Kukwe ie nita tö ngwen, ¿ye tä ni dimike nüne kwin?

DANIEL yebiti kä nämäne kwäjätä aune kä kwati näre te niara nämäne ja tuin bren cáncer ben. Niara mräkätre aune ni niara kräkäi mikaka ñaka namanina tö ngwen, akwa niara rabaita kwin ye ie nämäne tö ngwen jankunu. Niara ririai ünä aune ño bren cáncer kräkäi raba kwen yebätä ja kitai kwe ye ie nämäne tö ngwen. Cáncer nämäne niarabätä yebätä doctor iti nämäne ja kite. Doctor ye rabai Daniel känti ye ie nämäne tö ngwen kwatibe. Doctor rikadre niara känti köbö ye näire kä namani käme krubäte, aisete ñaka nikani. Daniel namani ulire aune ñaka namanina tö ngwen mada. Köbö nikani ruäre ta ngwane, murie nikani.

Doctor iti käkwe kukwe ye mikani gare. Tö ngwanta aune ñaka tö ngwanta ye tä ni mike nüne ño yebätä ja tötikata kwe. Kukwe ne erere bäsi mä tärä kukwe nuin raba ruin nunye. Ñodre, ni iti niena umbre köböra krärä nekete, akwa mräkä tare kwe rükai känti o ja mäkäninte kwe ye köböi rükaita ye ie tö ngwanta kwe. Köbö ye tä nüke biti tä niken ta ngwane, tä krüte. ¿Dre nämäne niara dimike kä ngwen nüke jai? Nitre ruäre tä nütüre erere, ¿tö ngwan ye raba ni dimike kä ngwankäre nüke jai?

Nitre kwati ja tötikaka kräkäbätä tä niere, tö ngwan ñaka, kukwe kwin ngüba ñaka aune töbika ñaka kwin ye tä ni mike bren. Akwa ye erere nitre kwati ñaka tä töbike. Kukwe ye ñaka raba ni mike bren nieta kwetre. Nitre científico ñaka kukwe ye erere mike gare medenbätä tuin ngwarbe ietre. Nita ja tare nike bren kisete aune ñaka kukwe mada kisete ye aibe tuin metre ietre.

Kä nengwane, tö ngwan ye ñaka mikata ütiäte jai, ye erere mika nämäne tuin jai kirabe sete. Kä nikani 2,000 biti bäri ta yete, tö ngwan ye abokän dre ngwanintari filósofo griego Aristóteles ie ngwane, niebare kwe: “Tö ngwan ye abokän ni iti tä köböre ngwäte”. Aune bitinkä, estadista norteamericano Benjamin Franklin käkwe ne niebare tö ngwan mikakäre tuin ngwarbe jai: “Tö ngwan ye ñaka raba ni iti dimike nüne jankunu”.

¿Kukwe meden metre raba nemen gare nie tö ngwan yebätä? ¿Ye kukwe ngwarbe ngübata? ¿Tö ngwanta ye ja töi mikakäre jäme jerekäbe? ¿O tö ngwan ye raba ni dimike nüne kwin aune kä jutobiti? ¿Akräke kukwe ye metre aune kukwe kwin raba nemen nikwe?

¿Ñobätä tö ngwan ye nita ribere jai?

¿MONSO Daniel kädrite kena ye tädre tö ngwen jankunu akräke dre rabadre bare? ¿Rabadrete nire bren cáncer yebätä? ¿Tädre nire nengwane? Daniel ye tädre nire ye ni ja tötikaka tö ngwan yebätä ye ie ja ñaka rüka törö jire niekäre. Kukwe ne ütiäte, ñobätä ñan aune tö ngwan ye ñaka raba kukwe jökrä ükete ni kräke.

Canal televisión CBS News yete, kukwe ngwanintari doctor Nathan Cherney ie ngwane, ni bren dikaro ngübata ngwane, töi mikata tö ngwen krubäte ye ñaka kwin mikani gare kwe. Niara käkwe niebare: “Nitre brare ruäre muko merire kwe tä bren ye ñaka töbike kwin o rabaita räre yebätä ñaka töbike yebätä tä nemen ñäkebätä. Töbikata ye erere ye ja ngökata akwle, ñobätä ñan aune tö ngwan ye ñaka raba cáncer denkä. Ni bren ñan tä nementa räre ngwane, ye abokän nieta krörö kwrere: ‘Mä ara köböite cáncer ye ñaka nekä mäbätä’, akwa ye ñaka kwin”.

Metrere, ni bren ye ñaka rabaita kwin ye gare ie, akwa tä ja di ngwen ja tuakäre bren yebe. Aune ja rabadre ruin ngite ie bren ye kisete ye ie mräkätre ñaka tö jire. Akräke ni rabadre nütüre, ¿tö ngwan ye ñaka raba ni dimike?

