Ni Jehová mikaka täte ye tä kukwe metre kwe ye tarere

1. ¿Josekwe ja tuani kukwe meden ben aune dre nuainbare kwe?

JOSÉ, Jacob ngobo yekwe ja tuani kukwe tare ben. Meri iti nämäne niere ie: “Nemen tibe”. Meri ne abokän José bäkänkä merirei Potifar, José ñaka meri ne kukwe kani ngäbiti. Ñobätä Josekwe ñaka meri ne mikani jabe ye nitre ruäre raba ngwentari jai. Potifar ñan nämäne yete aune José abokän sribikä ni klabore ju yete. Ne madakäre meri ne raba kukwe tare mike nemen bare Josebätä ñan ja ka ngäbitibätä. Akwa José ñaka niara kukwe kani ngäbiti niara namani näin kisere José jiebiti yebiti ta. ¿Ñobätä ñan kukwe kani ngäbiti kwe? José ara käkwe niebare: “¿Drekäre tikwe ja mikadre ngite kore Ngöbö rüere?” (Gén. 39:7-12).

2. Ni nemen kämekäme ni madabe ye käme krubäte Jehová kräke, ¿ye ñokänti nämäne gare José ie?

² Nitre nemen kämekäme ni madabe ye käme krubäte Ngöbö kräke, ¿ye ñobätä nämäne gare José ie? Ani töbike kukwe nebätä, kä rikadre 200 ta bitikäre Kukwe biani Moiseye ye tikadre, yete niebare metre ta: “Ñan raba kämekäme jabe” (Éx. 20:14). Metrere kukwe nämäne gare José ie Jehovabätä, ye köböire Jehová nämäne töbike ño ni nemen kämekäme jabe yebätä, ye nükani gare ie. Ñodre, Ngöbökwe ja mika gure ye mikani nitre merire iti aune brare iti kräke. Aune Jehovakwe Sara kriemikani reitre nibu tö namani mikai jabe ye ngwane, ye nämäne gare José ie raba ruin nie arato. Ye erere Jehovakwe Rebeca, Isaac merirei kriemikani ye nämäne gare ie (Gén. 2:24; 12:14-20; 20:2-7; 26:6-11). Josekwe töbikabare kukwe jökrä nebätä, ye köböire dre nämäne tuin kwin Jehovai aune dre nämäne tuin käme Jehovai ye nükani gare ie. José nämäne Ngöbö aune kukwe kwe, kukwe ükaninte metre kwe ye tarere, yebätä töi namani kwatibe mikabätä ütiäte jai.

3. ¿Dre rabadi gare nie kukwe ja tötikara nekänti?

³ ¿Kukwe ükaninte metre Ngöbökwe ye mäta tarere? Jän raba ruin nunye. Akwa ni jökrä ngite yebätä ni ñan ja ngübadrebiti ngwane, nitre kä nebätä tä dre mike tuin kwin jai aune tä dre mike tuin käme jai, ye erere ni raba kite ja töi mike arato (Is. 5:20; Rom. 12:2). Yebätä kukwe ükaninte metre Ngöbökwe ye dre gärätä aune nikwe taredre ye ñobätä kwin ni kräke ye rabadi gare nie. Biti, kukwe ükaninte metre Ngöbökwe ye ni rabadre tarere bäri, yekäre ni rabadre kukwe ketamä nuainne ye rabadi gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

¿KUKWE ÜKANINTE METRE NGÖBÖKWE YE DRE GÄRÄTÄ?

4. ¿Nitre tä ja ngwen ño ye ñan tä ükaninte kukwe metre Jehovakwe ye ererebätä?

⁴ Jesús nämäne kä tibienbätä ye ngwane, nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä ye ie ja nämäne nemen ruin deme aune metre nitre madabätä. Akwa niaratre nämäne kukwe tare nuainne nitre madabätä, kukwe meden nämäne tuin kwin ietre aune kukwe meden nämäne tuin blo ietre ye ererebätä nämäne kukwe ükete aune kukwe ye Jesukwe ñäkäibare ietre (Ecl. 7:16; Luc. 16:15). Kä nengwane nitre tärä ja ngwen kore arato. Niaratre kräke kukwe nuainta kwetre ye ñan blo. Ja ruin ütiäte ie aune tätre ñäke nitre madabätä. Nita ja ngwen kore ye tuin käme krubäte Ngöböi aune ye ñan tä kukwe ükaninte metre kwe ye ererebätä.

