Abal ka exbay an Tolmixtaláb abal ti exóbal abal an tamkuntaláb I Ejatal ani i Tʼojlábil tu aykol kʼal a Cristo
1 MA TI 7 A NOVIEMBRE
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JOSUÉ 18 ANI 19
«A Jehová in tejwamédhaʼ i tsalpadhtaláb tam ti in bukʼchij an tsabál an israelitas»
it-2 238 párr. 1
Límite
Abal kin exlaʼchik jantʼiniʼ kin bukʼuw an tsabál: in tʼajaʼchik ti kwéntaj in puwém an tribu ani in tʼajaʼchik i sorteo. Kʼal axéʼ, an tribu neʼetsak kin exlaʼ juʼtáj ti neʼetsak ka pidhan an tsabál max ban Norte, ban Sur, ban Este o ban Oeste, o ban pakʼchal o juʼtáj ti waʼatsak i tsʼen. An israelitas yabchik pejéxin nibal paʼixnaxin kom in exlálakchik abal pel kʼal a Jehová ti kʼwajatak ti pidhnal an tsabál. (Pr 16:33.) A Jehová in jilaʼ abal an israelitas kin eyendhaʼ an sorteo abal ka putun an kʼej kaw axi in uluw a Jacob okʼxidh ka tsemets, axéʼ xi kaw i elál ti Génesis 49:1-33.
it-1 1120 párr. 2
Herencia
An tsabál axi neʼetsak kin batsʼuwchik. A Jehová in bukʼchij an tsabál an israelitas ani in uchaʼ a Moisés ma juʼtaj ti neʼetsak ka juney. (Nú 34:1-12; Jos 1:4.) A Moisés in pidhaʼ an tsabál an tribu in kʼal a Gad, a Rubén ani an media tribu in kʼal a Manasés. (Nú 32:33; Jos 14:3.) A Josué ani a Eleazar in tʼajaʼchik i sorteo abal kin pidhaʼchik an tsabál axi kʼeʼat an tribus. (Jos 14:1, 2.) Abal ka putun an kʼej kaw axi in uluw a Jacob ti Génesis 49:5, 7, a Simeón ani a Leví yabchik in bátsʼuw jun i pejach i tsabál: an tsabál juʼtáj ti bíjchin ka kʼwajiy an tribu in kʼál a Simeón pel ban tsabál axi in bátsʼuw an tribu in kʼál a Judá (Jos 19:1-9), an tribu in kʼal a Leví pidhan abal ka kʼwajiy 48 i bichow axi kʼwájatak bukʼudh tin puwel an bichow Israel. An levitas yabchik pidhan i tsabál abal kin kʼálnaʼ pero jajáʼchik pidhan jantʼiniʼ i herencia kin tʼojonchij expidh a Jehová. Jajáʼchik u tʼojnálak ban templo ani in batsʼuwalak an diezmo axi in neʼdhálak an israelitas, jatsak in herencia. (Nú 18:20, 21; 35:6, 7.) Patal an tribus in bátsʼuw an tsabál axi bijchat. An tsabál neʼetsak ti tsipilmel kom an tribus neʼetsak ti yanel ani kwaʼalak kin bukʼchij i tsabál in tsakámil.
it-2 238 párr. 2
Límite
Tam in exlálitschik juʼtáj ti neʼets ti kʼwajíl, xowéʼ kwaʼalak kin exlaʼ in puwém an tsabál axi neʼetsak ka pidhan, abal axéʼ u tʼajnalak ti kwéntaj in yaném an tribu. «Kwaʼal ka bukʼuwchik an tsabál jantʼiniʼ tin tomnál, ka tʼajaʼ ti kwéntaj in yaném an tribu ani ka tʼajaʼ i sorteo. Max yanchik tin eb ka pidhaʼ más púlik an tsabál ani max weʼchik tin eb ka pidhaʼ más tsipíl ani kwaʼal ka kʼwajiy juʼtáj ti bijchin». (Nú 33:54.) Max jun i tribu axi tsipkats ka pidhan lej púlik an tsabál, kwaʼalak ka tixkʼanchat jun i weʼ abal ka pidhan kʼeʼat i tribu axi más yan tin eb. Axéʼ jats axi watʼey kʼal an tribu in kʼal a Judá, jajáʼchik pidhan jun i tsabál lej púlik, pero talbél tixkʼanchat wéʼ abal ka pidhan an tribu in kʼál a Simeón. (Jos 19:9.)
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
it-2 238 párr. 5
Límite
An Biblia in ulal abal an tsabál axi kʼwájatak ban Oeste in kʼál an Jordán, okʼox in bátsʼuw a Judá (Jos 15:1-63), a José (Efraín) (Jos 16:1-10) ani an media tribu in kʼal a Manasés (Jos 17:1-13), talbél bijchat ma juʼtáj neʼetsak kin bajuw in tsabálil. Pero talbél yabáts in aynanchichik kin bukʼuw an tsabál kom an israelitas kʼwájatak ti Guilgal ani kʼalechik abal ti Siló. (Jos 14:6; 18:1.) An Biblia yab in ulal jay i kʼij owey abal ka pidhan an tsabál axi kʼeʼat an tribus, pero jawaʼ i exlál pel abal a Josué in kʼwiyaʼ an buk i tribus kom yab in tsemenchalak ka kʼalej ti kʼwajíl al an tsabál axi bijchinenék. Talchik i atikláb axi exoblamadh in exámal kin wilkʼaʼ jaleʼ ti an buk i tribus yab dhubat kʼalej ti kʼwajíl ban tsabál axi bijchiknénekits, in ulalchik abal pel kom in kwaʼalak yan i kʼaláb ani yab in tsʼejnálak ka otsanchat kʼal an cananeos, jayej u uluwab abal yab in lej léʼakchik ka kʼalej kin otsánchij an bichow kom weʼ kʼíbatak abal kin ataʼchik. (Jos 13:1-7.) Jayej walám yab dhubat kʼalechik kom yab in alwaʼ exlálak an tsabál axi neʼetsak kin otsánchij.
