”Olkoon teillä ennen kaikkea hellittämättömän harras rakkaus”
”Kaiken loppu on tullut lähelle. – – Olkoon teillä ennen kaikkea hellittämättömän harras rakkaus toisianne kohtaan.” (1. PIETARIN KIRJE 4:7, 8)
JEESUS tiesi, että hänen viimeiset tuntinsa apostolien kanssa olivat arvokkaita. Hän oli selvillä siitä, mikä apostoleja odotti. Heillä oli valtava työ tehtävänään, mutta heitä vihattaisiin ja vainottaisiin aivan kuten häntäkin (Johannes 15:18–20). Tuona viimeisenä yhteisenä iltana hän muistutti heitä useammin kuin kerran, että heidän täytyi rakastaa toisiaan (Johannes 13:34, 35; 15:12, 13, 17).
2 Paikalla ollut apostoli Pietari tajusi asian ytimen. Kun hän vuosia myöhemmin, vähän ennen Jerusalemin tuhoa, kirjoitti kirjeen kristityille, hän painotti rakkauden tärkeyttä. Hän neuvoi: ”Kaiken loppu on tullut lähelle. – – Olkoon teillä ennen kaikkea hellittämättömän harras rakkaus toisianne kohtaan.” (1. Pietarin kirje 4:7, 8.) Pietarin sanoilla on suuri merkitys niille, jotka elävät nykyisen asiainjärjestelmän ”viimeisiä päiviä” (2. Timoteukselle 3:1). Millaista on ”hellittämättömän harras rakkaus”? Miksi meidän on tärkeää tuntea tällaista rakkautta toisiamme kohtaan? Miten voimme osoittaa sitä?
”Hellittämättömän harras rakkaus” – millaista se on?
3 Monet pitävät rakkautta tunteena, jonka täytyy syntyä pakottamatta. Pietari ei kuitenkaan puhunut mistä tahansa rakkaudesta vaan sen kaikkein jaloimmasta lajista. Sana ”rakkaus” on 1. Pietarin kirjeen 4:8:ssa käännetty kreikkalaisesta sanasta a·gaʹpē. Se viittaa epäitsekkääseen rakkauteen, jota ohjaa eli hallitsee periaate. Eräässä hakuteoksessa sanotaan: ”Agape-rakkautta voidaan ohjata, koska se ei ole ensisijaisesti tunne vaan päätös, joka johtaa toimintaan.” Meillä on synnynnäinen taipumus toimia itsekkäästi, ja siksi tarvitsemme muistutuksia siitä, että rakastaisimme toisiamme ja osoittaisimme sen jumalisten periaatteiden mukaisesti (1. Mooseksen kirja 8:21; Roomalaisille 5:12).
4 Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi rakastaa toisiamme pelkästä velvollisuudentunteesta. A·gaʹpē-rakkaudesta ei puutu lämpöä eikä tunnetta. Pietarin mukaan meillä on oltava ”hellittämättömän harras [kirjaimellisesti ’ojentautuva’] rakkaus toisia kohtaan”.a Tällainen rakkaus vaatii silti ponnistelua. Eräs tutkija kuvailee ”hellittämättömän hartaaksi” käännettyä kreikkalaista sanaa: ”Se maalaa kuvan urheilijasta, joka tahdonvoimallaan puristaa lihaksistaan viimeisetkin voiman rippeet kilpajuoksun loppusuoralla.”
5 Rakkautemme ei siis pitäisi jäädä vain siihen, mikä tulee meiltä helposti, eikä rajoittua vain harvoihin ja valittuihin. Kristillinen rakkaus vaatii, että sydämemme on ”ojentautunut”; ilmaisemme rakkautta silloinkin kun se on vaikeaa (2. Korinttilaisille 6:11–13). Tällainen rakkaus on selvästikin jotain sellaista, mitä meidän täytyy kasvattaa ja kehittää, aivan kuten urheilijan on harjoiteltava ja ponnisteltava hioakseen taitojaan. Meidän on erittäin tärkeää rakastaa toisiamme tällä tavoin. Miksi? Ainakin kolmesta syystä.
Miksi meidän tulisi rakastaa toisiamme?
