Génesis

Asaajinnüsü tü nuʼwayuuseinjatkat Isaac

24 Laülaapa maʼi Abraham, ayatüsia eeʼiyataain naʼanasia chi Maleiwakai nümüin sooʼopünaa süpüshua tü naaʼinrakat. 2 Shiasaʼa soʼu wane kaʼi, nümakalaka Abraham nümüin chi sülaülashikai na nüchepchiakana, kojutkai maʼi nütüma süka naaʼinmajüin süpüshua tü nuwashirüinkat:

—Anakaja pansaale pünüiki jooluʼu tamüin nuʼupala Jehová, chi Maleiwakai chakai iipünaa ooʼulaka yaa mmoluʼu, sooʼopünaa tü taashajaainjatkat achiki pümaa. 3 24:3-4 Anakaja püsaajüle yaamüin wane jierü nuʼwayuuseinjatkat chi tachonkai Isaac sümaa piainjachin joyotüin süpüla tü maünaakat. Otta, nnojotsü shiainjatüin wane jierü saʼakajeejatkat tü wayuu cananeo kepiakalüirua yaa suluʼu mmakat tüü. Oʼunüinjachi jooluʼu pia chaa wattamüin suumainpaʼamüin tü tapüshikalüirua süpüla püsaajüinjatüin wane jierü naʼakajee nayakana —müshi Abraham nümüin. 4 —

5 Nüsakirakalaka chi nüchepchiakai:

—Jama tü majayüt taneeküinjatkat, ¿kaseerü taaʼinraka müleka shiyouktüle antaa tamaa yaamüin yaa suluʼumüin tü mmakat? ¿Acheküin taleʼejüin tachikua tamaaiwa chi püchonkai chamüin chaʼaya eejachire pujuittüin paala? —müshi.

6 Nüsouktakalaka Abraham:

—Nnojo. Nnojoishi pümaainjachin nia chamüin chaʼaya. 7 Süka jamüin, Jehová, chi Maleiwa chakai iipünaa, nüjütüin paala taya chajee sümaʼanajee nipia chi tashikai, suluʼujee suumain tü tapüshikalüirua, yaamüin yaa suluʼumüin mmakat tüü. Pansaasü nünüiki tamüin sünain naapeerüin mmakat tüü sümüin tü tooʼuliwoʼukalüirua. Otta müshia jooluʼu, nüjüteechi chi Maleiwakai wane aapiee püpüleerua, nükaaliijaiwa pia süpüla püntüinjachin chaʼaya sünain tü jierü nuʼwayuuseinjatkat chi tachonkai. 8 Je tü jierü püneekeetkat, müleka shiyouktüle antaa pümaa yaamüin yaa, ekeraajeerü tü pükuaippakat suulia sükajee tia. Otta jalia suulia pümaajüin chi tachonkai chamüin chaʼaya —müshi Abraham nümüin chi nüchepchiakai.

9 Kettaaitpa tü nanüikijiraakat sünain naaʼinrüinjatüin tü nuchuntakat chi nülaamainkai nümüin. 10 Je jooluʼu chi nüchepchiakai Abraham, nümaakalaka poloosü “camello”, nükorolo chi nülaamainkai, kachisesü korolo wainma eekai anain maʼi saʼakajee tü nuwashirüinkat Abraham. Nuʼunakalaka chamüin palaamüin suluʼumüin tü mma Mesopotamiakat eemüin tü pueulo kepiakat aluʼu Nacor, chi nimüliakai Abraham. 11 Shiasaʼa süchikijee wainma kaʼi sünain waraittaa, antüshi nia je na nümaajanakana motsapa kaʼikat eemüin wane ishi peje sünain tia pueulokat. Antüshii naya wanaa sümaa sükaʼiya sajaʼitüin jieyuu pueulopaʼajeʼewatkalüirua. Naikkaajeʼerüin tü“camellokalüirua” süpüla nashakatüinjanain saaʼujee.

