Akvakulturi — Aalisakkat „uumasuutigalugit“

NORGEMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT

UKIUT tuusintillit matuma siornatigut Kinamiut Egyptenimiullu tasiliortarsimapput aalisagaasivinnik, immaqa tamakku kinguaassiortinniarlugit. Aalisakkanik kinguaassiortitsisarneq, imaluunniit tukertitsiveqarneq, ullumikkut annertuumik ingerlanneqarpoq. Tamanna akvakulturimik taasarpaat. Ujarlerfissiami Den Store Danske Encyklopædi-mi akvakultur ima nassuiarneqarpoq: „Uumassusilinnik imarmiunik kinguaassiortitsineq“. Tassa ineriartorfissatut naleqquttunik pilersitseriarluni uumasunik naasunilluunniit imarmiunik tassunga nuussilluni kinguaassiortitsillunilu.

Maannamut akvakulturi tassaaneruvoq aalisakkanik tukertitsisarneq nuussisarnerlu. Erngup tarajuunngitsup aalisagaanik imiisivissuarni tasilianiluunniit tukertitsisarneq nunarpassuarni atugaavoq, pingaartumilli nunani kissarnerusunik imilinni. Nunani allani, soorlu Norgemi, imaq tarajuusoq iluaqutiginiarneqarneruvoq. Nunarsuarmi isorartunerpaat ilaannik sineriaqarami, imaata kissassusia naleqqukkami aammalu imaa minguitsuugami Norge aalisakkanik tarajormiunik kinguaassiortitsivigissallugu periarfissarissaartuuvoq. Norgelu siuartuusimavoq Atlantikup kapisilianik kinguaassiortitsineq eqqarsaatigalugu.

Suanniit aalisakkanut tunisassanut

Kinguaassiortitsineq ukiakkut aallartittarpoq tukertitsivimmi. Arnarluit suaat mianersorluni naqittarlugit anillatsinneqareeraangata angutivissat qinikkat immujoraannik kingunissitinneqartarput. Suaat kingunissititat ukioq tamaat nakkutigeqqissaarneqartarput; tukertinniarnerallu qaammatinik arfinilinnik sivisussuseqartarpoq. Aalisagaaqqat tukereeraangamik sapaatip-akunnerini siullerpaani uumassutissaminnik pisarput aqajamminni pullartamit; taava namminneerlutik nerinialeraraat mianersortunnguamik. Kapisileeqqat asimi uumasut ukiuni marlunniit tallimanut kuussuaq tukerfigisartik uninngavigeqqaartarpaat, taavalu immamut uumassutissaqarnerusumut sisusarput. Tukertitsivimmi kapisileeqqat ukiup aappaa qeqqa missiliorlugu ineriartortarput „smolt“-inngornissaminnut, kapisillit immamut sisoriaannanngortut allamiutut taama taasaramikkik.

Kapisillit maanna nuunneqassapput imermit tarajuunngitsumiit tarajuusumut. Inissinneqartarpullu immami qassutaasanut puttasunut. Ukiumilu ataatsimi marlunniluunniit tamakkunaneereernerlutik angissusissamittut angissuseqaleraraat, qaloorneqassappullu nerisassiarineqarlutik. Suliap tamarmi pisariippalukkaluassusia. Kisianniliuna aalisakkanik „uumasuuteqarneq“ imaannaanngitsorsuusoq.a

Pinngortitat nalunartui allanngorarnerilu

Aalisakkanik tukertitsiviutillit siulliit ilisimasaqaratik misilittagaqaratillu aallartipput, taamaattumillu ilisimatusarluartariaqarsimapput aalisakkat kinguaassiortarnerinik, nerisaannik aammalu ileqquinik assigiinngitsunik. Biologiimut tunngasutigut paasiuminaatsitat amerlalluinnarput nalornisoorutissallu tulleriiaaginnavillutik. Aalisagaaqqat aalisakkallu inersimasut pisariaqartitaat nikerartuartut qaqugumut naammassineqarsinnaalissanerlutik, imeq pitsaasoq, kissassutsit aalajangersimasut, nerisassat qaamanerlu?

