Luku 13
Jumalinen elämäntapa tuo onnellisuutta
1. Miksi voimme sanoa, että Jehovan tie tuo onnellisuutta?
JEHOVA on ”onnellinen Jumala”, ja hän haluaa sinun nauttivan elämästä (1. Timoteukselle 1:11). Vaeltamalla hänen tietään voit hankkia hyötyä itsellesi ja tuntea rauhaa, joka on syvää ja kestävää kuin alati virtaava joki. Jumalan tietä vaeltaminen saa ihmisen myös tekemään jatkuvasti vanhurskauden tekoja, jotka toistuvat ”kuin meren aallot”. Tämä tuo todellista onnellisuutta. (Jesaja 48:17, 18.)
2. Miten kristityt voivat olla onnellisia, vaikka heitä kohdellaan joskus huonosti?
2 Ihmisten väitetään kärsivän joskus siksi, että he toimivat oikein. Se on totta, ja niin kävi Jeesuksen apostoleille. Mutta vaikka heitä vainottiin, he iloitsivat ja jatkoivat ”hyvän uutisen julistamista Kristuksesta”. (Apostolien teot 5:40–42.) Voimme oppia tästä tärkeitä asioita. Ensinnäkään jumalinen elämäntapamme ei takaa sitä, että meitä kohdellaan aina hyvin. ”Niin, kaikkia, jotka haluavat elää jumalista antaumusta osoittaen Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, tullaan myös vainoamaan”, kirjoitti apostoli Paavali (2. Timoteukselle 3:12). Tämä johtuu siitä, että Saatana ja hänen maailmansa vastustavat niitä, jotka elävät jumalisesti (Johannes 15:18, 19; 1. Pietarin kirje 5:8). Aito onnellisuus ei kuitenkaan riipu ulkonaisista seikoista. Se tulee pikemminkin siitä vakaumuksesta, että toimimme oikein ja saamme siksi osaksemme Jumalan hyväksymyksen hymyn. (Matteus 5:10–12; Jaakobin kirje 1:2, 3; 1. Pietarin kirje 4:13, 14.)
3. Miten Jehovan palvonnan tulee vaikuttaa ihmisen elämään?
3 On ihmisiä, joista tuntuu, että he voivat ansaita Jumalan suosion harjoittamalla aika ajoin hartautta, mutta että hänet voi unohtaa muiksi ajoiksi. Jehova Jumalan tosi palvonta ei ole sellaista. Se vaikuttaa ihmisen käytökseen kaikkina hänen valveillaolotunteinaan, päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Siksi sitä sanotaan myös ”Tieksi” (Apostolien teot 19:9; Jesaja 30:21). Se on jumalinen elämäntapa, joka vaatii meitä puhumaan ja toimimaan Jumalan sanan mukaisesti.
4. Miksi on hyödyllistä tehdä muutoksia elääkseen Jumalan teiden mukaisesti?
4 Kun uudet Raamatun tutkijat näkevät, että heidän on tehtävä joitakin muutoksia miellyttääkseen Jehovaa, he voivat miettiä, kannattaako tosiaan elää jumalisesti. Voit olla varma siitä, että kannattaa. Miksi? Koska ”Jumala on rakkaus”, ja siksi hänen tiensä on tarkoitettu hyödyttämään meitä (1. Johanneksen kirje 4:8). Jumala on myös viisas ja tietää, mikä on meille parasta. Koska Jehova Jumala on kaikkivaltias, hän pystyy vahvistamaan meitä niin, että voimme toteuttaa halumme miellyttää häntä hankkiutumalla eroon huonoista tavoistamme (Filippiläisille 4:13). Tarkastellaanpa joitakin jumaliseen elämään liittyviä periaatteita nähdäksemme, miten niiden soveltaminen tuo onnellisuutta.
