”Miten kuolleet herätetään?”

1–2. Miksi taivaallisen ylösnousemuksen tulisi kiinnostaa kaikkia kristittyjä?

USEIMMAT Jehovan nykyisistä palvelijoista odottavat ikuista elämää maan päällä. Hengellä voidellut kristityt odottavat kuitenkin, että heidät herätetään kuolleista taivaaseen. He ovat hyvin kiinnostuneita siitä, millaista heidän elämänsä tulee siellä olemaan. Taivaallinen ylösnousemus tuo kuitenkin siunauksia myös niille, joilla on toivo elää ikuisesti maan päällä. Siksi sen tulisi kiinnostaa meitä kaikkia, olipa meillä taivaallinen tai maanpäällinen toivo.

² Ensimmäisellä vuosisadalla jotkut Jeesuksen opetuslapset kirjoittivat Jumalan hengen ohjauksessa taivaallisesta toivosta. Apostoli Johannes selitti: ”Me olemme nyt Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole tehty ilmeiseksi, mitä meistä tulee. Tiedämme kyllä, että kun hänet tehdään ilmeiseksi, meistä tulee hänen kaltaisiaan.” (1. Joh. 3:2.) Voidellut kristityt eivät siis tiedä, millaisia heistä tulee, kun heidät herätetään kuolleista taivaaseen ja he saavat henkiruumiin. Saatuaan palkintonsa he tulevat kuitenkin kirjaimellisesti näkemään Jehovan. Raamattu ei paljasta kaikkia yksityiskohtia taivaallisesta ylösnousemuksesta, mutta apostoli Paavali kertoi siitä jotain. Kun Kristus hävittää ”kaiken hallinnon ja kaiken vallan ja voiman” ja kun ”viimeisenä vihollisena hävitetään kuolema”, voidellut ovat hänen kanssaan. Lopulta, kun kaikki on alistettu Jeesuksen alaisuuteen, hän ja voidellut alistuvat Jehovan alaisuuteen. (1. Kor. 15:24–28.) Se tulee olemaan suurenmoista aikaa!b

3. Miten ylösnousemustoivo auttoi Paavalia, kuten 1. Korinttilaiskirjeen 15:30–32 osoittaa?

³ Ylösnousemustoivo auttoi Paavalia kestämään erilaisia koettelemuksia. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:30–32.) Hän kirjoitti korinttilaisille: ”Päivittäin olen vastakkain kuoleman kanssa.” Hän sanoi myös, että hän oli ”taistellut petojen kanssa Efesoksessa”. Tällä hän tarkoitti ehkä sitä, että hän oli taistellut kirjaimellisia eläimiä vastaan Efesoksen areenalla (2. Kor. 1:8; 4:10; 11:23). Hän saattoi myös viitata vihamielisiin juutalaisiin ja muihin ”petojen” kaltaisiin ihmisiin (Apt. 19:26–34; 1. Kor. 16:9). Olipa asia kummin tahansa, Paavali joutui hengenvaarallisiin tilanteisiin. Silti hän suhtautui tulevaisuuteen valoisasti (2. Kor. 4:16–18).

4. Miten ylösnousemustoivo on vahvistanut kristittyjä nykyään? (Ks. kansikuva.)

⁴ Elämme vaarallisia aikoja. Jotkut Jehovan palvelijat ovat joutuneet rikosten uhreiksi. Toiset asuvat sotien runtelemilla alueilla, joilla heidän turvallisuutensa on jatkuvasti uhattuna. Jotkut taas vaarantavat henkensä tai vapautensa palvellessaan Jehovaa maissa, joissa saarnaamistyötä on rajoitettu tai se on kielletty. Kaikesta huolimatta nämä veljet ja sisaret palvelevat Jehovaa periksi antamatta ja näyttävät meille hyvää esimerkkiä. He tuntevat olonsa turvalliseksi, koska he tietävät, että vaikka he menettäisivät henkensä, Jehovalla on mielessään jotain paljon parempaa heitä varten.

5. Mikä vaarallinen asenne voisi jäytää uskoamme ylösnousemukseen?

⁵ Paavali varoitti toisia kristittyjä vaarallisesta asenteesta, joka joillakin oli: ”Jos kuolleita ei herätetä, niin ’syödään ja juodaan, sillä huomenna me kuolemme’.” Tässä ei ollut mitään uutta. Paavali lainasi ehkä Jesajan 22:13:a, jossa kuvaillaan israelilaisten asennetta. He eivät vahvistaneet rakkautta Jumalaan vaan keskittyivät nauttimaan elämästä. Pohjimmiltaan he ajattelivat: ”Tänään täällä, huomenna poissa”, mikä on yleinen ajattelutapa nykyäänkin. Raamattu kuitenkin osoittaa, miten huonosti Israelin kansan lopulta kävi (2. Aik. 36:15–20).

