Nünülia chi Maleiwakai suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego

Naashin na ekirajaashiikana süchiki tü Nünüikikat Maleiwa eepuʼusü maʼaka sietemiittua süshajünüin tü nünüliakat Maleiwa suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo, Tetragrámaton (יהוה) müsü süshajia. Saashin wainma wayuu nnojotsü ashajünüin nünülia Maleiwa suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. Wainma Biblia maaʼulu tü kanüliakat Nuevo Testamento nnojotka ashajünüin aluʼu nünülia Jehová. Jaʼitakajeʼe suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, tü ashatünakat sünainjee tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo nnojotsü eʼitaanüin tü nünüliakat Jehová eepuʼule tü kanüliakat Tetragrámaton, «Señotkai» müsü neʼe natuma na ashajüshiikana.

Nnojotpejeʼe müin tia natuma na ashajüshiikana tü Bibliakat Namüinjatü na Wayuu Kepieenakana suluʼu tü Mma Jeketükat. 237 sukua süshajünüin tü nünüliakat Jehová suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. ¿Jamüsü makaʼa tia natuma? Naaʼinrüin tia saaʼujee piamasü kasa: (1) Tü karaloʼuta sümaiwajatü ashajünakat suluʼu griego eekat maaʼulu, nnojotsü shiain tü shikiisükat maʼin, wainma tü koopia eekat maaʼulu. Ashajünüsü tia maʼaka 200 juya süchikijee süshajünüin tü shikiisükat maʼin. (2) Soʼunnaa tia aʼwanajaanüsü sukuwaʼipa süshajia tü kanüliakat Tetragrámaton, shiaka eʼitaanüin shiiʼiraka tü pütchikat griego Kýrios, «Señotkai» maluʼulu jee shiale ashatünüin akuwaʼipa süshajia waneirua karaloʼuta eere suʼwanajaanüin tia.

Ayaawatüna aaʼu süshajünapuʼuin nünülia Maleiwa suluʼu tü ashajuushi sümaiwajatkat suluʼu griego sünainjee tü kanüliakat Tetragrámaton. Nayaawata aaʼu tia na aneekünakana süpüla nashajüinjatüin tü Bibliakat Namüinjatka na Wayuu Kepieenakana suluʼu tü Mma Jeketükat. Anuu waneirua kasa ayaawatünaka akajee tia:

• Nükalioʼu Jesús namaa na aluwataaushikana ashajünüsü tü kanüliakat Tetragrámaton suluʼu tü ashajuushi sümaiwajatkat suluʼu hebreo. Eʼitaanüsü shia eejatüle süshajünüin. Paliʼirü na wayuu aküjakana nnojotpuʼuin süshajünüin tü kanüliakat Tetragrámaton suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Ayaawatünapejeʼe saaʼu nnojoluin müin tia süka süntünüin anain wanee karaloʼuta ashajuushi suluʼu hebreo soʼujatka nakalia na nikirajüinkana Jesús. Antüna anainrü tia süʼütpünaa tü mma kanüliakat Qumrán.

• Nükalioʼu Jesús namaa na aluwataaushikana eepuʼusü tü kanüliakat Tetragrámaton sünain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, tü ashatünakat sünainjee tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Naashin na atüjashiikana süpüleerua tü Bibliakat, nnojotpuʼusü ashajünüin tü kanüliakat Tetragrámaton suluʼu tü karaloʼutakat Septuaginta. Ashajünüsü tia suluʼu griego, ashatüsü shia sünainjee tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Süseʼeruʼupünaa siglo 20 antüna anainrü shiʼipa wanee karaloʼuta sümaiwajatü, shia süpüshi tü kanüliakat Septuaginta eepuʼukat nükalioʼu Jesús. Sünain shiʼipa tia karaloʼutakat ashajünüsü nünülia Maleiwa süka leetüra hebreo. Ashajünüsüjeseʼe nünülia Maleiwa sünain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego nükalioʼujatkat Jesús. Shiasaʼa soʼu siglo cuarto, nnojotsü ashajünüin tü nünüliakat Maleiwa suluʼu Génesis sünainmüinreʼeya Malaquías. Nnojotsü ashajünüin shia suluʼu tü karaloʼuta ashatünakat sünainjee tü kanüliakat Septuaginta maʼaka saaʼin Códice vaticano jee Códice sinaítico. Ashajünapuʼusü nünülia Maleiwa suluʼu waneirua karaloʼuta sümaiwajatü ashatünakat sünainjee tü kanüliakat Septuaginta, nnojotsüjeseʼe ponuin waaʼin mashajuuin nünülia Maleiwa soʼu siglo cuarto suluʼu tü karaloʼuta kanüliakat Nuevo Testamento, tia shia shiʼipa tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego.

