Rü näire aune kä jäme näire Jehovakwe nun dimikaba

Paul: Noviembre kä 1985 ye ngwane, nun juanba kena misionero erere kä Liberia (África Occidental) ye känti. Ye ngwane, ¡Kä nämä juto nunbätä! Avión ye mata rükaba Senegal. “Hora nebera kratibe rabakäre Liberia” nieba Annekwe. Ye ngwane kukwe mikaba gare nunye krörö: “Nitre nänkä Liberia kokwäre rabadre nankwen timo nete ñobätä ñan aune rü nibi nakainkä nitrekwe kä yekänti aune nun ñan raba mate tibien yete”. Ye bitikäre köbö jätä te nun rababa Senegal ja mräkätre misionero ben. Aune kä Liberia yekänti, camión nämä ni ngwakare ngwen kabre. Nitre ñaka raba näin kwäräkwärä hora ruäre te nie rababa. Nitre ñaka nämä kukwe ükaninte ye mike täte ngwane kämika nämä ye kädrie rababa noticiate kä Liberia yekänti.

Anne: Nun töi ñan basabätä bökän kwäräkwärä. Ye aisete ti nämä chi ye ngwane, käre ti kädeka nämä “Ni nikenkä ngwarbe”. Nänkäre carreterate ta kä jüräta nemen tibätä. Akwa nun töi nämä kwatibe rikabätä asignación nunkwe yete.

Paul: Anne aune ti nun däreba Inglaterra, nun nämä nüne jai kä 8 kilómetros näre. Nun ñan rababara kwelate ye bitikäre nunkwe ja töi mikaba sribire prekursor erere. Nun töi nämä kwatibe sribibätä köbö täte. Ti rün aune ti meye aune Anne meye ye käkwe nun dimikaba krubäte. Kä nämä 19 tibiti ngwane ti nübaiba Betel. Aune Anne ye käkwe ja mäkäteba tibe kä 1982 ye ngwane, nun rikaba sribire gwairebe yete.

Anne: Nun nämä Betelte ye käi nämä juto nunbätä. Akwa käre nun töi nämä kwatibe sribibätä nitre ribe nämä bäri kukwe driekäre ye känti. Sribire kä jutobiti ja dibiti ja mräkätre misionero mada ben ye köböire nun töi nämä dre nuainbätä ye jataba nirien bäri. Kä komä te nunkwe oraba köbö kwatire kwatire kukwe keteiti ye aibätä. Aisete 1985 ye ngwane, nun nübaiba kwela 79 Galaad yebätä ye käi rababa juto krubäte nunbätä. Ye ngwane nun juanba Liberia, África Occidental yete.

JA MRÄKÄTRE NUN TAREBA YE KÄKWE NUN DIMIKABA

Paul: Avión kena tuanmetreba niken Liberia kokwäre yete nun rikaba. Kä yekänti kä nämä krubäre aune nitre nämä dikekä kä jüräbe kwärä, ye medenbätä kä ngö nämä nemenkä chi ye ngwane ni nämä niken nokwre jabätä kwäräkwärä. Nun nämä ñäke gwairebe tärä Salmos yebätä kärera deu ja töi mikakäre jäme. Kukwe tare yebiti ta asignación ye nämä tuin kwin krubäte nunye. Anne ye nämä sribire misionera erere aune ti nämä sribire Betelte ja mräkä John Charuk yebe.a Kukwe nakaninkä bätä aune ja mräkätre yebätä nieba kwe tie ye käkwe ti dimikaba krubäte.

Anne: ¿Ñobätä nun rababa juta Liberia ye tarere jötrö? Ja mräkätre yebätä. Ja nämä ruin kwin nunye niaratre ben, kä juto bätätre bätä jadenkä krubäte aune ja ngwen metre. Nun rababa ja kete kwin krubäte bentre jötrö ngwarbe. Niaratre ye rababa nun mräkä ye erere. Nämä kukwe niere nunye ye käkwe nun dimikaba krubäte ja üairebiti. Nitre nämä kukwe drie ye ngübare kisere aisete nitre nünanka nun bäre ñaka nämä nemen nun juenta jötrö. Känime känime nun ken blita nämä nunkwe Bibliabätä nitre ben. Nitre ja tötikaka nämä kwati nunkwe ye medenbätä ñaka nämä nemen nuäre nun kräke tötikakäre jökrä. ¡Ye kukwe kri aune kwin nämä nun kisete!

