Palajatka karaloʼuta Samuel

17 Noutkajaakalaka na surulaat filisteokana suluʼumüin tü mmakat Socó, tü chakat Judá, noʼotokoloko pasanain sünain tü mmakat Socó otta Azecá, tü chakat Efes-Damim. 2 Nuutkajaakalaka Saúl namaa na surulaat chejeʼewaliikana Israel, noʼotoko suluʼumüin tü nasapüshii chajatkat Elá, noutkajaakalaka süpüla natkaainjanain namaa na filisteokana. 3 Jutkatüshii na filisteokana saaʼu wanee uuchi, nayasaʼa na israelitakana chajana jutkatüin saaʼu wanee uuchiyaa, pasanainsü nanain tü nasapüshiikat.

4 Nujuʼitaakalaka naʼakajee na surulaat filisteokana wanee wayuu yalayalakai aaʼin sünain atkawaa, Goliat nünülia, chejeʼewai nia suluʼujee tü mmakat Gat, eesü maʼaka saaʼin apünüin metro najaʼapüin.* 5 Eejatü nünain wanee casco aainjuushi süka cobre, eejatiaʼaya nünain wanee kasa naaʼintoʼupünaasü* aainjuushi süka cobre. Eesü maʼaka saaʼin jaʼrai shikii akaratshimüin kilo saawain tia kasa naaʼintoʼupünaakat.* 6 Eejatü sünain nüsaʼa wanee kasa aainjuushi süka cobre. Eejatiaʼaya wanee kasa nüsapuluʼu kanüliasü jabalina,* aainjuushi tia süka cobre. 7 Laütta maʼin shipi tü lanza nümaʼanajatkat Goliat müsü aka sülaüttain wanee anütpala. Eesü maʼaka saaʼin akaratshi kilo* saawain shiʼichi tia lanzakat, oʼunawashi nüpüleerua Goliat chi wayuu alüʼüjawaikat tü kasa nütkaayakat. 8 Nujuʼitaakalaka Goliat neʼipomüin na surulaat chejeʼewaliikana Israel jee emetutkalaka nünüiki sünain maa: «Amülaʼala neʼe juutkajaain süpüla atkawaa, taya atüjaleekaʼaya atkawaa naʼakajee na surulaat filisteokana jee jiakana nüchepchiaʼala neʼe jia Saúl. Anashi jüneeküle wanee wayuu jaʼakajee süpüla nütkaainjachin tamaa. 9 Jüchepchieena waya eejiraale tamaa chia wayuukai jee nükanajüle taya, eekajaʼa takanajüle nia wachepchieena jia». 10 Nimeeʼerainpalaka Goliat na surulaat chejeʼewaliikana Israel jee nümakalaka: «Jüneeka* jümaala chi wayuu atkaainjachikai tamaa».

11 Mmotkalaka maʼin Saúl namaa na surulaat israelitakana naapapa nünüiki Goliat.

12 David nüchon wanee wayuu chejeʼewai Efrata, tü chakat Belén, sulujutü tia tü mmakat Judá. Jesé nünülia chi nüshikai, mekiisatshii nüchonnii, wayuu laülaa Jesé wanaa sümaa nuluwataain Saúl. 13 Apünüinshii na nüchonniikana Jesé oʼunakana nümaa Saúl sünain atkawaa, miyoʼuyuu naya makana, Eliab nünülia chi epayaakai, Abinadab nünülia chi nutujeejachikai otta Samá nünülia chi wane. 14 Nia emülieeka David. Apünüinshii na nüchonniikana Jesé oʼunakana nümaa Saúl sünain atkawaa, miyoʼuyuu naya makana.

15 Mayaainjeʼe niʼyataain David nümüin Saúl, oʼunawaishi nia sünain arüleejaa naʼanneetse chi nüshikai chaa Belén. 16 Ojuʼitawaishi Goliat neʼipomüin na israelitakana wattaʼawai maalü jee aliikawai, naaʼinrüin tia soʼu pienchi shikii kaʼi.

