Taa leleŋ weyi mehiɣ Yehowa sɛtʋ taa yɔ

Pɩnaɣ ŋga katɩŋ pʋwayɩ yɔ ka-taa, posusi Betɛɛlɩ hɔʋ taa ñɩma se pɔsɔɔlaa se koobiya ɩha pa-tɩ nɛ powolo nɛ pala tʋmɩyɛ Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa ɛgbɛyɛ piliŋa taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛgbɛyɛ ñɩnaɣ se ɖisiɣ menziini kɩfalʋʋ ŋgʋ palɩzɩɣnɩ takayɩsɩ yɔ peeɖe. Peeɖe mama ma-hɩɖɛ, nɛ man-taa kaawɛ leleŋ kpem se palɩzɩ-m. Paalɩzɩ ɖɔɖɔ Kanadaa Betɛɛlɩ taa koobiya abalɩñɩma naadozo. Mba yɔ: Dennis Leech, Bill McLellan, nɛ Ken Nordin. Paaheyi-ɖʋ se ɖɩkaɣ wɛʋ Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa peeɖe alɩwaatʋ sakɩyɛ.

Peeɖe maya mon-ɖoo kaŋgalaafu yɔɔ nɛ meheyi-i se: “Daada, mɛwɛnɩ tɔm kɩbandʋ natʋyʋ se meheyiɣ-ŋ. Mowoki Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa!” Mon-ɖoo kaakɛ halʋ weyi ɛwɛ hɛɛɛ yɔ, ɛlɛ ɛɛkɛ halʋ weyi ɛwɛnɩ tisuu yɔ nɛ ɛɛpɩ fezuu taa. Meheyi-i mbʋ lɛ, ɛtɩyɔɔdɩ tɔm sakɩyɛ, ɛlɛ manawa se etisi ma-lɩmaɣzɩyɛ yɔɔ. Paa mon-ɖoo nɛ man-caa paawɛ laŋwɛɛkɩyɛ taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ mankaɣ-wɛ posunuu siŋŋ yɔ, pa-taa nɔɔyʋ tɩkaɖɩnɩ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ mankpaɣaa yɔ.

MOWOBI AFRIKA HADƐ KIŊ ƐJAÐƐ TAA!

Kajalaɣ lɛ, ɖa-naanza ɖiwobi Brooklyn Betɛɛlɩ taa nɛ pafalɩsɩ-ɖʋ fenasɩ naadozo nɛ ɖɩtɩlɩ ɛzɩma ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ takayɩsɩ lɩzʋʋ menziini kɩfalʋʋ ŋgʋ yɔ. Pʋwayɩ lɛ, ɖɩsʋʋ mɛlɛ nɛ ɖiwolo Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Cap yɔ tɩ-taa. Maawɛnɩ pɩnzɩ 20. Ðɩkʋyɩ Cap tɛtʋ taa se ɖiwoki Yohanɛɛsɩbuuri lɛ, suluku ɖɩsʋwa, nɛ ɖanaɣ yɔɔ ɖɩkʋyaa. Karoo tɛtʋ cikpetu natʋyʋ taa ɖɩcalɩ sɩŋʋʋ tɛbɩyɛ tɛɛ; nɛ peeɖe kaawɛ ɛzɩ kañɩmbusuu yɔ. Mʋzʋʋ nɛ soŋaɣ kaawɛ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa. Ða-naanza, ɖɩcɔŋnɩnɩ mondoɖebɔŋ nɛ ɖɩpɔzʋʋ ɖa-tɩ se, lone nɖɩ lɛ mbʋ yɔ? Ɛbɛ taa ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩsʋzʋʋ ɖa-tɩ? Pɩnzɩ nasɩyɩ wayɩ lɛ, ɖɩpɩsɩ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa nɛ ɖiɖiɣzina se tɛtʋ cikpetu ndɩ ndɩ ndʋ tɩwɛ peeɖe yɔ, tɩwɛ cɔnʋʋ nɛ laŋhɛzɩyɛ wɛ peeɖe.

