Nünain kä mrä jäme yete
Jondron bämikani täräkwata nebätä mätä mike ñärärä ye ngwane, ¿ja nibi ruin ño mäi? Kä jäme, kä juto aune jondron kwin krubäte bämikani nete ne, ¿mä ñan törba tuai nemen jakwe? Ye erere. Akwa, jondron ne erere rabai bare nieta ye abokän ¿köböta ngwarbe jerekäbe ni raba nütüre?
Ni jökrä bäsi raba töbike ne erere. Kukwe tare nemen bare metre kä nengwane abokän ruäre kädekateta krörö: rü, kukwe blo, mrönika, bren, ni nemen umbre. Akwa, kukwe mada tärä abokän köböire ni raba tödeke. Jondron rabai bare kä ja känenkäre te ye Biblia kätä niere, “kä kwinta mrä tärä aune kä tibien mrä käbämikani kwe [Ngöbökwe], ye erere nita ngübare, aune ne abokän känti kukwe metre aibe nuain rabai”. (2 Pedro 3:13; Isaías 65:17.)
Biblia kätä niere erere, “kä kwinta mrä” aune “kä tibien mrä” nieta ne abokän kä kwinta tuin nie o Kä tibien metre ye sribeita mrä ye ñan ai gärätä. Kä tibien bätä kä kwinta tuin nie ye sribebare metre, aune täi kärekäre nieta Bibliakwe. (Salmo 89:36, 37; 104:5.) Kukwe “kä tibien mrä” nieta ye abokän nitre töi metre käkwe nünain Kä tibien nebätä meden gärätä, aune kukwe “kä kwinta mrä” nieta, ye abokän gobran kä kwinbiti erametre käkwe gobrandi nitre kä tibienbätä nebiti ye gärätä. Akwa, “kä tibien mrä” kwin krubäte sribedi nieta ye abokän töbikata metre raba ruin nie?
Mäkwe töbika jondron kwin krubäte ne nämene metrere kena Ngöbö töibätä Kä tibien nekrä. Niarakwe ni brare bätä merire kena mikani nüne kä tibien bä nuäre Edén yete aune sribi kwin krubäte biani kwe ie: “Ngäbäkre ngibia kwati munkwe, ie ti tö. Ye arabe raba nirien kwati ja täritäri abko, raba niken nüne kä jökräbti temen”. (Génesis 1:28, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena.) Erametre, niaratre monsoi rabadre aune mrä mada kä bä nuäre ye mikadre nirien kwetre Kä jökräbiti tibien ie Ngöbö tönamani. Ye bitikäre, ja töi mikani kwetre ñaka Ngöbö kukwei mike täte, ye medenbätä, ñaka namanina nünankäre kärekäre. Akwa, Ngöbö töi namani ño kena ye ñaka nikwitani jire. ¡Aune rabai nemen bare kä mrä yete! (Isaías 55:11.)
Ye erere, Jesukwe niebare nitre ja tötikaka niarabe yei Gobran Ngöbökwe ye jatadre kärädre kwe Ngöböi orasion yete. Gobran ne kä kwinbätä abokän käkwe kukwe käme ye diainkä Kä nebätä aune gobrandi kwe kä tibien mrä yebiti. (Mateo 6:9, 10.) Bätä Ngöbökwe orasion ye kain ngäbiti ie ni rabadre tö ngwen, ñan ñobätä aune niara Kukwei tä käbämike: “Nitre töi metre aibe kwe kä tibien ye rabai, aune nünandi kärekäre te kwetre”. (Salmo 37:29.)
Nünain kä mrä Ngöbökwe yete
Gobran Ngöbökwe ye käkwe jondron kwin krubäte mikai nemen bare Kä tibien nebätä ne abokän keta ñaka raba jondron madabätä, Ngöbö tönamani kena juta kwe ye tuai nüne kwin Kä tibienbätä ye erere nuaindi jökrä kwe. Ni brukwä ñaka rabai jakrä bätä ja ñaka rabai ruin bäri ütiäte ni madabätä nie jire chi, aune mrä mada nitre jökrä nünanka Kä tibienbätä rabai ja kete kwin metre kwärikwäri. Biblia yebätä Ngöböta käbämike Niara ‘käkwe rü ye mikai krüte kä ñärebiti tibien kwäräkri kwäräkri’. “Juta kwatire kwatire te ngitra rükrä ye ñaka dian rabai jai kwärikwäri bätä nitre ñaka rabaira ja kite rübätä.” (Salmo 46:9; Isaías 2:4.)
Mrä mada Kä tibien jökrä rabai bä nuäre. Biblia tä niere: “Kä ngwarbe känti nüna ñaka bätä kä nötare yekänti kä rabai juto bätä kä kiare känti nüna ñakare yebätä kä täi juto aune blü rabaikä kriblü asafran ye kwrere. [...] Ne ñan ñobätä kä ngwarbe känti nüna ñakare yete ñö rabai betekä kwin, bätä kä ngwarbe kiare yekänti ñö rabai nen ere. Aune kä tibien jutra ngitiekä ye rabai ñö okwä kri ye kwrere; aune ñö okwä betekä kwin ye kwrere, kä ñötare ye rabai”. (Isaías 35:1, 6, 7.)