5. Biblia tä niere erere, ¿ni kukwe metre nuainkä tä ja ngwen ño? Mä raba bämike keteiti.

⁵ Kukwe ükaninte kwin metre ye abokän töi kwin bä nuäre krubäte. Kukwe braibebiti ye abokän kukwe tuin kwin Jehovai ye erere nikwe nuaindre. Bibliabätä kukwe ükaninte metre kwitata ngwane kukwe “ükaninte bäri kwin” ye ererebätä nita nüne, ye abokän kukwe ükaninte kwin Jehovakwe ye meden gärätä. Ñodre, nitre jondron rürübäinkä rabadre “jondron ñäkärä metre aune kwin” ye ererebiti jondron ñäke niebare Jehovakwe (Deut. 25:15). Ye medenbätä ni kristiano tö ja ngwain kwin Jehová okwäbiti, abokän tä käre ja ngwen kwin sribi jökräbätä. Ne madakäre, nirebätä kukwe ñaka kwin nuainta ye tuin käme krubäte, nire tä kukwe metre Jehovakwe tarere ye ie. Aune kukwe jökräbätä tö kukwe kwin nuaindi Jehová okwäbiti yebätä tä kukwe den nuaindre jai ngwane, käre tä Jehová ngwen törö jai (Col. 1:10).

6. Kukwe kwin aune kukwe käme yebätä Jehovata kukwe ükete ye ie, ¿ñobätä ni raba tö ngwen? (Isaías 55:8, 9).

⁶ “Ju Jehovakwe” yekänti kukwe metre aibe tä ye Biblia tä mike gare. Aisete kukwe ükaninte metre ye kite niarakri (Jer. 50:7). Jehová ye abokän ni sribekä yebätä dre kwin aune dre käme ye niara aibe raba ükete bäri kwin. Aune niara abokän töi metre yebätä kukwe nüke gare bäri kwin ie ni ngite aune töi ngite ne kräke (Prov. 14:12; ñäkädre Isaías 55:8, 9 yebätä).b Akwa, ¿ni raba nüne niara tä kukwe ükete metre ye ererebätä? Jän, ñobätä ñan aune Ngöbökwe ni nire sribebare ja bä kwrere yebätä (Gén. 1:27). Aune ni tö nuainbätä ñobätä ñan aune nita Jehová tarere aune ni tö mikai täte kwin krubäte yebätä (Efes. 5:1).

7. ¿Kukwe tädre ükaninte mikakäre täte ye ñobätä ütiäte? Mä raba mike gare ruäre.

⁷ Kukwe ükaninte kwin metre Jehovakwe dre kwin aune dre käme yebätä ye nikwe mikai täte metre ngwane, tä nemen kwin krubäte ni kräke. Ñobätä ye ani mike gare jai. Ñodre, banco keteiti ye käkwe ngwian ütiä nuäi ye mikadre akwle ja kräke o nitre empresa keteitire keteitire bäkänkä ye rabadre jondron ñäkäkäre nuainne akwle ja kräke ye ngwane, ¿dre raba nemen bare? Kukwe ñan tädre nemen bare kwin. Hospital yete doctor aune nitre ni kräkä mikaka o enfermero käkwe nitre bren kräkäi mikadre tö rabadre ño ye erere ngwane, nitre ruäre raba krüte. Metrere kukwe ükaninte ye tä ni kriemike. Ye erere arato, kukwe ükaninte Ngöbökwe mikakäre täte ye tä ni kriemike.

8. ¿Nitre tä kukwe metre Jehovakwe tarere yekwe kukwe kwin meden rabai?