6 Meidän on rakastettava toisiamme ensinnäkin, ”koska rakkaus on Jumalasta” (1. Johanneksen kirje 4:7). Tämän vetoavan ominaisuuden Lähde, Jehova, on rakastanut meitä ensin. Apostoli Johannes sanoo: ”Siinä Jumalan rakkaus tehtiin ilmeiseksi meidän tapauksessamme, että Jumala lähetti ainosyntyisen Poikansa maailmaan, jotta me saisimme elämän hänen välityksellään.” (1. Johanneksen kirje 4:9.) Jumalan Poika lähetettiin siten, että hän tuli ihmiseksi, suoritti palvelustehtävänsä ja kuoli kidutuspaalussa – kaikki tämä, ”jotta me saisimme elämän”. Miten meidän tulisi vastata tähän Jumalan rakkauden ylivertaiseen ilmaukseen? Johannes sanoo: ”Jos Jumala on näin rakastanut meitä, niin mekin olemme velvollisia rakastamaan toisiamme.” (1. Johanneksen kirje 4:11.) Huomaa, että Johannes kirjoittaa: ”Jos Jumala on näin rakastanut meitä” – ei siis pelkästään sinua vaan meitä. Viesti on selvä: jos Jumala rakastaa uskonveljiämme, meidänkin tulee rakastaa heitä.
7 Toiseksi meidän on erityisen tärkeää rakastaa toisiamme tänä aikana entistä enemmän, jotta voisimme auttaa tarpeessa olevia veljiämme, sillä ”kaiken loppu on tullut lähelle” (1. Pietarin kirje 4:7). Elämme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). Maailmantilanne, luonnononnettomuudet ja vastustus tekevät elämämme vaikeaksi. Koettelevissa olosuhteissa meidän täytyy tiivistää rivejämme. Hellittämättömän harras rakkaus sitoo meidät yhteen ja motivoi meitä ’pitämään huolta toisistamme’ (1. Korinttilaisille 12:25, 26).
8 Kolmanneksi meidän täytyy rakastaa toisiamme, koska emme halua antaa ”Panettelijalle sijaa” – tilaisuutta käyttää meitä hyväkseen (Efesolaisille 4:27). Saatana hyödyntää valppaasti uskonveljiemme epätäydellisyyttä – heidän heikkouksiaan, virheitään ja erehdyksiään – kompastuskivenä. Saako jokin ajattelematon lausahdus tai epäystävällinen teko meidät vetäytymään seurakunnasta? (Sananlaskut 12:18.) Ei, jos meillä on hellittämättömän harras rakkaus toisiamme kohtaan! Sellainen rakkaus auttaa meitä säilyttämään rauhan ja palvelemaan Jumalaa yksimielisesti ”olka olkaa vasten” (Sefanja 3:9).
Miten osoitat rakastavasi toisia?
9 Rakkauden osoittaminen alkaa kotoa. Jeesus sanoi, että hänen tosi seuraajansa tunnistettaisiin heidän keskinäisestä rakkaudestaan (Johannes 13:34, 35). Rakkauden tulee näkyä paitsi seurakunnassa myös perhepiirissä – aviopuolisoiden välillä sekä vanhempien ja lasten välillä. Ei riitä, että vain tuntee rakkautta perheenjäseniä kohtaan; sitä täytyy myös ilmaista myönteisillä tavoilla.
10 Miten puolisot voivat osoittaa rakkautta toisiaan kohtaan? Mies, joka todella rakastaa vaimoaan, ilmaisee tälle kiintymyksensä sanoin ja teoin, yksityisesti ja julkisesti. Hän pitää vaimoaan arvossa ja ottaa huomioon tämän ajatukset, mielipiteet ja tunteet (1. Pietarin kirje 3:7). Vaimon hyvinvointi on hänelle tärkeämpi kuin hänen omansa, ja hän tekee kaikkensa huolehtiakseen tämän aineellisista, hengellisistä ja tunneperäisistä tarpeista (Efesolaisille 5:25, 28). Vaimo, joka todella rakastaa miestään, osoittaa ”syvää kunnioitusta” häntä kohtaan, silloinkin kun mies toisinaan ei toimi hänen odotustensa mukaisesti (Efesolaisille 5:22, 33). Hän tukee puolisoaan ja on hänelle alamainen; hän ei esitä kohtuuttomia vaatimuksia vaan työskentelee yhteistoiminnallisesti sen hyväksi, että hengelliset asiat ovat etusijalla (1. Mooseksen kirja 2:18; Matteus 6:33).