6. Miten ylösnousemustoivon tulisi vaikuttaa siihen, keiden seurassa vietämme aikaa?

⁶ Koska tiedämme ylösnousemuksen olevan tosiasia, haluamme valita tarkkaan, keiden seurassa vietämme aikaa. Korintin kristittyjen piti välttää niiden seuraa, jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen. Jos me vietämme säännöllisesti aikaa niiden kanssa, jotka elävät vain tätä hetkeä varten, siitä ei voi seurata mitään hyvää. Se voi turmella tosi kristityn asenteen ja tavat ja saada hänet omaksumaan elämäntyylin, johon sisältyy Jumalan vihaamia asioita. Paavali kehotti painokkaasti: ”Tulkaa järkiinne ja tehkää sitä, mikä on oikein, älkääkä harjoittako syntiä.” (1. Kor. 15:33, 34.)

MILLAINEN RUUMIS?

7. Mitä jotkut saattoivat kysyä ylösnousemuksesta, kuten 1. Korinttilaiskirjeen 15:35–38 osoittaa?

⁷ Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:35–38. Joku, joka halusi kyseenalaistaa ylösnousemuksen, saattoi kysyä: ”Miten kuolleet herätetään?” Meidän kannattaa miettiä Paavalin vastausta, koska ihmisillä on nykyään omia näkemyksiä kuolemanjälkeisestä elämästä. Mitä Raamattu opettaa?

8. Mikä vertaus havainnollistaa taivaallista ylösnousemusta?

⁸ Kun ihminen kuolee, hänen ruumiinsa maatuu. Jumala, joka on luonut koko kaikkeuden tyhjästä, voi kuitenkin herättää hänet ja antaa hänelle sopivan ruumiin (1. Moos. 1:1; 2:7). Paavali osoitti vertauksen avulla, että Jumala ei tarvitse siinä ihmisen entistä ruumista. Ajatellaanpa ”pelkkää jyvää” eli viljakasvin ”siementä”. Kun siemen kylvetään maahan, se itää ja siitä kasvaa uusi kasvi, joka on aivan erilainen kuin alkuperäinen pieni siemen. Tällä vertauksella Paavali osoitti, että Luojamme voi antaa sellaisen ”varren” tai ruumiin kuin hän haluaa.

9. Mihin eroihin 1. Korinttilaiskirjeen 15:39–41 kiinnittää huomion?

⁹ Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:39–41. Paavali mainitsi, että luomakunnassa on paljon vaihtelua. Esimerkiksi karjaeläimillä, linnuilla ja kaloilla on erilainen liharuumis. Taivaalla aurinko ja kuu ovat erilaisia ja tähti ”eroaa toisesta tähdestä kirkkaudeltaan”. Vaikka tähtien eroja ei näe paljaalla silmällä, tutkijat ovat luokitelleet ne punaisiin jättiläisiin, valkoisiin kääpiöihin ja aurinkomme kaltaisiin keltaisiin kääpiöihin. Paavali sanoi myös, että ”on taivaassa olevia ruumiita ja maan päällä olevia ruumiita”. Maan päällä on liharuumiita ja taivaassa henkiruumiita, sellaisia kuin enkeleillä.

10. Millainen ruumis on niillä, jotka saavat ylösnousemuksen taivaaseen?

¹⁰ Seuraavaksi Paavali sanoi: ”Näin on myös kuolleiden ylösnousemuksen laita. Kylvetään turmeltuvuudessa, herätetään turmeltumattomuudessa.” Ihmisen kuoltua hänen ruumiinsa maatuu ja palaa tomuun (1. Moos. 3:19). Miten sitten ruumis ”herätetään turmeltumattomuudessa”? Paavali ei puhunut sellaisista ihmisistä, joita esimerkiksi Elia, Elisa ja Jeesus herättivät kuolleista maan päälle. Hän puhui niistä, jotka saavat ylösnousemuksen taivaallisessa eli ”hengellisessä ruumiissa”. (1. Kor. 15:42–44.)

11–12. Minkä muutoksen Jeesus koki ylösnousemuksessa, ja mitä samankaltaista voidellut kokevat?

¹¹ Ollessaan maan päällä Jeesuksella oli liharuumis, mutta kun hänet herätettiin kuolleista, hänestä ”tuli elämää antava henki” ja hän palasi taivaaseen. Samalla tavalla voidellut kristityt herätetään sellaisessa ruumiissa, että he voivat elää taivaassa. Paavali selitti: ”Niin kuin me olemme olleet tomusta tehdyn kaltaisia, me myös tulemme olemaan taivaasta tulleen kaltaisia.” (1. Kor. 15:45–49.)