Kä tibien bä nuäre yete jondron jökrä ye köböire kä rabai juto nibätä. Ni ñaka rabaita mrönike iti jire chi jondron ñaka kwetadre yebätä. Biblia kätä niere: “Dobro arabe ngwä rabaikä”. (Salmo 67:6; 72:16.) Ni jökrä käkwe sribidi jeñe jakrä ye erere jondron kwin rabaita kwe, Ngöbö ni Sribekä kätä käbämike ye erere: “Erametre ju sribei, aune nünain te; bätä erametre uba nökai aune ngwä kwetaita. [...] Ñaka nura nökai aune ni madakwe kwetai”. (Isaías 65:21, 22.)
Kä mrä Ngöbökwe yete nitre ñaka rabaira nüne kwati keteitibe ju sribebare jabiti kwin o ju käme köböi niken tibien yete, ne ñan ñobätä Ngöböta niere: “Erametre ju sribei, aune nünain te [...]. Ñaka ju sribei aune ni madakwe nünain te”. Biblia kätä käbämike arato: “Ñaka ja nikadi ngwarbekäre kwetre”. (Isaías 65:21-23.) Angwane sribi kwin rabai ni jökrä kwe abokän käkwe kä ngwain jutobätä. Ni ñaka rabai nainte jire nüna yekäne.
Kä jatai niken ta aune, Gobran Ngöbökwe ye käkwe jondron nire känsenta ye mikaita ja mäke kwin kwärikwäri bätä jondron nire känsenta ye ni nirebe nämene ja mäke kwin jardin Edén känti ye erere mikaita ja mäke kwe. Biblia kätä niere: “Nukro känsenta ye käkwe nünain jötrö ngwarbe obeja ngäbä yebe, bätä kwra leopardo ye käkwe kitaite tibien kabra ngäbä yebe, aune nibi ngäbä bätä lion ngäbäre aune jondron känsenta köteköte ye käkwe kitaite jökrä keteitibe; aune monso chi käkwe jie ngwandi”. (Isaías 11:6-9; Oseas 2:18.)
¡Mäkwe bämika ja töibätä, Kä bä nuäre yete bren jökrä ye ñaka rabaira bätä dre dre kätä ni ngwen ja tarenike ye ñaka rabaira arato! Kukwe Ngöbökwe tä mike gare metre nie: “Ni nünanka ye käkwe ñaka niedi: ‘Tita bren’ ”. (Isaías 33:24.) “Ngöbökwe niaratre okwä ñöi sökadite jökrä ietre amne ni ñan krütadre jire iti mda amne ñan ja müaidre jire chi mda amne ñan ja müaidre ja tare nikabtä, ñobtä ñan angwane kukwe nämane ükaninte ño känekäne, erere nikanina jökrä ta.” (Apocalipsis [Revelación] 21:4, Kukwe Kuin Ngöbökwe.)
Ñokänti raba nemen mäkwe
Erametre kä nibi juto mä brukwäbätä ñan ñobätä aune nüna raba kä mrä kwin metre Ngöbökwe käbämikata kwe yete yebätä. Nitre ruäre kätä nütüre jondron ne abokän kwin krubäte ne kwe rabadre bare metre, akwa jondron ne abokän ñaka kwin krubäte ne kwe Ngöbö käkwe nuaindre. Niara ye ni Sribekä bätä ni tarekä. (Salmo 145:16; Miqueas 4:4.)
Akwa, erametre ni töta nünanbätä kärekäre Kä tibienbätä kä bä nuäre yete angwane, kukwe ruäre ribeta nibätä abokän nikwe nuaindre. Jesukwe orabare Ngöböi ye angwane kukwe keteiti ütiäte krubäte ye abokän mikani gare kwe: “Ne gärätä ja nire käre, mä aibe itibe Ngöbö metre yebätä ja tötikadre, bätä ni juani mäkwe, Jesukristo yebätä arato”. (Juan 17:3.)
Ne medenbätä, ni töta nünanbätä bökän kä mrä Ngöbökwe yete angwane, käne ni rabadre ja tötike Ngöbö töi ño yebätä, biti ye erere nuaindre, ne ñan ñobätä gare metre nie “nitre ñaka Ngöbö mike täte ye näin ta bätä tö dre dre nuain ye näin ta arato, akwa Ngöbö tö dre dre ie ye erere nire nire kätä nuainne ni ye käkwe nünain kärekäre”. Nikwe ja ngwandi ne erere aune, Ngöbö ni Sribekä, ni tarekä, käkwe jondron kwin biain krubäte nie ye rabai nemen kärekäre nikwe. (1 Juan 2:17.)