Immap ’illussaarsui’ aligortut ittut
CANADAMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT
„ILULIARSUAQ!“ nasittoq uisakajaarluni suaarpoq. Umiarsuup naalakkersuisarfianiittut ingerlaannaq qisuariarput. Apornissaq pinngitsoorniarlugu maskiinaqarfimmi uteriapiloorput. Kingusinaareerpulli. Umiarsuup saneraa talerperleq ajorluinnartumik kingunilimmik putuvoq.
Nalunaaquttap-akunnerinit pingasunit sivikinnerusumi Atlantikorsuup taamani umiarsuarsuit akimarpalunnersaannik taaneqartoq ’iivaa’. 15. apriili 1912, angalaqqaarnini aallarnerlugu Europamit Amerikamut avannarlermut aallarnerminit ullut tallimaannaat qaangiuttut, Titanic immap naqqani, immap qaavanit kilometerisut sisamasut ititigisumiilerpoq. Ilaasut inuttallu 1500-t missingi ajunaarput.
Iluliarsuaq manngeqisoq qanoq piva? Suallanngilarluunniit. Nuuinnarsua Titanicip aporpaa. Aqaguani paasineqarpoq iluliarsuaq kujammut kissarnerusumut tissukaatitittoq, soorlu susoqarsimanngitsoq. Iluliarsuaq aakkiartorluni imavissuarmut ilaaleruni puiorneqassaaq. Titanicilli umiunera ajunaarnersuartut suli eqqaamaneqarpoq.
Iluliarsuit ataqqinarpaluttumik kusanassuseqarput, tamannalu ilutigalugu aalassatsitassaanngitsuullutik. Iluliarsuarnik qanimut takunikuuit, inunnullu pinngortitarsuarmullu sunniutaat maluginikuuiuk? Sooq qanorlu ilillutik pilertartut paaserusussinnaaviuk? Umiartortullu iluliarsuit ulorianaataannut illersorniarlugit qanoq iliortoqarsimasoq? (Takuuk ilanngussaq „Nunani Tamalaani Sikunik Alapernaarsuisut“.)
Pilernerat ingerlaarnerallu
Iluliarsuit nilarujussuartut ipput imerneqarsinnaasut. Sikuiuitsuni avannarlermi kujallermilu sermimit sisujartortartumit sermersuarmillu pisuupput. Nalunngiliuk sikuiuitsumi kujallermi sermersuaq nunarsuarmi iluliarsuit 90 procentiisa pilerfigigaat? Aamma tamaani iluliarsuit annerit pilersarput. Immap qaavanit 100 meterisut portutigisinnaapput, 300 kilometerisut takitigisinnaallutik 90 kilometerisullu silitsigisinnaallutik. Iluliarsuarujussuit tonsit 2 millionit 40 millionillu akornanni oqimaassuseqarsinnaapput. Soorlulu nittaallat taamaattut iluliarsuarnik marlunnik assigeeqanngilaq. Ilaat toqqissunik qaaqarput, ilaat inngittuujupput, ilaat maniitsorsuit ilaallu ulamertumik qaaqarlutik.
Amerlanertigut iluliarsuup aggornerisa arfineq aappaata qulingatalu akornanniittoq kisimi takussaasarpoq. Ingammik toqqissunik qaallit taamaattarput. Nilammut immiartorfimmi imermiittumut assingusorujussuusarput. Iluliarsuilli eqqarsaatigissagaanni takussaasortaata itsineratalu angissusiinut iluliarsuup ilusia aalajangiisuusarpoq.
Sikuiuitsup kujalliup iluliarsui amerlanertigut toqqissunik qaaqartarput nappaarissunillu saneraqartarlutik, sikuiuitsulli avannarliup iluliarsui amerlasuutigut maniitsorsuusarlutik. Taaneqartut kingulliit, Kalaallit Nunaata sermersuanit pisut, inunnut ulorianartorsiortitsinerpaapput Atlantikorsuarmi umiartorfiusumut tissukaatitissinnaasaramik.