REHELLISYYS JOHTAA ONNELLISUUTEEN
5. Mitä Raamatussa sanotaan valehtelemisesta ja varastamisesta?
5 Jehova on ”totuuden Jumala” (Psalmit 31:5). Haluat epäilemättä noudattaa hänen esimerkkiään ja tulla tunnetuksi totuudellisena ihmisenä. Rehellisyys johtaa itsekunnioitukseen ja hyvänolontunteeseen. Epärehellisyys on kuitenkin hyvin yleistä tässä syntisessä maailmassa, ja siksi kristityt tarvitsevat muistutusta: ”Puhukaa totta, kukin teistä lähimmäisensä kanssa – –. Älköön varastaja enää varastako, vaan tehköön ennemmin kovasti työtä – – jotta hänellä olisi jotakin annettavaa tarpeessa olevalle.” (Efesolaisille 4:25, 28.) Kristityt työntekijät tekevät rehellisesti työnsä. He eivät ota mitään työnantajalle kuuluvaa ilman tämän lupaa. Onpa Jehovan palvoja työpaikalla, koulussa tai kotona, hänen täytyy olla ’rehellinen kaikessa’ (Heprealaisille 13:18). Kukaan, joka pitää tapanaan valehdella tai varastaa, ei voi olla Jumalan suosiossa (5. Mooseksen kirja 5:19; Ilmestys 21:8).
6. Millä tavoin jumalisen ihmisen rehellisyys voi tuoda ylistystä Jehovalle?
6 Rehellisyys johtaa moniin siunauksiin. Selina on leskeksi jäänyt köyhä afrikkalaisnainen, joka rakastaa Jehova Jumalaa ja hänen vanhurskaita periaatteitaan. Hän löysi eräänä päivänä laukun, jossa oli pankkikirja ja paljon rahaa. Hänen onnistui puhelinluettelon avulla löytää omistaja – kauppias, joka oli ryöstetty. Mies saattoi tuskin uskoa silmiään, kun Selina – vaikka oli hyvin sairas – tuli hänen luokseen ja palautti laukun sisältöineen. ”Tällainen rehellisyys täytyy palkita”, mies sanoi ja antoi hänelle rahaa. Mikä vielä tärkeämpää, tämä mies kiitteli Selinan uskontoa. Rehelliset teot tosiaan kaunistavat Raamatun opetuksen, kirkastavat Jehova Jumalaa ja tuottavat onnellisuutta hänen rehellisille palvojilleen (Titukselle 2:10; 1. Pietarin kirje 2:12).
ANTELIAISUUS TUO ONNELLISUUTTA
7. Mitä väärää on uhkapelien pelaamisessa?
7 Anteliaisuus saa aikaan onnellisuutta, kun taas ahneet ihmiset eivät ”peri Jumalan valtakuntaa” (1. Korinttilaisille 6:10). Yksi ahneuden yleinen muoto on uhkapelien pelaaminen eli yritys hankkia rahaa toisten menetysten kustannuksella. Jehova ei hyväksy niitä, jotka ovat ”epärehellistä voittoa ahnehtivia” (1. Timoteukselle 3:8). Silloinkin kun uhkapelien pelaaminen on laillista ja ihminen pelaa huvin vuoksi, hän voi joutua pelihimon valtaan ja antaa tukensa tavalle, joka on pilannut monien ihmisten elämän. Pelaaminen aiheuttaa usein vaikeuksia pelaajan perheenjäsenille, koska ruokaan, vaatteisiin ja muihin välttämättömyyksiin saattaa jäädä vain vähän rahaa. (1. Timoteukselle 6:10.)
8. Miten Jeesus antoi erinomaisen esimerkin anteliaisuudesta, ja miten me voimme olla anteliaita?
8 Rakkaudellisen anteliaisuutensa vuoksi kristityt saavat iloa toisten, erityisesti tarpeessa olevien uskonveljiensä, auttamisesta (Jaakobin kirje 2:15, 16). Ennen maan päälle tulemistaan Jeesus tarkkaili Jumalan anteliaisuutta ihmiskuntaa kohtaan (Apostolien teot 14:16, 17). Jeesus itse antoi aikaansa, käytti kykyjään ja uhrasi henkensäkin ihmisten hyväksi. Siksi hänellä oli kaikki edellytykset sanoa: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.) Jeesus myös kiitteli köyhää leskeä, joka pani anteliaasti kaksi pientä kolikkoa temppelin rahalippaaseen, sillä tämä antoi ”koko elämisensä” (Markus 12:41–44). Muinaiset israelilaiset ja ensimmäisen vuosisadan kristityt olivat esimerkkejä iloisesta anteliaisuudesta siinä, että he tukivat aineellisesti seurakuntaa ja Valtakunnan työtä (1. Aikakirja 29:9; 2. Korinttilaisille 9:11–14). Sen lisäksi että nykyajan kristityt antavat aineellisia lahjoituksia näihin tarkoituksiin, he uhraavat iloiten ylistystä Jumalalle ja käyttävät elämänsä hänen palvelukseensa (Roomalaisille 12:1; Heprealaisille 13:15). Jehova siunaa heitä siksi, että he käyttävät aikaansa, voimiaan ja muita mahdollisuuksiaan, myös varojaan, tukeakseen tosi palvontaa ja edistääkseen Valtakunnan hyvän uutisen maailmanlaajuista saarnaamistyötä (Sananlaskut 3:9, 10).
