’Immitsinnut pilluta inuujunnaarpugut’
OQALUTTUARTOQ: JACK JOHANSSON
Afrikamiup, sakkutuup Malawimiup, peqquaanga kuup sinaanut biilip nunaannakkoorutip qulliata qinngorsimasaanut pissasunga. Aallaamminik umileraangalu Lloyd Likhwide arpaannaq kuup sinaanukapallappoq siuninnullu pilluni. Ilungersorluni qinuvoq: „Uanga aallaannga! Uanga aallaaginnannga! Allamiu pisuussuteqanngitsoq taanna pinnagu!“ Sooruna Afrikamiup uanga, Europamiu, pillunga inuunini pilliutigiumagaa? Nassuiaatilaaqqaarallarlakkit qanoq ilillunga ukiut 40-t missaanniittut matuma siorna Afrikami ajoqersuiartortitanngorsimaninnik.
UKIUMI 1942-mi, qulingiluaannarnik ukioqartunga anaanaga toquvoq ataataga meeqqallu tallimat qimataralugit. Uanga nukarlersaavunga. Qaammatit sisamat qaangiuttut ataataga ipilluni ajunaarpoq. Ataataga Finlandimi Jehovap nalunaajaasuisa siulliit ilagaat. Aleqama angajullersatta, Majap, paaqqutarilerpaatigut, naasorissaasullu illua nunaatitalik pigiinnarparput. Aamma Maja anersaamut tunngasutigut siuttuuvoq, ataatamalu toquneranit ukioq ataasiunngitsoq qaangiuttoq taanna angajumalu ilaat kuisipput Jehova Guutimut tunniulluinnarsimanertik takutillugu. Ukioq ataaseq qaangiummat uanga kuisippunga aqqanilinnik ukioqarlunga.
Aalajangerneq pingaartoq
1951-imi niuernermik ilinniarfimmi soraarummeereerama Finlandimi biililiorfimmi Fordimi suliffittaarpunga. Ukiup affaa qaangiuttoq qatanngummit angummit silatuumit Jehovap Nalunaajaasuini nakkutilliisumit angalasartuusumit tupaallaatissinneqarpunga. Qinnuigaanga pilluaqqusaanerit pioneeriunermut atasut pillugit ataatsimeersuarnissami oqalugiarnissannik. Nalornisoorpunga, tamakkiisumimmi suliffeqarpunga misigaangalu uummammit pisumik oqalugiarsinnaanaviarnanga. Tamanna Jehovamut qinuninni saqqummiuppara. Paasivara kristumiut ’imminnut inuujunnaassasut, pillutilli toqusumut makittumullu inuulissasut’. Taamaattumik aalajangerpunga inuuninni allatut tulleriiaariniarlunga pioneerinngorsinnaaqqullunga. — 2 Korintumiut 5:15.
Suliffinni naalakkama suliinnassaguma akissarsiakka marloriaatinngortissallugit neriorsorpaanga. Malugigamiulli aalajangereersimasunga, oqarfigaanga: „Eqqortumik aalajangerputit. Uanga inuunera tamaat maani allaffimmi sulivunga, inunnillu allanik qanoq annertutigisumik ikiuisimavunga?“ 1952-imilu maajiugaa pioneerinngorpunga. Sapaatit-akunnialui qaangiuttut nalornissuteqarnanga pioneeritut kiffartorneq pillugu oqalugiarsinnaalerpunga.
Qaammatialunnguit qaangiuttut qaammatini arfinilinni parnaarussassanngortitaavunga kristumiutut kalluunnaveersaarnera pillugu. Eqqartuussaanera tamanna nangiinnarlugu qaammatini arfineq-pingasuni Jehovap nalunaajaasui inuusuttut allat peqatigalugit qeqertamut Hästö-Busömut Finlandip Kangerliumarnaniittumut pisinneqarpunga. Qeqertaq tamanna Gileadeeqqamik taasarparput Biibilimik sukumiisumik atuaqqissaartarnermik aaqqissuussarput malitarpullu pissutigalugu. Uangali anguniagara tassaavoq Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Atuarfiani Gileadimi New Yorkimi South Lansingimiittumi, ajoqersuiartortitassat ilinniartinneqartarfianni, atualernissara.