¹² Jeesusta ei siis herätetty ihmisruumiissa. Ylösnousemusta käsittelevän osuuden loppupuolella Paavali toteaakin, ”ettei liha ja veri voi periä Jumalan [taivaallista] valtakuntaa” (1. Kor. 15:50). Apostoleita ja muita voideltuja ei herätettäisi taivaaseen lihaa ja verta olevassa turmeltuvassa ruumiissa. Milloin he saisivat ylösnousemuksen? Paavali osoitti, että se oli vielä edessä; se ei tapahtuisi heti heidän kuoltuaan. Kun hän kirjoitti 1. Korinttilaiskirjeen, jotkut opetuslapset, esimerkiksi apostoli Jaakob, olivat jo ”nukkuneet pois” (Apt. 12:1, 2). Näin kävisi aikanaan muillekin apostoleille ja voidelluille. (1. Kor. 15:6.)

VOITTO KUOLEMASTA

13. Mitä tapahtuisi Jeesuksen läsnäolon aikana?

¹³ Sekä Jeesus että Paavali puhuivat tulevasta merkittävästä ajanjaksosta, Kristuksen läsnäolosta. Sille olisivat tunnusomaisia sodat, maanjäristykset, epidemiat ja muut globaalit ongelmat. Tämä Raamatun ennustus on toteutunut vuodesta 1914 lähtien. Siihen sisältyisi myös eräs huomattava yksityiskohta. Jeesus sanoi, että hyvää uutista Jumalan perustetusta valtakunnasta saarnattaisiin ”koko maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu”. (Matt. 24:3, 7–14.) Lisäksi Paavali osoitti, että ”Herran läsnäolon aikana” voidellut kristityt, jotka olivat ”nukkuneet pois”, saisivat ylösnousemuksen (1. Tess. 4:14–16; 1. Kor. 15:23).

14. Mitä tapahtuu voidelluille kristityille, jotka kuolevat Kristuksen läsnäolon aikana?

¹⁴ Ne voidellut, jotka kuolevat nykyään, saavat heti ylösnousemuksen taivaaseen. Tämä tulee selvästi esiin 1. Korinttilaiskirjeen 15:51, 52:ssa olevista Paavalin sanoista: ”Me emme kaikki nuku pois kuolemaan, mutta meidät kaikki muutetaan, tuokiossa, silmänräpäyksessä, viimeisen trumpetin aikaan.” Nämä sanat täyttyvät parhaillaan! Ylösnousemuksensa jälkeen Kristuksen veljet ovat täynnä iloa, koska he tulevat ”aina olemaan Herran kanssa” (1. Tess. 4:17).

15. Mikä tehtävä ylösnousseita voideltuja odottaa taivaassa?

¹⁵ Raamatussa kerrotaan, mitä ne, jotka ”muutetaan tuokiossa, silmänräpäyksessä”, tulevat tekemään taivaassa. Jeesus sanoo heille: ”Sille, joka voittaa ja tekee loppuun asti niin kuin olen käskenyt, minä annan vallan kansoihin. Hän paimentaa ihmisiä rautasauvalla, niin että heidät murskataan kuin saviastiat, kuten minä olen saanut Isältäni vallan tehdä.” (Ilm. 2:26, 27.) Jeesuksen johdolla he paimentavat kansoja rautasauvalla (Ilm. 19:11–15).

16. Millä tavalla voidellut ja muut uskolliset ihmiset voittavat kuoleman?

¹⁶ Voidellut siis voittavat kuoleman (1. Kor. 15:54–57). Ylösnousemuksensa ansiosta he voivat osallistua Harmageddonin sotaan, jossa maan päältä hävitetään kaikki pahuus. Miljoonat muut kristityt ”tulevat suuresta ahdingosta” ja säilyvät elossa uuteen maailmaan (Ilm. 7:14). Nämä maan päällä elävät ihmiset näkevät omin silmin, kun kuolemasta saadaan toinen voitto: miljardit kuolleet saavat ylösnousemuksen. Kuvittele, kuinka paljon iloa tuo voitto tuo! (Apt. 24:15.) Kaikki, jotka pysyvät uskollisina Jehovalle, voittavat lopulta Aadamilta perityn kuoleman ja elävät sen jälkeen ikuisesti.

17. Mitä 1. Korinttilaiskirjeen 15:58 kannustaa meitä tekemään?

¹⁷ Kaikki nykyään elävät kristityt ovat varmasti kiitollisia niistä lohduttavista sanoista, jotka Paavali kirjoitti korinttilaisille ylösnousemuksesta. Meillä on täysi syy noudattaa Paavalin neuvoa tehdä parhaamme ”Herran työssä”. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:58.) Jos teemme siinä uskollisesti oman osamme, meitä odottaa tulevaisuus, joka on täynnä iloa. Emme pysty edes kuvittelemaan, miten suurenmoista elämä tulee silloin olemaan. Vaivannäkömme Herran palveluksessa ei todellakaan ole ollut turhaa!