Veren fraktiot ja kirurgiset toimenpiteet

Veren fraktiot. Fraktioita erotetaan veren neljästä pääkomponentista: punasoluista, valkosoluista, verihiutaleista ja plasmasta. Esimerkiksi punasolut sisältävät hemoglobiinia, joka on proteiini. Ihmisen tai eläimen hemoglobiinista valmistettuja tuotteita on käytetty akuutin anemian tai suuren verenhukan hoidossa.

Plasma, josta 90 prosenttia on vettä, sisältää lukuisia hormoneja, epäorgaanisia suoloja, entsyymejä ja ravintoaineita, kuten mineraaleja ja sokeria. Siinä on myös hyytymistekijöitä, tautien torjunnassa tarvittavia vasta-aineita ja proteiineja, esimerkiksi albumiinia. Jos joku on altistunut jollekin sairaudelle, lääkärit saattavat määrätä hänelle ruiskeina gammaglobuliinia, jota on erotettu tuolle sairaudelle vastustuskykyisten ihmisten plasmasta. Valkosoluista saadaan interferoneja ja interleukiineja, joita käytetään eräiden virusinfektioiden ja syöpien hoidossa.

Tulisiko kristittyjen hyväksyä hoidot, joissa käytetään veren fraktioita? Raamattu ei käsittele tätä asiaa yksityiskohtaisesti, joten jokaisen täytyy ratkaista se Jumalan edessä omantuntonsa mukaisesti. Jotkut kieltäytyvät kaikista fraktioista sillä perusteella, että Jumalan Israelille antaman lain mukaan eläimen veri piti ”vuodattaa – – maahan” (5. Mooseksen kirja 12:22–24). Toiset kieltäytyvät kokoveren ja sen pääkomponenttien siirroista mutta saattavat hyväksyä hoidot, joissa käytetään jotain veren fraktiota. He voivat tulla siihen tulokseen, että verestä erotetut fraktiot lakkaavat jossain vaiheessa edustamasta sen luomuksen elämää, josta veri on peräisin.

Tehdessäsi veren fraktioita koskevia ratkaisuja mieti seuraavia kysymyksiä: Ymmärränkö, että jos kieltäydyn kaikista veren fraktioista, se merkitsee sitä, etten hyväksy joitakin lääkeaineita, joita käytetään sairauksien ehkäisemisessä tai hoidossa tai jotka verenvuototapauksessa edistävät veren hyytymistä? Osaisinko selittää lääkärille, miksi kieltäydyn yhdestä tai useammasta veren fraktiosta tai miksi hyväksyn ne?

Kirurgiset toimenpiteet. Näihin kuuluvat hemodiluutio eli veren laimentaminen sekä oman veren kierrätys. Hemodiluutiossa osa verestä johdetaan pois elimistöstä, korvataan plasmatilavuuden lisääjällä ja palautetaan myöhemmin potilaaseen. Oman veren kierrätyksellä tarkoitetaan leikkauksen aikana vuotavan veren talteenottoa ja palautusta. Veri kerätään talteen haavasta tai elimistön ontelosta, se pestään tai suodatetaan ja sitten se ohjataan takaisin potilaaseen. Koska lääkärit voivat hyödyntää näitä menetelmiä eri tavoin, kristityn tulisi ottaa selvää, miten häntä hoitava lääkäri aikoo toimia.

Kun teet tällaisia toimenpiteitä koskevia ratkaisuja, kysy itseltäsi: Jos vertani ohjataan elimistöni ulkopuolelle ja sen virtaus voi jopa pysähtyä joksikin aikaa, salliiko omatuntoni minun pitää tätä verta edelleen osana minua, niin ettei sitä tarvitse ”vuodattaa – – maahan”? (5. Mooseksen kirja 12:23, 24.) Vaivaisiko Raamatun avulla valmennettua omaatuntoani, jos minusta hoitotoimenpiteen aikana otettaisiin verta, sitä käsiteltäisiin ja sitten se ohjattaisiin takaisin elimistööni? Ymmärränkö, että jos kieltäydyn kaikista toimenpiteistä, joissa käytetään omaa vertani, se merkitsee sitä, etten hyväksy verikokeita, hemodialyysiä (keinomunuaishoitoa) enkä sydän-keuhkokoneen käyttöä?

Kristityn täytyy itse ratkaista, miten hän sallii omaa vertaan käytettävän jonkin kirurgisen toimenpiteen aikana. Sama pätee lääketieteellisiin tutkimuksiin ja yleisesti käytössä oleviin hoitoihin, joissa potilaasta otetaan pieni määrä verta, sitä ehkä käsitellään jollain tavoin ja sitten se palautetaan elimistöön.