Malabɩ tʋmɩyɛ menziini ŋgʋ palɩzaɣnɩ Feŋuu Tilimiye nɛ Réveillez-vous! takayɩsɩ nɛ payaɣ-kʋ se Linotype yɔ kɩ-yɔɔ pɩnzɩ pazɩ. Kɩɩwɛ piti, nɛ kɩ-yɔɔ tʋmɩyɛ labʋ kaawɛ kaɖɛ. Afrika Hadɛ Kiŋ ɛgbɛyɛ piliŋa lɩzaɣ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ Afrika kʋnʋmɩŋ sakɩyɛ taa, nɛ palakaɣnɩ-sɩ tʋmɩyɛ Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa nɛ Afrika ajɛɛ sakɩyɛ lɛɛna taa. Takayɩsɩ lɩzʋʋ menziini kɩfalʋʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ ɖɩkɔm Afrika Hadɛ Kiŋ yɔ, ɖa-taa wɛ leleŋ se kɩlabɩ tʋmɩyɛ camɩyɛ.

Pʋwayɩ lɛ mala tʋmɩyɛ, tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩcɔŋnɩ takayɩsɩ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ, takayɩsɩ tiyinuu tʋmɩyɛ, nɛ tɔm ɖɛzʋʋ tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ ɖɩ-taa. Pɩɩɖɔkɩnɩ-m kpem, mehikaɣ taa leleŋ, nɛ me-wezuu caɣʋ kaawɛnɩ tɔbʋʋ nɩʋ.

MƆNÐƆKƖ NESI NƐ PAÐƲ-M TƲMƖYƐ KƖFAÐƐ

Pɩnaɣ 1968 taa, ma nɛ koobu halɩñɩnʋ Laura Bowen ɖɩɖɔkɩ nesi. Ɛɛkɛ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɛ ɛ-ɖɩɣa kaañɔtɩnɩ Betɛɛlɩ. Ɛlakaɣ ɖɔɖɔ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ, nɛ pɛɖɛzɩɣ tɔm lɛ, ɛnʋ tɩŋɩɣnɩnɩ menziini yɔɔ nɛ ɛmaɣ-tʋ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ye ŋŋlakaɣ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ nɛ ŋɖɔkɩ nesi yɔ, ɖoŋ ɖoŋ lɛ ŋŋtasɩɣ wɛnʋʋ waɖɛ se ŋla tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ, pʋyɔɔ lɛ, ɛgbɛyɛ piliŋa ɖʋ-ɖʋ tʋmɩyɛ se ɖɩkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya. Pɩɩha-m nɩɣzɛ pazɩ. Pɩlakɩ pɩnzɩ hiu lɛ malabʋ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ yɔ, nɛ pahaɣaɣ-m tɔɔnaɣ nɛ ɖɩzʋyɛ paa ɛzɩmtaa. Pʋyɔɔ lɛ, mɔnpɔzaɣ man-tɩ se liidiye nɖɩ pahaɣ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya yɔ, ɖɩkaɣ-ɖʋ talʋʋ nɛ ɖɩcɔnɩ ɖa-kɩcɛyɩm ɖeɖe na? Paa fenaɣ ŋga lɛ, pɛcɛlaɣ ɖa-taa paa weyi alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa Etaazuunii liidiye dɔlaarɩwaa 35 ye ɖɔ-tɔm susuu ñɩɣtʋ, pɩsɩ nɛ ŋna-ɩ waa, nɛ takayɩsɩ nzɩ ɖɩhaɣ yɔ pɩtalɩ kaɖʋwa ŋga pɔpɔzʋʋ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya se patalɩ yɔ. Liidiye nɖɩ pɩɩwɛɛ se ɖɩkpaɣ nɛ ɖɩhɛyɩnɩ kuduyuu yɔɔ, ɖɩya tɔɔnaɣ, ɖɩsʋʋnɩ lɔɔɖɩyɛ ye ɖɩcaɣ ɖoli wobu yɔ, ɖɩyabɩnɩ kɔɔ nɛ ɖɩcɔnɩ kɩcɛyɩm lɛɛbʋ ɖeɖe.

