäydellisiä ja siksi välillemme voi syntyä ongelmia. Jos näin käy, meidän tulisi noudattaa Jeesuksen neuvoa ”tee – – sovinto veljesi kanssa” (Matt. 5:24). Se on helpompaa, kun muistamme, että myös veljemme palvelee ”Jumalaa, joka antaa rauhan” (Room. 15:33; 16:20).

19. Mistä ainutlaatuisesta rauhasta voimme nauttia?

¹⁹ Kun kohdistamme mielemme henkeen, saamme nauttia myös rauhasta Luojamme kanssa. Se on jotain mittaamattoman arvokasta. Jesaja merkitsi muistiin sanat, jotka pitivät paikkansa hänen aikanaan mutta joilla on suurempi täyttymys nykyään. Hän kirjoitti: ”Hyvin tuetun taipumuksen sinä [Jehova] varjelet jatkuvassa rauhassa, koska sinuun ihminen saatetaan luottamaan.” (Jes. 26:3; lue Roomalaiskirjeen 5:1.)

20. Miksi olemme kiitollisia Roomalaiskirjeen 8. luvun neuvoista?

²⁰ Onpa toivomme elää ikuisesti taivaassa tai maan päällä, me kaikki voimme hyötyä Roomalaiskirjeen 8. luvun neuvoista. Olemme näistä neuvoista hyvin kiitollisia. Raamattu kannustaa meitä keskittämään elämämme Jehovan palvonnan ympärille sen sijaan, että pyrkisimme tyydyttämään lihallisia halujamme. ”Mielen kohdistaminen henkeen” on todella viisasta, ja siitä saatavat palkinnot ovat mahtavia. Paavali kirjoitti: ”Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä.” (Room. 6:23.)