MUITA ONNELLISUUTTA EDISTÄVIÄ SEIKKOJA
9. Mitä väärää on alkoholijuomien liiallisessa nauttimisessa?
9 Ollakseen onnellisia kristittyjen täytyy myös ’varjella ajattelukykyään’ (Sananlaskut 5:1, 2). Tämä vaatii sitä, että he lukevat ja mietiskelevät Jumalan sanaa ja tervehenkistä raamatullista kirjallisuutta. Mutta on myös kartettavia asioita. Esimerkiksi nauttimalla liikaa alkoholijuomia voi kadottaa harkintakykynsä. Sellaisessa tilassa moni sekaantuu moraalittomaan käytökseen, toimii väkivaltaisesti ja aiheuttaa vaarallisia onnettomuuksia. Ei ihme, että juopot eivät Raamatun mukaan peri Jumalan valtakuntaa! (1. Korinttilaisille 6:10.) Tosi kristityt, jotka ovat päättäneet pysyä ”tervemielisinä”, karttavat juopumista, ja tämä edistää onnellisuutta heidän keskuudessaan (Titukselle 2:2–6).
10. a) Miksi kristityt eivät tupakoi? b) Mitä hyötyä on siitä, että hankkiutuu eroon riippuvuutta aiheuttavista tavoista?
10 Puhdas elimistö edistää osaltaan onnellisuutta. Monet ovat kuitenkin tulleet riippuvaisiksi vahingollisista aineista. Ajatellaanpa esimerkiksi tupakoimista. Maailman terveysjärjestö raportoi, että tupakointi ”tappaa vuosittain kolme miljoonaa ihmistä”. Tupakoinnista voi olla vaikea päästä eroon tilapäisten vieroitusoireiden vuoksi. Toisaalta monet entiset tupakoitsijat havaitsevat, että heidän terveytensä kohenee ja heillä on enemmän rahaa perheen tarpeisiin. Se, että hankkiutuu eroon tupakasta ja muista vahingollisista aineista, myötävaikuttaa tosiaan siihen, että saa nauttia puhtaasta elimistöstä, hyvästä omastatunnosta ja tosi onnellisuudesta. (2. Korinttilaisille 7:1.)
ONNELLISUUS AVIOLIITOSSA
11. Mitä laillinen ja kestävä kunniallinen avioliitto edellyttää?
11 Niiden, jotka elävät yhdessä aviomiehenä ja vaimona, tulee varmistautua siitä, että heidän avioliittonsa on laillisesti rekisteröity (Markus 12:17). Heidän täytyy myös pitää avioliittoaan vakavana vastuuna. On totta, että elatusvelvollisuuden tahallinen laiminlyönti, äärimmäisen huono kohtelu tai hengellisyyden kiistaton vaarantuminen voi tehdä erilleen muuttamisen tarpeelliseksi (1. Timoteukselle 5:8; Galatalaisille 5:19–21). Mutta 1. Korinttilaiskirjeen 7:10–17:ssä olevat apostoli Paavalin sanat kannustavat aviopuolisoita pysymään yhdessä. Ollakseen todella onnellisia heidän täytyy tietysti olla uskollisia toisilleen. Paavali kirjoitti: ”Pidettäköön avioliitto kunniassa kaikkien keskuudessa ja aviovuode saastuttamattomana, sillä Jumala tulee tuomitsemaan haureelliset ja avionrikkojat.” (Heprealaisille 13:4.) Sana ”aviovuode” viittaa laillisesti toistensa kanssa naimisissa olevan miehen ja naisen väliseen sukupuoliyhteyteen. Mistään muusta sukupuolisuhteesta, esimerkiksi avioliitosta useamman kuin yhden vaimon kanssa, ei voida sanoa, että se olisi ”kunniassa kaikkien keskuudessa”. Lisäksi Raamatussa tuomitaan esiaviolliset sukupuolisuhteet ja homoseksuaalisuus (Roomalaisille 1:26, 27; 1. Korinttilaisille 6:18).