Paatiyini-ɖʋ nɛ ɖɩkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa ɛgbɛyɛ cikpeɖe naɖɩyɛ taa, ɖɩɩñɔtɩnɩ Durban tɛtʋ. Ɛndɩ mba sakɩyɛ kaawɛ peeɖe. Pa-taa sakɩyɛ kaakɛ Ɛndɩ ñɩma mba paakɔm Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ 1875 waa taa mbʋ yɔ nɛ pala tʋmɩyɛ sikiɖi labʋ tʋmɩyɛ taa yɔ, pa-lʋlʋʋ taa mba. Sɔnɔ, palakɩ tʋma lɛɛna, paa mbʋ yɔ pɔñɔnɩ pɔ-sɔnzɩ nɛ pɔ-tɔɔnasɩ mbʋ. Pɔyɔɔdʋʋ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ, pʋyɔɔ lɛ pɩtaacɛyɩ se ɖɩkpɛlɩkɩ kʋnʋŋ nakʋyʋ pʋcɔ nɛ ɖisusi-wɛ tɔm.

Pɩɩwɛɛ se nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya isusi tɔm ñɩɣtʋ 150 paa fenaɣ ŋga, pʋyɔɔ lɛ ma nɛ Laura ɖɩɩlabɩ ɖʋtʋ se ɖisusuu tɔm ñɩɣtʋ loɖo kajalaɣ evemiye wiye. Soŋaɣ nɛ niŋkaɣ kaawɛɛ. Ðɩtaawɛɛnɩ pɩsɩ nɛ ŋna-ɩ waa nɛ Bibl kpɛlɩkɩyaa; pʋyɔɔ lɛ pɩɩwɛɛ se ɖisusi tɔm ñɩɣtʋ loɖo kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa. Ðɩpaɣzɩ tɔm susuu nɛ pɩla alɩwaatʋ natʋyʋ lɛ, mɔncɔnɩ ma-waacɩ taa nɛ mana se cɛcɛsɩ 40 ɖeke ɖɩlaba! Peeɖe mɔnpɔzɩ man-tɩ se ɛzɩma ɖɩkaɣ pɩzʋʋ nɛ ɖɩla nʋmɔʋ lɩzʋʋ kiya tʋmɩyɛ?

Pitileɖi lɛ, ɖɩla ɖʋtʋ kɩbandʋ. Paa evemiye nɖɩ lɛ, ɖɩlakɩ tɔɔnaɣ nakɛyɛ nɛ kɔfɩ nɛ ɖɩɖɔkʋʋ. Alɩwaatʋ ndʋ pɩpɔzʋʋ se ɖɩhɛzɩ yɔ, ɖɩsɩnzaɣ ɖɔ-lɔɔɖɩyɛ cikpeɖe tɩʋ ŋgʋ kɩñɔtɩnɩ-ɖʋ yɔ kɩ-cɔlɔ. Nabʋyʋ taa, Ɛndɩ mba piya cɔwaɣ-ɖʋ nɛ sɩtaŋ, sɩɩwɛ cɔnʋʋ, nɛ sɩñɩnaɣ se sɩna se mba ɖɩkɛnaa! Avema naayɛ pazɩ wayɩ lɛ, ɖiɖiɣzina se ɖɩpaɣzɩɣ evemiye nɛ pɩla ñɩɣtʋ naalɛ yaa naadozo lɛ, alɩwaatʋ ndʋ tɩkazaa yɔ tɩɖɛɣ lɛɛ lɛɛ kpem.