⁸ Nire tä ja di ngwen kukwe ükaninte metre Jehovakwe ye mikakäre täte ye kräke Jehovata kukwe kwin mike nemen bare. Niara tä käbämike: “Nitre kukwe metre nuainkä yekwe kä tibien rabai aune nünain kärekäre te kwetre” (Sal. 37:29). Ni jökrä käkwe Ngöbö mikai täte ye bämike ja töite. Nikwe nünain jäme, kä jutobiti aune keteitibe. Kukwe ne rabadre mäkwe ye ie Jehová tö. Ye medenbätä kukwe tärä kabre nie kukwe metre Jehovakwe ye tarekäre. ¿Ni raba dre nuainne kukwe ükaninte metre Jehovakwe ye tarekäre bäri? Kukwe ketamä raba ni dimike rabadre bare nie yekäre ye ani mike ñärärä.

KUKWE ÜKANINTE JEHOVAKWE MIKAKÄRE TÄTE YE NI RABADRE TARERE BÄRI, ¿YEKÄRE NI RABA DRE NUAINNE?

9. ¿Drekwe ni dimikai kukwe ükaninte metre ye tarere?

⁹ Kena: nire tä kukwe ükete ye taredre. Kukwe ükaninte metre ye nikwe taredre ye kräke, nirekwe kukwe ükaninte metre kukwe kwin aune kukwe käme yebätä ye taredre käne. Nikwe Jehová taredi bäri ngwane, bäri ni tö rabadi kukwe ükaninte kwe mikakäre täte ye ererebätä nüne. Töbike Adán aune Eva yebätä. Niaratrekwe Jehová taredre akräke ñan Jehová kukwe kitadre tibien kwe (Gén. 3:1-6, 16-19).

10. ¿Jehová töi mikakäre nüke gare bäri kwin jai Abrahankwe dre nuainbare?

¹⁰ Ni ñaka tö ja ngwain Adán aune Eva ye erere, ¿ñan ererea? Nikwe ñaka ja mikadre ngite niaratre erere yekäre, nikwe Jehová mikadre gare bäri jai, töi kwin ye mikadre ütiäte jai aune ja di ngwandre Jehová töi ño ye erere mike nüke gare jai. Nikwe ye erere nuaindi ngwane ni jatai Jehová tarere bäri. Abrahán nämäne Jehová tarere krubäte yebätä töbike. Ruäre ngwane ñaka namani nuäre kräke Jehová mikakäre täte, ñobätä ñan aune Jehová töi nämäne ño kukwe ruärebätä ye ñan nämäne nüke gare ie yebätä. Akwa yebiti ta niara ñaka Jehová kukwe kitani tibien ñakare aune ja di ngwani kwe Jehová mike nüke gare bäri jai. Ñodre, Jehovakwe ja töi mikani nitre Sodoma aune Gomorra gainte ngwane, ¿ja töi mikani ño kwe? “Ni Kukwe Ükatekä kä jökräbiti tibien” ye raba nitre ja ngwanka metre aune kukwe käme nuainkä ye gainte gwairebe, ye jürä namanibätä kenanbe. Ngöbö raba kukwe ne nuainne ye ñan namani nemen era kräke, yebätä kukwe ruäre ngwanintari kwe ie töi bobrebiti. Jehovakwe ngibiabare bätärekä aune kukwe kani ngäbiti. Jehová ye abokän ni jökrä brukwä trä tuaka aune ñaka raba nitre ñaka ja mike ngite ye gainte nitre ja ngwanka käme yebe gwairebe jökrä, ye nükani gare ie blitabare ünä kwe ye ngwane (Gén. 18:20-32).

