Nota
1. Ña̱ kúú Babilonia la Grande
¿Ndiva̱ʼa káchiyó ña̱ “Babilonia la Grande” kúúña ndijaá religión ña̱to̱ʼón? (Apocalipsis 17:5, TNM). Ná kande̱ʼéyó uni̱ ña̱ʼa naʼa̱ ña̱ jaá kían.
Ió ña̱ inííkúú ñuyíví ta kuaʼa̱ ña̱ʼa kéeña. Tu̱ʼun Ndio̱s káchi ña̱ ióñá nuu̱ “kuaʼa̱ na̱yivi” xíʼín “nación”, ta “saʼndáñá chúun nuu̱ ndijaá rey jándáku nuu̱ Ñúʼu̱ Ndeʼi̱” (Apocalipsis 17:15, 18, TNM).
Ko̱ kúúña kuendá política ni ndijaá ña̱ kui̱ká ió ñuyíví. Tátu̱ʼun káchi Tu̱ʼun Ndio̱s, “ndijaá rey jándáku nuu̱ Ñúʼu̱ Ndeʼi̱” xíʼín “na̱ kúú comerciante” kutaku ivána tá sa̱ ni̱naá Babilonia (Apocalipsis 18:9, 15, TNM).
Jáyakoñá kivi̱ Ndio̱s. Káʼa̱nna xíʼínñá “prostituta” jáchi̱ kuchúun ndivíñá xíʼín ta̱ néʼe chúun saʼa̱ xu̱ʼún ta chindeé táʼanra kéera kuaʼa̱ ña̱ʼa (Apocalipsis 17: 1, 2, TNM). Jándaʼvíñá na̱yivi inííkúú ñuyíví ta kua̱chi ñáyóʼo kuaʼa̱ na̱yivi ni̱xiʼi̱ (Apocalipsis 18:23, 24, TNM).
Nandióko̱o tukuyó nuu̱ lección 13 punto 6
2. ¿Ndá ama kúú ña̱ miía̱ndaa̱ kánian kixi Mesías?
Tu̱ʼun Ndio̱s ni̱kachiña ña̱ tá kúmani̱ kasaa̱ Mesías kánian ya̱ʼa 69 semana (kaʼviní Daniel 9:25).
¿Ndá ama ni̱kusáʼá ña̱ kúú 69 semana yóʼo? Kuia̱ 455 tá kúmani̱ kixi Cristo. Kuia̱ yóʼo, gobernador Nehemías ni̱saa̱ra ñuu Jerusalén jaá “jánduva̱ʼara ta kava̱ʼa tukura” ñuu yóʼo (Daniel 9:25; Nehemías 2:1, 5-8).
¿Ndijaa̱ tiempo ni̱sakuu 69 semana yóʼo? Nuu̱ java profecía káʼa̱n Tu̱ʼun Ndio̱s, iin kivi̱ kúúña iin kuia̱ (Números 14:34; Ezequiel 4:6). Ña̱yóʼo kúni̱ kachi ña̱ iin semana kúúña 7 kuia̱. Sa̱ʼá ña̱yóʼo, 69 semana káʼa̱n profecía yóʼo kúúña 483 kuia̱ (69 kee multiplicar yó xíʼín 7).
¿Ndá ama ni̱ndiʼi 69 semana yóʼo? Tá ná kaʼviyó 483 kuia̱ ta ná kusáʼáyó kuia̱ 455 tá kúmani̱ kixi Cristo, jaá saa̱yó kuia̱ 29 tá sa̱ ni̱kixi Cristo.a Mií kuia̱ yóʼo kúú ña̱ ni̱kundúta̱ Jesús ta ni̱saa̱na kúúna Mesías (Lucas 3:1, 2, 21, 22, TNM).
Nandióko̱o tukuyó nuu̱ lección 15 punto 5
3. Ndijaá ña̱ kée doctor nuu̱ ketátára tá kuchúunra nii̱
Ió java nuu̱ ketátá ta̱ doctor kuchúunra nii̱ mií na̱ kúú paciente, jo o̱ju̱ú ndijaá ña̱yóʼo kuu kee na̱ kúú cristiano. Tátu̱ʼun ña̱yóʼo, ko̱ jóko̱yó nii̱yó ta ni ko̱ sonóyó ña̱ naki̱ʼin va̱ʼana nii̱yó jaá kuchúunnara nuu̱ ketátánayó chááka̱ chínuu̱ (Deuteronomio 15:23).
