Anersaapiluit kia upperai?
UPPERAAJUK anersaat takussaanngitsut inuunerit sunniuteqarfigisinnaagaat? Inuppassuit tamanna naaggarluinnassavaat. Guuteqarnera akuerigaluarlugu suliapiloqartut inunnit pissaaneqarnerusut piunerannik eqqarsaat mitaatigissavaat.
Nunani killerni anersaanik upperinninngissuseq nalinginnaasoq ilaatigut kristumiuuneraqatigiit sunniinerannik pissuteqarpoq, tassami ukiuni hundredelinni taakkua ajoqersuutigisimavaat nunarsuaq silarsuarmi avataaniittunilu qitiusoq, qilaap anniarfiullu akornanniilluni. Ajoqersuut tamanna naapertussagaanni inngilinngooq qilammi pilluarlutik inuupput inngilipiluilli anniarfimmi suliasitaallutik.
Ilisimatuut paasisaqarnerujartornerat pissutigalugu inuit silarsuup avataaniittullu aaqqissugaanerat pillugu isumaliutersuutit eqqunngitsut tunuartittariaqalersimammatigik anersaaqarneranik upperisaqarneq pisoqalisutut isigineqaleriartorpoq. The New Encyclopædia Britannica-mi ima allassimavoq: „Ukiuni 1500-kkunni Kopernikusip (ulloriarsiortup Polenimiup) isumaliutersuutaasa nutaat allanngortitsilluinnartut kingunerisaannik Nunarsuaq silarsuup qiterpiaatut isigineqarunnaarmat, seqineqarfimmilu ulloriaqatigiippassuit killeqanngitsuusaat ilaannamininnguanni ulloriarpassuit ilaannaattut isigineqalerluni — inngilinik inngilipilunnillu eqqarsaat eqqortuusorineqarunnaarpoq.“
Inuit ilarpassuisa anersaapiluit upperinngikkaluaraat inuit allat millionilikkuutaat upperaat. Upperisarsiornerit ilarpassuini itsaq maannakkullu inngilit ajortunngorsimasut eqqartorneqartarput. Inngilipiluit taakku tassaasorineqarput anersaakkut ittunik ajortunngortitsiniartut, aammalu ajunaarnersuarnik, soorlu sorsunnernik, kaannermik nunallu sajuttarnerinik, aamma nappaatinik, isumakkut nappaatinik toqumillu pilersitsisutut isigineqartarput.
Satan Diaavulu, kristumiussuseq juutiussuserlu naapertorlugit anersaapiluit siulersuisuat, musliimit Iblisimik taasarpaat. Persiamiutoqqat upperisarsiorneranni Zarathustrasiornermi Angra Mainyumik taaneqarpoq. Gnostikerit upperisaanni ukiuni 100-kkunni 200-kkunnilu u.n.k. inerikkiartortumi Demiurgimik taaneqarpoq, tassa guuti ajortoq sinngasoq inuiaat amerlanersaasa nalullugu pallorfigisaat.
Kangiamiut upperisarsiorneranni anersaapiluit upperineqartarput. Hindusiortut upperaat asurat (inngilipiluit) assortoraat devat (guutit). Ingammik asurat ilaat, rakshasat, ersigineqarput, iliveqarfinni perlussiortitsisorineqartaramik.
Buddhasiortut upperaat inngilipiluit tassaasut kinaassusillit pissaanillit inuit Nirvanamut, pilerissuseqarunnaarfissamut, anngunnissaannik akornusiisut. Taakkua ilaat, ussiisorsuaq Mara, pingasunik paneqarpoq, Rati (Pilerissuseq), Raga (Nuannaarneq) Tanhalu (Eqqissiveerunneq).
Kinamiut upperisarsiornerminni ikumaartitat, tigumiarlugit ikumatitat qummoroortartullu atortarpaat kuei-nut, inngilipilunnut pinngortitarsuarmut atasunut, illersorniarlutik. Japanimiuttaaq upperisarsiornerat naapertorlugu inngilipiluppassuaqarpoq, ilaatigut tengut siooranartut, anersaat inunnut pulasinnaasut palasinillu anisinneqartariaqartut.
Asiami, Afrikami, Manerassuarmi Amerikamilu upperisarsiornerni assigiinngitsuni allaatigineqarsimanngitsuni anersaat pissutsit atukkatik isummamillu allanngorarnerat naapertorlugit ikiuisarnerat ajuqusiisarnerallu upperineqarpoq. Inuit ajunnaarnerit pinngitsoortinniarlugit ajunngequtillu anguniarlugit anersaat taakku ataqqisarpaat.
Aamma eqqarsaatigigutsigu angakkuarninneq anersaarsiornerlu soqutigineqaqisut paasinarsissaaq anersaapiloqarnera ukiut ingerlaneranni upperineqartuaannarsimasoq. Anersaapiluilli tamakkua piunerat upperissallugu silatusarnerua? Biibilimi allassimavoq piviusuusut. Kisianni piviusuuppata sooq Guutip taakkua inuit ajoqutissaannik sunniinerat akueraa? (wD 1/2 94)