8 MA TI 14 DE NOVIEMBRE
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JOSUÉ 20 MA TI 22
«¿Jantʼoj i exobnál kʼal jantʼoj axi tʼaján ani yab exbayat alwaʼ?»
w06 15/4 5 párr. 3
Jawaʼ in éjtowal kin tʼajaʼ axi tómkidhchik abal etsʼey ka tʼilmáts
Abal ki exbay alwaʼ jantʼoj, etsʼey in tomnál ku tʼilmáts. Ki tsuʼuw jun i tʼiplab. Ti biyál an tribus in kʼál a Rubén, a Gad ani an media tribu in kʼál a Manasés, in tsʼejkaʼchik «jun i altar lej púlik» utat ban río Jordán. Pero axi más an tribus in tsalpaychik abal jawaʼ in tʼajaʼ axi kʼeʼat an ox i tribus yabak in tomnál, ani jaxtám tʼojojonchik abal ka kʼalej kin otsánchij. Pero okʼxidh ka kʼalej kin otsánchij aban talchik i israelitas abal kin tʼilmay. Kʼal jawaʼ in tʼajaʼchik in tejwamédhaʼ i tsalpadhtaláb. Olchinchik abal an altar axi in tsʼejkaʼchik yab pélak abal kin kʼakʼnaʼ kʼeʼat i dioses. In uluwchik abal in tsʼejkaʼchik axéʼ xi altar abal yab ka uchan kʼal axi kʼeʼatchik an tribus abal jajáʼchik yab pélak in bichówil a Jehová. An altar jayej neʼetsak ka eyan abal jajáʼchik kin tejwamédhaʼ abal jayej in kʼakʼnál a Jehová. (Josué 22:10-29). In bíjiychik nixéʼ xi altar ti Testigo, kom nixéʼ neʼetsak kin tejwamédhaʼ abal jajáʼchik in kʼakʼnál a Jehová, an Dios axi chubax (Josué 22:34, nota).
w08 15/11 18 párr. 5
Ka tʼajaʼ «jawaʼ in tʼajál ka waʼtsin i koyattaláb»
An israelitas in tsalpaychik ka kʼalej kin otsánchij axi más an tribus, kom in tsalpaychik abal jawaʼ in tʼajámal yabak tekedh, ani in tsalpaychik abal yab neʼets kin ólchij abal antsanáʼ yab ka tsemets yan i israelitas. Pero yabchik in tʼajaʼ antsanáʼ, in abaʼ talchik i israelitas abal kin tʼilmay axéʼ xi ox i tribus. An ókʼnomchik in konoy: «¿Jaleʼ ta exom a kʼakʼnálchik kʼeʼat i dioses ani a jilamal ka kʼakʼnaʼ a Jehová [...]?». Jawaʼ in tsalpaychik yabak tekedh kom axéʼ xi tribus in tsʼejkaʼchik an altar abal kin kʼakʼnaʼ a Jehová. ¿Jantʼoj neʼetsak kin tókʼtsiy kʼal jawaʼ kʼwájatak ti uchnal kʼal in epchalchik? ¿Walám neʼets ka tsakuychik? ¿Walám yabchik in olnaʼ jaleʼ tin tsʼejkaʼ an altar? Imbaj; jajáʼchik yab tsákuy ani in uluwchik abal in tsʼejkaʼ an altar abal kin kʼakʼnaʼ a Jehová. Jawaʼ in tʼajaʼchik axéʼ xi ox i tribus in tʼajaʼ abal yab ka tsemdháj nibal jitaʼ ani kin áynanchij kin kʼakʼnaʼ a Jehová. Kom tokʼtsin kʼal i kʼayaʼtaláb, in ejtowchik ka tʼilmáts ani in tʼajaʼ abal ka waʼtsin i koyattaláb (Jos. 22:13-34).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
it-1 408 párr. 4
Canaán
Bélits abal yan i cananeos yab tsemdháj tam ti otsanchat an tsabál ani yabchik jilkʼon abatnadh talchik, i éjtowal ki uluw abal ‹a Jehová in pidhaʼ patal an tsabál an israelitas›, antsanáʼ jantʼiniʼ tin uchaʼ in biyál tʼojnálil, ani «in pidhaʼchik i koyattaláb», «patal an kaw axi a Jehová in uchaʼ an bichow Israel putun antsanáʼ jantʼiniʼ ti [jajáʼ in ulúmal]». (Jos 21:43-45.) Patal an bichowchik ani an atikláb kʼal axi tu kʼwiynalak an israelitas u tsʼejnábak, jaxtám an israelitas yab in kwaʼalak abal jaleʼ ti ka jikʼeychik. A Dios in kʼej ulúmalakits abal neʼetsak kin talabedhaʼ an cananeos «wachik ti wachik» abal antsanáʼ yab ka yáney an koʼnél axi dhimalón ban tsabál juʼtáj yab waʼats i kʼwajíl. (Éx 23:29, 30; Dt 7:22.) Bélits abal an cananeos in kwaʼalak i eyixtaláb axi más alwaʼ abal ti pejéx, ejtíl an carros axi u eyendhábak abal ti pejéx, ani in kwaʼalak i hoces de hierro, a Jehová in putuw in káwintal, bélits abal junchikíl an israelitas in kʼibaʼchik an pextaláb (Jos 17:16-18; Jue 4:13.) An Biblia in ulal abal junchikíl an israelitas in kʼibaʼchik an pextaláb kom in jékʼomnaʼ a Jehová. (Nú 14:44, 45; Jos 7:1-12.)