Qeqertami parnaarussivimmiitillunga Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata immikkoortortaqarfianit allagarsivunga Jehovap Nalunaajaasuini nakkutilliisutut angalasartutut kiffartulernissannik kajumissaarneqarlunga. Iperagaagumagooq ilagiit Finlandimi Sverigemiusut oqaluttoqarfimmiittut tikeraartassavakka. Taamani 20-iinnarnik ukioqarpunga suliassamullu tamatumunnga piukkunnanngitsutut misigalunga, Jehovali tunaaraara. (Filípimiut 4:13) Nalunaajaasut ilagiinni tikeraartakkanniittut pitsaasorujussuupput, ’inuusuppallaarneralu’ pillugu nikaginngisaannarpaannga. — Jeremia 1:7.
Aappaaguani ilagiit ilaannut tikeraartillunga Linda, USA-meersoq Finlandimi feeriartoq, naapippara. USA-mut uterami anersaakkut siumukapallassimavoq sivitsunngitsorlu kuisissimalluni. 1957-imilu juunimi taannalu katippugut. 1958-imi septembarimi Atuarfimmi Gileadimi klassit 32-ssaannut peqataanissatsinnik qaaqquneqarpugut. 1959-imi februaarimi naggataarnersiorneqareermat ajoqersuiartortitatut kiffartorfissatsinnut aallartinneqarpugut, tassa Malawimut, Afrikap kangiata kujataaniittumut.
Afrikami oqaluussineq
Qatanngutivut Afrikamiut, taamanikkut Nyasalandimi 14.000-init amerlanerusut, peqatigalugit oqaluussisarnerput nuannareqaarput. Ilaanneeriarluta pisariaqartitatsinnik tamanik usilluta biilimik nunaannakkoorummik sumi tamaani angalaartarpugut. Nunaqarfinni qaqortumik amilinnit tikinneqarsimanngisaannartuni unnuisarpugut, tamatigullu tikilluaqqusaasarluta. Tikikkaangatta nunaqarfimmiut tamarmik takuniarluta ussagartarput. Inussiarnersumik ilassinnereeraangamik nunamut issaasarput nipaalluinnarlutillu alapernaasilerluta.
Nunaqarfimmiut inussiarnisaarnertik ersersikulasarpaat marrarmik nagguaatsulluunniit ivigaanik illuikkiornermikkut siniffimmut ataatsimut inissalimmik. Unnuami iliversiuut illuikkamut qaninngoortarput niaqquttalu nalerluinnaanut periarlutik tusarneeqisumik miaggoortarlutik. Qatanngutivulli Nyasalandimiittut nukinnit uumasunit nujuartanit pissaaneqarnerusunit sivitsunngitsoq persarineqalerput.
Inuiaassutsimik pingaartitsinersuaq ajornartorsiutaalerpoq
Afrikami sumi tamaani namminersulerniaqatigiinnik pilersitsiortorneqarpoq. Nyasalandimi kikkut tamarmik partiituaasumut ilaasortanngornissaat naatsorsuutigineqarpoq, kalluunnaveersaartuunerpullu nunami tamarmi qassiiliuutaalerpoq. Taamani immikkoortortaqarfimmut nakkutilliisup, Malcolm Vigop, aallarsimanerani allaffimmi nakkutilliisuuvunga. Dr. Hastings Kamuzu Banda, taamanikkut Nyasalandimi naalakkersuisut siulittaasuat, ataatsimeeqatiginiarlugu qinnuteqarpunga. Kristumiut utoqqaanertat allat marluk ilagalugit kalluunnaveersaartuunerput nassuiarpara, ataatsimiinnerlu ikinngutinnersumik naammassineqarpoq. Taamaakkaluartoq qaammat ataaseq qaangiuttoq, 1964-imi februaarimi, Elaton Mwachande siullersaalluni qinuginninnermit eqqugaavoq — inuppassuarnit kamaqisunit kapoorneqarluni toqunneqarluni. Nalunaajaasut nunaqarfimmi taassuma najugarisaaniittut allat allatut ajornartumik qimaasariaqarsimapput.
Dr. Banda telegrammerfigaarput, ilungersorluta qinnuigalugu oqartussaassutsi atorlugu nakuuserneq unitsinniaqqullugu. Kinguniatsianngua naalakkersuisut siulittaasuata allaffianit sianerput aggeqqullunga. Ajoqersuiartortitaq alla, Harold Guy, Nalunaajaasorlu tamaanimiu, Alexander Mafambana, ilagalugit dr. Banda ataatsimeeqatigiartorpara. Ataatsimiinnermi ministerit allat marluk aamma najuupput.