Jo, ió java ña̱ kuu keeyó tá kuchúunna nii̱yó, tátu̱ʼun análisis de sangre, hemodiálisis, hemodilución á ña̱ kuchúunna iin máquina ña̱ naki̱ʼin nii̱ nuu̱ ndata̱na ta nátaán tukunara yikí ko̱ñona (o ña̱ naní bomba de derivación cardiopulmonar). Iin ta iin na̱ kúú cristiano kánian chikaa̱ inina ndixi kúni̱na kuchúunna nii̱na nuu̱ kuaʼa̱nna ndata̱na, koo estudio na o tratamiento na. Kuu java médico sa̱jíin sa̱jíinvá keera ña̱yóʼo. Sa̱ʼá ña̱yóʼo, tá kúmani̱ ña̱ ndata̱na, koo estudio na á iin tratamiento na, na̱ kúú cristiano kánian kundaa̱ va̱ʼa inina ndixi miía̱ndaa̱ kuchúunna nii̱na. Ndakatu̱ʼúnní miíní ña̱yóʼo:
Tá ná tavá xoona cháá nii̱ yuʼu̱ nuu̱ yikí ko̱ñoi ta ná chiti̱vi toóna ña̱ xíkara, ¿á va̱ʼa kuu ini xíʼín ña̱xinitóni̱ ta nákani ini ña̱ kúú ivára nii̱ ta ko̱ xiniñúʼún ña̱ “kuitara nuu̱ ñúʼu̱”? (Deuteronomio 12:23, 24).
Tá iin na̱ médico ná tava xoona cháá nii̱ yuʼu̱ jaá najakánara xíʼín javaka̱ ña̱ʼa javí nataán tukunara yikí ko̱ñoi o janí kuchúunnara tá ketátána yuʼu̱, ¿á va̱ʼa kuu ini xíʼín ña̱xinitóni̱ tátu̱ʼun kati̱ʼai nuu̱ Biblia, ta kandísai keei ña̱yóʼo?
Nandióko̱o tukuyó nuu̱ lección 39 punto 3
4. Ña̱ jándákoo táʼanna
Tu̱ʼun Ndio̱s ko̱ káʼa̱nña ña̱ kánian jándákoo táʼanna ta táʼya jánaʼa̱ña ña̱ tá kéena ña̱yóʼo o̱kúu tandaʼa̱ tukuna xíʼín inga na̱yivi (1 Corintios 7:10, 11, TNM). Jo, java na̱ cristiano nákani inina ña̱ jándákoo táʼanna tá ndóʼona java tu̱ndóʼó káʼvi.
Tá ko̱ kúni̱ra kotora na̱veʼera: Tá ta̱ kúú yíi̱ ko̱ ndíʼi inira kuchúunra jaá kotora na̱veʼera, ko̱ kúni̱ra ki̱ʼora ndijaá ña̱ʼa xiniñúʼúnna (1 Timoteo 5:8).
Tá ndukueʼena ta kéendava̱ʼana xíʼín na̱veʼena: Tá kéendava̱ʼana ta jatakueʼena na̱ ni̱ta̱ndáʼa̱ xíʼínna nda̱ ña̱ kuu kivi na̱yóʼo (Gálatas 5:19-21, TNM).
Tá kéena kuaʼa̱ tu̱ndóʼó xíʼínna ta kuu ndiʼi ña̱ netáʼan va̱ʼana xíʼín Jeová: Tá iin ndée̱vá ko̱ kúni̱ na̱ ni̱ta̱ndáʼa̱ xíʼínna ña̱ kekáʼnona Jeová ta sajína nuu̱na ña̱ kunijo̱ʼona chúun saʼndá Ndio̱s (Hechos 5:29).
Nandióko̱o tukuyó nuu̱ lección 42 punto 3
5. Víko̱ xíʼín javaka̱ kivi̱ kekáʼno na̱yivi
Ndijaáyó na̱ kúú cristiano ko̱ kuaʼa̱nyó nuu̱ ió víko̱ ña̱ ko̱ nátaʼan ini Jeová xinína. Jo iin ta iinváyó kánian ka̱xi ndíki̱án keeyó tátu̱ʼun ki̱ʼo kundaa̱ iniyó jánaʼa̱ Tu̱ʼun Ndio̱s ta ndiki̱ʼo kuu iniyó xíʼín ña̱xinitóni̱yó chindeéña miíyó niʼi̱ iniyó á kuʼu̱nyó víko̱ o ko̱. Kande̱ʼéní java ña̱yóʼo.
Tá iin na̱yivi káchina ná kujii̱ iniún kivi̱ víko̱ yóʼo. Kuu kachiní “ndiveʼení”. Tá kúni̱na kundaa̱ chááka̱ inina, kuu nakaniní ndiva̱ʼa ko̱ kekáʼnoní víko̱ yóʼo.