15 MA TI 21 A NOVIEMBRE
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JOSUÉ 23 ANI 24
«An kaw axi a Josué in uchaʼ an israelitas okʼxidh ka tsemets»
it-1 89
Alianza
Tam ti an israelitas otsitschik ti Canaán, yabáts ejtilak jantʼiniʼ tam ti kalejchik ti Egipto. A Jehová in putuw in káwintal ani in pidhaʼchik an tsabál, tam ka kʼalechik ti kʼwajíl tanáʼ. Neʼetsakchik ka exláj jantʼiniʼ dhabal kʼal nixéʼ xi tsabál. Ani a Jehová in uchaʼchik an israelitas abal yab kin junkuw an atiklábchik axi u kʼwajilak tin tonidh. (Éx 23:31-33; 34:11-16.) Expidh kwaʼalakchik kin bélkaʼ in káwintal a Jehová abal yab ka talabedháj, ejtíl an bichow axi u kʼwajilak tanáʼ utat. (Le 18:3, 4; 20:22-24.) Uchanchik abal yab kwaʼalak ka tomkin kʼal i atiklábchik axi waʼatsak tanáʼ utat kom neʼetsakchik kin tʼajaʼ tin yanel i atikláb axi yab in kʼakʼnál a Jehová ani jayej neʼetsak ka tʼajan abal kin kʼakʼnaʼchik kʼeʼat i dioses ani kin kʼibchij a Jehová. (Dt 7:2-4; Éx 34:16; Jos 23:12, 13.)
w07 1/11 26 párrs. 19, 20
A Jehová etsʼey in putuwal in káwintal
19 Kʼal jawaʼ i watʼamal jayej i éjtowal ki uluw ejtil a Josúe: «Tatáʼchik a alwaʼ exlál abal patal an kaw axi a Jehová in ulúmal etsʼey putnének» (Josué 23:14). I lej belal abal a Jehová in kʼániyal, in beletnál ani in pidhál jawaʼ in yéjenchal in tʼojnálil. ¿A tʼilál jun i kaw axi a Jehová in ulúmal ani yab in putumal? Tatáʼ a exlál abal patal in putumal. A Jehová yab u janamkáw. Jaxtám etsʼey i belál jawaʼ in ulal.
20 ¿Ani jantʼoj neʼets kin tʼajaʼ a Jehová al an kʼicháj axi taʼtál? A Jehová tu olchamal abal neʼets ki ejtow ku kʼwajiy abal etsʼey al jun i alabél tsabál, ani in pidhámal an aychixtaláb talchik i atikláb abal ka kʼalej ti eyal ti éb kʼal a Cristo. Belits max i kwaʼal an aychixtaláb ku kʼalej ti eb o i kwaʼal an aychixtaláb ku kʼwajiy tejeʼ ban tsabál lej exbadh ku kʼwajiy putudh antsanáʼ jantʼiniʼ in tʼajaʼ a Josué, kom i exlál abal jun a kʼicháj neʼets ka putun. Ani tam ki tʼilaʼ an kʼej kaw axi a Jehová tu olchamal, neʼets ki uluw: «Patal putnének».
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w04 1/12 12 párr. 1
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Josué
24:2. ¿In kʼakʼnalak i walekláb a Taré, in papá a Abrahán? Tam ti kʼaʼál a Taré yabak in kʼakʼnál a Jehová. Walám in kʼakʼnálak an dios luna Sin, nixéʼ xi dios lej exladhak abal u kʼakʼnáb ti ur. Ani antsanáʼ jantʼiniʼ an judíos in ujnalak kin tsʼejkaʼ i ídolos, walám a Taré jayej in tʼajálak. Pero tam ti a Abrahán uchan kʼal a Dios abal ka kʼalej ti kʼwajíl ti Harán junáj kʼal a Taré, in papá (Génesis 11:31).