Jän raba ni dimike. Doctor ye ara tä nitre bren ñaka rabaita kwin ye kräkäi mike ne kwe bren ye riadrekäbätä o rabadre nüne bäri raire, ñakare aune nitre bren ye ngübadre ño aune ja rabadre ruin kwin ie nememe krütadre ye erere nuainta kwetre. Nitre bren ngübata ye kwrere ye abokän kädekata cuidado paleativo. Doctortre ne kräke nitre bren ngübata kore ye bäri kwin. Tö ngwan ye käkwe nitre bren dimikanina kä ngwen nüke jai ye namanina bare bä kabre. Tö ngwan ye raba ni dimike kukwe yebätä aune kukwe madabätä.

Tö ngwanta ye ütiäte

Doctor aune periodista médico W. Gifford-Jones tä niere: “Tö ngwan ye abokän terapia kwrere”. Ni bren ñaka rabaita räre, akwa ngübata kwin ye raba dimike ño ye mikakäre gare jai ja tötikani kukwe keta kabrebätä kwe. Nitre bren ngübata ne kwrere ye tä niaratre dimike tö ngwen aune töbike kwin ja käne. Kä 1989 yete, kukwe ne mikani gare: nitre bren ngübata kwin ye köböire raba nüne bäri, akwa bitinkä mikaninta gare kukwe ye erere ñaka nemen bare nitre bren jökrä yebätä. Akwa nitre bren ngübata kwin töi mikakäre jäme, ye köböire ñaka raba ja tare nike krubäte aune depresión ye kisete mikata gare.

Töbikata kwin o ño, ye köböite ni brukwä raba bren ya mikani gare ye ani mike gare jai. Kukwe ye mikakäre gare jai nitre 1,300 biti bäri känänbare. Kä nikani kwäjätä ta, ye bitikäre namani gare nitre 1,300 biti bäri ye 12% brukwä nämäne bren. Akwa nitre ñaka nämäne töbike kwin nüna yebätä ye bäri kwati namani gare arato. Profesora Laura Kubzansky tä sribire Salud y Conducta Social de la Facultad de Salud Pública Harvard yete tä niere: “‘Töbikata kwin ye kwin nünankrä’ nitre nämäne niere ye medenbätä mika nämäne era jai. Akwa metrere estudio nuainbare bitinkä ye tä mike gare, töbikata kwin ye raba ni dimike aune kukwe ye metre”.

Nitre ja tötikaka tä mike gare, nire ñaka töbike kwin nünandre yebätä ye tä nemen bren operata ngwane, ñan tä nementa räre jötrö nitre tä töbike kwin nüna yebätä ye kräke. Nünandre bäri ye ketata töbikata kwin yebätä. Nita kite umbre ngwane, töbikata kwin o ñan töbikata kwin ye köböite jata nemen ruin ño nie yebätä estudio nuainbare. Nita kite umbre ngwane, kukweta nemen gare bäri aune nita nemen töbätä ye niebare nitre umbre ie ngwane, namani dikekä bäri dite. Ejercicio nuainta bämän krä jätäbiti krobu ye erere ja namani ruin ietre.

¿Ñobätä tö ngwan aune töbikata kwin ye tä ni dimike nüne bäri kwin? Ni töi aune ni ngrabare tä sribire ño ye jämi nemen gare nitre ja tötikaka kräkäbätä aune científico ie, yebätä ñaka raba kukwe mike gare metre ta nie kukwe yebätä, akwa nitre ja tötikaka kukwe nebätä raba kukwe ruäre mike gare nie. Ñodre profesor Neurología tä niere: “Käta juto nibätä aune nita tö ngwen yebätä jata nemen ruin kwin nie. Ye köböire, ni ñaka tä nemen ja töibikaire krubäte aune ja ngrabarebiti jata nemen ruin kwin nie. Kukwe ne ni tädre nuainne akwle ne kwe ni tädre kwin ja ngrabarebiti”.

Doctortre, psicólogo aune científico ruäre kräke kukwe ne bitinkä, akwa nitre ja tötikaka Bibliabätä ie kukwe ne nämänena gare. Bäsi kä nikanina 3,000 ta ngwane, Ngöbökwe rei Salomón töi mikani kukwe ne tike: “Kä juto ni brukwäbätä ye abokän tä nemen kräkä kwrere, akwa nita ulire ye tä ni di gainkä” (Proverbios 17:22). Tö ngwandre ño ye mikata gare nete. Bersikulo nete ñan mikata gare kä juto ye raba bren denkä jökrä nibätä, ñakare ngwane raba nemen kräkä kwin ye kwrere ni kräke.