17 Anuukalaka nünüiki Jesé nümüin David soʼu wanee kaʼi: «Pülüʼüja türa poloosükat apünüinmüin* kilo trigo eʼitujuushikat jee pülüʼüjaleʼeya türa poloosükat pan. Piʼikajaamaata shia eere jutkatüin na surulaatkana jee paapa shia namüin na puwalayuukana. 18 Pülüʼüja tü poloosükat keesü nümüin chi nekiipüʼükai 1.000 surulaat. Püsakira nachiirua na puwalayuukana jee pülüʼüja tamüin wanee kasa tayaawateetka akajee anain naya». 19 Chajana na nüchonniikana Jesé nümaa Saúl jee namaa na surulaat chejeʼewaliikana Israel. Chajana naya eekai tü nasapüshii chajatkat Elá, jutkatüshii naya süpüla natkaainjanain namaa na filisteokana.

20 Nütamaakalaka David eeiwaʼaya aikat jee nüpütakalaka wanee wayuu arüleejüinjachikai tü anneetkat. Naapaainjeseʼe tü nüchisekat jee naaʼinraka tü nuluwataakalü anain nia Jesé. Nüntapa David chamüin niʼrakalaka yapajüin na surulaatkana süpüla atkawaa jee emetutsü maʼin nekiisa. 21 Nantiraaka na israelitakana namaa na filisteokana süpüla atkawaa. 22 Nüpütapünaaka David tü nüchisekat nümaʼana chi wayuu aaʼinmajakai wanee kasa. Nuwataaka eemüin na surulaat yapajakana süpüla atkawaa, nüsakitkalaka na nuwalayuukana anale naya.

23 Sümaʼainruʼu yootuin David namaa na nuwalayuukana, nujuʼitakalaka Goliat neʼipomüin na israelitakana. Yalayala aaʼinchi maʼin nia sünain atkawaa, chejeʼewai nia suluʼujee tü mmakat Gat. Nimeeʼerainpalaka nachikuaʼa na surulaat chejeʼewaliikana Israel, naapüinjeseʼe David nünüiki Goliat. 24 Neimmolojooyoo namaka napüshuaʼa na israelitakana neʼraiwaʼaya Goliat, yapajüshii paala naya süpüla atkawaa. 25 Anuukalaka nanüiki na surulaat chejeʼewaliikana Israel: «Iseeichi chi wayuu kemeeʼerainpalawaika waya, chi wayuu eekai akanajüin nia aapüneerü washirüü nümüin nutuma chi aluwataashikai, naapeerü nümüin tü nüchonkat süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia. Chi wayuu eekai akanajüin Goliat nnojoleena aapüin nüpüshi chi nüshikai wanee kasa nuchuntawaikat chi aluwataashikai namüin na israelitakana».

26 Anuukalaka nünüiki David namüin na wayuu yalajanakana nüʼütpünaa: «¿Kaseerü aapünaka nümüin chi wayuu eekai nükanajüin chira filisteokai suulia neʼrüin japülii na israelitakana nutuma? Jaraikajasaʼa maʼin naaʼinruʼu chira wayuu manoulakai ojuyaajakuʼu makai nusurulaatse chi Maleiwa matüjainkai outaa». 27 Shiakalaka naküjain nümüin David tü aküjünakat paala nümüin natuma na surulaatkana, anuu sooʼomüin nanüiki: «Shieerü aapünaka nümüin tia chi wayuu eekai nükanajüin chi filisteokai». 28 «¿Kasa püntaka eeʼiree yaamüin? ¿Jara püpütaka apüla tü anneetkat chaa isashiipaʼa? Teʼraajüinsaʼa pia, wayuu eʼrüi wayumüin pia jee mojusü tü kasa suluʼukat paaʼin. Antüshi neʼe pia shiiʼiree anajaa sukua tü atkawaakat», nümakalaka Eliab nümüin David sümaa jashichin maʼin nia nümüin wanaa sümaa naapüin nünüiki David sünain yootoo namaa na surulaatkana. 29 «¿Jamüshikai jashichikaʼa pia tamüin? Asakitshi neʼe taya», nümakalaka David nümüin Eliab. 30 Nuʼunakalaka nuulia chi nipayakai jee nüsakirakalaka David kasain aapünajatüin nümüin chi wayuu eekai nükanajüin chi filisteokai. Ayatüsüjaʼaya aküjünüin tü aküjünakat paala nümüin.