11. Abrahán nämäne Jehová tarere aune tö ngwen kwatibe ie, ¿ye bämikani ño kwe?

¹¹ Juta Sodoma aune Gomorrabätä blitabare Jehovakwe Abrahanbe ngwane, ye ñan käi nikwitaninkä jirebiti. Kukwe ye käkwe niara dimikani Jehová mike ütiäte jai aune Jehová tarere bäri käne kräke. Ja känenkäre Abrahankwe ja tuani kukwe ñan nuäre ben ye käkwe tödeka kwe nuaninte. Isaac monso tare kwe ye rabadre murie kete Jehová kräke ye Jehovakwe ribebare ie. Kukwe ribebare ie nengwane Jehová namanina gare bäri kwin ie, yebätä ñaka kukwe ngwanintari kwe jire. Ñakare aune Jehovakwe kukwe ribebare ie ne kräke ja mikani juto kwe. Akwa yebiti ta ja ükadrete kwe ye ñan namani nuäre kräke raba ruen nie. Metrere kukwe namani gare Jehovabätä Abrahán ie yebätä töbikataribare kwe, ñobätä ñan aune Jehovakwe kukwe blo o käme ñan nuaindi ye nämäne gare metre ie. Isaac monso tare Abrahankwe ye Jehovakwe gaikröta ye nämäne gare metre Abrahán ie mikani gare Pablokwe erere (Heb. 11:17-19). Kukwe ne rabai bare metre ñobätä ñan aune Isaackri niara ngänbriänkä rabadi kwati Jehovakwe käbämikani Abrahán ie, akwa ye ngwane Isaac jämi nemen ngänbriänkä bäkäne. Abrahán nämäne Jehová tarere yebätä Jehovakwe kukwe metre nuaindi ye nämäne gare metre ie. Kukwe ñan nuäre ribebare ie, akwa niara nämäne tödeke krubäte yebätä namani juto biarebe Rün kwe mikakäre täte (Gén. 22:1-12).

12. ¿Ni raba ja ngwen ño Abrahán erere? (Salmo 73:28).

¹² ¿Ni raba ja ngwen ño Abrahán erere? Ni rabadre Jehová mike gare bäri jai. Nikwe ye erere nuaindi ngwane ni rökrai bäri Jehová ken aune nikwe taredi bäri (ñäkädre Salmo 73:28 yebätä).c Ne madakäre, nikwe ni töi tötikadre Jehová töita ño ye ererebätä (Heb. 5:14). Ye köböire ni madakwe ni töi mikadre kukwe käme nuainne ngwane nikwe ñakare niedi aune kukwe keteiti raba Jehová töi mike ulire aune ja keta ben ye juen ngwarbe, ye ñaka rükadi ni töite. Kukwe ükaninte metre Jehovakwe ye tare nikwe bämikakäre, ¿ni raba dre mada nuainne?

13. ¿Kukwe ükaninte metre ye ni raba ni känene ño? (Proverbios 15:9).

¹³ Ketebu: nikwe ja di ngwandre köbö kwatire kwatire kukwe ükaninte metre Jehovakwe ye tarere. Ejercicio sribeta käre ne kwe ni ngrabare tädre dite, ye erere ni rabadre nuainne kukwe ükaninte kwin metre Jehovakwe ye tarekäre. Ni töi nüke gare Jehovai yebätä kukwe ñan raba nemen bare nie, ye niara ñan tä ribere nuaindre nie ye gare nie (Sal. 103:14). “Nireta ja di ngwen kukwe ükaninte metre känene” ye niara tä tarere tä mike gare metre (ñäkädre Proverbios 15:9 yebätä).d Nita kukwe ja üaire mike nuaindre jai ye nita ja di ngwen ne kwe rabadre nikwe, ¿ñan ererea? Ye erere nita nuainne kukwe ükaninte metre Jehovakwe ye känänkäre. Jehová ni dimikai bätärekä bätärekä nirien ja üairebiti aune ja ngwen kwin kä näin ta ye ngwane (Sal. 84:5, 7).

14. ¿“Jondron ribi mikata ja mäträräbätä” ye tä dre bämike aune ñobätä nita ribere jai?

¹⁴ Nikwe kukwe kwin nuaindre ye ñaka tribe kwrere ye Jehovata ngwen törö nie ja tare yebiti (1 Juan 5:3). Ñobätä ñan aune tä ni kriemike aune nita kriemikadre kwe köbö kwatire kwatire nita ribere jai. Jondron rükäre ja üairebiti bätä blitabare Pablokwe yebätä ani töbike (Efes. 6:14-18). ¿Dre tä ni kristiano brukwä kriemike? “Jondron ribi mikata ja mäträräbätä”, ye abokän kukwe ükaninte Jehovakwe mikakäre täte. Jondron ribi mikata ja mäträbätä ja brukwä metre kriemikakäre, ye erere arato kukwe ükaninte Jehovakwe mikakäre täte ye tä ni brukwä ja üairebiti, ye abokän ni terita kriemike. Ye medenbätä, nikwe jondron rükäre ye ngwandre käre jabätä aune ye ngätäite jondron ribi mikata ja mäträbätä ne tädre nibätä arato ye ütiäte krubäte (Prov. 4:23).

