Abal ka exbay an Tolmixtaláb abal ti exóbal abal an tamkuntaláb I Ejatal ani i Tʼojlábil tu aykol kʼal a Cristo
3 MA TI 9 A ENERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 15 ANI 16
«¡Lej kidháb tam jitaʼ ka kʼámbiyat!»
w12 15/4 8 párr. 4
Xowéʼ ta kʼicháj yan in ujnám ti kʼambix
4 Xowéʼ ki tsuʼuw jawaʼ in tʼajaʼ a Dalila, ki tsuʼuw jantʼiniʼ tin kʼambiy a Sansón bélits abal u kʼanidhábak. A Sansón in kwaʼalak tsalpadh kin ókʼnaʼ in bichowil a Dios abal yab ka odhnáj kʼal an filisteos. Walám an boʼ i inik axi in okʼnalak an filisteos in exlálak abal a Dalila yab in kʼanidhálak nibal in kʼakʼnálak a Sansón. Jaxtám uchan a Dalila abal neʼetsak ka pidhan i tumín max kin konoy a Sansón juʼtáj tin kadhalak an tsapláb axi in kwaʼal. A Dalila in bátsʼuw jawaʼ uchan kʼal axéʼ xi inikchik. Oxíl i kalel in exáʼ kin exlaʼ kʼal jantʼoj tu pídhnalak i tsapláb a Sansón, pero yab in éjtow. A Dalila yab in walbaʼ tin baʼ, ani in uchalak a Sansón «kʼal i alabél kaw, juʼtáj tin kadhalak an tsapláb». Tam «a Sansón tsákuy ani ma in léʼak ka tsemets», ani tam in uchaʼ a Dalila, abal yabak jaykʼiʼ kotchamej in xiʼíl, ani max ka kotchat, neʼetsak kin kʼibaʼ an tsapláb. Tam a Dalila in tʼajaʼ abal a Sansón ka wayits, ani ka kotchat in xiʼíl, talbél in bínaʼ kʼal an atiklábchik kʼal axi tu pojkábak (Jue. 16:4, 5, 15-21). ¡Lej kidháb jawaʼ in tʼajaʼ a Dalila! Kom a Dalila in kʼaʼinchalak an tumín, in kʼambiy a Sansón.
w05 15/1 27 párr. 4
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Jueces
14:16, 17; 16:16. Tam i nixokʼnal jitaʼ ani i ukʼinchal abal tu ku ólchij jantʼoj, i éjtowal ki tʼajaʼ abal ki kʼibaʼ i jaʼubtal kʼal nixéʼ xi atikláb (Proverbios 19:13; 21:19).
w12 15/4 11, 12 párrs. 15, 16
Xowéʼ ta kʼicháj yan in ujnám ti kʼambix
15 ¿Jantʼoj in éjtowal kin tʼajaʼ axi tómkidh abal ka kʼwajiy putudh kʼal in tomkíl o in kʼimádhil? An Biblia in ulal: «Kit kulbéj kʼal a kʼimádhil o kʼal a tomkíl». Jayej in ulal: «Kit kʼwajiy kulbél ta ejatal, kʼal a tomkíl o kʼal a kʼimádhil» (Pro. 5:18; Ecl. 9:9). Ani biyat u watʼel an kʼij ani más u payel, an inik axi tómkidh ani an mimláb, kwaʼal ka kʼanidháxin ani ka neʼdhaxin alwaʼ. Axéʼ in léʼ kin uluw abal kwaʼal ka beletnaxin, ka kʼijidhbéj junaxchik, ani ka kʼwájiychik junax. Kwaʼal ka kʼanidháxin tin tsablom ani kin béletnaʼchik an jaʼubtaláb axi in kwaʼal kʼal a Dios. Ani abal ka kʼanidháxin, in yéjenchal kin exóbnaʼchik an Biblia junax, ka kalechik ti ólnom junax ani kin ólonchij a Jehová tin tsablom.