Iluliarsuilli qanoq pilersarpat? Nunarsuup ilaani avannarlermi kujallermilu aput sermiunnerlu aattumit aalanngortumillu annerugajuppoq. Tamatuma kingunerisaanik aputit qaleriiaat nunap qaavanut katersuuttut serminnguuttarput sisujartortartut. Ukiut ingerlatillugit siallertartillugu apisartillugulu sermeq annerujartuinnartarpoq. Taamaalilluni annertoorujussuaq serminngortarpoq manngertoq, soorlu Kalaallit Nunaanni taamaattoq. Piffissap ingerlanerani sermit ima issutigilerlutillu manngertigilersarput qooqqutigut sisujartulersarlutik naggataatigullu immamut nakkartarlutik. Atuakkiamini North Pole, South Pole-mi Bernard Stonehouse ima allappoq: „Sermeq manngersoq tasisuasutut ittarpoq ilutsimigullu allanngupallassinnaasarluni; kusugaasat arfinilinnik teqeqqullit naqigunneqaraangamik qaleriiaalersarput taamaalillutillu sermit maniitsut sisujartortullu pilersarput.“
Takorlooriaruk sermeq nunakkut maniitsukkut siruppitut arriitsumik sisujartortoq. Sermeq itisuunik quppaqartitereerpoq, sinerissamulli anngunniariartoq maluginiarnartumik pisoqartarpoq. Tinittarneq ulittarnerlu, mallit immallu iluani qarajalliineq pissutaallutik sermerujussuaq 40 kilometerisut annertussuseqarsinnaasoq seqqorujussuarluni kaanngartarpoq immamullu nakkarluni. Iluliaq pinngorpoq. Takunnittup assersuussimavaa ’illussaarsuarmut aligumik sanaamut puttasumut’.
Sikuiuitsumi avannarlermi ukiut tamaasa ilulissat 10.000-t 15.000-illu akornanniittut pinngortarput. Kisitsimmut tamatumunnga sanilliullugu ikittuinnaat immamut kujasinnerusumiittumut Paggivittap sineriaaniittumut pisarput. Tamaanga pisut qanoq pisarpat?
Ilulissat ingerlaarnerat
Ilulissat pilereeraangamik isorartuukkut sarfaatitittarput, taamaaleriarlutillu kimmukariarlutik kujammukartarlutik naggataatigut Labradorip imartaanut, iluliaqarnikkaatut ilisimaneqartumut, annguttarlutik. Ilulissat ukiut marluk atorlugit pilerfimminnit Atlantikorsuarmut, Labrador-Ungavap Paggivittallu nalaannut, annguttut sukkasuumik aattarput. Immamut kissarnerusumut pigaangamik aakkiartulersarput, aserortilersarlutik minnerusukkuutaarlutilluunniit aggortarlutik.
Iluliaq ullukkuunerusoq aakkiartortarpoq, imerlu quppaanut katersuuttarpoq. Unnukkut imeq qerruttarpoq allillunilu, tamannalu pissutaalluni ilulissap ilaa qupisarpoq. Tamatuma kingunerisaanik iluliaq iseqqasarpoq, immami assallalluni allarluinnarmillu iluseqalerluni.
Taamatut ingerlatillutik ilulissat milliartuinnartarput. Ilutsit allanngorartuartarput, ilaat illutut ataatsitut angissuseqaleraangamik Canadami „bergy bits“-inik (qaqqat) taaneqartarput ineeqqatullu atsigileraangamik „growlers“-inik („qatimaakkajuut“) — kingulliit mallersumi nipiliortarnertik tunngavigalugu taaguuserneqarsimapput. Iluliamerngit sineriammut ikkattumik imalimmut kangerlunnguanullu tippussaasarput.
Ilulissat immanut kujasinnerusumiittunut pigaangamik aggunngitsoortanngillat, naggataatigullu imarsuarmut ilaalersarlutik. Tamannali pitinnagu ilulissanik qanittumiittoqaraangat mianersortariaqarpoq.
Ilulissat qanoq inuunitsinnut sunniuteqartartut
Aalisartut, immami inuuniuteqartut, iluliarsuit ajornartorsiutitut ulorianartutullu isigisarpaat. Aalisartoq ataaseq ima oqarsimavoq: „Immaqami iluliarsuit takornarissanit alutorineqartaraluarput, kisianni aalisartunut ulorianarsinnaapput.“ Aalisartut qassusiaraangamik ilaannikkut naammattoorsinnaasarpaat qassutitik pisatillu erlinnaqisut tinittarnerup ulittarnerullu kingunerisaannik ilulissamit aserorneqarsimasut.