Pɩkɛnɩ-ɖʋ taa leleŋ kpem se ɖiwoni Bibl taa toovenim tɔm egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa mba; pamʋʋ ɛyaa camɩyɛ kpem! Ðiɖiɣzinaa se Ɛndɩ mba ñaŋ ɛyaa, pɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ, nɛ pañaŋ Ɛsɔ. Hindous mba sakɩyɛ tisaa nɛ pamʋ tɔm ndʋ ɖiwoni-wɛ yɔ. Pɔsɔɔlɩ kpɛlɩkʋʋ Yehowa, Yesu, Bibl, ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa laŋhɛzɩyɛ kaɣ wɛʋ yɔ, nɛ sɩɖaa fezuu lidaʋ yɔɔ tɔm. Pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ wayɩ lɛ, ɖɩɩwɛnɩ Bibl kpɛlɩkɩyaa 20. Paa evemiye nɖɩ lɛ, hɔŋ weyi ɖɩkpɛlɩkaɣnɩ-ɩ yɔ, ɖa nɛ ɩ-taa kʋɖʋmʋʋ ɖɩkpɛndaɣ nɛ ɖɩtɔkɩ wɩsɩ taa tɔɔnaɣ. Ða-taa kaawɛ leleŋ kpem.

Pitileɖi lɛ, paɖʋ-ɖʋ tʋmɩyɛ lɛɛɖɛ. Petiyi-ɖʋ se ɖɩla egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ Ɛndɩ Teŋgu nɔɔ egeetiye taa; ɖɩɩwɛ kajʋka pɩdɩɩfɛyɩ. Paa kpɩtaʋ ŋgʋ, alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ taa nɛ ɖa nɛ ɖɩ-taa koobiya ɖisusuu tɔm nɛ ɖɩkpazɩɣ-wɛ ɖoŋ yɔ, ɖɩ-taa hɔʋ nakʋyʋ mʋʋ-ɖʋ ɛgɔndʋ. Ðɩɩpɩsɩ pɔ-hɔʋ taa ñɩma; ɖɩkpakaɣ alɩwaatʋ nɛ ɖa nɛ wɛ nɛ pe-piya ɖɩcakɩ, nɛ ɖileɣyaɣni ɖɔɖɔ pa-kpɩna. Ðɩlabɩ pɩnzɩ naalɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ taa, nɛ pɩɩkɛ pɩnzɩ nzɩ sɩ-taa ɖihiɣ taa leleŋ siŋŋ yɔ. Tuda lɛ, ɛgbɛyɛ piliŋa yaa-ɖʋ kaŋgalaafu yɔɔ. Tɔm ndʋ peheyi-ɖʋ yɔ ndʋ yɔ: “Ðɩsɔɔlaa se ɩpɩsɩ nɛ ɩkɔɔ Betɛɛlɩ.” Moncosi-wɛ se: “Ɩnaɣ, toovenim taa lɛ ɖihikiɣ taa leleŋ siŋŋ ɖenɖe ɖɩwɛɛ yɔ.” Paa mbʋ yɔ, ɖiitisi faaa se paa le petiyini-ɖʋ se ɖɩla tʋmɩyɛ yɔ, ɖiwoki.

