¿Ñobätä Gobran Ngöbökwe ye ütiäte Jesús kräke?

Nikwe miri gare jai kukwe käne yebätä erere, Jesukwe “kukwe kwin Ngöbö Gobrain käibätä” ye driebare (Lucas 8:1, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Ja di ngwani krubäte kwe aune nänbare mente krubäte kwe juta Israel ye jökrä känti blitakäre nitre madabe Gobran Ngöbökwe yebätä. Ne madakäre, Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä, yekänti Gobran Ngöbökwe ye kädekateta 100 biti bäri, ye jökrä bäsi niarakwe niebare aune kukwe driebare kwe ye tä tikani tärä yebätä. Jesukwe kukwe keta kabre niebare Gobran Ngöbökwe yebätä, akwa ye ñaka kädekateta jökrä tärä yebätä (Juan 21:25).

¿Ñobätä Gobran Ngöbökwe ye nämene ütiäte krubäte kräke? Ñobätä ñan aune, Ngöbökwe dianinkä rabakäre reire Gobran yete (Isaías 9:6; Lucas 22:28-30). Akwa niara rabadre bäri ütiäte aune käikitadrekä ye ñan aibätä ja töi mikani käne kwe (Mateo 11:29; Marcos 10:17, 18). Kukwe bäri ütiätebätä Gobran Ngöbökwe ye mikani gare kwe. Niara ie gare, aune nämene gare ie Gobran Ngöbökwe yekwe jondron kwin nuaindi nitre bäri tare kwe ye kräke: ye abokän niara Rün aune nitre ja tötikaka kwe.a

GOBRAN YEKWE KUKWE NE NUAINDI JESÚS RÜN KRÄKE

Jesukwe Rün tare ja brukwä tätebiti (Proverbios 8:30; Juan 14:31). Rün ni tarere, ni mike tuin bobre jai aune kukwe kwin nuainne ye tuin kwin krubäte ie (Deuteronomio 32:4; Isaías 49:15; 1 Juan 4:8). Yebätä kukwe ngwarbe nieta Rünbätä ye ñaka nemen kwin kräke. Ñodre, ni kä tibienbätä tä ja tare nike yebätä Ngöbö töi ñaka, o tä ni mike ja tare nike nieta. Kukwe yebätä metrere Jesukwe ja töi mikani kwatibe “kukwe kwin Ngöbö Gobrain käibätä” ye driere: ñobätä ñan aune Gobran yekwe Rün kä ye mikaita kwin (Mateo 4:23, NGT; 6:9, 10) ¿Nuaindi ño kwe?

Kukwe kwin keta kabre nuaindi kwe ni kä tibienbätä kräke. Gobran ye köböire, Jehovakwe nitre “okwä ñöi sökadite jökrä ietre”. Dre dre tä ni mike muen ye diainkä kwe, “amne ni ñan krüta[i] jire iti mda amne ñan ja müaid[i] jire chi mda amne ñan ja müaid[i] ja tare nikabtä” (Apocalipsis 21:3, 4). Gobran Ngöbökwe ye köböire, ni kä tibienbätä ñaka rabaira ja tare nike jire.b

Jesukwe Gobran Ngöbökwe yebätä kukwe mikani gare, ñobätä ñan aune erametre Rün ni mike tuin bobre jai bätä dite ye rabai gare Gobran ye köböire (Santiago 5:11). Akwa Ngöbö ñaka aibe kräke Gobran yekwe jondron kwin nuaindi. Ñakare aune kukwe kwin nuaindi kwe nitre mada tareta Jesukwe ye kräke arato: ye abokän nitre ja tötikaka kwe.

GOBRAN YEKWE KUKWE NE NUAINDI NITRE JA TÖTIKAKA JESUKWE KRÄKE

Jesús jämi nüke Kä tibienbätä ye känenkri, nünanbare kwe kä kwati krubäte te Rünbe kä kwinbiti. Rün dimikani kwe jondron jökrä sribere: muke kwati krubäte aune galaxias kwati krubäte tä kä kwinbiti, kä tibien bä nuäre bätä jondron jökrä nire kä tibienbätä ye sribebare kwe Rünbe (Colosenses 1:15, 16). Akwa jondron jökrä sribebare yebiti ta, ni kä tibienbätä ye namani bäri tare Jesukwe (Proverbios 8:31).

Ni kä tibienbätä tare kwe yekwe töi mikani kukwe driere arato. Kenanbe niarakwe niebare jatani Kä tibienbätä “kukwe kwin driekä[re]” nitre tö nämene ja dimikamanain yei (Lucas 4:18, NGT). Akwa Jesús ñaka nämene kukwe kwin ye aibe driere, ñakare aune nämene jondron kwin nuainne nitre mada kräke arato. Ñodre, nitre ja ükaninkrö kukwe nuakäre ye ngwane, “[namani] tuen bobre [ie] amne nitre bren bren ngwian nämane kwetre, ye [...] mika[ninta] kuinta” kwe (Mateo 14:14). Köbö mada ngwane, ni itibätä bren tare nämene käkwe niebare ie: “Ma tö ti mikaita kuinta ne ngwane, makwe ti mikata kuinta, ie ti tö nibi”. Niara nämene ni mada tarere aune mike tuin bobre jai, yekwe töi mikani niere krörö ni yei: “Ma rabata kuinta, ie ti tö nibi”, aune ni ye mikaninta kwin kwe (Lucas 5:12, 13). Ja ketamuko Jesukwe kädeka nämene María nämene ngwai kwe Lázaro krütani muaire ye jutuabare ie angwane, “[namani] ulire” “moto [namani] däre[be] krübäte” aune “müaba[re] [kwe]” (Juan 11:32-36). Ye ngwane kukwe ñan tuabare nuainbare kwe: köbö köböbäkära te Lázaro krütanina, akwa mikaninta nire kwe (Juan 11:38-44).