12. Mainitse joitakin haureuden huonoja hedelmiä.
12 Haureus voi tuottaa muutamia fyysisen mielihyvän hetkiä, mutta se ei johda todelliseen onnellisuuteen. Se ei miellytä Jumalaa, ja se voi jättää arven ihmisen omaantuntoon. (1. Tessalonikalaisille 4:3–5.) Irrallisten sukupuolisuhteiden ikäviä seurauksia voivat olla aids ja sukupuolitaudit. ”Joka vuosi arviolta yli 250 miljoonaa ihmistä maailmassa saa tippurin ja noin 50 miljoonaa syfiliksen”, sanotaan eräässä lääketieteellisessä raportissa. Ongelmana ovat myös ei-toivotut raskaudet. Kansainvälinen perhesuunnittelujärjestö (International Planned Parenthood Federation) kertoo, että vuosittain tulee raskaaksi eri puolilla maailmaa yli 15 miljoonaa 15–19-vuotiasta tyttöä ja kolmasosa heistä hankkii abortin. Muuan tutkimus osoitti, että eräässä Afrikan maassa abortista johtuvat komplikaatiot aiheuttavat 72 prosenttia kaikista teini-ikäisten tyttöjen kuolemantapauksista. Jotkut haureudenharjoittajat voivat välttyä sairastumiselta ja raskaudelta mutta eivät tunneperäiseltä vahingolta. Moni menettää itsekunnioituksensa ja alkaa jopa vihata itseään.
13. Mitä muita ongelmia aiheutuu aviorikoksesta, ja mikä odottaa niitä, jotka pysyvät haureudenharjoittajina ja avionrikkojina?
13 Vaikka aviorikos voidaan antaa anteeksi, se on viattomalle puolisolle pätevä raamatullinen peruste avioerolle (Matteus 5:32; vrt. Hoosea 3:1–5). Kun tällainen moraalittomuus johtaa avioliiton hajoamiseen, se voi jättää viattoman puolison ja lasten mieleen syviä haavoja. Jumalan sanassa tähdennetään ihmisperheen hyödyksi, että hänen epäsuotuisa tuomionsa kohtaa katumattomia haureudenharjoittajia ja avionrikkojia. Lisäksi siinä osoitetaan selvästi, että sukupuolista moraalittomuutta harjoittavat ”eivät peri Jumalan valtakuntaa” (Galatalaisille 5:19, 21).
’EIVÄT OSA MAAILMASTA’
14. a) Mitä epäjumalanpalveluksen muotoja jumalinen ihminen karttaa? b) Mitä opastusta annetaan Johanneksen 17:14:ssä ja Jesajan 2:4:ssä?
14 Ne, jotka haluavat miellyttää Jehovaa ja nauttia Valtakunnan siunauksista, karttavat kaikenlaista epäjumalanpalvelusta. Raamatussa osoitetaan, että on väärin tehdä ja palvoa kuvia, Kristuksen kuvat ja Jeesuksen äidin Marian kuvat mukaan luettuina. (2. Mooseksen kirja 20:4, 5; 1. Johanneksen kirje 5:21.) Tosi kristityt eivät siksi osoita uskonnollista kunnioitusta ikoneille, risteille eivätkä kuville. He karttavat myös salakavalampia epäjumalanpalveluksen muotoja, esimerkiksi antaumuksen ilmauksia lipuille ja kansakuntia ylistävien laulujen laulamista. Kun heitä painostetaan sellaisiin tekoihin, he muistavat, että Jeesus sanoi Saatanalle: ”Jehovaa, Jumalaasi, sinun on palvottava, ja yksin hänelle sinun on suoritettava pyhää palvelusta.” (Matteus 4:8–10.) Jeesus sanoi, että hänen seuraajansa ”eivät ole osa maailmasta” (Johannes 17:14). Tämä merkitsee sitä, että he ovat poliittisesti puolueettomia ja elävät rauhaisasti Jesajan 2:4:n mukaisesti. Siinä sanotaan: ”Hän [Jehova Jumala] on tuomitseva kansakuntien keskuudessa ja oikaiseva monien kansojen asiat. Ja heidän on taottava miekkansa auranvantaiksi ja keihäänsä vesureiksi. Kansakunta ei nosta miekkaa kansakuntaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotaa.”