KU KʼWAJIY PUTUDH KʼAL A JEHOVÁ
16 Waʼats i epchalchik ti tamkuntaláb axi in tʼajámal jun i walabtaláb púlik, ani in yéjenchal «ka tsapik boliyat, abal ka wichiy kin koʼoy jun i tsapik jaubʼtaláb kʼal a Jehová» (Tito 1:13). Ani ma talchik in yéjenchal ka kaldháj ti tamkuntaláb kʼal an walabtaláb axi in tʼajámal. Jawaʼkits tam bolixtaláb axi ka pidhan jitaʼ walbinének, «u tolmiyáb abal ka wichiy ka kʼwajiy alwaʼ kʼal a Jehová» (Heb. 12:11). Pero ¿max jitaʼ kaldhámej ti tamkuntaláb pel jun i yanél o jun i jaʼúb axi i lej kʼanidhál? Tam kwaʼal ki tsalpay alwaʼ kʼal jitaʼ neʼets ku kʼwajiy putudh, max kʼal a Dios o kʼal an atikláb. A Jehová tu tsuʼtal ani in tʼajál ti kwéntaj max neʼets ki putuw kʼal an abatnaxtaláb axi tu pidhámal abal yab ki junkuw jitaʼ kaldhámej ti tamkuntaláb (ka ajiy 1 Corintios 5:11-13).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 15/3 27 párr. 6
A Sansón in ataʼ an filisteos kom tolmiyat kʼal a Jehová
A Sansón in exlálak jantʼoj játs axi in léʼak kin tʼajaʼ, kin kʼaniy an israelitas abal yab ka odhnáj kʼal an filisteos. Tam ti jilkʼon ti Gaza, tin kʼimáʼ jun i uxum axi in nujuwalak in iníktal, jilkʼon al nixéʼ atáj kom in léʼak kin putuw kʼal jun i tʼojláb axi pidhan kʼal a Dios. A Sansón in yéjenchalak ka jilkʼon utat, juʼtáj ti kʼwájatak an bichow axi neʼetsak kin otsánchij, ani jaxtám ti jilkʼon tin kʼimáʼ jun i uxum axi in nujuwalak in iniktal. A Sansón yab in kwaʼalak tsalpadh ka kwatsiy kʼal nixéʼ xi uxum. A Sansón kalej tsʼejel akal, in laʼuw tsablom an akanláb ani an wiʼleb ani in kitnaʼ ma jun i tsʼén utat ti Hebrón, in owél pel 60 kilómetros, ani axéʼ in ejtow kin tʼajaʼ kom pidhan an tsapláb kʼal a Jehová (Jueces 16:1-3).
10 MA TI 16 A ENERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 17 MA TI 19
«Tam i jekʼomnál jawaʼ tu abchal a Jehová, i tametnál i kʼibataláb»
it-2 398
Miqueas
1. Jun i inik axi tal ban tribu in kʼal a Efraín. A Miqueas in jékʼomnaʼ jun i abatnaxtaláb axi kʼwajat ti Éxodo 20:15, kom in kwéʼchij in mamá 1.100 piezas i plata. Tam ti a Miqueas in ucha in mamá abal jajáʼyej in kweʼyámal, in wíchbanchij, in mamá in uluw: «Xowéʼ axéʼ xi plata neʼets ku wíchbanchij a Jehová ani neʼets ku eyendhaʼ abal ka tsʼejkáj jun i estatua, xowéʼ axéʼ xi plata tatáʼits a kʼál». Talbél in nenchij jun i inik 200 i piezas i plata abal kin tsʼejkaʼ jun i estatua ani talbél axéʼ xi estatua in neʼdháj a Miqueas tin kʼimáʼ. A Miqueas in kwaʼalak jun i atáj juʼtáj in kwaʼalak yan i dioses, in tsʼejkaʼ jun i efod ani jun i terafim, ani in bijiy abal jun in tsakámil ka tʼójonchat jantʼiniʼ i sacerdote. Bélits abal axéʼ xi estatua in tsʼejkaʼ abal kin kʼakʼnaʼ a Jehová yabak tekedh kom talbél a Miqueas in kʼakʼnaʼ kʼeʼat i dioses (Éx 20:4-6). Ani yab in kʼakʼnaʼ a Jehová jantʼiniʼ jajáʼ in ulúmal. (Jue 17:1-6; Dt 12:1-14.) Talbél a Miqueas in eyendhaʼ jun in momob a Moises, a Jonatán, in tsakámil a Guersom jantʼiniʼ i sacerdote, a Jonatán pélak i levita. (Jue 18:4, 30.) A Miqueas in atsʼaʼ kulbél kom in tsalpay abal kom in tákuy jun i levita jantʼiniʼ i sacerdote, kʼal a Jehová neʼetsak ka lábliyat (Jue 17:7-13.) Pero a Jonatán yab talak al in yanel a Aarón, jaxtám yab in éjtowalak ka tʼójon jantʼiniʼ i sacerdote. Nixéʼ in tʼajaʼ abal a Miqueas ka walbin más kʼal a Jehová (Nú 3:10.)
it-2 399 párr. 1
Miqueas
Talbél, a Miqueas in ayoknaʼ talchik i inik axi ban tribu in kʼal a Dan. Tam ti bajwatchik, konówiyat a Miqueas abal jaleʼ tu ayoknabakchik, jajáʼ in ólchichik: «Tatáʼchik tin nénchal an dioses axi nanáʼ u tsʼejkámal ani a neʼdhachik an sacerdote axi nanáʼ u bijiyámal». Talbél axéʼ xi inikchik in uchaʼ a Miqueas abal max kin áynanchij ka ayoknaʼ ani ka dhajyatchik, neʼetsak ka wichiy abal ka tomolnaʼ. Kom a Miqueas in tʼajaʼ ti kwéntaj abal an Danitas más yan tin eb, wichiy tin kʼimáʼ (Jue 18:22-26.) Talbél an danitas in chikachik an bichow axi ti Lais ani jílkʼonchik tanáʼ ti kʼwajíl. Pero a Jonatán ani in tsakámil in áynanchij kin tʼojonchij an danitas jantʼiniʼ i sacerdotes. An danitas in áynanchij kin eyendhaʼ «an estatuta axi a Miqueas in tsʼejkaʼ, biyat an Tabernáculo kʼwajiy ti Siló». (Jue 18:27-31.)