12 Nüchuntakalaka nümüin Maleiwa sünain maa: “Jehovákalee, pia Maleiwa nuʼwaajakai Abraham chi talaamainkai. Piiʼiyata pümanee soʼu kaʼikat tüü nümüin chi talaamainkai sünain pükaaliijain taya süpüla tantüin sünain tü jierü nümakat tamüin. 13 Anii taya eekai tü ishi sajaʼitülekat tü majayünnüü kepiakalüirua suluʼu tü pueulokat. 14 Meechi taya jooluʼu sümüin wane majayüt sajaʼitapa tü wüinkat: ‘Kamanee pia tamüin, püshakatira paala pümüchi püsülajaiwa tasüin wüin’, meechi taya sümüin. Je müleka shiale tü jierü püneekajalakat süpüla nuʼwayuuseinjatüin Isaac chi püchepchiakai, asoukteerü shia teʼipajee mayaa: ‘Anasü, jamüsaʼa, püsa maala. Ooʼulaka tajaʼiteerü jooluʼu süsüin tü peʼejenakalüiruaya’. Müleka sülatüle tüü, tatüjaweerü aaʼu sünain piiʼiyatüitpain pümanee nümüin Abraham chi talaamainkai”, müshi nia nümüin Maleiwa.

15 Shiasaʼa nnojolüiwaʼaya kettaain tü nümakat nümüin Maleiwa, niʼralaa nümakalaka Rebeca sünain sülüʼüjüin wane amüchi sunuloʼu. Nüchon shia Betuel chi süchonkai Milca nuʼwayuusekat Nacor nimüliakai Abraham. 16 Wane majayüt ataralüirü, anasü maʼi shipitüin je nnojoyülia toolomaain. Süntakalaka sünain ajaʼitaa. 17 Je sajaʼitapa tü wüinkat, nuwataakalaka chi nüchepchiakai Abraham sünainmüin sünain maa sümüin:

—Kamanee pia tamüin, püshakatira paala pümüchi püsülajaiwa tasüin wüin.

18 Süsouktakalaka:

—Anakaja talaülaa —müsü.

Süshakatirüinjeseʼe tü amüchikat sünain saapüin wüin nüsüin. 19 Je kettaapa nüsüin, sümakalaka nümüin:

—Ajaʼiteerü taya tachikua sooʼomüin süpüla süsüinjatüin tü peʼejenakalüiruaya —müsü nümüin.

20 Shiʼyotokoloko tü apütaasükat suluʼumüin tü anuakat. Suʼttakalaka sünain oʼyonowaa süsüin süpüshua tü neʼejenakalüirua. 21 Nünanaja nümüsü tü jietkat sünain koʼutüin nia. Eesü naaʼin shiiʼiree nütüjaain saaʼu müleka shiale tü jierü niiʼiyatajatkat Maleiwa nümüin süpüla nuʼwayuuseinjatüin Isaac.

22 Je süchikijee süsirüin tü neʼejenakalüirua, niʼitaakalaka wane cheʼesaa ooroleʼeya sünain shiʼichi je ajapünaa ooroleʼeya jerutsü maʼi sünain waneʼewai sütüna. Je tü ooro nüsülajakat sümüin, kojutsü maʼi shia.

23 Nüsakirakalaka joo shia:

—¿Jarai kachonka pia tachee? ¿Kamaneeyaajeechije eera nia tamüin je namüin na tamaajanakana süpüla niʼiyouinjanain waya nipialuʼu soʼu aikat tüü?

24 Süsouktakalaka nümüin:

—Chi tashikai, nia Betuelka anülia, nachon Milca ooʼulaka Nacor chi suʼwayuusekai. 25 Je shiimüin, kamaneejeechi nia jümüin. Eesü atunkülee jüpüla je alama shiküinjatü tü jeʼejenakalüirua —müsü nümüin.

26 Nüsapainyoʼukakalaka joo chi nüchepchiakai Abraham sümaa naapüin analuʼut nümüin Jehová, chi Maleiwakai, sünain maa: 27 “Jehovákalee, pia Nümaleiwasekai Abraham chi talaamainkai, taʼwaajüin joo pia. Pansaaitpa joo pünüiki nümüin sünain niiʼiyatüin tamüin tü wopukot yaamüin yaa nipialuʼumüin nüchon chi nimüliakai”.