ÐƖPƖSƖ BETƐƐLƖ

Manpɩsɩ Betɛɛlɩ lɛ, mala tʋmɩyɛ Ɛgbɛyɛ piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ kɩ-taa. Pɩɩha-m waɖɛ nɛ ma nɛ koobiya sakɩyɛ mba papɩ fezuu taa nɛ pɛwɛ lɔŋ yɔ ɖɩla tʋmɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ kilimuu ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ yɔɔ nɛ pɩtɛ lɛ, ɛmaɣ takayaɣ nɛ etiyini ɛgbɛyɛ piliŋa nɛ eheyi-kɛ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ tɔm. Pʋwayɩ lɛ, Ɛgbɛyɛ piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ, kɩtazɩɣ takayaɣ ŋga ka-taa nɛ kɩma tɔm nɛ kitiyini ɛgbɛyɛ nɖɩ. Pamaɣaɣ takayɩsɩ nzɩ se pakpazɩ koobiya ɖoŋ nɛ pawɩlɩ-wɛ mbʋ pɩpɔzʋʋ se pala yɔ. Pɩpɔzaɣ ɖa-takayɩsɩ taa mayaa tʋmɩyɛ sakɩyɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩwɛɛ se pɛɖɛzɩ takayɩsɩ nzɩ petiyini ɛgbɛyɛ piliŋa Xhosa, Zulu, nɛ kʋnʋmɩŋ lɛɛŋ taa yɔ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ taa. Nɛ pʋwayɩ lɛ, pɛɖɛzɩ ɖɔɖɔ takayɩsɩ nzɩ ɛgbɛyɛ piliŋa tiyiɣni agbaa nɛ sɩwɛ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ taa yɔ Afrika kʋnʋmɩŋ taa. Mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ kpem tʋmɩyɛ nɖɩ tɔm ɖɛzɩyaa mba palakaɣ yɔ ɖɩ-yɔɔ. Pasɩnɩ-m ɖɔɖɔ nɛ mantɩlɩ kala wena Afrika koobiya mba pɛkɛ ɛyaa kɩkpɛdaa yɔ pakataɣ yɔ.

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa komina ɖʋwaɣ tayʋʋ ɛyaa kɩkpɛdaa nɛ anasaayɩwaa pɛ-hɛkʋ taa. Ɛyaa mba paawɛnɩ tomnaɣ tɔlɩm ndɩ ndɩ yɔ, pataakpɛndɩɣ nɛ pacakɩ ɖoli kʋɖʋm. Paa mba lɛ, pa nɛ pe-egeetiye. Afrika taa koobiya mba pɛkɛ ɛyaa kɩkpɛdaa yɔ pɔyɔɔdʋʋ pa-maɣmaɣ pa-kʋnʋmɩŋ, posusuu tɔm pa-maɣmaɣ pa-kʋnʋmɩŋ taa, nɛ powoki kediɣzisi agbaa wena a-taa pɔyɔɔdʋʋ pa-maɣmaɣ pa-kʋnʋmɩŋ yɔ.

Mantaapɩzɩ nɛ mantɩlɩ Afrika koobiya kɩkpɛdaa sakɩyɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ kookasɩ nzɩ sɩ-taa mɛ-ɛgbɛyɛ susaɣ tɔm yɔ, Aŋglɛɛ kʋnʋŋ yɔɔdɩyaa ɖeke kaawɛnɩ sɩ-taa. Ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ, mɛwɛnɩ waɖɛ se mantɩlɩ Afrika ɛyaa kɩkpɛdaa nɛ pɔ-sɔnzɩ yɔɔ tɔm. Mantɩlɩ kala wena egeetiye taa sɔnzɩ nɛ mbʋ pɩ-yɔɔ ɛyaa tisuu yɔ piyeba nɛ ɖo-koobiya katɩɣ yɔ. Pɛwɛ abalɩtʋ siŋŋ. Paa pɔ-hɔŋ taa mba nɛ tɛtʋ taa mba ɩkaɖɩɣnɩ-wɛ yɔ, pɔɖɔkʋʋ pa-tɩ nɛ pekiziɣ sɔnzɩ nzɩ sɩɩlakɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ Masɩ yɔ nɛ feziŋ kɩdɛkɛdɩŋ yaʋ lakasɩ! Kʋñɔndʋtʋ wɛ kɔfɩnaa taa siŋŋ. Pa-taa sakɩyɛ tɩla sukuli nɛ pɩɖɔɔ yaa patɩtɩɩlabʋ paa ññɩɩ, paa mbʋ yɔ pɛwɛnɩ ñamtʋ Bibl yɔɔ.