31 Aapünüsüjeseʼe tü nüküjakat David, süküjünakalaka tia nümüin Saúl, asaajinnüshijeseʼe David nutuma Saúl. 32 Anuukalaka nünüiki David nümüin Saúl: «Nnojo mmoluin jia neema chira filisteokai, tayeechi atkaaka nümaa». 33 Anuujeseʼe nünüiki Saúl nümüin David: «Eeyaai eejiraajeechin pia nümaa chira filisteokai, jintüi neʼe pia, eekajasaʼa chira wayuukai oʼttatüjüiya sünain atkawaa jintüliiwaʼaya nia». 34 Anuukalaka nünüiki David nümüin Saúl: «Laülaashikalee, taya arüleejawaika naʼanneetse chi tashikai, aʼluwatünüsüinka wanee anneerü nutuma wanee león jee nutuma wanee oso saʼakajee tü tarüleejüinkat. 35 Oushikajaashi taya süchiirua tia wüchiikat, eejiraashi taya sümaa jee tayuʼlaka tü anneetkat suwaraluʼujee, taapaainjeseʼe shia süka soi suwataapa tooʼomüin, toʼutakalaka saaʼin. 36 Toʼuta aaʼinchi wanee león otta wanee oso, meeriaʼaya neʼe nukuwaʼipa tatuma chira wayuu manoulakai nünain Maleiwa, ojuyaajakuʼu makai nusurulaatse chi Maleiwa matüjainkai outaa». 37 Anuukalaka nünüiki David: «Nükaalinjain taya Jehová suulia jamajüin taya nutuma chi leónkai jee nutuma chi osokai, nükaalinjeechia taya suulia jamajüin taya nutuma chi filisteokai». Anuukalaka nünüiki Saúl nümüin David: «Puʼuna pümaala, kasataalejeseʼe eein Jehová pümaa».

38 Naʼatakalaka Saúl nünain David tü nüsheʼin nütkaayakat, naʼatüin nünain wanee casco aainjuushi süka cobre jee naʼatüinña nünain wanee kasa naaʼintoʼupünaaka. 39 Nijittaainjeseʼe David nünain tü chajaruutakat, isapejeʼe nüchiki oʼunaa süka nnojoluwalin nünain tia, anuujeseʼe nünüiki David nümüin Saúl: «Isasü tachiki oʼunaa, maajaajaka joo tasheʼin». Naakatüinjeseʼe David tü kasa aʼatünakat nünain. 40 Nülüʼüjainjeseʼe tü nuwaraaratsekat, nuʼunakalaka sotpaʼamüin wanee süpüna wüin sünain aneekaa jaʼraisü ipa koʼoyoocheinsü, niʼitaainjeseʼe shia suluʼu tü naaʼawalia nülüʼüjawaikat sünain arüleejaa. Nürütkajaka nünainmüin chi filisteokai sümaa najapuluʼuin tü junaayakat.

41 Akaataajaʼa neʼe Goliat, arütkajüshi nünainmüin David sümaa nüpüleeruain chi alüʼüjawaikai tü nütkaayakat. 42 Meeʼerapalaka David nutuma Goliat sutuma niain wanee jintüi anashi aaʼinchi jee wulekai ata. 43 Anuukalaka nünüiki Goliat nümüin David: «Erüjasaʼa taya paaʼinruʼu wunuʼumaaka pia tooʼomüin». Nüküjakalaka Goliat nümüin David nuʼuteerüin naaʼin süka nükaalinjüneechin natuma na nümaleiwasekana. 44 Anuukalaka nünüiki Goliat nümüin David: «Jalaichi pümaala toʼutaiwa paaʼin, shikeechikalaka pia tatuma tü wüchii waawatakalü iipünaa jee tü wüchii wünaʼapüjatkat».