15. Mikä on Suuri Babylon, ja mitä monet uudet Raamatun tutkijat tekevät lähteäkseen siitä ulos?
15 Se, että ei ole ”osa maailmasta”, merkitsee myös kaikkien yhteyksien katkaisemista ”Suureen Babyloniin”, väärän uskonnon maailmanmahtiin. Epäpuhdas palvonta levisi muinaisesta Babylonista, kunnes sillä oli vahingollinen hengellinen valta ihmisiin kautta maailman. ”Suuri Babylon” käsittää kaikki uskonnot, joiden opit ja tavat eivät ole sopusoinnussa Jumalaa koskevan tiedon kanssa. (Ilmestys 17:1, 5, 15.) Yksikään Jehovan uskollinen palvoja ei ryhdy ekumeeniseen toimintaan: hän ei osallistu palvontaan eri uskontojen kanssa eikä pidä yllä hengellisiä siteitä mihinkään Suuren Babylonin osaan (4. Mooseksen kirja 25:1–9; 2. Korinttilaisille 6:14). Siksi monet uudet Raamatun tutkijat eroavat siitä uskonnollisesta järjestöstä, johon he kuuluvat. Tämä on tuonut heidät lähemmäksi tosi Jumalaa, kuten on luvattu: ”’Lähtekää siksi ulos heidän keskuudestaan ja erottautukaa’, sanoo Jehova, ’ja lakatkaa koskemasta epäpuhtaaseen’”; ”’ja minä otan teidät vastaan.’” (2. Korinttilaisille 6:17; Ilmestys 18:4, 5.) Etkö haluakin hartaasti juuri sitä, että taivaallinen Isämme hyväksyisi sinut?
VUOTUISTEN JUHLIEN ARVIOINTIA
16. Miksi tosi kristityt eivät vietä joulua?
16 Jumalinen elämä vapauttaa meidät usein rasittavastakin maailmallisten juhlapäivien vietosta. Raamatussa ei esimerkiksi ilmaista tarkasti päivää, jona Jeesus syntyi. ”Luulin, että Jeesus syntyi 25. joulukuuta!” joku saattaa huudahtaa. Hän ei voinut syntyä silloin, sillä hän kuoli keväällä vuonna 33 ollessaan 33 1/2-vuotias. Sitä paitsi hänen syntymänsä aikoina paimenet ”oleskelivat taivasalla ja vartioivat vuorotellen yöllä laumojaan” (Luukas 2:8). Joulukuun loppu on Israelissa kylmää ja sateista aikaa, jolloin lampaat pidettiin öisin sisällä suojassa talvisäältä. Todellisuudessa roomalaiset pitivät joulukuun 25. päivää auringonjumalansa syntymäpäivänä. Satoja vuosia sen jälkeen kun Jeesus oli ollut maan päällä, luopiokristityt omaksuivat tämän päivän Kristuksen syntymän viettoon. Siksi tosi kristityt eivät vietä joulua eivätkä mitään muutakaan juhlapäivää, joka perustuu vääriin uskonnollisiin käsityksiin. Koska he omistavat Jehovalle yksinomaisen antaumuksensa, he eivät myöskään vietä juhlapäiviä, joina jumaloidaan syntisiä ihmisiä tai kansakuntia.
17. Miksi jumaliset ihmiset eivät järjestä syntymäpäiväkutsuja, ja miksi kristityt lapset ovat onnellisia siitä huolimatta?