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w15 15/12 10 párr. 6
An it wilkʼaxtaláb in kʼal an Biblia u ulel ma tin ichích an atiklábchik
6 Xowéʼ ta kʼicháj waʼats yan i olchixtaláb axi in tejwamedhál abal in bij a Dios kwaʼal ka kʼwajiy dhuchadh ban Biblia. Ban Traducción del Nuevo Mundo axi ti inglés axi ti 2013, in bij a Dios u kalel jun i 7.216 i kalel ani ban Biblia axi ti 1984 expidh in chiʼdhalak 7.210 i kalel. ¿Jaleʼ? Kom an Rollos axi elan ban mar Muerto in chiʼdhál boʼ i kalel más in bij a Dios, ejtíl ti: 1 Samuel 2:25; 6:3; 10:26, y 23:14, 16. Ani al kʼeʼat i rollo axi exóbnaʼ, exbayat abal jayej kwaʼalak ka punuwat ti Jueces 19:18.
17 MA TI 23 A ENERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | JUECES 20 ANI 21
«Etsʼey ki konchij an tolmixtaláb a Jehová»
w11 15/9 32 párr. 2
¿Neʼets ka nitsʼbiy a Finehás tam ka tamétnaʼ jun i kʼibataláb?
Jun a kʼicháj talchik i inik ti Guibeah in odhnaʼ ani in tsemdhaʼ in kʼimádhil jun i levita. Pero axi kʼeʼatchik an tribus tsakuychik ani kʼalechik ti pejex kʼal an tribu in kʼal a Benjamín (Jue. 20:1-11). Bélits abal axi kʼeʼat an tribus oláts okʼxidh ka kʼalej ti pejex, an Benjaminitas in ataʼ tsabíl ani in tsemdhaʼ yan i atikláb (Jue. 20:14-25). ¿Walám in tsalpay axi más an tribus abal yab atsʼanchat in olábil ani abal a Jehová yab neʼetsak kin boliy an benjaminitas?
w11 15/9 32 párr. 4
¿Neʼets ka nitsʼbiy a Finehás tam ka tamétnaʼ jun i kʼibataláb?
¿Jantʼoj in éjtowal kin exóbnaʼchik an ókʼnom tin kwéntaj axéʼ xi tʼilab max ti tamkuntaláb aykidh waʼats i kʼibataláb? Tam ka tʼajaʼchik ti kwéntaj abal a tsápnanchal ka tsʼejkaʼ an kʼibataláb ani aykidh i olchik, yabchik ki tʼeʼpin. In tomnál ka tʼilaʼchik jawaʼ in uluw a Jesus: «Antsanáʼ nanáʼ tu uchálchik abal max jantʼoj ka lej tʼayat konchij kʼal a Dios, jajáʼ neʼets ti pidhaʼ ani jantʼots a aliyal, jajáʼ neʼets ti tólminchij ka elaʼ, ani max ka tawnaʼ, jajáʼ neʼets ti tókʼtsiy» (Luc. 11:9). Walám ka tsalpay abal a Jehová yab ti tokʼtsinchal a olábil, pero jajáʼ neʼets ti tólmiy tam kin tsálpanchij abal in tomnál kin tʼajaʼ.
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
¿A exlálak?
¿Jantʼiniʼ tu eyendhábak an widhokʼláb ti biyál tam u kʼalelakchik ti pejex?
A David in tsemdhaʼ a Goliat kʼal jun i widhokʼláb. Walám jajáʼ in exóbnaʼ kin eyendhaʼ an widhokʼláb tam ti in béletnaʼ an borregochik (1 Samuel 17:40-50).
An egipcios ani an asirios in eyendhálak an widhokʼláb. An widhokʼláb pel jun i pejach i otʼ kintsodh kʼal tsab i tsʼáj. Jitaʼ in eyendhálak an widhokʼláb in punuwalak ban otʼ jun i tʼujub axi olilíl, in puwel pélak 5 o 8 centímetros ani in além jun i 250 gramos. Talbél in yakʼwalak kʼal jun i kʼubak an widhokʼláb ani in tsawiyalak, talbél in walkalak jun in tsʼajlil ani an tʼujub in petʼnalak lej tsapik.
Ti Oriente Medio elnének yan i tʼujub axi u eyendhábak kʼal an widhokʼláb. Jun i soldado axi witʼadhak kin eyendhaʼ an widhokʼláb ani in petʼnalak jun i tʼujub, in éjtowalak kin bájuw jun i 160 ma 240 kilómetros in adhík an tʼujub. Yab u lej exláb max an widhokʼláb ani an arco jayetsej in adhík, pero tsablom u eynalak abal ka tsemdháj jitaʼ (Jueces 20:16).