22 MA TI 28 A NOVIEMBRE
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 1 MA TI 3
«Jawaʼ in tʼajaʼ jun i inik axi yab u jikʼél»
w04 15/3 31 párr. 3
A Ehúd in talabedhaʼ jítaʼchik in kʼwiyalak an israelitas
A Ehúd in ejtow kin tsemdhaʼ an atiklábchik axi in pojkálak an israelitas, pero yab kom jajáʼ lej witʼádh, nibal kom axi pójkaxchik yab in exlál ti pejex, a Ehúd in ejtow kin ataʼ kom kʼal a Dios u tolmiyabak. Antsanáʼ putun in tsalápil a Jehová, kin kʼaniy in bichowil. A Dios in tákuy a Ehúd, «ani tam a Jehová [...] in punuwalak jitaʼ axi kin ókʼnaʼ [an israelitas], jajáʼ etsʼey in tólmiyalak» (Jueces 2:18; 3:15).
w04 15/3 30 párrs. 1-3
A Ehúd in talabedhaʼ jítaʼchik in kʼwiyalak an israelitas
Jawaʼ okʼox in tʼajaʼ a Ehúd pel kin tsʼejkaʼ «jun i kutsíl» —axi tomchidh in wiʼídh— ani nixéʼ xi kutsíl in éjtowalak kin tsinkaʼ alʼam tin tóltomil. An soldados in ujnámak kin punuw tin winab an kutsíl, kom antsanáʼ dhúbatkʼij in éjtowalak kin kaldháj kʼal in kʼubak axi kʼwatab. Pero kom a Ehúd in ujnámak kin eyendhaʼ in kʼubak axi winab, «in punuw an kutsíl tin akan axi kʼwatab», juʼtáj an soldados yabak in ujnámak kin aliychik an kutsíl. Ani dhubat kʼalej ti Moab «in neʼdháʼ an tsʼejwalixtaláb axi in pidhaʼ an tsʼálej Eglón» (Jueces 3:16, 17).
An Biblia yab in olnál jantʼoj tin kwéntaj an ajib axi in tʼajaʼ an tsʼálej Eglón; expidh in olnál axéʼ: «Talbél tin pidhámal an tsʼejwalixtaláb a Eglón, a Ehúd in uchaʼ an atiklábchik axi in chiʼdhalak abal ka kʼaléts» (Jueces 3:18). A Ehúd in bínaʼ an tsʼejwalixtaláb, in júnaʼ jítaʼchik in chiʼdhalak abal ka kalej tin kʼimáʼ an tsʼálej ani talbél jajáʼ wichiy ban palacio. ¿Jaleʼ? ¿Walám axéʼ xi inikchik axi kʼalej pélak jitaʼ in beletnál a Ehúd, o pelakchik kʼal axi ti tolmiyat kin akiy an tsʼejwalixtaláb axi in pidhaʼ a Eglón? ¿Walám in uchaʼchik ka ayin abal ka tsuʼtat jawaʼ neʼetsak kin tʼajaʼ? Yab i exlál jaleʼ tin tʼajaʼ, pero a Ehúd wichiy kin putuw in tsalápil.
«Jajáʼ wichiy ani in uchaʼ an tsʼálej: ‹U leʼ tu ólchij jantʼoj lej exbadh›.» An Biblia yab in wilkʼal jantʼoj in tʼajaʼ a Ehúd abal kin ejtow ka wichiy kin tsuʼuw an tsʼálej. ¿Walám yab in tʼajaʼchik ti kwéntaj an soldados? ¿Walám in tsalpaychik abal junkats i israelita yab neʼetsak kin ejtow kin tʼajchij nibal jantʼoj an tsʼálej? ¿Walám in tsalpaychik an soldados abal a Ehúd exomak in kʼámbiyal an israelitas? Yab i exlál, pero jawaʼ a Ehúd in léʼak kin tʼajaʼ pélak ka jilkʼon ti tʼilom kwetém kʼal an tsʼálej (Jueces 3:19).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 15/1 24 párr. 7
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Jueces
2:10-12. In tomnál ki exóbnaʼ an Biblia abal ‹yab ki ukʼchiy jawaʼ a Jehová in tʼajámal abal tu ku tólmiy› (Salmo 103:2). An tatalábchik in tomnál kin uldhanchij tin ichích in tsakámil jawaʼ tu exóbchal an Biblia (Deuteronomio 6:6-9).
29 A NOVIEMBRE MA TI 5 A DICIEMBRE
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 4 ANI 5
«A Jehová in eyendhaʼ tsab i mimláb abal kin kʼaniy in bichówil»
«Nanáʼ in wenkʼon jantʼiniʼ i nanaláb abal an bichow ti Israel»
An israelitas u jikʼélak tam in atsʼálak in bij a Sísara. An belomtaláb axi in kwaʼalak an cananeos ani jantʼiniʼ jatsak in ey tejwamedhálak i pojkaxtaláb. Jayej in ujnámak kin bínaʼ jantʼiniʼ i tsʼakchixtaláb in tsakámil ani kin nujuw in iníktal ban templo. ¿Jantʼiniʼ in atsʼalak jun i atikláb axi u abatnabak kʼal jun i general axi pel i cananeo ani kʼal patal an soldados? Ba jun i ajatláb a Débora in uluw abal lej kʼibat ka xeʼtsin ban bichow kom yab waʼatsak nibal jun i atikláb (Jueces 5:6, 7). Walám an atikláb etsʼey u kʼwajilak kʼal i jikʼeltaláb ani kwaʼalak ka kʼalej ti kʼwajíl ban tsʼenlom, nibal in éjtowal kin tʼojonchij in tsabálil kom in tsʼejnálak ka odhnáj, ka kweʼchat in tsakámil o ka odhnanchat in mimlabil.