KÄ JÜRÄ YEBITI TA NUN NÄMA DITE

Paul: Kä kobokä te nüna nämene jäme. Akwa ye bitikäre kä 1989 yete nitre rü kakaba jabätä gobranbe ye ngwane, nüna ñan rababare käne erere. 2 julio kä 1990 ye ngwane, nitre rükä gobran rüere rababa nünentubu Betel bäre. Sö krämä te dre nämä nakainkä ja bäre ye ñan rababa gare nunye, nun mräkätre aune sede mundial ye ben ñan rababa nuäre nun kräke blitakäre. Policía ñaka nämä, mrö ñaka aune nitre nuain nämene tare bätä küdre nämene meritrebätä mantre jetebe. Kukwe ye nuaba kä 14 jire te juta yete jökrä.

Anne: Nitre juta kiakia nämänentre ja kämike, ni murie keta nämä krubäte, nitre töi käme ye nämä kürä ngwen jabätä kwäräkwärä ji ngrabare. Edificio jökrä yete nämänentre niken, ngwian tö nämene kwetre jai ye erere nämä niken ngwena jae. Kwi kämikata ye kwrere nämene nitre kämike yebätä nämänentre blite jabe kwärikwäri. Nitre ngwakare ye ükakrö nämä jabiti kwin carreterate sucursal ye kenta. Testiko ruäre murie ketani, ja mräkätre ruäre ye ngätäite abokän misionero nibu murie ketani.

Ja mräkätre testiko kwati käkwe ja nire kwe mikaba kukwe tare te ja mräkätre nuain nämäne tare nämä ngitie ye dimikakäre. Ja mräkätre misionero aune betelita ruäre käkwe ye arabe nuainbare arato. Betel yete nun nämä ja mräkätre kwati ngitiani ye mike ja düke piso tibieni yete. Aune piso kwini ti aune Paul nämä cuarto nunkwe, yete ja mräkätre ni kükü ben nun nämä nüne.

Paul: Köbö kwatire kwatire nitre rükä ye tö nämä rikai gwä Betelte ne kwe nun nämä ja mräkätre üke ye tuadre kwe. Akwa ja kriemikakäre nunkwe kukwe keteiti nuainba. Nunkwe ja mräkätre diankaba nibu ne kwe rabadre ventanante, mada nibu nämä jukwe kri ye ngibiarebiti. Ne kwe nitre käme rükadre jukwebätä ye ngwane, ja mräkätre nibu ye tätre jäme ngwane nitre rükä ye ñan käme krubäte nämänena nemen gare ja mräkätre nibu nämäne ventanante yei ie. Akwa nitre rükä nämä nüke jukwe kribätä aune ja mräkätre ye nämä kise mike ja trökri ye ngwane, ja mräkätre nämä ventanante ye jötrö ngwarbe nämä gain nitre rükä ye käme krubäte. Yebätä ja mräkä üka nämä niaratrekwe jötrö ngwarbe rüe ngäniene.

Anne: Nitre rubun o nitre käme ye ñan rababa nuäre ja mräkätre kräke ketabätäkäre bämän kabre te. Ti aune meri testiko mada nunkwe ja ükaba bañonte. Känti kä nämä chi nun ñan jutuadre ye känti, nunkwe ja ükaba yete kä chi krubäte yebiti ta. Rubune nitre rükä ye rikaba ti kaintari escalerabätä kunkwäre kürü ben kisete. Aune nämä rubun yebätä rababa jukwe mete ja dibiti kitakäre tibien. Ye ngwane Paul nieba ietre: “Ti muko tä bañonte”. Nun nämä ja ükete ye ngwane nunkwe kä ngö mikaba yebätä kä jürä rababa krubäte tibätä aune ti raba grükekä jökrä ngrabare ye ngwane, ti ñan törbaba jukwe tikai ñobätä ñan aune nane nun gadre kwe yebätä. Ye ngwane, tikwe oraba ja töibiti Jehovai aune ti dimikadre kwe ye tikwe ribeba kisere ie ye bitikäre tikwe jukwe tikaba aune töi jämebiti tikwe köbö kwin nieba ie. Ye ngwane ni rükä iti ye käkwe ti kitakaba mento aune rikaba betekä kä känti dän mika nämä ye tikaba kwe aune ni ñan kwanba jire iti ie. Yebätä jondron nämä yete ye metakaba jökrä tibien kwe, ye bitikäre niaratre rikaba cuarto mada mada ye tuinte jökrä aune kä nämä chi ju dokwäte kwin ye tuateba kwe arato akwa mada bati ni ñan kwanba jire iti ie.