Tá yíi̱ní o ñajiʼíní, ko̱ kúú testigo Jeová, xíka̱na nuu̱ní ña̱ kuʼu̱nní xíʼínna kasáʼanní nuu̱ ndóyi na̱veʼena kekáʼnona iin víko̱. Tá va̱ʼa kuu ininí xíʼín ña̱xinitóni̱ní kuu kuʼu̱nní, tá kúmani̱ kuʼu̱nní, nakaniní xíʼínna ña̱ tá ná keena iin costumbre ko̱va̱ʼa, o̱kee miíníña.
Tá satoʼoní kemáni̱na miíní xu̱ʼún tá kían kivi̱ iin víko̱. ¿Á kachiní ña̱ o̱natiinníña? Nákani ininí ña̱yóʼo. ¿Á káʼán satoʼoní ña̱ kúú ña̱yóʼo kuendá víko̱? ¿O káʼánna ña̱ kúúña kuendá ña̱ kúni̱na naki̱ʼona ndiveʼe nuu̱ní ña̱ va̱ʼa kuchúunní?
Tá iin na̱yivi kemáni̱na miíní iin regalo tá ió iin víko̱. Kuu kachina xíʼínní: “Sa̱ xíni̱vái ña̱ ko̱ kekáʼno víko̱ yóʼo, jo kúni̱ kemáni̱ yóʼo ña̱yóʼo”. Ndandikuu kutoóna kanetáʼan va̱ʼana xíʼínní. Jo, ¿á ió ña̱ naʼa̱ ña̱ kúni̱ oonna kotondojóna miíní ta kande̱ʼéna á kandísaní keení víko̱ yóʼo? Tá ni̱ndiʼi ni̱nakani ininí ndijaá ña̱yóʼo, jaá kánian ka̱xiní á natiinní regalo yóʼo o ko̱. Tá kuaʼa̱nyó chikaa̱ iniyó keeyó ndikáa mií ña̱ʼa, kúni̱yó kuu va̱ʼa iniyó xíʼín ña̱xinitóni̱yó ta kakuuyó na̱yivi ndaa̱ xíʼín Jeová (Hechos 23:1).
Nandióko̱o tukuyó nuu̱ lección 44 punto 1
6. Kueʼe̱ ña̱ xíko̱
Saʼa̱ ña̱ kíʼvi̱ ndiva̱ʼo iniyó saʼa̱ na̱yivi, ndukúyó ndixi kuu keeyó jaá ná o̱jáya̱ʼayó ni iin kueʼe̱ xíko̱ nuu̱na. Kéeyó ña̱yóʼo tá sa̱ náʼáyó ña̱ ndóʼoyó iin kueʼe̱ xíko̱ ta janí tá sa̱ ni̱sakaa̱ yatiyó nuu̱ ió iin na̱ ndóʼo kueʼe̱ yóʼo. Tá kéeyó ndijaá ña̱yóʼo jaá kían naʼa̱yó ña̱ xinijo̱ʼoyó chúun saʼndá Tu̱ʼun Ndio̱s: “Kíʼvi̱ ini saʼa̱ táʼanndó tátu̱ʼun ki̱ʼo kíʼvi̱ inindó saʼa̱ miíndó” (Romanos 13:8-10, TNM).
¿Ndixi kuu naʼa̱yó ña̱ xinijo̱ʼoyó chúun saʼndá Ndio̱s nuu̱yó? Tá iin na̱yivi ndóʼona kueʼe̱ xíko̱ ko̱ kánian nativi yatina nuu̱ ndóyi javaka̱ ñani táʼanna, ta o̱kúu chitóna nuu̱na, ni ña̱ numi táʼanna ni ña̱ ki̱ʼona ndáʼa̱na tiinna. Ta janí ko̱ kánian taiʼvi̱ inina tá iinka̱na ko̱ kánana na̱yóʼo kuʼu̱nna veʼena jáchi̱ kúni̱na kandaána na̱veʼena. Tá kúmani̱ kundúta̱na, xiniñúʼúnna kástu̱ʼunna xíʼín na̱ kúú coordinador ndijaá na̱ anciano ña̱ ndóʼona iin kueʼe̱ xíko̱, jaá ná kundaa̱ ini na̱yóʼo ndixi kuu chindeéñana jaá ná kandaána javaka̱ na̱ ñani táʼan. Tá, iin na̱yivi káʼánna ña̱ kuu ndóʼona kueʼe̱ xíko̱, kánian keena iin análisis de sangre tá kúmani̱ kusáʼána iin noviazgo. Tá kéeyó ndijaá ña̱yóʼo, naʼa̱yó ña̱ kíʼvi̱ iniyó saʼa̱ ñani táʼanyó ta ko̱ ndukúyó “sa̱va̱ʼa ña̱ va̱ʼa mií kuitíniyó, janí ndukúyó ña̱ va̱ʼa javaka̱na” (Filipenses 2:4, TNM).