«Nanáʼ in wenkʼon jantʼiniʼ i nanaláb abal an bichow ti Israel»
An israelitas kʼwájiychik veinte i tamub abatnadh kʼal an cananeos ma ti a Jehová in tʼajaʼ ti kwéntaj abal in bichówil in jalkʼuyámal in ey. An ajatláb axi in dhuchaʼ a Débora ani a Barac in ulal antsanáʼ: «Ma tam ti nanáʼ, Débora u bajuw jantʼiniʼ i nanaláb abal an bichow ti Israel». A Debóra kʼwájatak tómkidh kʼal jun i inik axi in bij Lapidot. Yab u lej exláb max a Debóra in bájuw kin koʼoy in tsakámil pero in bájuw «jantʼiniʼ i nanaláb» kom kʼal a Jehová uchan abal kin béletnaʼ an bichow ti Israel. Uchan abal kin aliy jun i inik axi putudh ani axi yab u jikʼél abal kin tomolnaʼ a Sísara, axéʼ xi inik pel a Barac (Jueces 4:3, 6, 7; 5:7).
«Nanáʼ in wenkʼon jantʼiniʼ i nanaláb abal an bichow ti Israel»
A Jael kwaʼalak kin tsémenchij kin tʼajaʼ jawaʼ in tsalpayamalak, jaxtám in kaniy a Sísara tin kʼimáʼ. A Sísara in uchaʼ a Jael abal yab kin uchaʼ nibal jitaʼ abal kʼwájatak ti tsinkʼonal tin kʼimáʼ. Tam a Sísara kwatsiy ti wáyal, ani a Jael in watiy. Tam ti a Sísara in konoy i jaʼ, a Jael in kʼidhmay i leche ani in pidhaʼ. Ani a Sísara dhubatkʼej ti wayits. Tam a Jael in yakʼwaʼ jun i martillo ani jun i teʼ, kʼayum utey juʼtáj ti kʼwájatak kwatsat a Sísara abal kin tʼajaʼ jantʼoj axi in yéjenchalak yan i iniktaláb: kin tsemdhaʼ a Sísara. Max jikʼenekak yabak neʼets kin ejtow kin tʼajaʼ. ¿In tsemdhaʼ a Sísara kom in exlálak abal biyálits tin odhnál in bichówil a Dios o abal kom in léʼak kin kʼakʼnaʼ a Jehová? An Biblia yab in ulal jaleʼ tin tʼajaʼ. Expidh in ulal abal dhubatkʼej tin tsemdhaʼ (Jueces 4:18-21; 5:24-27).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 15/1 25 párr. 5
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Jueces
5:20. ¿Jantʼiniʼ ti tolmiyat a Barac kʼal an ótchik? An Biblia yab in ulal max a Barac tolmiyat kʼal an Ángeles, o putun jawaʼ in uluwchik an astrologos in kʼál a Sísara, abal neʼetsak ka ijkan i meteoritos. Bélits abal yab i exlál jantʼoj játs axi watʼey, i exlál abal tólmiyatchik kʼal a Jehová.
6 MA TI 12 A DICIEMBRE
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 6 ANI 7
«Kit kʼalechik ani ka eyendhaʼ an tsapláb axi a kwaʼal»
w02 15/2 6 párr. 5
An tsalpadh kaw axi ti Biblia tu lej tólmiyal
Jitaʼ axi yab in tejwamédhaʼ i kʼadhataláb pel a Gedeón, jun i inik axi kʼwajiy ti Juez ban bichow Israel. A Gedeón yab in tsálpayalak kin bájuw kin ókʼnaʼ an israelitas ani tam ti uchbiyat, jajáʼ in uluw abal yab in tomnálak kin bátsʼuw. A Gedeón in uluw: «U tribu játs axi más weʼ ti éb ani nanáʼ játs axi más tsakamej kʼal in yanél u tátaj» (Jueces 6:12-16).
w05 15/7 16 párr. 3
«¡Kʼal in tólmixtal a Jehová ani a Gedeón!»
¡Lej watʼadh jikʼeychik an madianitas! Al nixéʼ xi akal kʼwájatak patal lej tsʼibibidh, an 300 i soldados in neʼdhálak jun i jarro axi in pokʼowchik ani atsʼatbéj lej kawidh, jayej dhajanchik ani in tʼéney an 300 i itsʼám axi in neʼdhálak. Lej jikʼeychik an madianitas ani más tam ti an soldados in uluw: «¡Kʼal in tólmixtal a Jehová ani a Gedeón!», ani an madianitas dhajanchik jayej pero kom lej jikʼeychik. Kom tekedh tsʼilíy yabak u exláb jitaʼ jats axi u otsánchix. An 300 i soldados jílkʼonchik kubat juʼtáj ti uchanchik, biyat an madianitas u tsemdhaxchik kʼal in juntal soldado. Pero an soldados axi jílkʼonchik ban campamento in exaʼchik ka adhláts pero an israelitas in tomkʼinchij an bel, ani antsanáʼ tin ejtowchik kin talabedhaʼ patal an madianitas. Antsanáʼ ti talabedháj an soldados axi ti Madián (Jueces 7:19-25; 8:10-12, 28).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 15/1 26 párr. 6
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Jueces
6:25-27. A Gedeón in tʼajálak ti kwéntaj tam u kaw abal yab kin tsakudhaʼ kʼal jitaʼ tu pojkábak. Tam ku kʼalej tu ólnom, ki tʼajaʼ ti kwéntaj jantʼiniʼ u kaw abal yab ki tsakudhaʼ an atiklábchik.