Tö ngwan ye kräkä erere akräke, ¿doctor meden ñan raba ni kräkäi mikebiti? Tö ngwan ye raba ni dimike ne kwe ja rabadre ruin kwin nie aune raba ni dimike kukwe madakänti arato.

Töbikata kwin o ñan töbikata kwin ye köböire dreta nemen bare nibätä

Nitre ja tötikaka kukwe yebätä ie namani gare nitre tä töbike kwin ja kräke ye kräke kukwe kwin tä nemen bare; tä ja tötike, sribire aune deporte ye nuainne bäri kwin. Ñodre, estudio nuainbare meritre niaka yebätä dre tä niaratre dimike nen bäri kwin ye mikakäre gare. Meritre ye nämäne ja kite ño nia yebätä ye entrenador käkwe mikani gare kwin jatäri. Aune ye ngwane arato, meritre ye itire itire ie kukwe ngwanintari aune nämänentre tö ngwen o ño ye mikani gare. Mrä mada, ¿dre namani gare? Meritre ye nämäne dre nuainne ja kitakäre nia yebätä ye nämäne dimike nen kwin, akwa meden nämäne tö ngwen bäri ye nämäne nen bäri kwin namani gare. ¿Ñobätä tö ngwan ye namani bäri ütiäte?

Nitre ñaka töbike kwin ja käne yebätä kukwe namanina gare bäri. Kä 1960 ngwane, nitre kukwe mikaka gare jai ye ie kukwe namani gare jondron nire yebätä, ye tä mike gare nitre ruäre ñaka ja di ngwen kukwe tä nemen kisete ye ngwane. Ñodre, nitre kwati mikani kä ngöi ñaka mate kwin ni olote yekänti aune niebare ietre, niaratre rabadre botón ruärebiti kä ngö ye ötö ye driebare ietre. Aune erere nuainbare kwetre.

Aune ye erere nuainbareta bobukäre ngwane, nitre mada mikani yete, akwa botón yebiti niaratre tö namani kä ngö ye ötai, akwa ñaka namani bare ietre. Nitre namani bobukäre yete ye ñaka ja di ngwani mada. Kukwe ye erere nuainbareta ja känenkäre ngwane, niaratre ye ñaka ja di ngwani jire, ñobätä ñan aune ñaka rabai bare ietre namani nütüre. Akwa nitre ye ngätäite nitre nämäne töbike kwin ja käne ye nämäne ye ñaka ja di ngwani nekä.

Doctor Martin Seligman käkwe prueba kenakena ye ükaninte, ye bitikäre ja töi mikani kwe ja tötike töbikata kwin ja käne aune ñaka töbikata kwin ja käne yebätä. Ja tötikani nguseta kwe nitre ñan tä ja di ngwen mada yebätä ngwane, namani gare ie nitre ñaka tä töbike kwin ja käne ye köböite kukweta nuaindre ietre ye ñan tä nemen bare ietre. Ñaka töbikata kwin ja käne ye köböite dre tä nemen bare ye Seligman käkwe mikani gare krörö: “Kä nikanina 25 näre ta te tikwe ja tötikani kukwe nebätä aune nüke gare metre tie, nitre ñaka töbike kwin yebätä kukweta nakainkä ye niaratre köböite tädre nütüre, kukwe ye rabai bare käre bätätre ruin ietre. Töbikata kore ye köböite kukwe ye raba nemen bare bäri”.

Kä nengwane, nitre ruäre kräke ne mrä, akwa nitre ja tötikaka Bibliabätä ie nämänena gare. Proverbios 24:10 tä niere: “Mä ja di ngwain nekä kukwe tare näire ngwane, mä di ñaka rabai”. Biblia tä kukwe mike gare metre nita ja di ngwen nekä aune ñaka töbikata kwin ja käne yebätä. Ye köböite ni di ñaka rabai nänkäre ja käne. ¿Akwa ni raba dre nuainne töbikakäre bäri kwin ja käne aune tö ngwankäre?

[Üai]

Tö ngwan ye köböire ja raba nemen ruin kwin nie

Ñaka töbikata kwin ja käne, ¿ja tuadre ño kukwe yebe?

MÄ TÖ kukwe nuaindi ñan tä nemen bare mäi ngwane, ¿jata nemen ruin ño mäi? Nikwe dre niedre kukwe yebätä ye köböire nita töbike kwin ja käne o ye köböite ni ñaka töbike kwin ja käne tä nemen gare ye nitre ja tötikaka kukwe nebätä tä niere. Kukwe tärä nemen ni jökrä kisete, ¿akwa ñobätä nitre ruäre tä ja tuin kukwe yebe kä jutobiti aune tä näin ja käne? Mada abokän ñaka tä ja di ngwen jire chi ja tuakäre kukwe yebe, ¿ye ñobätä tä nemen bare?