11 Miten te vanhemmat voitte osoittaa rakkautta lapsianne kohtaan? Halukkuutenne työskennellä kovasti heidän aineellisten tarpeidensa tyydyttämiseksi on ilmaus rakkaudestanne (1. Timoteukselle 5:8). Mutta lapset tarvitsevat muutakin kuin ruokaa, vaatteita ja katon päänsä päälle. Voidakseen rakastaa ja palvella tosi Jumalaa aikuisina he tarvitsevat hengellistä opetusta (Sananlaskut 22:6). Tämä merkitsee sitä, että perheen täytyy varata aikaa Raamatun tutkimiseen, kenttäpalvelukseen ja kristillisiin kokouksiin (5. Mooseksen kirja 6:4–7). Säännöllisyys vaatii paljon uhrauksia, etenkin näinä kriittisinä aikoina. Se että te vanhemmat olette kiinnostuneita lastenne hengellisistä tarpeista ja huolehditte niistä, on rakkaudenilmaus, sillä siten te osoitatte, että heidän ikuinen hyvinvointinsa on teille sydämenasia (Johannes 17:3).
12 Vanhempien on hyvin tärkeää osoittaa rakkautta myös huolehtimalla lastensa tunneperäisistä tarpeista. Lapset ovat herkkiä, ja heidän nuori sydämensä kaipaa sitä, että vakuutatte heille rakkauttanne. Kertokaa heille, että rakastatte heitä, ja osoittakaa heille paljon hellyyttä; silloin he tietävät olevansa rakastettavia ja arvokkaita. Antakaa heille tunnustusta lämpimästi ja vilpittömästi; siitä he tietävät, että huomaatte heidän ponnistelunsa ja arvostatte niitä. Kurittakaa heitä rakkaudellisesti; se osoittaa heille, että teille on väliä, millaisia ihmisiä heistä tulee. (Efesolaisille 6:4.) Kaikki tällaiset terveet rakkaudenilmaukset edistävät perheen onnellisuutta ja kiinteyttä, jolloin perheellä on paremmat eväät vastustaa viimeisten päivien paineita.
13 Rakkaus saa meidät sivuuttamaan toisten puutteet. Muista, että neuvoessaan lukijoitaan rakastamaan toisiaan hellittämättömän hartaasti Pietari perusteli sen tärkeyttä seuraavasti: ”Sillä rakkaus peittää paljon syntejä.” (1. Pietarin kirje 4:8.) Syntien peittäminen ei tarkoita vakavien syntien peittelemistä, salaamista. Ne kuuluu ilmoittaa seurakunnan vastuuhenkilöille, jotka käsittelevät ne (3. Mooseksen kirja 5:1; Sananlaskut 29:24). Olisi erittäin rakkaudetonta – ja epäraamatullista – sallia julkeiden synnintekijöiden jatkuvasti loukata viattomia ja käyttää heitä hyväkseen (1. Korinttilaisille 5:9–13).
14 Toisten uskovien virheet ja erehdykset ovat useimmiten melko vähäisiä. Me kaikki kompastumme joskus sanoissa tai teoissa ja tuotamme toisillemme pettymyksiä tai jopa loukkaamme toisia (Jaakobin kirje 3:2). Olisiko viisasta kertoa toisten kömmähdyksistä heti muillekin? Se vain aiheuttaisi seurakunnassa kitkaa (Efesolaisille 4:1–3). Jos meitä hallitsee rakkaus, emme paljasta uskonveljiemme virheitä (Psalmit 50:20). Niin kuin tasoite ja maali peittävät seinän virheet, rakkaus peittää toisten puutteet (Sananlaskut 17:9).
15 Rakkaus saa meidät auttamaan niitä, jotka todella tarvitsevat apua. Näinä viimeisinä päivinä olosuhteet huononevat jatkuvasti, ja siksi uskonveljemme saattavat aika ajoin tarvita aineellista tai muuta konkreettista apua (1. Johanneksen kirje 3:17, 18). Onko esimerkiksi joku seurakuntamme jäsen kokenut vakavan taloudellisen takaiskun tai menettänyt työpaikkansa? Silloin voimme ehkä tarjota aineellista apua olosuhteittemme mukaan (Sananlaskut 3:27, 28; Jaakobin kirje 2:14–17). Kaipaako iäkkään lesken asunto kunnostusta? Me voimme kenties sopivalla tavalla tarjoutua auttamaan. (Jaakobin kirje 1:27.)