13 MA TI 19 A DICIEMBRE
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 8 ANI 9
«Ki tejwamédhaʼ i tsaʼataláb ani yab ki kʼadhatnaʼ ti baʼ»
w00 15/8 25 párr. 3
¿Jantʼoj i tʼajál tam i elál jitaʼ axi yab junat i tsalápil?
A Gedeón in konchij an tribu in kʼál a Efraín ka tolmiyat tam ti exomak ti pejex kʼal a Madián. Pero talbél ti tapaʼnenekchik ti pejex, an efraimitas tsakuychik kʼal a Gedeón kom yab kaniyatchik tam ti tujey ti pejex, ani an efraimitas in tsapik tawnaʼ a Gedeón kom lej tsakuychik. An Biblia in ulal abal «in exachik ti pejex kʼal a Gedeón». Pero jajáʼ in uluw: «Jawaʼ nanáʼ u tʼajámal lej wéʼ kʼal jawaʼ tatáʼchik a tʼajámal, ¿Yab más alwaʼ an kʼojláts axi u jílkʼonal tin tsabálil a Efraín kʼal an uvas axi u kalel tin tsabálil a Abí-ézer? A Dios ti eyendhaʼchik abal ka ataʼ an pricipes axi ti Madían, a Oreb ani a Zeeb. Ani jawaʼ nanáʼ u tʼajámal yab in koʼoyamal yan in exbadh» (Jueces 8:1-3). Kʼal axéʼ xi lej alwaʼ ani tsalpadh kaw, a Gedeón in tʼajaʼ abal yab ka pejéxin axéʼ xi tribus. Walám an tribu in kʼál a Efraín in tejwamedhalakchik yan i kʼadhataláb. Belits antsanáʼ, a Gedeón in ejtow kin lej alwaʼ tʼilmay. Ani wawáʼ, ¿walám ki ejtow ki nitsʼbiy a Gedeón?
w17.01 20 párr. 15
¿Jaleʼ ti lej exbadh abal yab ki puwedhaʼ ti baʼ?
15 A Gedeón tu punchij jun i alwaʼ tʼiplab abal yab ki puwedhaʼ ti baʼ. Tam ti a Jehová in eyendhaʼ jun i ángel abal kin tʼilmay a Gedeón, jajáʼ in uluw abal talak al jun i yaneláb axi lej tsipíl ani yab exbadh (Juec. 6:15). Talbél tin batsʼúmal an uchbixtaláb axi pidhan kʼal a Jehová, in tsápnanchij kin exbay jawaʼ a Jehová in léʼak abal jajáʼ kin tʼajaʼ ani in konchij i tolmixtaláb a Dios (Juec. 6:36-40). A Gedeón in tejwamédhaʼ i iniktláb, pero etsʼey in tʼajaʼ ti kwéntaj jawaʼ in tʼajálak (Juec. 6:11, 27). Yab in eyendhaʼ in ey abal kin kʼadhatnaʼ tin baʼ. Jawaʼ in tʼajaʼ pel abal tam ti in ejtow, dhúbatkʼij wichiy tin kʼimáʼ (Juec. 8:22, 23, 29).
w08 15/2 9 párr. 9
Ku xeʼtsin tin belil a Jehová
9 Abal ki bájuw ti jaʼúb a Dios, kwaʼal «ki tejwamédhaʼ tsaʼataláb» (1 Ped. 3:8; Sal. 138:6). Ban capítulo 9 in kʼál an libro a Jueces in olnál abal lej exbadh ki koʼoy i tsaʼataláb. Tanáʼ i elal jun i tʼilab axi in olnaʼ in tsakámil a Gedeón, a Jotán. An tʼilab in ulal antsanáʼ: «Jun a kʼicháj talchik i teʼlom kʼalej in bíjiyal jun i tsʼálej». An olivo, an higuera ani an vid in tʼipoychik i inik axi in kwaʼalak in uchbíl pero yab jaykʼiʼ in tsalpay kin bájuw ti eyal kʼal an israelitas. Pero an cambrón —axi expidh u eyendháb abal ti dhiʼ— in tʼipoy jun i tsʼalej axi in lej kulbetnálak ti tsemdhom ani in lej kʼadhatnalak tin baʼ: pel a Abimélec. Axéʼ xi inik kʼwajiy «jantʼiniʼ i príncipe ox i tamub, pero talbél tsemdháj» (Jue. 9:8-15, 22, 50-54). ¿Yab aníts abal más alwaʼ «ki tejwamédhaʼ tsaʼataláb»?
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
it-1 763 párr. 6
Efod, I
A Gedeón in kwaʼalak jun i alwaʼ tsalap tam tin tsʼejkaʼ an efod, kin puwénchij a Jehová kom tolmiyat kin ataʼ an madianitas, pero an efod «wenkʼon jantʼiniʼ jun i wipol abal a Gedeón ani in yanél», kom tʼajan abal an israelitas kin kʼibchij a Jehová. (Jue 8:27.) An Biblia yab in ulal max a Gedeón in kʼakʼnaʼ an efod. Jawaʼ in olnál pel abal an abatwálej Pablo «in ajiy kʼal patal jitaʼ» in tʼojonchij a Jehová ti biyál ani kʼwajiy putudh. (Heb 11:32; 12:1.)