  Anuu nünüiki Jesús: «Antüshi taya saaʼu nünülia chi Tashikai». Jee müshi niaya: «Atüjaana aaʼuchi jaralin kajünalain taya sünainjee tü kasa taaʼinrakat saaʼu nünülia chi Tashikai»

• Aküjünüsü suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, nuchuntapuʼuin Jesús nünülia Maleiwa jee niʼraajirüin shia wayuu (Juan 17:6, 11, 12, 26). Nüpansaajüin tia Jesús sünain maa: «Antüshi taya saaʼu nünülia chi Tashikai» jee müshi niaya: «Atüjaana aaʼuchi jaralin kajünalain taya sünainjee tü kasa taaʼinrakat saaʼu nünülia chi Tashikai» (Juan 5:43; 10:25).

• Tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego süpüshi tü pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Nüshajirala shia Jehová nnojotsüjeseʼe pansaain nnojorülaʼa sümüle süshajünüin nünülia suluʼu griego. Anuu nünüiki Santiago namüin na laülaashii chajanakana Jerusalén soʼutpünaa tü juyakat 50 soʼu wakalia: «Nüküjaitpa Symeón wamüin anashiin nümüin Maleiwa nanoujain na nnojoliikana judíoin. Eekalaka süpüla nüneeküin wayuu naʼakajee na nnojoliikana judíoin süpüla nünüliamaain naya» (Aluwataaushikana 15:14). Nnojorüle suchuntuin wayuu nünülia Maleiwa jee nnojorüle shiʼraajüin kasaichin nünülia nakalioʼu na nikirajüinkana Jesús, nnojotsüjeʼe pansaain tia nüküjakat Santiago.

• Eʼitaanüsü suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego tü nünüliakat Maleiwa suluʼu paliʼirüin leetüra süshajünakalü aka. Eesü tü nünüliakat Maleiwa sünain tü pütchi aleluya makat, tü ashajünakat suluʼu Apocalipsis 19:1, 3, 4 otta 6. Tia pütchikat aleluya «anakajaʼa juʼwaajüle Jah» maluʼulu suluʼu hebreo. Tü pütchikat Jah shia süshajia nünülia Jehová suluʼu paliʼirüin leetüra süshajünakalü aka. Wainma sünülia wayuu ashajünaka suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego ashatünaka sünainjee tü nünüliakat Maleiwa. Jamüsüjaʼa tü nünüliakat Jesús «nia Jehová oʼtteʼeraka» maluʼulu.

• Suluʼu waneirua karaloʼuta sümaiwajatü nashajaka na judíokana, aküjünüsü nashajapuʼuin na anoujashii judíokana tü nünüliakat Maleiwa. Eesü wanee karaloʼuta kanüliasü Tosefta, ashajünüsü suluʼu tia karaloʼutakat waneirua kasa aluwataanaka anain na judíokana. Keraasü tia karaloʼutakat soʼutpünaa juyakat 300 soʼu wakalia. Aküjünüsü yala kasain aaʼinnajatüin saʼajünüle tia karaloʼutakat sükalioʼu eemerawaa. Anuu tü aluwataanakalü anain na judíokana: «Tü karaloʼuta nashajakat na aküjaliikana pütchi jee müsia tü karaloʼuta kanüliakat minim, tü nashajalakat na anoujashii judíokana aʼajünajatü, nnojotsü ayuʼnnajatüin saʼakajee siki, aʼajünajatü saʼata tü karaloʼuta eere süshajünüin nünülia Maleiwa». Saashin tü karaloʼutakat Tosefta, eejachi wanee ekirajüi kanüliashi Yose, chejeʼewai Galilea, eejachi nia suʼttiajee siglo segundo. Anuu tü nümakat chia wayuukai süchiki kasain aaʼinnajatüin soʼu semaanakat süka tü karaloʼuta nashajakat na anoujashiikana: «Achotoonojotü saʼata tü karaloʼutakalü eere süshajünüin nünülia Maleiwa, shiʼitaanajatka saʼaka tü karaloʼuta sümaiwajatü eekai sujutunajatüin jee tü wane saʼatakat, aʼajünajatü».

• Eeshii na ekirajaakana süchiirua sünüiki tü Bibliakat nnojoliika ounjulajüin süchiki süshajünapuʼuin nünülia Maleiwa suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, süshatünüle sünüiki tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Anuu tü ashajünakat sünain tü karaloʼutakat The Anchor Bible Dictionary: «Eesü waneirua kasa ayaawatünaka anainjee süshajünapuʼuin tü kanüliakat Tetragrámaton suluʼu Nuevo Testamento, shia ashajünapuʼuka nünülia Maleiwa, tü Yahweh makat. Ashajünapuʼusü tia süshatünüle sukuwaʼipa sünüiki Antiguo Testamento jee süshajünüle sünain süpüshuaʼa jee shiale sünain süpüshi tü pütchikat». Anuu nünüiki George Howard wanee wayuu ekirajaakai süchiirua sünüiki tü Bibliakat: «Ashajünapuʼusü tü kanüliakat Tetragrámaton suluʼu tü ashajuushikat suluʼu griego nashajapuʼukat na anoujashiikana sümaiwa paala, tü nashatakat sünainjee tü kanüliakat Septuaginta. Suluʼujee tia, eesüjaʼa nashajapuʼule suluʼu tü kanüliakat Nuevo Testamento tü kanüliakat Tetragrámaton nashatawaipa sünüiki tü karaloʼuta sümaiwajatkat».