Ilulissat ataqqisariaqarput. „Qanillinaveersaarnissaat silatusaarneruvoq,“ umiarsuaaqqap naalagaa oqarpoq. „Iluliarsuit nalunartuupput. Angisoorsuarnik ilanngartersinnaapput itserngiluunniit immap naqqanut attuussinnaapput taamaalillutillu iluliaminerujussuit pujortulik ataallugu puttallarsinnaallutik. Aamma ilulissat assakarsinnaapput, qanillivallaaraannilu ajortorujussuarmik kinguneqarsinnaavoq.“
Aamma ilulissat immap naqqanut attuukkaangamik ajornartorsiortitsisinnaapput. „Ilulissap itserna immap naqqanut attuukkuni itisuumik takisuumillu immap naqqa qooqqisinnaavaa. Immap naqqani uuliasiorfimmi taamatut pisoqartillugu immap naqqani atortorissaarutinik aserortoqarsinnaasarpoq,“ takunnissimasoq taama oqaluttuarpoq.
Immaqa eqqarsarputit iluliaqanngitsuuguni pitsaanerussagaluartoq. Ilulissalli oqaluttuassartaat ajortuinnaaqqajanngillat. Paggivittami najugalik ima oqaluttuarsimavoq: „Qangaanerusoq, nillataartitsiviit nalinginnaalinngikkallarmata, sinerissami illoqarfinni minnerusuni najugaqartut nilattartarput puilasuliamullu ikillugit imeq nillarsarniarlugu. Aamma nammineq sikulialiorniartilluni karsit pilattornerlukunik imallit nilaasivigineqartarput.“
Ingammik takornarissat iluliarsuarnik sermimit sisujartortartumit pisunik tamakkuninnga alutorsaatiginnittarput. Paggivittap sineriaani qaqqartuumi nasiffigissut takornarissat ornigartarpaat Atlantikorsuup tungaanut isikkivik iluliarsuillu kusanaqisut alutorsaatigiumallugit. Amerlasuunik assiliisarput takusatik qaqugumut eqqaamajumallugit.
Ilulissat aamma imermik sukuluitsumik nunguttussaanngitsuusaamik pilersuisinnaapput. Ullumikkut taama mingutsitsineqartigitillugu takorloorneqarsinnaavoq ilulissat aatsillugit puiaasanut immiunneqarsinnaalerumaartut. Imermik annertuumik pilersuineq eqqarsaatigalugu ’nilarujussuit’ tulaateriarlugit aatsillugit imermik pilersuisinnissaat aaqqiissutissatut ajornanngitsutut eqqarsaatigineqarsinnaagaluarpoq. Iluamilli oqaatigalugu tamanna unamminiarnartuuvoq annertooq, manna tikillugu ajornarallartoq.
Jehovap tupinnartuliaasa ilaat
Qilaat nunarsuullu Pinngortitsisaat ima aperaaq: „Sermeq kimit erniarineqarpa?“ (Job 38:29) Tamanna Elihup nalunngilaa, siusinnerusukkummi ima oqarsimavoq: „Guuti taama anersaaraangat suikkaasumik sikusarpoq.“ — Job 37:10.
Immap alutornartui tamakku isiginnaaraangatsigik Pinngortitsiserput tamakkuninnga pilersitsisoq eqqaasarparput. Soorlu tussiaasiortoq oqartoq: „Amerlangaarput pinngortitatit, [Jehova], suliaraatit tamaasa ilisimatuullutit. Nunarsuaq pinngortitannik ulikkaarpoq.“ Oqaatsinilu ima ilavai: „Suliatit tupinnangaarput.“ — Tussiaat 104:24; 139:14.
Jehova tupinnartorpassuarnik pinngortitsisimavoq. Taassuma ilisarisimanerulernissaa kissaatigaarput. Taamaaliorsinnaavugut oqaasiisa misissornerisigut. — Rûmamiut 11:33. (gE 8/12 95)
[Qupp. 26-mi ungalusaq]
Nunani tamalaani sikunik alapernaarsuisut
Umiarsuup imarpissuakkoortaatip Titanic-ip 1914-imi umiunerata kingorna nunani tamalaani sikunik alapernaarsuisut (IIP) pilersinneqarput. Taakkua suliassaraat ilulissanik sumiissusersiuinissaq, anori sarfarlu tunngavigalugit sumut ingerlaarnerannik siumut nalunaarutiginninnissaq taavalu mianersoqqussutinik tamanut tusarliussinissaq. Iluliarsuarnut sernissuisinnaajumalluni ilulissat pissusii sapinngisaq tamaat ilisimasassarsiorfigineqarput. Alapernaarsuinermut ilaapput radari ikiortigalugu timmisartumit misissuineq, umiarsuit niuffagiutit sikunik alapernaarsuinerminnit nalunaarutaat, satellitikkut assilisat immamillu misissueqqissaarnermit nalunaarutit ilimasaarutillu.
[Qupp. 24, 25-mi assiliartaq]
Inngigissoq
Qaarajuttoq
Qaava toqqissoq