24 MA TI 30 A ENERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | RUT 1 ANI 2
«Ki aliy an kʼanidhomtaláb axi in binál a Jehová»
w16.02 14 párr. 5
Ki nitsʼbiy in tʼiplábil in jaʼúbchik a Jehová
5 Walám in tsalpay abal más alwaʼ ka wichiy ti kʼwajíl ti Moab, kom tanáʼ u kʼwajilak in yanel ani neʼetsak ka alwaʼ beletnáj. Jayej tanáʼ ti yejey, in exlálakits an kawintaláb ani jantʼiniʼ in ey an atiklábchik. A Noemí yab in éjtowalak kin uchaʼ abal ti Belén neʼetsak kin koʼoy nixéʼ xi alwataláb. A Noemí jayej in uchaʼ a Rut ani a Orpá abal ka jílkʼonchik ti kʼwajíl ti Moab, kom yab in exlálak max ti Belén neʼetsak kin elchij jun in tomkíl ani jun in kʼimaʼ. A Orpá wichiy «tin bichowil ani kʼal an dioses axi in kʼakʼnálak (Rut 1:9-15). ¿Jantʼoj in tʼajaʼ a Rut? Jilkʼon kʼal a Noemí.
w16.02 14 párr. 6
Ki nitsʼbiy in tʼiplábil in jaʼúbchik a Jehová
6 A Rut walám in exlaʼ tin kwéntaj a Jehová kom walám ólchat kʼal in tomkíl o kʼal a Noemí. Jajáʼ in exlálak abal an dioses axi ti Moab yab ejtíl a Jehová, ani abal in tomnálak kin kʼanidhaʼ ani kin kʼakʼnaʼ. Pero xowéʼ a Rut kwaʼalak kin tʼajaʼ jantʼoj; kin tákuy kin tʼojonchij a Jehová, o an dioses axi ti Moab, a Rut in tákuy alwaʼ jawaʼ in tʼajaʼ: kin kʼakʼnaʼ a Jehová. In uchaʼ a Noemí: «Neʼets kin kʼalej tin kʼwajíl kʼal a bichowil ani neʼets ku kʼakʼnaʼ an Dios axi a kʼakʼnál» (Rut 1:16). Tu lej kanatbedhál an kʼanidhomtaláb axi a Rut in kóʼonchalak a Noemí, pero más tu pidhál i kanataláb, an kʼanidhomtaláb axi a Rut in kóʼonchalak a Jehová. Jun i inik ti Belén axi in bij Boaz, talbél in uchaʼ a Rut abal lej alwaʼ jawaʼ in tʼajaʼ kom in jilaʼ abal ejtíl max kʼal a Jehová ka watiyat kʼal in «dhetʼeb» (ka ajiy Rut 2:12). Kʼal axéʼ xi kaw, i éjtowal ki tsalpay kʼal jun i tsʼitsin axi exom in beletnál in tʼam ani kʼwajat xuchichidh tin dhetʼéb (Sal. 36:7; 91:1-4). A Jehová antsanáʼ tin tʼajaʼ kʼal a Rut. Jajáʼ in lábliy kʼal an belomtaláb axi in tejwamédhaʼ ani a Rut etsʼey kʼwajiy kulbél.
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 1/3 27 párr. 1
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Rut
1:13, 21. ¿Pel a Jehová axi in tʼajaʼ abal a Noemí kin yajchiknaʼ tin ejatal? Imbáj, a Noemí yab in wálbiy a Dios kʼal patal jawaʼ kʼwájatak in yajchiknál. Pero kʼal patal jawaʼ in watʼamal, in tsalpay abal kʼal a Jehová yab u kʼanidhábak. In atsʼálak tsakúl ani abal yabáts in kwaʼalak nibal jun i aychixtaláb. Jayej, ti biyál, jitaʼ in éjtowalak kin koʼoy i tsakam, pélak jun i lablixtaláb ani jitaʼ yab in éjtowalak, ejtíl max yab in kwaʼal in jalbíl. Kom tsablom in tsakámil a Noemí tsemets ani yabchik in koʼoy i tsakam, walám jajáʼ in tsalpay abal in tomnálak kin tsalpay abal kʼal a Jehová ti odhnámej.
31 A ENERO MA TI 6 A FEBRERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | RUT 3 ANI 4
«Ka tsápnanchij abal kit exláj abal pel jun i atikláb axi etsʼey a tʼajál jawaʼ tekedh»
w12 1/10 22 párr. 4
«Jun i mimláb axi u lej bélkax»
A Boaz in uchaʼ a Rut axéʼ xi alabél kaw: «A Jehová ti lábliy. An kʼanidhomtaláb axi a tejwamedhál xowéʼ más púlik kʼal axi a tejwamédhaʼ tam ti kʼaʼál, kom yab a aliyámal jun i inik axi kwitólej, bélits abal tsʼejwantál o tumínladh» (Rut 3:10). An kaw «tam ti kʼaʼál», in léʼ kin uluw an kʼanidhomtaláb axi a Rut in kóʼonchij a Noemí kom kʼalej ti Israel ani in béletnaʼ. An kaw «xowéʼ», in léʼ kin uluw abal a Boaz in lej bélal abal a Rut in éjtowalak ka tomkin kʼal jun i inik más kwitólej, bélits max tsʼejwantál o tumínladh. Pero a Rut in léʼak abal a Noemí kin bátsʼuw i alwaʼtaláb, pero yab expidh jajáʼ, jayej in léʼak abal in bij in tomkíl a Noemí, yab ka kʼibej. Jaxtám a Boaz in jikʼpál jawaʼ a Rut in tʼajaʼ.