Jesukwe kukwe ñan tuabare nuainbare yekwe nuadi jötrö ye nämene gare ie. Nitre mikaninta räre kwe aune ganinkröta kwe ye rabaita bren aune krütaita ye nämene gare ie. Akwa, Gobran Ngöbökwe köböire dre dre rabai bare yekwe nuai kärekäre ye nämene gare ie arato. Yebätä jondron ñan tuabare ye ñan aibe nuainbare kwe, ñakare aune ja töi mikani kwatibe kwe “kukwe kwin gobran Ngöbö[kwe]” ye driebätä (Mateo 9:35, NGT). Gobran Ngöbökwe köböra dre dre nuainne Kä jökräbiti tibien ye bämikani kwe kukwe ñan tuabare nuainbare kwe yebiti. ¿Dre dre rabai bare? Biblia tä mike gare nie.

• 

  Bren ñaka rabaira.

  “Kä ye ngwane nitre ie kä ñaka tuin ye abokän ie kä rabai tuin, aune nitre olo ngidianinte yei ni kukwei rabai ruin. Kä ye ngwane ni ngüre bren rabai nen mintukwäre bura nidan kwrere, bätä nitre kukwe ñakare ye käkwe blitai kä jutobiti”. Ne madakäre, “nitre nünanka yekwe ñaka niedi: ‘Tita bren’” (Isaías 33:24; 35:5, 6).

• 

  Gata ñaka rabaira.

  “Nitre kukwe metre nuainkä yekwe kä tibien rabai, aune nünandi kärekäre te kwetre.” (Salmo 37:29.)

  “[Ngöbökwe] erametre gata ye ñaikä kärekäre, aune Däkien Gobranka kri Jehová, käkwe nitre jökrä okwä ñöi sökaite ngwärebätä.” (Isaías 25:8.)

• Nitre krütanina ye gaikröta.

  “Ni krütani doboi mikani, ie [...] kukwei jaradi dobobti angwane, rükadita nire jökrä.” (Juan 5:28, 29.)

  “Ni [...] krütanikrütani [...] mikadita nire.” (Hechos 24:15.)

• 

  Ni jökrä kwe ju aune sribi rabai.

  “Niaratre käkwe ju sribedi, aune nünain te kwetre; bätä erametre uba nökai kwetre aune ngwä kwetai kwetre. Niaratre ñan ju sribedi ne kwe ni madakwe nünandre te; niaratre ñan nura nökai ne kwe ni madakwe kwetadre. [...] Nitre dianinkä tikwe käkwe sribi meden nuaindi ja kise yebiti ye jökrä rabai kwetre aune kä rabai juto bätätre.” (Isaías 65:21, 22.)

• 

  Rü ñaka rabaira jire.

  “[Ngöbö] tä rü ye mike krüte kä ñärebiti tibien kwäräkri kwäräkri.” (Salmo 46:9.)

  “Juta kwatire kwatire te ngitra rükäre ye ñaka dian rabai jai kwärikwäri, aune ja kita ñaka rabaira rübätä.” (Isaías 2:4.)

• 

  Mrö rabai ni jökrä kräke.

  “Dobro arabe ngwä rabaikä; Ngöbö nikwe jondron kwin biain nie.” (Salmo 67:6.)

  “Jondron ngwä rabai krubäte käbiti tibien; ngutuäbiti kwin jondron rabai bäri krubäte.” (Salmo 72:16.)

• Nüna ñaka rabaira bobre.

  “Nitre bobre ye ñaka käi kwitaikä [...] jabiti.” (Salmo 9:18.)

  “Niarakwe nitre bobre tä ja di ribere ye mikai kwäre, aune nitre tä ulire bätä nitre dimikaka ñaka ye mikai kwäre kwe arato. Ni bobre aune ni jondron ribere jai ye rabai tuin bobre ie, bätä nitre bobre ye diaintari kwe.” (Salmo 72:12, 13.)

Kukwe keta kabre käbämikata nikwe miri gare jai yebätä, ¿Gobran Ngöbökwe ye ñobätä namani ütiäte krubäte Jesús kräke ye nü gare mäi? Nitre tö namani niara kukwe nuai ye jökrä ben blitabare kwe Gobran Ngöbökwe yebätä, ñobätä ñan aune kukwe kri tä ni kisete ye Gobran Ngöbökwe ye aibe käkwe ükaite ni kräke ye nämene gare ie.

¿Ngöböta kukwe käbämike ye tuin kwin mäi? Ye erere ngwane, ¿ño kukwe raba nemen gare bäri mäi Gobran Ngöbökwe yebätä? ¿Kukwe ye rabadre mäkwe yekäre mäkwe dre nuaindre? Kukwe ja käne yekänti rabai gare mäi.