KÄ TRÄ NÄMÄ NGITIEKÄ JANKUNU

Paul: Sö kabre te mrö ñaka rababa kwetadre nun ie. Akwa mrö ja üaire ye käkwe nun ngwanba betete jabätä. Kä ye näire gätä adoración matutina ye aibe nun nämä kwete dekä dekä Betelte, ye köböire nunkwe kä ngwanba nüke jae aune yebätä nun nämä debe bien krubäte.

Ñö aune mrö krütadre jökrä nunkän akräke nunkwe sukursal yete kämikadrekä aune ja mräkätre nämä ja ükani nun känti ye murie keta raba. Akwa ñongwane mrö ribe nämä nunkwe jae ye Jehová nämä mike nüke nun känti, ye nämä nun töi mike ñan krütare. Dre dre ribe nämä nunkwe jai ye bianba jökrä kwe nunye aune kä jürä yebätä nun mikaba dite kwe.

Kä nämä kräbäre jubäre tibien kä iko ye kwrere akwa kukwe metre ye nämä trä ngitiekä jankunu. Ja mräkätre nämä ngitie mantre jetebe ja nire mikakäre kwäre, akwa tödeka kwetre ye ñaka ngwani nete kwe jakän aune ja ngwani metre kwetre. Rü nämä nakainkä ye nämä niaratre mike juto ja tuakäre “ja tare nikadi kri” ye kräke, nämänentre niere. Konkrekasionte nitre umbre aune monsotre bati yekwe ñaka kä jürä ngwani jabätä ja mräkätre mada dimikakäre. Ja mräkätre aune ja ngwaitre nämä ngitie ye nämä ja dimike kwärikwäri aune sribire gwairebe nämänentre niken kukwe driere kä jene jene känti aune nämänentre gätä nuainne kokwäre yete. Gätä nuain nämäne aune kukwe drie nämäne ye nämä niaratre mike dite kä ngwankäre nüke jai kukwe tare ye näire. Nun nämä niken ja mräkätre dimike jondronbiti ye ngwane, ja mräkätre ñaka nämä dän kärere nunye. Ñakare aune nämä mochila ye kärere nunye kukwe driekäre ye nämä nun töi mike niä. Rü nämä nakainkä yebätä nitre nämä ülire krubäte aune kä jürä nämä krubäte bätätre ye medenbätä kukwe kwin drie nämä niken ye ngwane, nämänentre kain ngäbiti kä jutobiti. Nitre testiko ye nämä näin kä jutobiti aune ñaka ja di ngwen nekä ye nämä niaratre ye töi mike niä. Ja mräkätre ye nämä trä ngitiekä kä iko ye kwrere te. (Mat. 5:​14-16). Ja mräkätre nämäne kukwe driere kä jutobiti ye köböire nitre rükä ruäre käkwe ja mikani testiko arato.

JA MRÄKÄTRE MIKATEKÄRE JEHOVAKWE NUN MIKABA DITE

Paul: Nunkwe juta ye tuanmetreba bä kabre. Bämä jire nun rikaba jötrö ngwarbe mento aune bobu jire nun rikaba kä kwati jire. Ja nämä nemen ruin ño nunye ye erere misionero iti kukwe mikaba gare krörö: “Asignación nunkwe ye nunkwe taredre krubäte drieba nunye Galaad yete aune ye erere nunkwe nuainba ye medenbätä nun nämä ja mräkätre mikete ye ngwane nun nämä brukwä nötöte”. Juta Liberia ye ken nun nämä nüne yebätä nunkwe ja mräkätre ye dimikaba jankunu.

Anne: Kä mayo 1996 ye ngwane, nun nibokä rikaba kwin carro sukursalkwe yete täräkwata ütiäte ütiäte nun nämä ngwena. Juta kä känti kä nämä jäme yekänti nun jababa niken ngwane. Yekäre nun rikadre 16 kilómetros rükakäre yete ye bätäräbe rü kakaba kä ye känti. Nitre rükä ye käkwe kürü ngö mikaba kwinta. Nun ngwanba nünenkä kwe aune nun nimä diama timo kwe aune carro ye jänrikaba kwetre jai, Paul nämä yete ben ngöi. Nun rababa nikraninkäbe yete, ye bätäräbe derabe se kwrere Paul jataba nitre kwati ngätäite däri nämä nen dokwäbätä .Nitre kukwei nämä nokwre yebätä niara ye täkäba rababa ruin nunye akwa täkädre akräke niara ñaka tätre näin. Metrere nitre rükä ye käkwe niara kitaninkä aune nuainbare tare yebätä nämä kore.