w12 1/10 23 párr. 1
«Jun i mimláb axi u lej bélkax»
A Rut in tomnálak kin atsʼaʼ lej kulbél kom kʼal a Boaz uchan abal kʼal patal an atiklábchik u tsuʼtabak jantʼiniʼ «jun i mimláb axi u lej bélkax». Walám jantʼoj kʼal axi ti tolmiyámej a Rut kin tʼajaʼ jawaʼ alwaʼ pel kom in léʼ kin exlaʼ más a Jehová ani kin tʼojonchij. Ani jayej in tejwamédhanchij i kʼanidhomtaláb a Noemí ani an bichow Israel kom cheʼenek ti kʼwajíl tanáʼ, bélits abal pil in káwintal ani jawaʼ in ujnám kin tʼajaʼ. Max ki nitsʼbiy an belomtaláb axi in koʼoy a Rut, neʼets ki tsápnanchij ki kʼakʼnaʼ axi kʼeʼatchik, bélits max pil in káwintal o jawaʼ in ujnám. Ani max ki tʼajaʼ walám ku exlaʼ jantʼiniʼ u atikláb axi u alwaʼ inik.
w12 1/10 24 párr. 2
«Jun i mimláb axi u lej bélkax»
A Boaz tomkin kʼal a Rut ani an Biblia in ulal, «a Jehová in tʼajaʼ abal a Rut ka jilkʼon koʼodh ani in koʼoy jun i tsakam». An mimlábchik axi ti Belén in lábliy a Noemí ani uchan abal más alwaʼak kin koʼoy a Rut jantʼiniʼ in uxum iyam ani yab buk i tsakam. Talbél in tsakámil a Rut in bájuw tin yanel jun i tsʼálej axi in kwaʼalak yan in exbadh: a David (Rut 4:11-22). Ani al in yanel a David, tanáʼ ti waʼtsin a Jesucristo (Mateo 1:1).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 1/3 29 párr. 3
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Rut
4:6. ¿Jantʼiniʼ in éjtowal kin kʼibaʼ in jalbíl tam jitaʼ kin tsab tsʼaʼiy in tsabálil? Kʼaʼál, max jun i atikláb jilkʼonének tsʼejwantál kom in nujumal patal in tsabálil, jitaʼ kin tsab tsʼaʼiy an tsabál kwaʼalak kin jalbiy an tumín axi in kʼibchal ma kin bájuw an Jubileo (Levítico 25:25-27). Jitaʼ kin tʼajaʼ antsanáʼ neʼetsak kin kʼibchij in jalbíl an tsabál axi kin tsʼaʼiy. Jun i tʼiplab pel jawaʼ watʼey kʼal a Rut, max jajáʼ kin koʼoy jun i tsakam, jitaʼ neʼets kin kʼálnaʼ an tsabál pel an tsakam ani yab in yanel.
7 MA TI 13 A FEBRERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | 1 SAMUEL 1 ANI 2
«Ka ólchij a Jehová patal jawaʼ a atsʼál»
ia 55 párr. 12
In ólchij a Jehová patal jawaʼ in atsʼál
12 An oláb axi in tʼajaʼ a Ana tu tejwamédhanchal jantʼiniʼ ti ki ólonchij a Jehová. A Jehová tu ólchal ki ólchij patal jawaʼ i atsʼál ani yab ku tidhebéj antsanáʼ jantʼiniʼ jun i tsakam in ólchal in papá patal jawaʼ in atsʼál (Ka ajiy Salmo 62:8 ani 1 Tesalonicenses 5:17). An abatwálej Pedro in dhuchaʼ axéʼ xi kaw tin kwéntaj an oláb axi jun in tʼajchal a Jehová: «Kom jáʼits a Dios axi ti beletnál ta junchik, jaxtám ka tʼajat watʼbanchij patal an tʼeʼpintaláb axi a kwaʼal ta ichích» (1 Ped. 5:7).
w07 15/3 16 párr. 4
¿Jantʼoj in tʼajaʼ a Ana abal kin atsʼaʼ i koyattaláb tin ichích?