Maahiɣ waɖɛ nɛ manɖʋ nesi tɔm hʋʋ ndɩ ndɩ mbʋ pitukaɣni waɖɛ nɖɩ ɛyʋ wɛna se ɛla ɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma nɛ ɛtaaɖʋ ɛ-nɔɔ ɛjaɖɛ tɔm taa yɔ. Paaɖɔɔnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa piya evelisi nasɩyɩ sukuli taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ, siikizaa se sɩɩkpɛndɩɣ lalaa yɔɔ nɛ pala adɩma nɛ petee kɩɖaʋ kɛdɛɛka hendu. Ðɩna ɛzɩma sɩɖɔkɩ si-siɣsiɣ wɛtʋ nɛ ɛzɩma sɩwɛ abalɩtʋ yɔ lɛ, pɩkpazɩ ɖe-tisuu ɖoŋ siŋŋ.

Afrika taa ɛjaɖɛ cikpeɖe nɖɩ payaɣaɣ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa se Suwaazilandɩ yɔ, ɖɩ-taa koobiya katɩ kaɖɛ lɛɛɖɛ. Alɩwaatʋ ndʋ Wiyaʋ Sobhuza II sɩba yɔ, paapɔzɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa mba tɩŋa se pala sɔnzɩ nasɩyɩ. Pɩɩwɛɛ se abalaa ɩhʋ pa-ñʋʋ koloŋgolo, nɛ halaa ñapasɩ pɔ-ñɔsɩ. Koobiya sakɩyɛ kizaa se paalakɩ sɔnzɩ nzɩ mbʋ pʋyɔɔ yɔ sɩkɛ hadɛdɩnaa laʋ lɛ, panazɩ-wɛ siŋŋ. Ɛzɩma pɔɖɔkɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ Yehowa ɛsɩndaa yɔ, pɩha-ɖʋ taa leleŋ kpem! Ðo-koobiya Afrika mba siɣsiɣ wɛtʋ nɛ suuɖu ɖʋʋ kaakpɛlɩkɩ-ɖʋ lɔŋ sakɩyɛ, nɛ pɩɩkpazɩ ɖe-tisuu ɖoŋ.

MANÐAƔNƖ PƖSƲƲ TAKAYƖSƖ LƖZƲƲ TƲMƖYƐ TAA

Pɩnaɣ 1981 taa, manɖaɣnɩ pɩsʋʋ takayɩsɩ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ taa se manɖʋ nesi nɛ palabɩnɩ tʋmɩyɛ ordinatɛɛrɩwaa takayɩsɩ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ taa. Pɩɩkɛnɩ taa leleŋ alɩwaatʋ kpem! Nʋmɔŋ weyi ɩ-yɔɔ patɩŋaɣnaɣ nɛ palɩzɩɣ takayɩsɩ yɔ, ɩɩlɛɣzɩ kpem. Menziiniwaa pɛdɩyaa lone taa caɣyʋ weyi ɛɛwɛ ɖe-egeetiye taa yɔ, ɛɛcɛlɩ ɛgbɛyɛ piliŋa menziini kɩfalʋʋ nakʋyʋ se ɖɩlabɩnɩ-kʋ tʋmɩyɛ nɛ ɖɩna, ɛlɛ ɖɩɩhɛyɩɣ liidiye naɖɩyɛ. Piyeba nɛ ɖɩya menziiniwaa kɩfama kagbanzɩ nɛ ɖɩlɛɣzɩ Linotype waa nakʋ mba ɖɩɩwɛna yɔ po-lone taa. Ðɩyabɩ ɖɔɖɔ takayɩsɩ lɩzʋʋ menziini kɩfalʋʋ. Ðɩlɩzaɣ takayɩsɩ sakɩyɛ nɛ pɩkɩlɩ ɖoo lɛ!

Ordinatɛɛrɩwaa mba, pasɩnɩ-ɖʋ se ɖɩtɩŋnɩ MEPS ɖʋtʋ yɔɔ nɛ ɖɩñɔɔzʋʋ tɔm ndʋ pamawa yɔ nɛ tɩcaɣ takayɩsɩ hatʋ yɔɔ camɩyɛ. Kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ ɖa-naanza ɖɩkʋyɩnɩ Kanadaa Betɛɛlɩ taa nɛ ɖɩkɔɔ ɖɩla tʋmɩyɛ Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa yɔ, lɛɣtʋ ñɩnʋʋ wondu ɖɛnɩ ɛsɩndaa kpem! (Iza. 60:17) Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɖa-tɩŋa ɖɩɖɔkɩ nesi nɛ ɖa-halaa kɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa, nɛ pɔsɔɔlɩ Yehowa siŋŋ. Ma nɛ Bill ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩlakɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ taa halɩ nɛ sɔnɔ. Ken nɛ Dennis paɖʋ hɔŋ; pɛ-tɛ ñɔtɩnɩ Betɛɛlɩ.