Ñodre, mä rikadre sribi känene aune sribi bökänkä käkwe blitadre mäbe, akwa yebiti ta ñaka sribi biandre kwe mäi. Ye ngwane, ¿ja rabadre ruin ño mäi? Kukwe ye erere raba nemen bare käre mäbätä rabadre ruin mäi aune mä rabadre töbike krörö: “Ni ti ne erere känä ñaka raba sribikäre. Sribi ñaka raba kwen jire tie”. O bärira jire, sribi ñaka kwandre mäi yebätä kukwe jökrä ñaka raba nemen bare mäi rabadre ruin mäi, ye köböite mä rabadre töbike ne kwrere: “Ti ni ngwarbe. Ti ñaka ütiäte jire”. Nita nemen töbike ye erere ngwane, ni ñaka tä töbike kwin ja käne.

Ja tuadre ño kukwe yebe

Ñaka töbikata kwin ja käne, ¿mä raba ja tuin ño kukwe yebe? Kena, kukwe medenbätä mä ñaka töbike kwin ja käne ye mäkwe mikadre gare jai. Biti, mäkwe ja töi ükadrete kukwe yebätä. Ñobätä sribi ñaka biani mäi yebätä mäkwe töbika. Ñodre, ¿ni mä erere ie sribi bian ñaka raba ye aibätä sribi ñan biani mäi? ¿o sribi nuain gare mäi ye ñan ai ribe nämä yebätä sribi ñaka biani mäi?

Töbike kukwe meden meden nuainta kwin mäkwe yebätä, ye köböire kukwe medenbätä mäta töbike ngwarbe ye rabai gare mäi. ¿Sribi ñan biani mäi ye aibätä kukwe jökrä ye ñaka nuain gare kwin mäi? Bäri kwin mäkwe töbikadre kukwe nebätä: mätä kwin ja üairebiti, mäta nüne kwin mä mräkäbe aune mä ja ketamuko kwin yebätä töbike. Kukwe ñokwä nuainta mäkwe ye ñaka rabai bare kwin jire mäi ye erere mäkwe ñaka ja töi mika. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, ¿metrere sribi ñaka kwain jire mäi raba ruin mäi? Kukwe mada nuain raba nikwe ja tuakäre töbika ñaka kwin ja käne yebe.

Meta mikata ja käne erere rabadre bare yei tö ngwandre kwatibe

Bitinkä, nitre kukwe mikaka gare jai tö ngwan yebätä käkwe kukwe ne mikani gare. Tö ngwan ye abokän meta mikata ja käne erere rabai bare nie ie tö ngwanta nikwe meden gärätä mikani gare kwetre. Mikai gare kukwe ja känenkäre yebätä erere kukwe ye ñan ngöräbe mika raba gare tö ngwan yebätä, akwa raba ni dimike kukwe ütiäte nuainne. Ñodre, tö ngwan ye nikwe mikai tuin jai meta raba nemen bare nie ye erere ngwane, ye käkwe ni dimikai töbike krörö: “Tikwe meta mikai nuaindre jai ye erere rabai bare tie”.

Nikwe meta mikadre ja käne ye rabadre bare nie yekäre, käre ni tädre meta mike ja käne aune ja di ngwen mike nemen bare. Ni ñaka meta mike ja käne ye nikwe gadre jabätä ngwane, ni tö dre nuaindi ja känenkäre yebätä nikwe töbikadre kwin. Kena, ¿kukwe tärä nuainkäre ja känenkäre nie? Ni tö dre nuaindi ja känenkäre, dre bäri ütiäte ni kräke ye ñan tä nemen nuäre ni kräke ja töi mikakärebätä, ñobätä ñan aune bäri nuäre ni kräke ja töi mikakäre kukwe arabe nuainne köbö kwatire kwatire aune ñaka töbike kukwe mada ütiäte yebätä. Kukwe bäri ütiäte mikadre nuaindre käne jai yebätä Bibliakwe kukwe mikanina gare mekerabe (Filipenses 1:10, TNM).

Kukwe meden bäri ütiäte mä kräke ye rabaira gare mäi ngwane, rabai bäri nuäre mä kräke meta mikakäre ja käne kukwe ja üaire yebätä, mä mräkätre yebätä bätä jakrä. Akwa kenanbe nikwe ñaka meta keta kabre mikadre nuaindre jai, ñakare aune meden raba nemen bare jötrö nie ye nikwe nuaindre käne. Nikwe meta keta kabre nuaindre bengwairebe ye raba ni mike nainte aune ni ñan tö jatadre nuainbätä mada. Ye medenbätä, meta meden ñan rabadre bare jötrö ngwarbe nie ye kräke nikwe kukwe kia kia ükadrete ne kwe rabadre bäri nuäre ni kräke nuainkäre.