17 Raamatussa mainitaan nimenomaan vain kaksi syntymäpäivien viettoa, ja molemmissa oli kysymys sellaisista miehistä, jotka eivät palvelleet Jumalaa (1. Mooseksen kirja 40:20–22; Matteus 14:6–11). Koska Raamatussa ei ilmaista täydellisen ihmisen Jeesuksen Kristuksen syntymäpäivää, niin miksi meidän tulisi kiinnittää erikoishuomiota epätäydellisten ihmisten syntymäpäiviin? (Saarnaaja 7:1.) Jumaliset vanhemmat eivät tietenkään odota mitään erikoispäivää osoittaakseen lapsilleen rakkautta. Eräs 13-vuotias kristitty tyttö totesi: ”Perheelläni ja minulla on paljon ilonaiheita. – – Minulla on hyvin läheinen suhde vanhempiini, ja kun lapset kysyvät, miksen vietä juhlapäiviä, sanon heille, että jokainen päivä on minulle juhlapäivä.” Muuan 17-vuotias kristitty nuori sanoi: ”Meidän perheessämme annetaan lahjoja pitkin vuotta.” Se, että lahjoja annetaan oma-aloitteisesti, tuottaa enemmän onnellisuutta.
18. Ainoastaan mitä vuotuista juhlaa Jeesus käski seuraajiaan viettämään, ja mistä se muistuttaa meitä?
18 Niillä, jotka viettävät jumalista elämää, on joka vuosi yksi erityinen juhlapäivä. Se on Herran illallinen, jota sanotaan usein Kristuksen kuoleman muiston vietoksi. Jeesus antoi siitä seuraajilleen käskyn: ”Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.” (Luukas 22:19, 20; 1. Korinttilaisille 11:23–25.) Kun Jeesus pani alulle tämän aterian vuoden 33 nisankuun 14. päivän iltana, hän käytti happamatonta leipää ja punaviiniä, jotka edustivat hänen synnitöntä ihmisruumistaan ja täydellistä vertaan (Matteus 26:26–29). Näihin vertauskuviin ottavat osaa Jumalan pyhällä hengellä voidellut kristityt. Heidät on otettu uuteen liittoon ja valtakuntaliittoon ja heillä on taivaallinen toivo. (Luukas 12:32; 22:20, 28–30; Roomalaisille 8:16, 17; Ilmestys 14:1–5.) Tuosta illasta, joka vastaa muinaisen juutalaisen kalenterin nisankuun 14. päivää, on kuitenkin hyötyä kaikille läsnäolijoille. Heitä muistutetaan siitä rakkaudesta, jota Jehova Jumala ja Jeesus Kristus osoittivat synnit sovittavalla lunastusuhrilla; nuo lunnaat mahdollistavat ikuisen elämän niille, joilla on Jumalan suosio (Matteus 20:28; Johannes 3:16).
TYÖ JA AJANVIETE
19. Minkä haasteen elatuksen hankkiminen asettaa kristityille?
19 Tosi kristityillä on velvollisuus työskennellä uutterasti ja huolehtia tarpeistaan. Tämän tekeminen tuottaa perheenpäille tyydytystä. (1. Tessalonikalaisille 4:11, 12.) Jos jonkun kristityn työ olisi ristiriidassa Raamatun kanssa, hän ei tietenkään voisi olla onnellinen. Kristityn on kuitenkin joskus vaikeaa löytää työtä, joka on sopusoinnussa Raamatun normien kanssa. Joitakin työntekijöitä esimerkiksi vaaditaan pettämään asiakkaita. Toisaalta monet työnantajat tekevät myönnytyksiä rehellisen työntekijän omantunnon hyväksi, koska he eivät halua menettää luotettavaa työntekijää. Tapahtuupa mitä tahansa, voit kuitenkin olla varma siitä, että Jumala siunaa ponnistelujasi etsiessäsi työtä, jota voit tehdä puhtaalla omallatunnolla. (2. Korinttilaisille 4:2.)
20. Miksi meidän tulee olla valikoivia ajanvietteen valinnassa?
20 Koska Jumala haluaa palvelijoidensa olevan onnellisia, meidän täytyy virkistäytyä ja levätä uutteran työn lomassa (Markus 6:31; Saarnaaja 3:12, 13). Saatanan maailma edistää jumalatonta ajanvietettä. Mutta miellyttääksemme Jumalaa meidän täytyy olla valikoivia sen suhteen, millaisia kirjoja luemme, millaista radio-ohjelmaa ja musiikkia kuuntelemme, millaisissa konserteissa käymme ja millaisia elokuvia, näytelmiä, televisio-ohjelmia ja videonauhoja katselemme. Jos aiemmin valitsemamme ajanviete on ollut ristiriidassa esimerkiksi 5. Mooseksen kirjan 18:10–12:ssa, psalmissa 11:5 ja Efesolaiskirjeen 5:3–5:ssä olevien varoitusten kanssa, me miellytämme Jehovaa ja olemme onnellisempia, jos korjaamme tilanteen.