Ɛgbɛyɛ piliŋa taa tʋma wɛɛ nɛ aɖɔʋ ɖɔʋ yɔɔ. Powobi pɩ-yɔɔ nɛ pɛɖɛzɩɣ nɛ palɩzɩɣ Bibl kpɛlɩkʋʋ takayɩsɩ kʋnʋmɩŋ sakɩyɛ taa nɛ pɩkɩlɩɣ nɛ petiyiɣni-sɩ ɛgbɛyɛ pilinzi lɛɛsɩ taa. Piyeba nɛ pɩpɔzɩ se pama Betɛɛlɩ kuduyuŋ kɩfaŋ. Koobiya ma kuduyuŋ nɩɩyɩ Yohanɛɛsɩbuuri tɛtʋ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ. Ɩwɛ kajʋka pɩdɩɩfɛyɩ, nɛ patʋlɩ ɩ-nɔnɔsɩ 1987 taa. Pɩkɛnɩ-m taa leleŋ se mana ɛzɩma tʋmɩyɛ wobini ɛsɩndaa mbʋ yɔ, nɛ pɩkɛnɩ-m taa leleŋ ɖɔɖɔ se malabɩ tʋmɩyɛ Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite taa pɩnzɩ sakɩyɛ.

TƲMƖYƐ KƖFAÐƐ LƐƐÐƐ!

Pɩnaɣ 2001 taa, alɩwaatʋ ndʋ paya-m se mowolo nɛ mala tʋmɩyɛ Etaazuunii ɛgbɛyɛ piliŋa Kɔɔmiite ŋgʋ paɖʋ fam nɛ fam yɔ kɩ-taa yɔ, pɩɩɖɩɣzɩ-ɖʋ kpem. Paa pɩɩcɛyɩ-ɖʋ se ɖiyeki ɖa-tʋmɩyɛ nɛ ɖa-taabalaa Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa yɔ, ɖa-taa kaawɛ leleŋ se ɖɩkɛ Etaazuunii Betɛɛlɩ hɔʋ taa mba nɛ ɖɩpaɣzɩ wezuu kɩfalʋʋ caɣʋ.

Ɛlɛ ɖɩnɩɣzaɣ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɖɩkaɣ posinuu Laura ɖoo weyi ɛkpadɩyaa yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩwɛɣ Niyuu Yɔrɩkɩ yɔ, ɖɩɩkaɣ pɩzʋʋ nɛ ɖɩsɩnɩ-ɩ sakɩyɛ, ɛlɛ Laura newaa halɩñɩma naadozo ha pa-tɩ se pasɩɣnɩ-ɩ tomnaɣ yɔɔ, pasɩɣnɩ-ɩ nɛ ɛnɩɩ leleŋ, nɛ pasɩɣnɩ-ɩ ɖɔɖɔ liidiye hɔɔlʋʋ taa. Pɔyɔɔdaa se: “Ða-maɣmaɣ ɖɩɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩla alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ, ɛlɛ ye ɖɩcɔnɩ Daada kɩcɛyɩm ɖeɖe yɔ, pɩsɩɣnɩ-mɩ nɛ iwolo mɩ-tʋmɩyɛ yɔɔ.” Ðɩsɛɣ-wɛ siŋŋ se palabaɣ lɛ.