45 Anuukalaka nünüiki David nümüin Goliat: «Chajaruutamaashi pia tooʼomüin, pülüʼüjain wanee lanza otta wanee jabalina, pimeeʼerainpalashi Jehová, chi laülaashikai naaʼu na aapiee chakana iipünaa jee chi Namaleiwasekai na surulaat israelitakana, nüjünala taya Maleiwa süpüla tatkaainjachin pümaa. 46 Naapeechi ekii pia tamüin Jehová süpüla takanajüin pia jee tashotteetkalaka punutpünaa. Shikeena tatuma na surulaat filisteokana tü wüchii waawatakalü iipünaapünaa jee tü wüchii wünaʼapüjatkat. Sütüjaaneetkalaka aaʼu sutuma wayuu eein chi Maleiwakai namaa na israelitakana. 47 Natüjaajeerü aaʼu na wayuu yaakana yaa, nnojoluin choʼujaain nümüin Jehová wanee chajaruuta otta wanee lanza süpüla nuʼtteʼerüinjanain waya. Nia atkaajeechika Jehová wapüleerua, naapeetkalaka jikii wamüin».

48 Nürütkajakalaka Goliat nünainmüin David süpüla nütkaainjachin nümaa. Nuwataakalaka David nüpanapa wanaa maʼin sümaa eejanale na surulaat yapakana süpüla atkawaa. 49 Niyuʼluinjeseʼe David wanee ipa suluʼujee tü naaʼawaliakat, niʼitaaka shia suluʼu tü junaayakat jee nüʼitakalaka niʼipoʼu Goliat süka tia ipakat. Ekerojoʼoleesia tia ipakat niʼipoʼunain Goliat, woyotoleekaʼaya nia. 50 Nükanajuukalaka Goliat nutuma David süka wanee junaaya jee süka wanee ipa. Nujuttaka nutuma jee nuʼutakalaka naaʼin, eerejeʼe nnojoluin eejatüin wanee chajaruuta nümaʼana David. 51 Nuwataakalaka David nooʼomüin Goliat jee nüshaʼwalaakalaka naaʼu, niyuutuinjeseʼe tü chajaruuta eejatkat nümaʼana Goliat jee nushottokalaka nunut süka. Napantajaakalaka na filisteokana neʼrapa outuin Goliat.

52 Neʼrapa tia na surulaat israelitakana jee na surulaat chejeʼewaliikana Judá, naʼwaataka jee noushikajaaka nachiirua na filisteokana. Neipiijüin naya eejee tü nasapüshiikat soʼuluʼumüinreeya tü pueulokot Ecrón, jachitaʼatshii na filisteokana suluʼupünaa tü wopu chaʼwatkat Saaraim, Gat sünainmüinreʼeya Ecrón. 53 Naleʼejapa na israelitakana süchikijee neipiijüin na filisteokana, nalüʼüjain tü kasa eejatkat namaʼana na filisteokana eejanale paala jutkatüin naya.

54 Nülüʼüjain David tü nikiikat Goliat Jerusalénmüin. Nünaajaapejeʼe tü nütkaayakat Goliat suluʼu wanee miichi nipiayaasü aainjuushi süka loona.

55 Niʼrapa Saúl nuʼunuin David sünain atkawaa nümaa Goliat, nüsakirakalaka Abner, chi nekiipüʼükai na surulaatkana, anuu nünüiki nümüin: «Abner, ¿jara kachonka chira jintüikai?». Anuukalaka nünüiki Abner nümüin Saúl: «Nnojoishi tatüjaain aaʼu jaralin kachoin nia laülaashikalee». 56 «Anashi püsakirüle tamüin jaralin kachoin chira jintüikai», nümakalaka Saúl nümüin Abner. 57 Nümaanakalaka David nutuma Abner nümaʼanamüin Saúl, nüleʼejapa süchikijee nükanajuuin Goliat nutuma, najapüipasü David nikii Goliat. 58 Anuukalaka nünüiki Saúl nümüin David: «¿Jara kachonka pia?». Anuujeseʼe nünüiki David nümüin: «Nüchon taya Jesé, chi püchepchiakai, chi chejeʼewaikai Belén».