Känime yete carro nitre rükäkwe nämä aune nitre nämä kwati carro teri, yebätä nunkwe ja di ngwanba ja kwaninkä kwin carro yebätä jübärekri. Ni carro ngwanka käkwe rikaba carro ngwena jötrö krubäte yebätä bäsi nun betakaba timo. Nünandrekä kwe, nunkwe ribeba ie akwa rikakaba krubäte yebätä ñan nun kukwe juruaba ie, yebiti ta nunkwe ñaka ja gibiakaba. Nun rükaba ngwane, nun rababa bren jökrä ngrabare aune nun rababa betrere kä jürä yebätä.

Paul: Dän jabätä aibe te nun nämä näin, dän ye nämä dobrore jökrä aune nämä nötaninte jökrä. Nun rababa kwäre yebätä nun rababa töi niä jabätä kwärikwäri. Nun rababa ja dükani ju bäre helicóptero mäkä mäkä bala kisete ye ken. Helicóptero ye rikaba nun ngwena jändrinaine Sierra Leona. Nun nämä nire yebätä nun nämä debe bien krubäte akwa nun rababa ja mräkätre nunkwe töibikare.

KUKWE NGÜBA ÑAKA NÄMÄ NUNKWE YEBÄTÄ JEHOVAKWE NUN MIKABA DITE

Anne: Nun rükaba Betel Freetown Sierra Leona. Yete kä jäme aune nun ngüba nämä kwin akwa kukwe rababa bare Liberia ye rababa nüketa ti töite. Rare ti nämä mokre jabiti aune ti nämä nüne kä jüräbe kwärä. Kä nämä jäme aune kä kwekebe ye ñaka metre nämä nemen ruin tie. Batibe ti nämä nekwetekä deu kä jüräbe kwärä aune ti nämä nemen grükekä jökrä ngrabare aune ñö nämä nemen bete tibiti, kukwe blo krubäte rabai bare nämä nemen ruin tie. Akwa Paul nämä kise kite ti ngärä biti nämä orare tibe, nun nämä kantare kantikobätä ye bitikäre bätärekä bätärekä ja nämä kite ruin jerekäbe tie. Kä jataba ngwarbe ti dokwäbiti raba ruin tie yebätä ti ñan rabaira misionera erere ti rababa nütüre.

Ye bitikäre dre rababa bare ye ti ñaka käi kwitekä jire jabiti. Bämän ye arabe ngrabare täräkwata krobu bianba nunye. Kena ye abokän ¡Despertad! 8 junio 1996, tära ye nämä blite “Qué hacer ante los ataques de pánico” yebätä. Ye ngwane batibe dre nämä nakainkä tibätä ye rükaba gare tie. Tärä ketebukäre ye abokän Atalaya 15 de mayo 1996 nämä blite “¿De dónde proviene su fuerza?” yebätä. Aune yete malan ngwike nikani ngwarbe ye üai mikani. Yete mika nämä gare malan ngwike nikani ngwarbe jökrä yebiti ta nämä nikenkä kwinta bätä nämä ja buke jankunu. Ye erere arato nikwe ja tuabare kukwe tare ben yebiti ta ni raba ja mräkätre töi mike jäme üai deme ye köböire. Mrö ja üaire ne rükaba nun känti nun nämä ribere bäri jai ye ngwane. (Mat. 24:45). Kukwe nakaninkä tibätä nämä nüketa ti töite ye diankakäre ja töite kukwe keteiti ti dimikaba. Ye abokän ti nämä kukwe känene krubäte ti nämä ja tuin drebe yebätä, aune kukwe känä nämä tikwe ye ti nämä ükekrö keteitibe computadora yete. Bätärekä bätärekä kukwe ye käkwe ti dimikaba ja tuakäre ti nämä töbike krubäte yebätä (estrés postraumático).