¿Jantʼoj i exóbnal kʼal axéʼ xi tʼilab? Tam i ólchal a Jehová an kʼibataláb axi i tametnál, ki ólchij a Jehová jawaʼ chubax i atsʼál ani ki konchij tu ku tólmiy. Max ki tʼajaʼ ti kwéntaj abal yab waʼats jantʼoj axi i éjtowal ki tʼajaʼ abal ki tsʼejkaʼ an kʼibataláb ki jilchij a Jehová (Proverbios 3:5, 6).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 15/3 21 párr. 5
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Primero de Samuel
2:10. ¿Jaleʼ a Ana in uchaʼ a Jehová tin olábil abal kin «[pidhaʼ] i tsapláb an tsʼálej ti Israel» max yab in kwaʼalak? An abatnaxtaláb in kʼál a Moisés in ulalak abal an israelitas neʼetsak kin koʼoy jun i tsʼálej (Deuteronomio 17:14-18). Tam ti a Jacob neʼetsakits ka tsemets in uluw: «In eyaltal a Judá yab jaykʼiʼ neʼets ka taley» (Génesis 49:10). Ani a Jehová in uluw tin kwéntaj a Sara: «Al a yanel neʼets ka kalej i tsʼálej» (Génesis 17:16). Kʼal axéʼ i exbayal abal a Ana kʼwájatak ti kaw kʼal jun i tsʼálej axi neʼetsak ka kʼwajiy talbél.
14 MA TI 20 A FEBRERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | 1 SAMUEL 3 MA TI 5
«A Jehová in exbayal jawaʼ in atsʼál axi kʼeʼatchik»
w18.09 24 párr. 3
Jun i Dios axi in kwaʼal patal an tsapláb pero tu exbayal
3 A Samuel in tujchij ka tʼójon ban tabernáculo tam ti lej tsakamej (1 Sam. 3:1). Jun i akal tam ti a Samuel kʼálnekits ti wáyal watʼey jantʼoj (ka ajiy 1 Samuel 3:2-10). In atsʼaʼ abal u dhajyabak ani in tsalpay abal u tawnáb kʼal an sumo sacerdote Elí. Kom a Samuel lej bélkax, kʼalej ani in uluw: «Tejéʼ in kʼwajat kom tatáʼ tin tawnaʼ». A Elí in uchaʼ abal yabak jajáʼ axi kawin. Axéʼ watʼey tsabíl ani talbél a Elí in tʼajaʼ ti kwéntaj abal pel kʼal a Dios ti kʼwájatak ti tawnáb an tsakam. Tam a Elí in uchaʼ a Samuel jantʼoj kin uluw, ani jajáʼ bélkaxin. ¿Jaleʼ a Jehová yab in uchaʼ a Samuel abal pélak jajáʼ axi kʼwájatak in tawnál? An Biblia yab in olnál. Pero walám a Jehová in tʼajaʼ kom in tsápnanchij kin exbay jawaʼ in atsʼálak a Samuel. ¿Jaleʼ tu tsalpancháb axéʼ?
w18.09 24 párr. 4
Jun i Dios axi in kwaʼal patal an tsapláb pero tu exbayal
4 (Ka ajiy 1 Samuel 3:11-18). An abatnaxtaláb in kʼál a Jehová in ulalak abal an tsakamchik kwaʼalak kin kʼakʼnaʼ an atiklábchik axi payeblabits ani más jítaʼchik pélak i ókʼnom o in okʼnalak an bichow (Éx. 22:28; Lev. 19:32). Jaxtám ti yab lej alwaʼ max a Samuel ka kʼalej jun i kʼicháj tam dhajuw kin tsuʼuw a Elí ani kin ólchij jawaʼ a Jehová in tsalpayal kin tʼajaʼ. An Biblia in ólnal abal a Samuel u jikʼélak kin ólchij a Elí jawaʼ in ulúmal a Dios. Pero a Jehová in tejwamédhanchij a Elí abal pélak jajáʼ axi kʼwájatak in tawnál a Samuel, tam a Elí in uchaʼ a Samuel abal ka uchan patal jawaʼ ólchat kʼal Jehová ani yab ka tsinkanchat nibal jantʼoj. A Samuel bélkaxin ani in ólchij a Elí patal jawaʼ uchan kʼal Jehová.
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 15/3 21 párr. 6
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Primero de Samuel
3:3. ¿U wayalak a Samuel ban Santísimo? Imbáj. Bélits abal a Samuel pélak i levita ani talak al in yanel an qohatitas in tʼojlábil yab pélak ti sacerdote (1 Crónicas 6:33-38). Jaxtám jajáʼ yab in éjtowalak ka otsits «ban Santísimo» (Números 4:17-20). Juʼtáj ti a Samuel expidh in éjtowalak ka otsits pélak eléb juʼtáj ti kʼwájatak an tabernáculo. An kaw «juʼtáj ti kʼwájatak an arca in kʼál a Dios» in léʼ kin uluw an tsabál juʼtáj ti kʼwájatak an tabernáculo.
21 MA TI 27 A FEBRERO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | 1 SAMUEL 6 MA TI 8
«¿Jitaʼ játs an tsʼálej?»