KUNNIOITUS ELÄMÄÄ JA VERTA KOHTAAN
21. Miten kunnioituksen elämää kohtaan tulee vaikuttaa näkemykseemme abortista samoin kuin tapoihimme ja käytökseemme?
21 Ollaksemme todella onnellisia meidän täytyy pitää ihmiselämää pyhänä, kuten Jehova pitää. Hänen Sanansa kieltää meitä murhaamasta (Matteus 19:16–18). Jumalan Israelille antama laki osoittaa, että hän pitää syntymättömänkin lapsen elämää kallisarvoisena – ei sellaisena, joka voitaisiin tuhota (2. Mooseksen kirja 21:22, 23). Siksi emme saa vähätellä elämän arvoa käyttämällä tupakkatuotteita, vahingoittamalla ruumistamme huumeilla tai alkoholilla tai ottamalla tarpeettomia riskejä. Meidän ei tule myöskään ryhtyä mihinkään hengenvaarallisiin hankkeisiin eikä laiminlyödä varotoimia, niin että joutuisimme ehkä verivelkaan (5. Mooseksen kirja 22:8).
22. a) Mikä on jumalinen näkemys verestä ja sen käytöstä? b) Ainoastaan kenen veri on todella elämää pelastava?
22 Jehova sanoi Nooalle ja hänen perheelleen, että veri edustaa sielua eli elämää. Siksi Jumala kielsi heitä syömästä mitään verta. (1. Mooseksen kirja 9:3, 4.) Koska olemme heidän jälkeläisiään, tuo laki sitoo meitä kaikkia. Jehova sanoi israelilaisille, että veri piti vuodattaa maahan eikä sitä saanut käyttää ihmisen omiin tarkoituksiin (5. Mooseksen kirja 12:15, 16). Verta koskeva Jumalan laki toistettiin, kun ensimmäisen vuosisadan kristittyjä kehotettiin ’karttamaan verta’ (Apostolien teot 15:28, 29). Kunnioituksesta elämän pyhyyttä kohtaan jumaliset ihmiset eivät suostu verensiirtoihin, vaikka toiset väittäisivätkin niiden pelastavan elämän. Monet lääketieteelliset vaihtoehdot, jotka Jehovan todistajat voivat hyväksyä, ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi, eikä niihin liity verensiirtojen vaaroja. Kristityt tietävät, että vain Jeesuksen vuodatettu veri on todella elämää pelastava. Usko siihen tuo anteeksiannon ja ikuisen elämän odotteen. (Efesolaisille 1:7.)
23. Mitä palkintoja saa jumalisesta elämäntavasta?
23 On selvää, että jumalisen elämän viettäminen vaatii ponnistelua. Se voi johtaa siihen, että saa osakseen perheenjäsenten tai tuttavien pilkkaa (Matteus 10:32–39; 1. Pietarin kirje 4:4). Palkinnot sellaisen elämän viettämisestä saattavat kuitenkin kaikki koettelemukset varjoonsa. Sen tuloksena on puhdas omatunto, ja sen ansiosta saa nauttia toisten Jehovan palvojien tervehenkisestä toveruudesta. (Matteus 19:27, 29.) Kuvittele vielä sitä, että voit elää ikuisesti Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa (Jesaja 65:17, 18). Ja mikä ilo onkaan mukautua Raamatun neuvoihin ja siten ilahduttaa Jehovan sydän! (Sananlaskut 27:11.) Ei ihme, että jumalinen elämäntapa tuo onnellisuutta! (Psalmit 128:1, 2.)
TESTAA TIETOJASI
Mainitse syitä siihen, että jumalinen elämäntapa tuo onnellisuutta.
Mitä muutoksia jumalinen elämäntapa voi vaatia?
Miksi haluat viettää jumalista elämää?
[Kuva s. 124, 125]
Hengellinen toiminta ja rentoutumishetket sen lomassa edistävät jumalista elämää viettävien onnellisuutta