DITE NUNANKÄRE KÄ JENE KÄNTI

Paul: Nun nämä nikenta Liberia kokwäre ngwane, ja nämäne nementa ruin gwi nunye. Kä rababara 20 jire nunbiti sribire kä ye känti kä 2024 ye ngwane. Rü ñaka rababara aune sucursal ye ükate jababa akwa drekebe mada nun juanba asignación mada kokwäre.

Ñan rababa nuäre kukwe diankäre jai nunye. Ja mräkätre yete ye nun mräkä nunkwe kwrere aune nun ñaka tö rababa mikaite. Akwa nun rikaba Galaad ye ngwane, nunkwe nun mräkä mikateba ye ngwane, Jehovakwe nun dimikanina ño ye nunkwe ngwanba törö jai. Aisete nun juanba asignación mada känti ye nunkwe ka ngäbitiba. Nun rikaba Ghana, juta ye nämä juta Liberia ye ken.

Anne: Nunkwe muaba krubäte, nun ñan tö rababa ja mräkätre tuainmetre. Akwa ja mräkä umbre kirabe kukwebätä nünanka yete kädeka nämäne Frank, ye käkwe kukwe nuäre nieba nunye. Nieba kwe: “Nun käi kwitekä jabiti”, bitikäre nieba kwe: “Metrere munkwe ñaka nun käi kwitaikä jabiti ye gare nunye. Akwa asignación mrä yete mun nän. Metrere ye kite Jehovakri aisete ja mräkätre yete yebätä munkwe ja töi mika krubäte”. Ja mräkä Frank käkwe kukwe nieba kwe nunye, ye käkwe nun dimikaba krubäte dikakäre kä ñan gare nuen aune nitre ñan gare nuen yekänti.

Paul: Ja mräkätre ja üairebiti kä Ghana ye kä ñan rikaba raire ta nun rababara tarere. Ja mräkätre testiko kwati kä yekänti. Ja mräkätre nämä dite ja üairebiti kukwe ñokwä yebiti ta yekwe nun dimikaba krubäte. Kä rikaba kwä jätä biti komä ta Ghana ye ngwane, kukwe ñan ngüba nämä nunkwe ye nieba nunye. Nun juanba sukursal Kenia (África Oriental) yete. Ja mräkätre asignación känekäne bätä ye nun nämä uliere akwa kä rikaba braibe ta aune rababara ja mräkätre Kenia ye tarere arato. Nengwane nun täbe sribire Kenia nete, känti nitre ribeta krubäte kukwe driekäre .

TÖBIKETA KUKWE NAMANI BARE YEBÄTÄ

Anne: Kä nikanina kabre ta yete tikwe ja tuabare kukwe tare aune kä jürä ben krubäte. Nita ja tuin kukwe tare ben aune kä jüräbe ye ngwane, nita kite matetubu ye ngwane dräi (doräi) täi nibätä aune ja tare nikata nemen. Kukwe ñan tuabare yebiti Jehovakwe ni kriemikai ye ñan ngübadre. Kürü ngö ngwäta nemen kwäräkwärä ye ngwane, ti kise tä nikrenkä aune tita nemen tibo ñöre aune ti bule tärä nemen bren tie. Akwa ja mräkätre yebiti Jehovata ti dimike gare tie yebätä tita kain ngäbiti kä jutobiti. Ne madakäre nemen gare tie nunta ja tötike kärekäre kukwe ja üaire yebätä ngwane, ye tä nun dimike ja ngwen dite asignación mrä mrä känti nunta niken.

Paul:Kä känti nun juanta ye tä nemen tuin kwin nunye ya, ye ngwantarita nemen ruäre ngwane nunye. Metrere kä känti nunta niken ye nuäre aune kwin akwa drekebe ngwarbe kukwe tare raba nakainkä. Aisete ¿dre tareta nunkwe? Metrere ja mräkätre ye tareta nunkwe. Metrere nita nüne jene aune ni ngübata jene akwa ni töi ja erebe. Nun rikaba ja mräkätre ye dimike akwa metrere niaratrekwe nun dimikaba.

Nunta niken juta jene jene te ngwane, kukwe bä nuäre tä nemen bare juta Ngöbökwe te ye nunta tuin ja okwä jeñebiti. Ja mräkätre kä jökräbiti tibien ben nita konkrekasion keteitibe yete ngwane, ni mräkä tärä aune ni jue tärä. Ne madakäre nunkwe ja tuenmetre jie ngwandre Jehovai ye ngwane, Jehovakwe nun dimikai kukwe ñokwä yebiti ta ye gare metre nunye (Filip. 4:13).