28 Suwataakalaka joo tü jietkat shipialuʼumüin sünain süküjüin sümüin tü shiikat otta namüin na eejanakana sümaa süpüshua tü alatüitpakat sümüin wanaa sümaa sajaʼitüin. 29 24:29-30 Je Rebeca, kepayasü. Labán nünülia chi shipayakai. Je niʼrüitpa tü cheʼesaakat sünain shiʼichi tü nushunuukat ooʼulaka tü japünakalüirua sünain waneʼewai sütüna je naapüitpa tü sümakat sünain aküjaa süchiki tü nünüikikat chi wayuukai sümüin, ojuitta müshia joo nia sünain nuwataain eemüin tü ishikat eejachire aʼatapajüin chi nüchepchiakai Abraham sümaa tü neʼejenakalüirua.30 — 31 Je nüntapa nünainmüin, nümakalaka nümüin:

—Antüshi pia waʼlee. Teʼrüin sünain niiʼiyatüin Jehová naʼanasia pümüin. ¿Jamüshi püshakajaakaʼa yaaya suulia tü pueulokat? Jooʼuya tamaa tepialuʼumüin eere yapain tatüma wane paü atunkülee püpüla je eküülü süpüla peʼejenakalüirua —müshi Labán nümüin chi nüchepchiakai Abraham.

32 Oʼunüshijeseʼe chi achepchieekai nipialuʼumüin Labán. Je nantapa samüin, nüshakajireʼerüin Labán süchise tü neʼejenakalüirua sümaa nikiʼrirüin shia. Nüsaajakalaka wüin suʼlojia nuuʼui chi nüchepchiakai Abraham je na nümaajanakana. 33 Otta süntinnapa wane eküülü nümüin chi nüchepchiakai Abraham, nümakalaka:

—Anashi taküjüle jümüin wane kasa süpülapünaa teküin —müshi.

—Anakaja. Püküja pümaala wamüin —nümakalaka Labán.

34 Nümakalaka joo chi wayuukai:

—Taya nüchepchiakaʼaya Abraham. 35 Niiʼiyatüin Jehová chi Maleiwakai naʼanasia nümüin chi talaamainkai. Washirü maʼi nia jooluʼu nütüma. Naapüin Maleiwa nümüin anneerü, kaaʼula, paaʼa, “camello” je püliikü. Naapüin nümüin pülaata je ooro, ooʼulaka achepchieeirua jieyuu je tooloyuu. 36 Otta müsia Sara nuʼwayuuse Abraham, kachonsü shia wane toolo laülaapa shia. Je chi talaamainkai, nünaajaainjatü nüpüla chi nüchonkai süpüshua tü kasa eekat nümaʼana.

37 “Müshi chi talaamainkai tamüin: ‘Anakaja pansaale pünüiki jooluʼu tamüin sooʼopünaa tü taashajaainjatkat achiki pümaa. Nnojo püneeküin wane jierü nuʼwayuuseinjatkat chi tachonkai saʼakajee tü jieyuu kepiakalüirua suluʼu tü mmakat Canaán. 38 Aluʼujasa oʼunüinjachi jooluʼu pia chaa suumainpaʼamüin tü tapüshikalüirua naʼakamüin na nuuʼuliwoʼukana chi tashikai, süpüla püneeküinjatüin wane jierü nuʼwayuuseinjatkat chi tachonkai’, müshi Abraham chi talaamainkai tamüin. 39 Otta tasakirün nia: ¿Kaseerü taaʼinraka müleka shiyouktüle tü jietkat antaa tamaa yaamüin yaa suluʼumüin tü mmakat?’, müshi taya nümüin. 40 Asouktüshi nia tamüin: ‘Jehová, chi tanoujakai anüiki waneepia, nüjüteechi pümaa wane aapiee nümaʼanajeejachi suumainpaʼamüin tü tapüshikalüirua. Nükaaliijeechi pia süpüla püntüinjachin sünain tü jierü nuʼwayuuseinjatkat chi tachonkai chaʼaya naʼakamüin na nuuʼuliwoʼukana chi tashikai. 41 Je püntapa chamüin, müleka nayouktüle süpüla süntajatüin tü jietkat pümaa yaamüin yaa, ekeraajeerü tü pükuaippakat suulia achajawaa jierü sükajee tia’, müshi Abraham chi talaamainkai tamüin.