Ajornartorsiutit tamakku ilarpassui qangali iluarsineqareerput. Ullumikkut ilaatigut ilisimatusarfigineqarpoq aalisakkat assigiinngitsut ineriartornerat ileqquilu qanoq ilillutik aqunneqarsinnaanersut eqaarsaartittarnerisigut, qaamarnup nakkutigineratigut aammalu nerisaasa pitsaassusiisigut annertussusiisigullu iluarsaateqqissaarnerisigut.

Mingutsitsineq quajaateqarpallaalerneralu

Aalisakkanik kinguaassiortitsiniassagaanni minguitsunik avatangiiseqartariaqarpoq. Uumassuseqarfiit nungutinneqarsimasut annertuumillu mingutsitsinerup immami uumassuseqarneq ajornartorsiortilersinnaavaa. Aalisakkat asimi uumasuusut qimaaniartarput malugigaangamikku immami toqunartoqartoq. Aalisakkalli qassutaasaniititat qimaariarsinnaanngillat. Taamaattumillu uuliaarluertoqarsimappat imaluunniit kemikaalianik toqunartunik aniatitsisoqarsimappat tamanna aalisagaateqarfinnut ajutoornersuarmik kinguneqarsinnaavoq.

1988-imi annilaarutigineqaqaaq Sverigep kujataata kimmut sineriaani Norgellu kujataata sineriaani quajaatit (immap naasui) toqunartullit ingasalluinnalermata. Quajaatit tamakku imartani annertuuni aalisakkanik uumasunillu allanik toqoraapput. Aalisagaateqarfiit arlallit imaarupput, ilaatigut quajaatit pissutaallutik, ilaatigullu nukingiinnaq qalluineq pissutigalugu. Aalisagaateqarfiilli amerlanerit annaanneqarput qassutaasat aalisakkat inaat kalillugit kangerluit qinnguinut qimarngunnerisigut. Ajutoornersuaq tamanna ilaasa taasimavaat „immap Tjernobylia“-nik, ilisimasaqarluartullu isumaqarput mingutsitsinerup alliartornera quajaateqarpallaalernermut pissutaaqataasimassasoq.

Qassutaasat aalisakkat inaat ima ninngutigisariaqarput siku, mallit anorersuillu attassinnaasariaqarlugit. Aalisagaatilimmut annaasaq angissaqaaq qassutaasat innarleraangata aalisakkallu aniallutik. Aammami aalisagaatit anisimasut aalisakkanut asimilu umasunut nappaatinik tunillaasarput, tamannalu ajornartorsiutaalertarpoq. Aalisakkat anisimasut aalisakkallu asimi uumasut nerlinngusaatileraraat suffisarfissanillu inangertaatilerlutik, aarleqqutigineqarporlu tamanna aalisakkanut ajoqutaassasoq.

Taamaattumik inuit isumaqarput aalisagaasiviit pitsaanerusumik isumannaallisartariaqartut imaarneqartarnissaat pinaveersaartinniarlugit. Tamatumuunali aamma siuariarneqareerpoq. Atuagassiaaqqami Akvakultur i Norge-mi allassimavoq ukiuni kingullerni „suliffiit pisortallu angisuumik iliuuseqarsimasut aalisagaasiviit silarlussuarmiluunniit atasinnaasunngortinniarlugit“.

Nappaatinik katsorsaaneq

Aalisakkat pissusissamisuunngitsumik pineqaraangamik imaluunniit sungiusimanngisaminnik avatangiiseqartinneqaraangamik stressilersarput, tamatumalu sunnerneqaatinut ajortunut akiuussinnaassusiat sanngiillisittarpaa. Assigiinngitsut pissutigalugit — amerlavallaarlutik ataatsimoornermikkut, nereruloortitaasarnermikkut, inigisaasa mingoqarpallaalertarneratigut aammalu stoffit tunillannartut amerliartuinnarneratigut — aalisakkat aalisagaasivimmiut aalisakkanit asimi uumasunit nappaateqalianerupput. Taamaattumillu aalisagaasiviit annaasaqarfiungaartarput.