it-2 813 párr. 2
In Eyaltal a Dios
An israelitas in konoy jun i tsʼálej. Utat cuatrocientos i tamub talbél ti an israelitas kalnek ti Egipto, ani watʼadh ochocientos i tamub talbél ti a Dios in tsʼejkámal jun i kaw kʼal a Abrahán, an israelitas in konoy ka punchat jun i tsʼálej kʼal axi ka abatnáj jantʼiniʼ axi kʼeʼatchik an bichow. Kʼal jawaʼ in uluwchik in tejwamédhaʼ abal yab in léʼak ka abatnáj kʼal a Jehová. (1Sa 8:4-8.) Walám an israelitas in exlálak abal a Dios neʼetsak kin punuw jun i Eyaltaláb kʼal an kaw axi in uchaʼ a Abrahán ani a Jacob. Kʼal an kaw axi in uluw a Jacob tam ti weʼits neʼetsak ka tsemets tin kwéntaj a Judá, in tʼajaʼ abal an israelitas kin belaʼ abal a Jehová neʼetsak kin punuw jun i Eyal (Gé 49:8-10). Antsanáʼ jantʼiniʼ an kaw axi a Jehová in uchaʼ an Israelitas talbél ti kalnek ti Egipto (Éx 19:3-6). Jayej an abatnaxtaláb axi a Jehová in pidhaʼ an israelitas in ulalak nixéʼ xi tsalap (Dt 17:14, 15), ani jayej ban kaw axi a Jehová in tʼajaʼ abal a Balaam kin uluw talak nixéʼ xi tsalap (Nú 24:2-7, 17). A Ana in tejwamédhaʼ abal in belálak kʼal axéʼ xi aychixtaláb al an oláb axi in tʼajchij a Jehová. (1Sa 2:7-10.) Pero a Jehová yabaye in olnamalak jantʼoj tin kwéntaj nixéʼ xi «tsinat tsalap» tin kwéntaj in Eyaltal. Yabak in olnámal jaykʼiʼ ti neʼetsak kin punuw, jitaʼ neʼetsak ti abatnom, ani max nixéʼ xi Eyal neʼetsak ka kʼwajiy ti eb o ti tsabál. Jaxtám an israelitas yab in tejwamédhaʼ i kʼakʼnaxtaláb kom in konoy ka punchat jun i tsʼálej.
In áynanchij abal okʼox bélits abal in yajchiknaʼ
A Samuel in uchaʼ a Jehová jawaʼ an israelitas in léʼak ani tokʼtsiyat: «Ka otsʼówiy patal jawaʼ an israelitas kʼwajat ti uchál; kom yab pel tatáʼ jitaʼ ti pojkámal, pel nanáʼ axi tin pojkámal, in aliychik pil i tsʼálej». A Jehová in tólmiy a Samuel abal yab ka tsákuy ani kin tʼajaʼ ti kwéntaj abal yab jajáʼ axi jekʼomnamej. Tam a Jehová in uchaʼ an israelitas abal kom in léʼakchik jun i eyal, neʼetsak kin lej yajchiknaʼ. Pero an israelitas yab bélkaxin, expidh in léʼak jun i eyal, ani in uluwchik: «Jawaʼ wawáʼ i léʼ pel ka punuw jun i eyal». Tam ti a Jehová in tákuy an tsʼálej abal an israelitas, in abaʼ a Samuel abal kin bíjiy, jajáʼ bélkaxin, kom dhubat kʼalej (1 Samuel 8:7-19).
w10 15/1 30 párr. 9
I exlál abal in Eyaltal a Jehová játs axi más alwaʼ
9 Jawaʼ in tʼajaʼ an israelitas in tejwamedhál abal yab alwaʼ an takuxtaláb axi in tʼajaʼchik. An eyal axi in kwaʼalakchik an israelitas in tʼajaʼ abal kin yajchiknaʼ ani más tam an eyalchik in kʼíbchalak a Jehová. Ma ti nixéʼ xi kʼij ma xowéʼ, in tejwamedhámal abal chubax nixéʼ. Max jun i eyal yab kin belaʼ abal waʼats jun i Dios, yab neʼets kin ejtow kin áynanchij ti abatnom. ¿Ani max an eyalchik in ulal abal u lábliyab kʼal a Dios abal kin chiʼdhaʼ i koyattaláb ani ku kʼwajiy alwaʼ? Kom yabchik in tʼajál jawaʼ a Jehová in léʼ, jaxtám yab neʼets ka tólmiyatchik (Sal. 2:10-12).
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w02 1/4 12 párr. 13
¿Jaleʼ kwaʼal ku pujan?
13 Abal jun i atikláb kin bájuw ti ólchix kʼal a Jehová in yéjenchal kin jilaʼ kin tʼajaʼ i biyál tʼajbiláb. Pel jantʼoj axi jun in takuyámal kin tʼajaʼ kʼal in kulbétal, kom in tsalpayámal tin ichích kin tʼajaʼ ti aykol kʼal a Cristo. Axéʼ in léʼ kin uluw ki jilaʼ ki tʼajaʼ jawaʼ kidháb ani ki tujchij ki tʼajaʼ in kulbétal a Dios. Ban Biblia an kaw ku jalkʼun, ti Hebreo ani Griego in léʼ kin uluw ku wichʼkʼon kuxlab, ku tsawkʼin ani ki jilaʼ ki tʼajaʼ jawaʼ kidháb ani ku utey kʼal a Dios (1 Reyes 8:33, 34). Abal ki jalkʼuy jawaʼ i tʼajál kwaʼal ku «jikʼtson kʼal i wálab» (Hechos 26:20). Lej exbadh ki jilaʼ an belomtaláb axi yab chubax, ki bélkaʼ in abatnaxtal a Dios ani ki kʼakʼnaʼ expidh a Jehová (Deuteronomio 30:2, 8-10; 1 Samuel 7:3). Tam jun u jalkʼunal in jálkʼuyal jantʼiniʼ u tsalpax, jawaʼ in léʼ kin tʼajaʼ ani in ey (Ezequiel 18:31). U «wichʼkʼonal tam i jilál ki tʼajaʼ jawaʼ kidháb ani i tujuwal ki tʼajaʼ jawaʼ in kulbetnál a Dios (Hechos 3:19; Efesios 4:20-24; Colosenses 3:5-14).