Ni tö dre ie yekäre nikwe ja di ngwain ngwane, rabai ni kisete; ye nieta krubäte aune kukwe ye metre. Kukwe meden bäri ütiäte ni kräke ye tä nemen gare nie ngwane, nikwe ja di ngwandre ne kwe rabadre bare nie. ¿Dre käkwe ni dimikai ja di ngwen nuainkäre? Nikwe meta mikadre ja käne ye ñobätä ütiäte ni kräke aune ye köböire dre kwin rabai nikwe yebätä töbikadre. Bäkänä, nikwe ja tuai kukwe ruäre ben, akwa nikwe ñaka kukwe ye tuanemetre ja ketebätä.

Ne madakäre, meta keteiti kräke ñan kukwe keteitibe ükadrete ne kwe rabadre bare nie. Ni tärä tikaka kädekata C. R. Snyder käkwe ja tötikanina krubäte tö ngwan yebätä tä kukwe ütiäte mike gare. Ni tö kukwe keteiti nuaindi ngwane, kukwe jene jene ükadrete ne kwe rabadre bare nie ye ütiäte nieta kwe. Ye köböire kukwe keteiti nuainta nikwe ye ñan tä nemen bare kwin nie ngwane, nikwe mada nuaindre aune ye erere nikwe nuaindre jatäri nememe rabadre bare nie ngwane.

Akwa ye ñan ngöräbe, Snyder tä mike gare nikwe meta mikani ja käne ye ñongwane kwitadre mada yebiti ye rabadre gare nie ye ütiäte arato. Nita meta mike nuaindre jai ye nita ja di ngwen bäre bäre nuainkäre, akwa ñan tä nemen bare nie yebiti ta ni töi täbe nuainbätä jankunu ngwane, ni di raba kite nekä. Bäri kwin, meta meden raba nemen bare jötrö ngwarbe nie ye nikwe mikadre nuaindre jai ye köböire nikwe tö ngwain jankunu.

Bibliabätä kukwe ye bämikata kwin rei David yebätä. Niara tö namani templo sribei Ngöbö Jehová kräke, akwa Ngöbökwe niebare ie niara ñan ai käkwe templo ye sribei, ñakare aune monso kwe Salomón käkwe sribei kräke. Kukwe ye raba David ngwen di nekä, akwa ñan namani romon aune ñan ja töi mikani jankunu kwe sribi ye nuainne, ñakare aune ja töi mikani kwe kukwe mada nuainne. Ja di ngwani kwe jondron ükökrö bätä ngwian ükökrö ne kwe monso kwe ye rabadre templo ye sribere (1 Reyes 8:​17-19; 1 Crónicas 29:​3-7).

Ñaka töbikata kwin ja käne, kukwe yebe ni raba ja tuin aune nita meta mike nuaindre ja käne yebätä ni raba töbike kwin, akwa yebiti ta ñan raba nemen nuäre ni kräke tö ngwankäre jankunu. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe meden köböite ni ñan tä tö ngwen ye ni ñaka raba ükete. Kä nengwane, nünanta bobre, rü nuainta krubäte, kukwe ñaka kwin nuainta, bren tare aune gata ye köböite tö ngwan ye raba nete nikän. Akwa yebiti ta, ¿dre raba ni dimike töbike kwin jankunu ja käne?

[Üai]

Sribi ie mä tö ye ñan biandre mäi ngwane, ¿sribi mada ñan kwandre mäi mä rabadre nütüre?

[Üai]

Rei David tö namani meta meden nuaindi ye ñan namani bare ie ngwane, ja töi mikani kwe meta mada nuainne.

¿Kukwe ie tö ngwandre ye raba kwen medente nie?

TÖBIKE kukwe nebätä: reloj tädre mäkwe rikadre ngwarbe mäkän ngwane, mä rikadre ni reloj ükatekä känene aune anuncio keta kabre kwandre mäi abokän ñaka kukwe mike gare ja erebe. Batibe rabadre gare mäi ni tärä nüne mä ken käkwe reloj ye sribebare aune reloj ye ükate gare kwin ie. Ni ye käkwe reloj ükadrete mä kräke aune ñaka ütiä kärädre kwe mäi rabadre gare mäi. Ye ngwane, nire känti mä rikadre reloj ye mike ükadrete rabadre gare metre mäi, ¿ñan ererea?