42 “Je soʼukaʼipa wanaa sümaa tantüin eemüin tü ishikat, achuntüshi taya nümüin Jehová, chi Nümaleiwasekai Abraham chi talaamainkai sünain tamüin nümüin: ‘Pükaaliija taya süpüla tantüin sünain tü jierü nümakat tamüin. 43 Anii taya yaaya süʼütpaʼa tü ishikat. Je süntapa wane jierü sünain ajaʼitaa, tachunteerü sümüin süpüla süsülajüinjatüin wane wüin tasüin. 44 Je müleka kamaneere shia sünain saapüin wüin tamüin, je müleka sücheküle süpüleerua süsülajüin wüin süsüin tü teʼejenakalüirua, kasataalejese shiain tü jierü aneekuushikat pütüma süpüla nuʼwayuuseinjatüin nüchon chi talaamainkai’, müshi taya nümüin chi Maieiwakai.

45 “Shiasaʼa nnojolüiwaʼaya kettaain tü tachuntakat nümüin, antaa müsüjaʼa Rebeca sümaa sülüʼüjüin wane amüchi sunuloʼu süpüla ajaʼitaa. Tamakalaka sümüin: ‘Kamanee pia tamüin, püshakatira paala pümüchi püsülajaiwa tasüin wüin’, müshi taya sümüin. 46 Süshakatirüinjeseʼe tü amüchikat sünain maa tamüin: ‘Anakaja talaülaa, je ajaʼiteerü taya tachikua sooʼomüin süpüla süsüinjatüin tü peʼejenakalüiruaya’, müsü tamüin. Asüshijeseʼe taya je süsiraleekalaka tü teʼejenakalüirua.

47 “Tasakirakalaka shia: ‘¿Jarai kachonka pia?’. Süsouktakalaka tamüin: ‘Chi tashikai, nia Betuelka anülia, nachon Milca ooʼulaka Nacor chi suʼwayuusekai’, müsü tamüin. Teʼitaakalaka sünain shiʼichi tü cheʼesaakat je sünain sütüna, tü japünakalüirua. 48 Tasapainyoʼukakalaka joo taya sümaa taapüin analuʼut nümüin Jehová. Taʼwaajüin Jehová chi Nümaleiwasekai Abraham chi talaamainkai, süka niiʼiyatüitpain tamüin Tü wopukot yaamüin yaa, süka tantüichipain joo nipialuʼumüin Betuel, chi nüchonkai Nacor chi nimüliakai Abraham, je süka eeitpain tapüla Rebeca tü nüchonkot, tü jierü nuʼwayuuseinjatkat nüchon chi talaamainkai.

49 “Je jooluʼu Waʼlee, anakaja joonoole sümaa tü keeʼireekat naaʼin Abraham chi talaamainkai sümaa jaapüin tü jietkat nümüin chi nüchonkai. Otta müleka jiyouktüle süchiki tia, jaapira taya tatüjaaiwa saaʼu kasain taaʼinrüinjatüin”, nümakalaka chi nüchepchiakai Abraham nümüin Labán chi shipayakai Rebeca.

50 Nasouktakalaka Labán ooʼulaka Betuel sünain maa nümüin:

—Süka niain Maleiwa antirüin pia yaamüin yaa, nnojoleena wachiajaain shia suulia oʼunaa pümaa. 51 Anuu Rebeca. Anakaja jooluʼu suʼunüle pümaa süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia chi nüchonkai chi pülaamainkai, maa aka tü nümakat Jehová —müshii naya nümüin.

52 Je naapapa chi nüchepchiakai Abraham sünain nekeraajüitpain sükuaippa tü jietkat süpüla nuʼwayuuseinjatüin nüchon Abraham, nüsapainyoʼukashi nia sünain nuʼwaajüin Jehová chi Maleiwakai. 53 Neerutkalaka tü nüchisekat. Niyuʼtkalaka korolo anasü süpüla nüsülajüinjatüin sümüin Rebeca. Nüsülajüin asheʼinyüü ooʼulaka aüliijanaa pülaata je eekai ooroleʼeinya sümüin. Otta niaʼaya, asülajüshi kasa eekai kojutüin nümüin chi shipayakai ooʼulaka sümüin tü shiikat.