28 A FEBRERO MA TI 6 A MARZO
KʼALÁB AXI TI BIBLIA | 1 SAMUEL 9 MA TI 11
«A Saúl tam ti kʼaʼál in koʼoy i tsaʼataláb pero talbél in kʼadhatnaʼ tin baʼ»
w20.08 10 párr. 11
Ki tʼojonchij a Dios kʼal i tsaʼataláb
11 Ki tsalpay kʼal jawaʼ in watʼaʼ a Saúl. Tam ti tsakamej jajáʼ in kwaʼalak i tsaʼataláb ani in atsʼálak abal yab in kwaʼalak in jalbíl, ma yab in léʼak kin bátsʼuw más in uchbíl (1 Sam. 9:21; 10:20-22). Pero talbél ti bijiyámej ti tsʼálej, in tujchij kin tejwamédhaʼ i kʼadhataláb ani in tʼajaʼ talchik i tʼojláb axi yab uchbiyamej. Jun i kʼicháj a Saúl kʼwájatak in aychal an kawlomej Samuel abal kin bínaʼ jun i tsʼakchixtaláb. Pero a Saúl in tejwamédhaʼ i kʼadhataláb, yab in belaʼ abal a Jehová neʼetsak kin tólmiy in bichowil, kom yab in aychij a Samuel ani in bínaʼ jajáʼ an tsʼakchixtaláb. Talbél, a Jehová yabáts in lábliy a Saúl ani in tíxkʼanchij in eyaltal (1 Sam. 13:8-14). Lej exbadh ki tʼajaʼ ti kwéntaj ani yab ki nitsʼbiy jawaʼ in tʼajaʼ a Saúl.
Ki áynanchij ki koʼoy i tsaʼataláb
8 Jawaʼ in watʼaʼ a Saúl tu jilchal jun i alwaʼ exobchixtaláb. Abal an kʼadhataláb in éjtowal kin odhnaʼ an kʼakʼnaxtaláb axi i pidhál a Jehová. Tam ti a Saúl in tujchij ti eyal in kwaʼalak i tsaʼataláb (1 Sam. 9:21). Yab in léʼnaʼ kin odhnaʼ an israelitas kʼal axi ti kawiliyat kom punuwat ti eyal, bélits abal in éjtowalak kin tʼajaʼ kom pel kʼal a Dios ti bíjiyat ti tsʼálej (1 Sam. 10:27). A Saúl in bátsʼuw an tolmixtaláb axi pidhan kʼal a Dios tam ti in eyendhaʼ in tʼokat tsap abal ka kʼalej kin tomolnaʼ an ammonitas, ani talbél in tejwamédhaʼ i tsaʼataláb kom in uluw abal pel kʼal a Jehová kʼal axi ti tolmiyat kin ataʼ an pextaláb (1 Sam. 11:6, 11-13).
w95 15/12 10 párr. 1
An ammonitas yab in bátsʼuw an kʼanidhomtaláb axi koʼonchat kʼal a Jehová
Junílekʼij, an ammonitas yab in bátsʼuw an kʼanidhomtaláb axi koʼonchat kʼal a Jehová. A Jehová dhúbatkʼij in boliy an ammonitas. «In tʼokat tsap a Dios in tʼajaʼ abal a Saúl ka lej tsákuy tam in atsʼaʼ an kaw axi in uluw a [Nahás]». A Dios in eyendhaʼ in tʼokat tsap ani in tʼajaʼ abal a Saúl kin tamkuy 330.000 i soldados. Kʼalechik in tomolnál an ammonitas, ma wéʼ kin talabedhachik, ani jítaʼchik jilkʼon kalpan ti adhil, «jilkʼonchik bukʼenek». (1 Samuel 11:6, 11.)
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál ti Biblia
w05 15/3 22 párr. 8
Exbadh exobchixtaláb axi i kaldhál al an libro in kʼál a Primero de Samuel
9:9. ¿Jay in exbadh in kwaʼal xowéʼ an kaw «kawlomej max ti biyál u bijiyábak vidente»? An kaw kawlomej tujey ti eyendháb más, tam ti in koʼoy más i tʼojláb an kawlomejchik, ejtíl tin kʼichájil a Samuel ani tam ti tujey ti waʼtsinal i eyal ti Israel, an kaw vidente kalchiyat kʼal an kaw kawlomej. Ani an kʼaʼál kawlomej axi exladh ban Biblia pel a Samuel (Hechos 3:24).