Reloj ye keta raba tö ngwana yebätä. Tö ngwan ye kitera nete mäkän tä nemen bare nitre kwatibätä kä krüte näire ne erere ngwane, ¿nirei mäkwe ja di kärädre? Tö ngwan ye kitera nete mäkän ngwane, nitre kwati raba mä dimike tä mike gare, akwa kukwe nieta kwetre ye ñaka nüke gare kwin aune ñaka nemen bare. Ni ni Sribekä die tärä abokän raba mä dimike tö ngwan yebätä ye ie mäkwe ja di kärädre ye bäri kwin, ¿ñan ererea? Ngöbö “tä känime ni jökrä ken” nieta Bibliakwe aune tä juto biare ni dimikakäre (Hechos 17:27; 1 Pedro 5:⁠7).

Kukwe mikata gare bäri metre ta tö ngwan yebätä

Biblia tä kukwe mike gare bäri tö ngwan yebätä nitre médico, científico aune psicólogo ye kräke. “Tö ngwan” ye tikani kira Bibliabätä abokän kwita raba krörö: kukwe ie ni tö krubäte aune kukwe kwin ngübata nikwe. Tö ngwan ye abokän kukwe ketebu nuainta: ni tö krubäte kukwe kwin ie aune dre köböire kukwe kwin ye rükai ye ie nita tö ngwen. Biblia tä kukwe käbämike ie tö ngwanta ye abokän ñaka ngwarbe, ñakare aune kukwe ie tö ngwanta ye rabai bare metre ye kukwe keta kabre käkwe bämikanina.

Tö ngwanta ye bäsi ja erebe tödekata yebe mikata gare nete, ñobätä ñan aune tödekata ye ñaka nuainta okwä kware, ñakare aune kukwe metre gare nie yebätä tödekata (Hebreos 11:⁠1). Akwa tödekata aune tö ngwanta yebätä Biblia ñaka tä kukwe mike gare ja erebe (1 Corintios 13:13, TNM).

Bämikakäre, mäkwe ja di ribedre ja ketamuko mäkwe ie aune niarakwe mä dimikai ye ie mäta tö ngwen. Mätä tödeke ye ñaka ngwarbe, ñobätä ñan aune niara ye töi kwin, nitre mada dimikanina kwe aune tä ja ngwen mantiame ye gare metre mäi, yebätä mä dimikai kwe ye ie mäta tö ngwen. Tödeka aune tö ngwan ye bäsi ja erebe ye nita ribere jai, akwa kukwe jene jene mikata garebätä. ¿Ye erere ni raba tö ngwen ño Ngöbö ie?

Ñobätä ni raba tö ngwen

Metrere tö ngwan ye kite Jehovakri. Kirabe niara ye kädeka nämäne “tö ngwan nitre Israelkwe” (Jeremías 14:⁠8). Juta kwe nämäne tö ngwen kukwe metre ie ye nämäne kite niarakri. Ye medenbätä, niara ye abokän tö ngwan nitre Israelkwe nie nämäne. Ye nämäne mike gare nitre ñaka nämäne tö ngwen jerekäbe jondron ie, ñakare aune Ngöbökwe kukwe nuainbare ne kwe niaratre rabadre tö ngwen. Kä kwati krubäte te niarakwe ja ngwani kwin aune kukwe käbämikani kwe ye nuainbare kwe kräketre. Josué nitre Israel jie ngwanka käkwe kukwe ne niebare: “Jehová Ngöbö munkwe käkwe kukwe kwin käbämikani munye ye jökrä namanina bare metre ye gare metre munye” (Josué 23:14).

Kä nikanina kwati ta, akwa Jehová täbe ja ngwen ye erere. Kukwe käbämikani Ngöbökwe ye tä Bibliabätä aune namani bare ño ye erere tä tikanibätä arato. Profecía ye ie tö ngwan raba metre, ñobätä ñan aune tikani ye ngwane, namanina bare ye kwrere mikani gare.

Kukwe kwin ye köböire ni raba Biblia ye kädeke tärä tö ngwankrä. Ngöbökwe ja ngwanina ño nitre kä tibienbätä ben yebätä mäkwe ja tötikai ngwane, mäkwe tö ngwain bäri ie. Apóstol Pablo käkwe kukwe ne tikani: “Kukwe jökrä [...], ye abko tikani ni töi tikakrä amne kukwe tikani kira, ye abko btä nikwe nünandrekä dite käre amne tä kä mike nuäre nibtä, ye köböire ni rabadre tödeke” o ni rabadre tö ngwen (Romanos 15:4).

¿Ngöböta kukwe meden käbämike nie?

Kukwe meden ben nita ja tuin ngwane, ¿tö ngwan ye nita ribere bäri jai? Ni mräkä tä krüte nikän ye ngwane, ¿ñan ererea? Akwa nitre kwati mräkä tä krüte ye ngwane, bäri ñaka tä nemen nuäre kräketre tö ngwankäre. Gata ye bäri tare, tä näin kisere ni jiebiti. Kä braibe tie ni raba ngitiebätä, akwa ni ñaka raba kwäräberebätä. Yebätä Biblia tä niere, gata ye abokän ni rüe “mrä köre” (1 Corintios 15:26, NGT).