20 MA TI 26 A DICIEMBRE
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 10 MA TI 12
«A Jefté in kwaʼalak jun i alwaʼ jaʼubtaláb kʼal a Jehová»
w16.04 7 párr. 9
A Jehová in bátsʼuwal jítaʼchik in tejwamedhál i belomtaláb
9 A Jefté walám tolmiyat kʼal kʼeʼatchik axi in tejwamédhaʼ i belomtaláb. Jun i tʼiplab pel a José, bélits abal u pojkábak kʼal in atátalchik yab in wíchbanchij (Gén. 37:4; 45:4, 5). A Jefté walám in tsalpay kʼal in tʼiplábil a José ani kʼeʼat i atiklábchik kʼal axi ka tolmiyat abal ka xeʼtsin antsanáʼ jantʼiniʼ tin léʼak a Jehová. Walám in lej yajnaʼ kom odhnáj kʼal in atátalchik, pero yab in jilaʼ abal kʼal nixéʼ ka tʼokʼbayat kin puwénchij in bij a Jehová ani kin tólmiy in bichówil (Juec. 11:9). Abal Jefté, jawaʼ más exbadhak pélak kin puwénchij in bij a Jehová. Kom yab in jilaʼ ka tʼokʼbayat, tolmiyat jajáʼ ani an israelitas abal kin koʼoy i belomtaláb (Heb. 11:32, 33).
it-2 25 párr. 5
Jefté
A Jefté dhúbatkʼij in tʼajálak in tʼojlábil, yab in lej tsálpayalak. In abchij ti kaw an tsʼálej axi ti Ammón abal kin uchaʼ abal jajáʼyej axi in otsámal an tsabál axi in kʼal an israelitas pero an tsʼálej tokʼtsin abal pel an israelitas axi in otsámal nixéʼ xi tsabál. (Jue 11:12, 13.) Kʼal axéʼ, a Jefté in tejwamédhaʼ abal yab expidh pélak jun inik axi u pejexak 1) Jajáʼ in alwaʼ exlálak jawaʼ a Jehová in tʼajámal kʼal in bichówil (Jue 11:14-18; Dt 2:9, 19, 37; 2Cr 20:10, 11); 2) Tam ti an israelitas in kʼálnaʼ nixéʼ xi tsabál, an abatnóm pélak a Sehón ani jitaʼ u kʼwajílakchik tanáʼ pélak an cananeos ani an amorreos 3) A Ammón yab in ulumalak jantʼoj kʼal axéʼ xi trescientos i tamub axi in neʼdhálak an israelitas ti kʼwajíl tanáʼ. Tam ¿jaleʼ tin ulal an tsʼálej axi ti Ammón abal jajáʼyej axi otsanchat? (Jue 11:19-27.)
it-2 25 párr. 6
Jefté
A Jefté in aliy jantʼiniʼ kin tsʼejkaʼ an kʼibataláb tam ti in tʼilaʼ abal a Jehová in ulúmal abal neʼetsakchik kin pidhaʼ nixéʼ xi tsabál an israelitas, ani yab jitaʼchik in kʼakʼnál kʼeʼat i dioses. A Jefté in uluw abal a Amón in kʼakʼnálak an dios Kemós, pero talchik in tsalpayal abal axéʼ yab chubax. A Amón in kʼakʼnálak an dioses in kʼal a moab, ejtíl a Milcom ani a Kemós, axéʼ xi bichow in kʼakʼnálak yan i dioses. Kom a Salomón tomkin kʼal yan i uxum, in tʼajaʼ abal ti Israel jayej ka kʼakʼnaʼ an dios Kemós (Jue 11:24; 1Re 11:1, 7, 8, 33; 2Re 23:13.) Talchik i atikláb axi exoblamadh in ulalchik abal an kaw, «Kemós» in léʼ kin uluw «Odhnax; ani Otsanchix». (Véase Geseniusʼs Hebrew and Chaldee Lexicon, traducción al inglés de S. P. Tregelles, 1901, pág. 401.) Walám jats in léʼak kin uluw a Jefté, abal a Amón in belálak abal játs kʼal axi ti tolmiyat kin otsánchij ani kin ataʼ kʼeʼat i bichow.
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
it-2 24
Jefté
A Jefté, waʼtsin al jun i yaneláb. In mamá a Jefté pélak «jun i iníkbej», pero jajáʼ waʼtsin tam ti in mamá yabáts xeʼetsak ti iníkbej. In mamá a Jefté xeʼtsin ti iníkbej okʼxidh ka tomkin kʼal a Galaad, a Rahab, jayej pélak i iníkbej, pero talbél tomkin kʼal a Salmón. (Jue 11:1; Jos 2:1; Mt 1:5.) A Jefté waʼtsin al jun i tomkinél kom talbél kedhmayat kʼal in tsʼejel atátal abal yab ka pidhan i tsabál kʼal in papá. (Jue 11:2.) Talbél kʼal an atiklábchik axi ti Galaad konchat a Jefté abal kin ókʼnaʼ an bichow ani jaye tanáʼ ti kʼwájatak in tsʼejel atátalchik. (Jue 11:11.) Jaye in pidhaʼ jun i tsʼakchixtaláb a Dios ban tabernáculo. (Jue 11:30, 31.) Max a Jefté yab waʼtsinének ba jun i tomkinél yabak neʼetsak kin ejtow kin tʼajaʼ patal axéʼ xi tʼojláb, kom an abatnaxtaláb in kʼál a Jehová in ulalak: «Nibal jun i tsakam axi yab ka waʼtsin al jun i tomkinél neʼets kin ejtow kin bínaʼ i kʼakʼnaxtaláb tin bichówil a Jehová, nibal jaykʼiʼ neʼets kin ejtow ka kʼwajiy tin bichówil a Jehová». (Dt 23:2.)