16 Emme osoita rakkautta pelkästään niitä kohtaan, jotka asuvat lähellä. Saatamme välillä kuulla, että muissa maissa asuvat Jumalan palvelijat ovat kokeneet kovia myrskyjen, maanjäristysten tai maan sisäisten levottomuuksien vuoksi. He saattavat tarvita kipeästi ruokaa, vaatteita ja muuta aineellista. Rodulla tai etnisellä ryhmällä ei ole merkitystä. Me rakastamme ”koko veljesseuraa” (1. Pietarin kirje 2:17). Tuemme ensimmäisen vuosisadan seurakuntien tavoin innokkaasti avustustyötä, johon ryhdytään veljiemme hyväksi (Apostolien teot 11:27–30; Roomalaisille 15:26). Kun osoitamme rakkautta kaikilla näillä tavoilla, vahvistamme sidettä, joka yhdistää meitä näinä viimeisinä päivinä (Kolossalaisille 3:14).
17 Rakkaus saa meidät kertomaan toisille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Mietihän Jeesuksen esimerkkiä. Miksi hän saarnasi ja opetti? Hänen ”tuli – – sääli” ihmisiä, koska he olivat hengellisesti aliravittuja (Markus 6:34). Väärät uskonnolliset paimenet laiminlöivät heitä ja johtivat heitä harhaan, vaikka heidän olisi pitänyt opettaa hengellisiä totuuksia ja valaa toivoa. Syvästä rakkaudesta ja säälistä Jeesus lohdutti ihmisiä ”Jumalan valtakunnan hyvällä uutisella” (Luukas 4:16–21, 43).
18 Monet ihmiset ovat nykyäänkin hengellisesti laiminlyötyjä ja harhaanjohdettuja, eikä heillä ole toivoa. Jos panemme herkkävaistoisesti merkille niiden hengelliset tarpeet, jotka eivät vielä tunne tosi Jumalaa, niin rakkaus ja sääli saavat meidät kertomaan heille Jumalan valtakunnan hyvää uutista (Matteus 6:9, 10; 24:14). Aikaa ei ole paljon jäljellä, ja siksi on tärkeämpää kuin koskaan saarnata tätä pelastussanomaa (1. Timoteukselle 4:16).
”Kaiken loppu on tullut lähelle”
19 Muista, että ennen kuin Pietari neuvoi kristittyjä rakastamaan toisiaan, hän sanoi: ”Kaiken loppu on tullut lähelle.” (1. Pietarin kirje 4:7.) Tämän pahan maailman tilalle tulee pian Jumalan vanhurskas uusi maailma (2. Pietarin kirje 3:13). Siksi nyt ei ole aika tuudittautua itsetyytyväisyyteen. Jeesus varoitti: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista ja se päivä kohtaisi teitä äkkiä samassa hetkessä kuin ansa.” (Luukas 21:34, 35.)
20 Tehkäämme näin ollen kaikkemme pysyäksemme valveilla ja muistakaamme, mitä aikaa elämme (Matteus 24:42). Varokaamme kaikenlaisia Saatanan kiusauksia, jotka voivat hajottaa huomiomme. Älkäämme koskaan antako tämän kylmän, rakkaudettoman maailman pidättää meitä osoittamasta rakkauttamme toisia kohtaan. Pyrkikäämme ennen kaikkea pääsemään entistä lähemmäksi tosi Jumalaa Jehovaa, jonka messiaaninen Valtakunta toteuttaa pian hänen maata koskevan suurenmoisen tarkoituksensa (Ilmestys 21:4, 5).
[Alaviite]
a Eräät toiset raamatunkäännökset sanovat 1. Pietarin kirjeen 4:8:ssa, että meidän on rakastettava toisiamme ”vilpittömästi”, ”syvästi” tai ”hartaasti”.
TUTKISTELUKYSYMYKSIÄ
• Minkä neuvon Jeesus antoi eron hetkellä opetuslapsilleen, ja mikä osoittaa, että Pietari tajusi asian ytimen? (Kpl 1, 2)
• Millaista on ”hellittämättömän harras rakkaus”? (Kpl 3–5)
• Miksi meidän tulisi rakastaa toisiamme? (Kpl 6–8)
• Miten voit osoittaa, että rakastat toisia? (Kpl 9–18)
• Miksi nyt ei ole aika tuudittautua itsetyytyväisyyteen, ja mitä meidän tulisi tehdä päättäväisesti? (Kpl 19, 20)
[Kuva s. 29]
Kiinteä perhe kestää paremmin viimeisten päivien paineita
[Kuva s. 30]
Rakkaus saa meidät auttamaan niitä, jotka todella tarvitsevat apua
[Kuva s. 31]
Osoitamme rakkautta kertomalla toisille Jumalan valtakunnan hyvää uutista