Nappaatit ilarpassui soorlu antibiotikanik nakorsarneqarsinnaagaluarput, kisiannili antibiotika sivisuumik atorneqaruni avatangiisinut navianarsissaaq, pingaartumik pissutigalugu bakteeriat antibiotikamit toqunneqarsinnaanngitsut pilertarnerat — taavalu nakorsaammik nutaamik pilersitsinissaq pisariaqalertaraaq. Aammami aalisakkat nakorsaatinik pisarnertik sanngiillissutigisarpaat taamalu nappaatinut allanut qaninnerulertarlutik. Aalisakkanik kinguaassiortitsiviutillit soorunami kissaatigaat taamatut ajornartooqqajaajuarnerup kipitinnissaa.b

Ussatitoqaavoq „Napparsimanaveersaartitsinissaq ajunnginneruvoq peqqissisitsiniarnissamit“, tamannalu aamma aalisakkanik kinguaassiortitsiveqarnermut atorsinnaavoq. Ilungersuutigineqarsimaqaaq paasiniarlugu qanoq ililluni aalisakkat pinngortitaassutsiminni akiuussutissaqarnerat nukittorsarneqarsinnaanersoq. Misissuinermi tamatumani maanna sammineqartut ilagaat nerukkaatissanik pitsanngorsaaneq, aalisagaasivinni avatangiisit, suleriaatsit, aalisakkanik nappaatinut akiuussutissaqarluartunik inerisaaneq aammalu kapoorutinik kapueriaatsinillu sunniuteqarluartunik ineriartortitsineq. Misissuineq tamanna ajunngitsunik inerneqareerpoq, aalisakkanillu kinguaassiortitsiveqarneq nappaatinut akiuussinnaassuseqarlualerunarpoq.

Inuussutissarsiut alliartortoq

Akvakulturi nunap ilaani inuussutissarsiutaavoq sinerissami nunaqarfeerarpassuarni napassutaasoq. Inuussutissarsiut aallartilluarnermi kingorna uissuumminartumik alliartorsimavoq. Silarsuarmi tamarmi akvakulturimi pilersitat nalingi 1990-imi koruunit 138 milliardit sinneqarput. Atlantikup kapisiliinik kinguaassiortitanik nioqqusiat affaannit amerlanerusut Norgemit pipput, nunallu 90-init amerlanerusut tuniniaaviupput.

Atlantikup kapisilii maannamut nioqqutigineqartuni pingaarnersaapput, aammali saarullinnik nataarnanillu kinguaassiortitsineq killilimmik ingerlanneqareerpoq. Aalisakkanik kinguaassiortitsisut kissaatigaat aalisakkanik pitsannik nutaartugassaqartitsiualernissartik ukioq kaajallallugu.

Ajoraluartumilli inuit piumatussutsiminnit aqunneqalersoortarput, aamma aalisakkanik kinguaassiortitsinermi taamaattoqareerpoq. Ilaatigut avatangiisit sumiginnarlugit aningaasarsiupallanniartoqartarsimavoq. Aalisagaatillilli taama perusuttut eqqarsaatigisariaqarpaat pinngortitap qanoq piaartigisumik akiniaasinnaanera. Siusinnerusukkut kingusinnerusukkulluunniit akissarsiffiujumaarpoq. Pinngortitsisup siunertavia naapertorlugu nunarsuup pissarititaanik isumalluuteqarniarneq — pinngortitaq taassumalu naleqqussagaasumik aaqqissuussaanera ataqqillugu. (gE 22/5 95)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 15-mi assiliartat]

Aalisakkat qassutaasanut puttasunut inissinneqartarput

Arnarluit mianersortumik suffisinneqartarput

Aalisakkat naammattumik angissuseqaleraangata qaloorneqartarput nerisassiarineqarlutillu.

[Suminngaanneernera]

Assilissat: Vidar Vassvik/Eksportutvalget for fisk