15. ¿Jondron ribi mikata ja mäträräbätä ye kitadre ño jabätä?

¹⁵ ¿Jondron ribi mikata ja mäträräbätä ye kitadre ño jabätä? Nita kukwe den nuaindre jai köbö kwatire kwatire ngwane, kukwe ükaninte metre Jehovakwe ye ngwandre törö jai. Ñodre, musika, drebätä nita blite, nita ja näkwite drebätä o tärä medenbätä ñäkätä, nita den nuaindre jai ngwane ni raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Dre rabadi ti brukwäte? ¿Kukwe ne kwin Jehová kräke? O kukwe ñaka kwin kräke, ñodre, nitre nemen kämekäme ni madabe, ni nuainta tare, nitre brukwä ni mada kräke o jondron ni madakwe ribere jai, ¿ye jiebiti ti töi mikata?” (Filip. 4:8). Nita kukwe den nuaindre jai Jehová töi ño ye ererebätä ngwane, kukwe ükaninte kwe mikakäre täte ye tä ni brukwä kriemike kukwe käme yebätä.

16, 17. Kukwe ükaninte Jehovakwe mikakäre täte ye ni raba mike täte jankunu, ¿ye Isaías 48:18 tä mike gare ño?

¹⁶ Kukwe ükaninte Jehovakwe mikakäre täte ye nikwe ñaka mikai täte köbö kwatire kwatire aune kä kwatire kwatire te yebätä nita nemen töbike ngwane, ¿dre nie raba? Jehovakwe kukwe bämikani nebätä ani töbike raba kwen nie Isaías 48:18 yebätä (ñäkädrebätä).e Nikwe kukwe kwin nuaindi ye rabai mren täi nikwitekä ye kwrere Jehová tä käbämike nie. Mätä mren kräbätä kä jäme te aune mren tä nikwitekä jabitibe ye jutuen mä ie, ye bämike ja okwäte. Mren ye ñan jatadi nikwitekä jabiti mada ye mä ñaka töbike jire, ¿ñan ererea? Mren ye tä nikwitekä kä kwatire kwatire te aune tädi käre kore ye gare nie.

¹⁷ Ye medenbätä, nikwe kukwe metre nuaindre ye rabadre mren tä nikwitekä ye kwrere, ¿yekäre nikwe dre nuaindre? Nikwe kukwe driandre nuaindre jai ngwane, Ngöbö töita ño kukwe yebätä nikwe töbikadre käne, biti nikwe kukwe nuaindre. Nikwe kukwe diandre nuaindre jai ye rabai tare krubäte, akwa ni Rün ni tarekä ye tädi käre nibe ni dimikakäre jankunu aune kukwe ükaninte metre kwe mikakäre täte köbö kwatire kwatire (Is. 40:29-31).

18. Ni töita ño ye ererebätä, ¿ñobätä nikwe ñaka ñäkädre blo ni madabätä?

¹⁸ Ketamä: nikwe Jehová tuadremetre kukwe ükete. Nita ja di ngwen nüne kukwe ükaninte metre Jehovakwe ye ererebätä, akwa nikwe ñaka nitre madabätä ñäkäi aune ni abokän bäri ja ngwen metre niaratre kräke ye nikwe ñaka töbikadre. Nikwe ñan nitre mikadre tuen ngwarbe jai aune ni töita ño ye ererebätä ñäke bätätre, kukwe ye tä gare nie ye kwrere. Ñakare aune Jehová ye abokän ni kukwe ükatekä kä jokräbiti tibien ye gare nie (Gén. 18:25). Jehovakwe ñaka ni kädekani ñäkäkäre ni mada rüere. Metrere Jesukwe kukwe ne mikani gare: “Ngöbökwe ñan kukwe ükadrete mun rüere, abkokäre munkwe ñan bika kri, käkwe ñäkä blo ni mda mda rüere” (Mat. 7:1).f

19. ¿Jehová kukwe ükatekä metre ye ie José nämäne tö ngwen ye bämikani ño kwe?