Lɩmaɣza kʋɖʋma ana man-ɖalʋ nɛ ɛ-halʋ pɛwɛna, pɛwɛ Toronto, Kanadaa ɛjaɖɛ taa, nɛ pɛwɛɛ nɛ pɔcɔŋnɩ mon-ɖoo weyi ɛkɛ lelu yɔ ɛ-yɔɔ. Alɩwaatʋ ndʋ, mon-ɖoo kaawɛʋ man-ɖalʋ nɛ ɛ-haʋ pɔ-cɔlɔ yɔ pɩcɛzɩ pɩnzɩ 20. Ðɩtalɩ Niyuu Yɔrɩkɩ nɛ pitileɖi lɛ, mon-ɖoo sɩ. Mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ kpem sɔɔlɩm mbʋ pawɩlɩ-ɩ, nɛ ɛzɩma pɔcɔnɩ ɛ-yɔɔ nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ ɛ-sɩm wiye yɔ pɩ-yɔɔ. Pɩkɛnɩ wazaɣ sɔsɔɔ kpem se ɖɩwɛnɩ hɔʋ taa ñɩma mba petisiɣ faaa se pala lɛɣzɩtʋ pe-wezuu caɣʋ taa nɛ pɩsa nɛ pakpaɣ sʋʋtʋ ndʋ tɩpɩzɩɣ nɛ tɩwɛɛ kaɖɛ nabʋyʋ taa yɔ!

Malabɩ takayɩsɩ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ Etaazuunii pɩnzɩ nasɩyɩ, nɛ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩɖɛnɩ ɛsɩndaa nɛ ɖɩlabʋ wɛ kɛlɛʋ nɛ pɩkɩlɩ. Pitileɖi yɔ, mɛwɛɛ nɛ malakɩ tʋmɩyɛ Ɛgbɛyɛ piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ wondu yabʋ yɔɔ yɔ kɩ-taa. Pɩkɛnɩ-m taa leleŋ kpem se pɩnzɩ 20 yɔ, mɛwɛɛ nɛ malakɩ tʋmɩyɛ ɛgbɛyɛ piliŋa sɔsɔɔ ŋga ka-taa; lɛɛlɛɛyɔ, Betɛɛlɩ hɔʋ taa mba 5 000 nɛ Betɛɛlɩ tʋmlaɖaa mba paasʋʋ Betɛɛlɩ yɔ 2 000 mbʋ yɔ lakɩnɩ tʋmɩyɛ ka-taa!

Pɩlakɩ pɩnzɩ 60 yɔ, mantaapɩzɩɣ se mamaɣzɩ se cɩnɛ mankaɣ wɛʋ. Laura ɖʋ-m nesi nɛ ɛ-laŋɩyɛ pilim pɩnzɩ nzɩ sɩ-tɩŋa payɩ sɩ-taa. Peɖeni-m kpem me-wezuu caɣʋ taa! Ða-taa wɛ leleŋ nɛ tʋma ndɩ ndɩ wena paaɖʋ-ɖʋ yɔ, nɛ ɛyaa kɩbama mba ɖa nɛ wɛ ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ yɔ, pɩkpɛndɩnɩ ɛyaa mba ɖɩkatɩ-wɛ ɛgbɛyɛ pilinzi sakɩyɛ nzɩ sɩ-taa petiyi-ɖʋ ɛjaɖɛ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa yɔ. Lɛɛlɛɛyɔ, mɛncɛzɩ pɩnzɩ 80 yɔɔ, nɛ pʋyɔɔ lɛ papasɩ tʋma wena malakɩ yɔ a-yɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pafalɩsɩ koobiya evebiya sakɩyɛ, nɛ papɩzɩɣ nɛ palabɩ-yɛ.

Keɣa maɖʋ mawa se: “Kanɩ leleŋ, samaɣ ŋga [Yehowa] kɛ kɛ-Ɛsɔ yɔ.” (Keɣa 32:12) Tɔm tʋnɛ tɩkɛ toovenim siŋŋ! Mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ kpem se ma nɛ Yehowa sɛyaa mba pɛwɛ taa leleŋ taa yɔ ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩsɛɣ-ɩ.