27 A DICIEMBRE MA TI 2 A ENERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 13 ANI 14
«¿Jantʼoj in éjtowal kin exóbnaʼ an tatalábchik kʼal in tʼiplábil a Manóah ani in kʼimádhil?»
Tatalábchik, ka exóbchij a tsakámil ma ti tsipílej
Ki tʼajaʼ ti kwéntaj jawaʼ in watʼaʼ a Manóah, jajáʼ talak al an tribu in kʼál a Dan ani u kʼwajilak ti Zorá, ban biyál bichow ti Israel. Jun a kʼicháj, jun i ángel in uchaʼ in kʼimádhil a Manóah abal neʼetsak kin koʼoy jun i tsakam, jajáʼ yabak in éjtowalak kin koʼoy (Juec. 13:2, 3). A Manóah ani in kʼimádhil, walám in atsʼaʼchik lej kulbél, pero jayej jílkʼonchik ti wéʼ tsalpax. Jaxtám a Manóah in uchaʼ a Dios: «Tu ku tólmiy Jehová. Ka tʼajaʼ abal an ángel axi chich tu ku tʼilmay ka wichiy juníl, abal tu ku ólchij jantʼoj ki tʼajaʼ talbél tam ka waʼtsin an tsakam» (Juec. 13:8). A Manóah ani in kʼimádhil in lej tʼajaʼchik ti kwéntaj jantʼiniʼ kin yedhaʼ in tsakámil. I lej bélal abal jajáʼchik in exóbchij a Sansón an abatnaxtaláb in kʼál a Jehová, ani kʼal a Jehová lábliyat an tsapláb axi in tʼajaʼchik, an Biblia in ulal: «Talbél in tʼokat tsap a Jehová in tʼajaʼ abal a Sansón kin tʼajaʼ jun i alwaʼ tʼojláb». A Sansón, in ejtow kin ókʼnaʼ an bichow Israel kom tolmiyat kʼal a Jehová, ani in tʼajaʼ yan jantʼoj axi yabak in ejtowamal kin tʼajaʼ tin kwetémtal (Juec. 13:25; 14:5, 6; 15:14, 15).
w05 15/3 25 párr. 5
A Sansón in putuw in tʼojlábil kʼal in tólmixtal a Jehová
A Jehová in tujchij kin lábliy a Sansón ma ti tsipílej (Jueces 13:24). Jun a kʼicháj a Sansón in uchaʼ in tatáʼchik: «U tsuʼúmal jun i tsʼikʼách axi u kʼwajíl ti Timnah, u kʼwajíl kʼal an filisteos, u léʼ abal ka chiʼdháj abal ku tomiknaʼ» (Jueces 14:2). ¿Jantʼiniʼ walám tin atsʼaʼ in tatáʼchik? A Sansón in léʼak ka tomkin kʼal jun i mimláb axi ti Filistea, pero an filisteos in odhnálak an israelitas. Max jun i israelita kin tomiknaʼ jun i mimláb axi in kʼakʼnál kʼeʼat i dioses, tam kʼwájatak in jekʼomnál an abatnaxtaláb in kʼál a Jehová (Éxodo 34:11-16). Jaxtám a Sansón uchan kʼal in tatáʼchik: «¿Yab waʼats i uxum tejéʼ ti bichówil abal ka tomiknaʼ, ani jaxtám a léʼ abal ki ikʼiʼ jun i uxum axi ti Filistea?». Pero a Sansón yab in tʼajaʼ ti kwéntaj: «Nanáʼ u leʼ kin tomkin kʼal jajáʼ, játs axi nanáʼ u kulbetnál» (Jueces 14:3).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 15/3 26 párr. 1
A Sansón in putuw in tʼojlábil kʼal in tólmixtal a Jehová
¿Jaleʼ ti an mimláb axi ti Filistea, jatsak an mimláb axi in «tomnál» kin tomiknaʼ a Sansón? A Sansón yab in tákuy axéʼ xi mimláb kom «watʼadh alabelak», antsanáʼ tin ulal an Cyclopedia de McClintock y Strong, «in tákuy kom antsanáʼ ti neʼetsak kin putuw jun i tʼojláb o jun i tsalap». ¿Jawaʼ jatsak an tsalap? Jueces 14:4 in olnál abal a Sansón «kʼwájatak in aliyal jantʼiniʼ kin otsánchij an filisteos». Jaxtám tin léʼak kin tomiknaʼ nixéʼ xi uxum. Biyat neʼetsak ti yejel, a Jehová in «eyendhaʼ in tʼokat tsap» abal a Sansón kin tʼajaʼ yan jantʼoj (Jueces 13:25). In tʼokat tsap a Jehová játs axi in tʼajaʼ abal a Sansón kin léʼnaʼ ka tomkin kʼal jun i mimláb axi ti Filistea ani játs kʼal axi ti tolmiyat jantʼiniʼ i juez ti Israel. ¿Walám neʼetsak kin ejtow a Sansón kin otsánchij an filisteos jantʼiniʼ tin tsalpayámalak? Ki tsuʼuw jantʼoj uchan kʼal a Jehová.