Nandióko̱o tukuyó nuu̱ lección 56 punto 2
7. Tá kéeyó negocio kánian koo yíko̱ chúun
Tá ko̱ kúni̱yó ndóʼoyó tu̱ndóʼó xiniñúʼúnyó taayó nuu̱ iin tutu saʼa̱ ndikáa mií negocio kuaʼa̱nyó keeyó, va̱árá kéeyóña xíʼín iin na̱ kúú cristiano (Jeremías 32:9-12). Java íchi̱, na̱ cristiano kuu ndóʼona tu̱ndóʼó jáchi̱ o̱na̱kitáʼan tu̱ʼunna xíʼín ingana saʼa̱ xu̱ʼún o javaka̱ ña̱ʼa. Tá ná ndóʼona ña̱yóʼo, kánian númi̱na nduva̱ʼana tu̱ndóʼó yóʼo, o̱ndukueʼena ta vií ndatúʼún ndivína.
Jo ¿ndixi kánian keena tá ndóʼona iin tu̱ndóʼó káʼvi, tátu̱ʼun ña̱ kúni̱na jándaʼvíñana o tá chi̱núu kua̱chiñana? (kaʼviní Mateo 18:15-17, TNM). Jesús ni̱ka̱ʼa̱n saʼa̱ oni̱ ña̱ kánian keena.
Na̱ ndóʼo tu̱ndóʼó yóʼo kánian vií ndatúʼún ndivína jaá nduva̱ʼana tu̱ndóʼó ndóʼona (kande̱ʼéní versículo 15).
Tá ko̱ ni̱kandeéna nduva̱ʼana tu̱ndóʼó, jaá kuu káʼa̱nna xíʼín iin á ivi̱ ñani na̱ kuendá congregación jaá ná kuʼu̱nna xíʼínna nduva̱ʼana tu̱ndóʼó yóʼo (kande̱ʼéní versículo 16).
Tá sa̱ ni̱keena ndijaá ña̱yóʼo ta ko̱ ni̱kandeé ivána ndiʼi tu̱ndóʼó, javí kuu kástu̱ʼunna xíʼín na̱ anciano (kande̱ʼéní versículo 17).
Tá ndóʼoyó tu̱ndóʼó xíʼín na̱ ñaniyó, ko̱ kánian kuʼu̱nyó nuu̱ ta̱ néʼe chúun keyíko̱yóña, jáchi̱ ña̱yóʼo jáyakoña kivi̱ Jeová ta káʼa̱n kinina saʼa̱ congregación (1 Corintios 6:1-8). Jo ió java tu̱ndóʼó ña̱ kuu kuʼu̱nyó keyíko̱yó nuu̱ ta̱ néʼe chúun: tátu̱ʼun ña̱ kúú divorcio, ndáyoo kandoo xíʼín de̱ʼena, ña̱ ki̱ʼona xu̱ʼún kasáʼanna, ña̱ kíʼinya̱ʼvina xu̱ʼún kuendá seguro, ña̱ kuaʼa̱nna keyíko̱na ña̱ ni̱ndiʼi xu̱ʼúnna á ña̱ kava̱ʼana testamento. Tá iin na̱ cristiano kuaʼa̱nna nuu̱ ta̱ néʼe chúun keyíko̱na iin tu̱ndóʼó jo ko̱ ndukúna ña̱ naána xíʼín na̱yivi, o̱ju̱ú kua̱chi kúúña nuu̱ Ndio̱s.
Ki̱ʼa janí, tá iin na̱ cristiano kuaʼa̱nna nuu̱ ta̱ néʼe chúun káʼa̱n kua̱china saʼa̱ iin tu̱ndóʼó káʼvi ni̱keena xíʼínna —tátu̱ʼun iin violación, á tá kéena kua̱chi xíʼín na̱kuálí, á tá kéendava̱ʼana xíʼínna, á tá kíʼin kuíʼínána ña̱ʼana o tá ni̱saʼnina iin na̱veʼena— o̱ju̱ú kua̱chi kúúña nuu̱ Ndio̱s.
Nandióko̱o tukuyó nuu̱ lección 56 punto 3
a Nda̱ kuia̱ 455 t.k.k.c. ta nda̱ kuia̱ 1 t.k.k.c. kúúña 454 kuia̱. Nda̱ kuia̱ 1 t.k.k.c. nda̱ kuia̱ 1 t.s.n.c. kúúña iin kuia̱, jáchi̱ ko̱ ña̱ kúú kuia̱ cero. Nda̱ kuia̱ 1 t.s.n.c. nda̱ kuia̱ 29 t.s.n.c. kúúña 28 kuia̱. Tá ná kee sumar yó uni̱ cantidad yóʼo —454, 1 xíʼín 28—, saa̱ña ki̱ʼoña 483 kuia̱.