Aisete, ¿dre raba ni dimike tö ngwen? Bersikulo ye arabe tä niere gata ni rüe mrä köre ye gaikä täte. Jehová ye bäri dite gata ye kräke ye bämikanina kwe. ¿Bämikanina ño kwe? Nitre krütanina ganinkröta kwe yebiti bämikani kwe. Jehová die yebiti nitre ni ökän krütanina mikaninta nire kwe ye mikata gare Bibliakwe.

Bati, Jehovakwe ja die biani Ngobo kwe, Jesús ye ie, Lázaro ja ketamuko Jesukwe abokän krütani köböbokära ye mikakäreta nire. Jesukwe kukwe ye nuainbare nitre kwati okwäbiti (Juan 11:​38-48, 53; 12:​9, 10).

Mä raba kukwe ne erere ngwentari jai raba ruin nunye: “Nitre krütanina ganinkröta biti jataninta umbre aune krütaninta, ¿se ñokäre ganinkröta?”. Bäkänä nitre ye krütaninta, akwa niaratre ganinkröta mikata gare Bibliabätä ye ñan tä ni töi mike jerekäbe nitre tare nikwe krütani ye tuai nünenta, ñakare ngwane mikaita nire ye ie nita tö ngwen kwatibe.

Jesukwe niebare: “Ti abko ni krütanina mikakata nire amne ti abko ni mikaka nüne” (Juan 11:25). Jehovakwe ja die biain Jesús ie nitre kä jökräbiti tibien krütanina ye mikakäreta nire. Arato Jesukwe niebare: “Kä jatadi köböitira jire abko te ni krütani doboi mikani, ie ti Ngöbö Odei ne kukwei jaradi dobobti angwane, rükadita nire jökrä” (Juan 5:28, 29). Nitre jökrä krütanina doboi mikani ye raba nünenta käre kä tibienbätä kä bä nuäre yete.

Nitre krütanina gaikröta ño ye ni Ngöbö kukwei niekä Isaías käkwe mikani gare kukwe bä nuäre nebiti: “Nitre mäkwe tä ngwakare ye rükaita nire. Mrü ngwaka [...] rükaita krö. ¡Munta dobote ye nüke ngwäte aune ngwänenkä kä jutobiti! Ñan ñobätä aune ñü burei mäkwe ye abokän ñü burei tä nemenkä dekä ye kwrere aune nitre krütani ye dobo käkwe tuainmetre nüketa nire” (Isaías 26:19).

Kukwe käbämikata ye raba ni töi mike jäme, ¿ñan ererea? Monso jämi därere meyebätä tä kriemikani kwin, ye kwrere nitre krütanina ye tä. Niaratre ye tä kriemikani kwin, ñobätä ñan aune tä törö Ngöbö dite ye ie (Lucas 20:​37, 38). Monso chi tä därere mräkätre kwe tä kain ngäbiti kä jutobiti, ye erere nitre krütanina ye rükaita nire rabai nüne kä jutobiti aune kä bä nuäre te. Ye meden kisete, gata yebiti ta tö ngwan raba.

Tö ngwandre ye tä ni dimike ño

Tö ngwan ye ütiäte Pablokwe mikani gare kukwe keta kabrebiti. Tö ngwan ye abokän “sobro balinkwatare” o casco rükäre ja üairebiti yebätä Pablokwe blitabare (1 Tesalonicenses 5:8). ¿Tö ngwanta ye ñobätä Pablokwe ketani casco yebätä? Kirabe, nitre rükä ye nämäne niken rübätä ngwane, jondron dängwäne o cuerore nämäne dokwäbiti yebiti kwin nämäne casco ye mike jai. Ye köböire meta nämäne dokwäte, akwa ñaka nämäne ja tare nike krubäte. Casco nämäne nitre rükä dokwä kriemike, ye erere tö ngwan ye tä ni töi kriemike. Ngöbö töita ño ye ererebätä nita tö ngwen kwatibe ngwane, kukwe keta kabre rabai bare nibätä, akwa ni töi täi jäme ja tuakäre kukwe yebe. ¿Se nire ñan raba casco ye erere ribere jai?

Kukwe Ngöbökwe ie tö ngwanta ye Pablokwe bämikani kukwe madabiti mada. Tikani kwe: “Ngöbökwe jändrän köböi mikani nie, bti nita tödeke, ye abko jä doboko” o ancla ye kwrere (Hebreos 6:19). Bä kabre Pablo nikani ñöte nguse rube ngöi yebätä, ñobätä ancla ye ütiäte ye nämäne gare metre ie. Ñü muriebe minimini nämäne kite ngwane, nitre ru ngwanka ye nämäne ancla ye kite ñöte nguse. Ancla ye rabadrekä dime ñöte nguse ye ngwane, murie ñübe minimini ye ñaka rikadre ru ngwena kwäräkwärä o rabadre mate jäte.