54 Je keraapa sükuaippa tü asülajaakat nütüma chi nüchepchiakai Abraham, eküshijeseʼe nia je na nümaajanakana. Atunkapünaashii naya soʼu aikat tia yala nipialuʼu Betuel. Je nachijiraapa wattaʼa maalü, nümakalaka chi nüchepchiakai Abraham sümüin tü süpüshikalüirua Rebeca:

—Anakaja jooluʼu toʼunüle sümaa tamaainjatüin tü jietkat chamüin chaʼaya nipialuʼumüin chi talaamainkai —müshi nia.

55 Otta chi shipayakai Rebeca je tü shiikat, namakalaka nümüin:

—Anasü müleka makatüle shia wamaa maa aka wane semaana, poloo kaʼi eera. Oʼuneerüyaʼaya pümaa süchikijee tia —müshii naya.

56 Nüsouktakalaka namüin:

—Nnojo jaʼalijirüin shia suulia oʼunaa soʼu kaʼi tüü. Jütüjaa aaʼulu sünain niain Jehová antitka taya jipialuʼumüin. Anasü jaawarüle shia süpüla suʼunüinjatüin jooluʼu tamaa chamüin nipialuʼumüin chi talaamainkai.

57 Nasouktakalaka nümüin:

—Anakaja weenaküle shia jooluʼu wasakiraiwa kasain süchekalain —müshii.

58 Neenakakalaka shia sünain nasakirüin:

—¿Pücheküin süpüleerua oʼunaa jooluʼu nümaa chi wayuukai? —müshii.

—Aa, tacheküin —müsü.

59 Wanaawakalaka saaʼin tü süpüshikalüirua Rebeca süpüla suʼunüinjatüin joo nümaa chi nüchepchiakai Abraham ooʼulaka na wayuu nümaajanakana. Je eesü wane süchepchia Rebeca, wane jierü kepiasü wainma juya namaa. Je anasü namüin suʼunüinjatüin sümaa. 60 Kapütaayakalaka joo naya wane pütchi anasü sümüinjatü Rebeca sünain maa sümüin:

61 Yapakalaka Rebeca je tü süchepchiakalüirua. Noʼotookalaka joo saaʼu tü neʼejenakalüirua chi nüchepchiakai Abraham sünain oʼunaa nümaa.

62 Je süpülapünaa nüntüin chi nüchepchiakai Abraham suluʼumüin tü mmakat Canaán sümaa tü jietkat, aleʼejüichipa Isaac nipialuʼumüin chi nüshikai yala suluʼu tü mmakat kanüliasü Neguev, wane mma maaʼinyatuuisü suluʼu Canaán. Eejachi kepiain nia paala chaʼaya eere tü ishi kanüliakat “Katoʼuchi Eʼrakai Taya”. 63 Soʼu tü kaʼi nüntakat oʼu chi nüchepchiakai Abraham sümaa tü jietkat, awaralijaashi Isaac motsapa kaʼi süpaʼapünaa wane anooi peje sünain tü nipiakat. Niʼrakalaka wane “camelloirua” sünain sülüʼüttataalain sünainmüin tü miichikat. 64 Otta müsia Rebeca shiʼrapa Isaac, süshakatakalaka saaʼujee seʼejena. 65 Süsakirakalaka chi nüchepchiakai Abraham:

—¿Jarai chi wayuu arütkaakai wanainmüin süpaʼajee tü anooikat? —müsü.

—Nia Isaac, chi talaamainkai —nüsouktakalaka.

Saapaainjeseʼe joo tü süpainyeerasekat sünain shiʼitaain sünain suʼupünaa.

66 Je nüntapa Isaac nanainmüin, aküjashi chi nüchepchiakai Abraham nümüin süchiki süpüshua tü alatakat namüin. 67 Nümaakalaka joo Rebeca Isaac suluʼumüin tü shipiapüʼükat Sara tü niikat süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia. Aisü maʼi Rebeca nüpüla Isaac. Mayaasüje mojuin naaʼin saaʼujee ouktüin tü niikat, anaitpa joo naaʼin süka kaʼwayuuseichipain nia.