¹⁹ José ni ja ngwanka metrebätä kukwe namani bare ye ani miketa ñärärä. Niara ñaka kukwe ükaninte nitre ben, nitrekwe kukwe tare nuainbarebätä yebiti ta. Etebantre kwe käkwe nuainbare tare, rürübäinbare ni klabore erere aune krütani niebare etebantrekwe rün ie. Ja känenkäre, Josekwe ja tuaninta etebantre kwe yebe. Ye ngwane José nämene ni gobranka ütiäte, raba kukwe ükete töi rubunbiti etebantre ben aune ja ngie mike. Kukwe ye nuaindre Josekwe ye jürä namani etebantre kwebätä, niaratrekwe dre nuainbare Josebätä, yebätä ja töi kwitanina kwetre yebiti ta. Akwa Josekwe mikani gare metre etebantre kwe ie: “Mun ñan ti jürä ngwan jabätä, ¿akräke ti Ngöbö ya tikwe kukwe ükadrete munbe yekäre?” (Gén. 37:18-20, 27, 28, 31-35; 50:15-21). Josekwe ja töi mikani bobre aune Jehová aibe raba kukwe ükete etebantre kwe ben ye ngwani törö kwe jai.

20, 21. Ni bäri ja ngwen metre ni mada kräke ni ñan nütüdre, ¿yekäre dre raba ni dimike?

²⁰ José erere nita Jehová tuenmetre kukwe ükete. Ñodre, ja mräkätre tä kukwe ruäre nuainne aune dreta brukwäte yebätä tä kukwe rüäre nuainne ye gare nie ye ni ñan tä nemen nütüre. Ñakare aune dreta ni brukwäte ye Jehová aibe ie gare (Prov. 16:2). Nita nüne ño aune juta medente ni kite akwa Jehová tä ni jokrä tarere. Aune tä kukwe ne niere nie: “Munkwe ja brukwä tökate kri” (2 Cor. 6:13, NGT). Ni tö ja töi mikai ja mräkätre jokrä ja üairebiti ye tarere aune ñaka ñäke blo bätätre.

²¹ Nitre ñaka konkrekasionte yebätä ni ñan tä ñäke blo (1 Tim. 2:3, 4). Ñodre, ni mräkätre ñan kukwebätä yebätä ni ñan tä ñäke aune niaratre ñan ja mikadi testiko ye ni ñaka tä niere. Nikwe nuaindi ngwane ni abokän bikaka kri aune ja ngwanka metre ni mada kräke nikwe bämikai. Jehová tä kä bien “ni nünanka kä jökräbti temen” ie ne kwe niaratre rabadre ja töi kwite ye nikwe ngwandre törö jai (Hech. 17:30). Nire tä ja ngwen metre ni mada kräke ruin ie, akwa Jehová kräke ni ye ñan ja ngwen metre ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti.

22. ¿Dre tä mä töi mike kukwe ükaninte metre ye tarere?

²² Jehovata kukwe ükete metre ye nikwe taredre aune ye käkwe kä mikai juto nibätä. Aune nikwe kukwe kwin bämikadi nitre tä ni bäre ye kräke ye köböire nitrekwe ni taredi bäri aune Jehova taredi arato. Nikwe jankunu ‘kukwe ükaninte metre ye ribedre mrö aune tomana kwrere jai’ (Mat. 5:6, TNM). Nita ja di ngwen Jehová mike täte köbö kwatire kwatire ye jutuen ie ye tädre gare metre nie aune tä kä mike jutobätä. Kä jokräbiti tibien kukwe ñaka metre nuainta bäri akwa nikwe ñaka ja di ngwadre nekä. “Nitre ja ngwanka metre Jehovata tarere” ye nikwe ngwandre törö jai (Sal. 146:8).