Ye erere arato, kukwe käbämikata Ngöbökwe yei nita tö ngwen kwatibe ngwane, kukwe ye raba ni dimike ja tuin kukwe taretare tä nakainkä kä krüte ne näire yebe. Jehová tä kukwe ne käbämike: rü, ni nuainta tare, nita nemen ulire, gata kukwe ye ñaka rabaira ni ngwen ja tare nike jire (recuadro pág. 10 mikadre ñärärä). Kukwe käbämikata Ngöbökwe ye ie nikwe tö ngwandre kwatibe ye raba ni dimike kukwe taretare nakainkä kä nebätä ye kwitebiti, raba ni dimike kukwe ribeta Ngöbökwe nie ye ererebätä nüne aune ñaka ja ngwen nitre tä ja ngwen ño nengwane ye erere.

Mätä ñäke kukwe nebätä ngwane, kukwe käbämikata Jehovakwe ne mä kräke arato. Nünandre ño ie niara tö nämäne ye erere töita mä kräke arato. “Niara tö ni jökrä tuai kwäre”. ¿Ño ni raba nemen kwäre? Nitre jökrä käkwe “kukwe metre mikadre gare jai, ie niara tö” (1 Timoteo 2:4, NGT). Nun tärä ne sribekä, kukwe metre Ngöbökwe ye munkwe mikadre gare jai ie nun tö. Ngöböta kukwe käbämike mäi ye erere ni kä nebätä ñaka raba käbämike jire mäi.

Nita tö ngwen kukwe käbämikata Ngöbökwe ie ngwane, raba ni dimike ñaka ja di ngwen nekä, ñobätä ñan aune Ngöbö töita ño ye ererebätä nita meta mike ja käne ngwane, ni dimikai kwe (2 Corintios 4:7; Filipenses 4:13, TNM). ¿Tö ngwan ne erere ne nire ñan raba ribere jai? Aisete, kukwe jämi kwen mäi tö ngwankrä ngwane, mä raba känene. Känene jankunu. Raba kwen mäi.

[Recuadro]

Ñobätä ni raba tö ngwen Ngöböi

Texto tä jatäri ne raba ni dimike tö ngwen bäri:

◼ Nünain kä jutobiti ja känenkäre ye Ngöböta käbämike nie

Kä tibien kwitai bä nuäre, nitre rabai nüne keteitibe aune kä jutobiti ni ja mräkäre erere mikata gare Bibliabätä (Salmo 37:​11, 29; Isaías 25:8; Apocalipsis 21:​3, 4).

◼ Ngöbö ñan ni ngökö

Ni ngöka ye tuin blo ie. Jehová ye abokän deme aune metre yebätä ñaka raba ni ngökö (Proverbios 6:​16-19; Isaías 6:​2, 3; Tito 1:2; Hebreos 6:​18).

◼ Ngöbö die ñaka krüte

Jehová aibe bäri dite krubäte. Niara tö dre nuainbätä ye jondron kä kwinbiti o kä tibienbiti ñaka raba ketebätä jire (Éxodo 15:11; Isaías 40:​25, 26).

◼ Nikwe nünandre kärekäre ye ie Ngöbö tö

(Juan 3:​16; 1 Timoteo 2:​3, 4).

◼ Ngöböta tö ngwen nie

Nita ja ngwen kwin aune dre kwin nuainta nikwe ye aibe mikata ñärärä kwe (Salmo 103:​12-14; 130:3; Hebreos 6:10). Nikwe ja ngwandre kwin ye Ngöböta ngübare nibätä. Ye erere nita nuainne ngwane, käta nemen jutobätä (Proverbios 27:11).

◼ Ni tö kukwe kwin nuaindi ngwane, Ngöbökwe ni dimikai tä käbämike

Ni Ngöbö mikaka täte ye ie ja rabadre ruin kriemikani. Töi mentamebiti Ngöböta ni dimike üai deme bäri dite yebiti (Filipenses 4:13, TNM).

◼ Ni raba tö ngwen kwatibe Ngöböi

Niara ye ja ngwanka metre aune tö ngwan raba ie aune ñaka ni mikai ulire kwe (Salmo 25:⁠3).

[Üai]

Casco nämäne nitre rükä dokwä kriemike, ye erere arato tö ngwan ye raba ni töi kriemike

[Üai]

Ancla tä ru ketete ye erere nita tö ngwen kwatibe ye raba ni dimike

[Kite nirekri]