• Waneinnua wayuu eʼraajünakana maʼin ashajakana nünülia Maleiwa suluʼu tü Biblia nashatakalü anüiki suluʼujee tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. Anuu nanülia waneinnua wayuu ashajakana nünülia Maleiwa suluʼu tü Bibliakat süpülapünaa süshajünüin tü Bibliakat Namüinjatü na Wayuu Kepieenakana suluʼu tü Mma Jeketükat. Tü Biblia ashajünakat suluʼu griego, tü kanüliakat Nuevo Testamento, ashatünüsü shia sünainjee tü karaloʼuta sümaiwajatü chajatkat Vaticano, nüshajala Herman Heinfetter (soʼujatü 1863), The Emphatic Diaglott, nüshajala Benjamin Wilson (soʼu 1864), eesia Tü karaloʼuta nüshajalakat Pablo, ashajüsü shia suluʼu tü inglés eekat maaʼulu, nüshajala George Barker Stevens (soʼu 1898), Tü karaloʼuta nüshajalakat Pablo namüin na chajanakana Roma, nüshajala W. G. Rutherford (soʼu 1900), Tü karaloʼuta sulujutkat Nuevo Testamento, nüshajala J.W.C. Wand, wanee kapüchiina chajachi Londres (soʼu 1946). Eejachi wanee wayuu chejeʼewai España kanüliakai Pablo Besson, nüshajüin tü Bibliakat suʼttiajee siglo 20. Nüshajüin nünülia Jehová suluʼu Lucas 2:15 jee suluʼu Judas 14, alatüsü suulia 100 noota nüshajaka eere niʼitaain tü nünüliakat Maleiwa süpüla nüküjain müin süshajia sümaiwa. Süpülapünaa tia Biblia wachuntakalü anülia, soʼu siglo 16 eejatü waneirua Biblia ashajuushi suluʼu griego eere kojuyatuain süshajünüin tü kanüliakat Tetragrámaton süshatünapa sünüiki tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Jamüsüjaʼa suluʼu alemán, eetaasü maʼaka 11 Biblia eere süshajünüin nünülia Jehová otta eesü shiʼitaanüle jamüin sukuwaʼipa süshajia suluʼu hebreo, Yahweh müsü tia. Ashajünawaisü tia suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. Eeshii pienchishii wayuu ashajakana tü Bibliakat, neʼitaain tü nünüliakat Maleiwa suluʼu paréntesis süchikijee nashajüin tü pütchikat «Señotkai». Alatüsü suulia 70 Biblia ashajünaka suluʼu alemán eere süshajünüin nünülia Maleiwa suluʼu wanee noota jee süshajünüle saʼatoʼu.

  

• Alatüsü suulia 100 anüikii süshajünaka aluʼu tü Bibliakat eere süshajünüin nünülia Maleiwa suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. Wainma nanüikipala wayuu chejeʼewaliikana África, América, Asia, Europa jee suluʼupünaa tü mma pasanainkat sünain palaa chaa Pacífico eere suchuntunawalin maʼin tü nünüliakat Maleiwa (pünaʼla suluʼu tü süpanakat 674 otta 675). Na wayuu ashajakana tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego suluʼu tia anüikiikat, neʼitaain tü nünüliakat Maleiwa saaʼujee jülüjain naaʼin tü wamüitpakat. Süpüshi tia Bibliakat ojuʼitüsü jekenainka. Jamüsüjaʼa soʼu 1999, ashajünüsü tü Bibliakat suluʼu tü anüikiikat rotumano, 51 sukua süshajünüin nünülia Maleiwa suluʼu «Jihova» sümüin suluʼu 48 wetsiikulo. Soʼu 1989 ashajünüsü tü Bibliakat suluʼu nanüiki wanee wayuu chejeʼewalii Indonesia, kanüliasü batako toba, 110 sukua süshajünüin nünülia Maleiwa suluʼu «Jahowa» müin süshajia.

  

Wayaawataka saaʼu choʼujaain süshajüin süchikuaʼa nünülia Jehová suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. Shia naaʼinraka tia na wayuu ashajakana tü Bibliakat Namüinjatü na Wayuu Kepieenakana suluʼu tü Mma Jeketükat. Kojutushi Maleiwa namüin naya wayuukana jee mmoluwaashii naya saaʼu nasünneʼerüin wanee pütchi eekai eetüjülin suluʼu tü pütchi sümaiwajatkat (Apocalipsis 22:18, 19).