Ingikkatta dr. Bandap nipaqarani telegrammi niaqquni qulaallugu aalaterusaalerpaa. Kiisamilu oqarpoq: „Mr. Johansson, telegrammimik taama ittumik nassikkamma suna anguniarpiuk?“ Politikkikkut kalluunnaveersaartuunitsinnut tunuliaqutaasumik aammaarlunga nassuiaappara, imalu nangillunga: „Elaton Mwachandemik inuiartarinninnerup kingorna illit uagutsinnik ikiuisinnaasutuaalerputit.“ Nassuiaatiga tamanna dr. Bandap naammagisimaarpasippaa; qasukkaaminerusutummi isikkoqarpoq.
Ministerilli najuuttup aappaata unnerpaa Nalunaajaasut nunaqarfimmi ungasissumiittut taavani oqartussaasunut suleqataajumanngitsunngooq. Taavalu aappaa oqarpoq nunaqarfimmi ungasissumi allami Nalunaajaasut dr. Banda ataqqinninngitsumik oqallisigisimagaat. Qatanngutilli angutit arnallu taamatut iliorsimanerarneqartut arlaannaataluunniit aqqanik taasaqarsinnaanngillat. Nassuiaappavut Jehovap nalunaajaasui oqartussaasunik tamatigut ataqqinninnissaminnik ilinniartinneqartartut. Ajoraluartumilli dr. Bandap ministeriisalu eqqunngitsumik isummersimanerat allanngortinngitsoorparput.
Inuunerput navianartorsiorpoq
1964-imi Nyasaland namminersulerpoq kingornalu tassaalerluni Kunngiitsuuffik Malawi. Pissutsini pissusissamisuukannersuni oqaluussiuarsinnarpugut, tatisinerli annertusiartorpoq. Tamatuma nalaani Nalunaajaasut nunap kujasinnerusortaaniittut sianerput oqaluttuarlutillu taqqavani naalakkersuinikkut eqqissiviilliortoqalersimasoq. Nalunaajaasut taqqavaniittut qanoq innersut paasiniarlugu ornikkasuarneqartariaqarput, ileqqussatigut tapersersorneqarsinnaaqqullugit. Uanga arlaleriarlunga nunaannarmukartareerpunga, Lindallu sapiilluni tamatumunnga akuerisarpaanga. Tamatumuunakkulli Lindap ilungersorluni qinnuigaanga tamaani Nalunaajaasut ilaat inuusuttoq, Lloyd Likhwide, ilagissagiga. Naggataatigut akueriinnarpara, eqqarsarlunga: ’Tamanna Lindap nuannaarutigisinnaappagu taamaaliussaanga.’
Paasitinneqarpugut aneqqusaajunnaarfik unnukkut arfinernut aallartittussaq nallertinnagu kuuk aalajangersimasoq ikaassagipput. Sapinngisatsinnik angumersiniaraluarpugut, aqqullunnerali pissutigalugu inortuilluta. Kingorna paasivarput unnukkut nalunaaqutaq arfernup kingorna kuup illua’tungaani uagut sumiiffitsinniittut tamarmik aallaaneqarnissaat peqqussutigineqarsimasoq. Biilerluta kuup tungaanut ammut ingerlaleratta takuarput angallat ikaartaat kuup akia’tungaanut pereersimasoq. Qatanngutip Likhwidep suaartarluni qinnuigaa aassagaatigut. Taamaaliorpoq, sakkutoorli angallammiittoq suaarpoq: „Angut qaqortumik amilik aallaasariaqarpara!“
Aallaqqaammut isumaqaraluarpunga asuli sioorasaarisoq, angallalli qanilliartortillugu sakkutuup peqquaanga biilip qulliisa qinngorsimasaannut pissasunga. Tassaana taamani ikinngutiga Afrikamiu siuninnut pisoq sakkutoorlu ilungersorluni qinnuigalugu taarsiulluni nammineq aallaassagaani. Ikinngutima uanga pillunga toqoriaannaanera killitsissutigigunarlugu sakkutooq aallaamminik umerunnaarpoq. Jesusip oqaasii uku eqqaavakka: ’Asanninneq tamanit anneq tassa ikinngutini pillugit inuunini iperaraanni.’ (Juánase 15:13) Qatanngut asannittoq taanna ilageqqullugu Lindap siunnersuutaa malissimagakku nuannaaqaanga!
Aqaguani angutit inuusuttut Blantyremut utimut aqqutissarput assersimavaat, qatanngutillu Likhwidep partiimut ilaasortaanermut allagartamik takutitaqarnissaa piumasaraat. Allamik ilioriusissaqanngilagut — inuppassuit akulloqquallugit ingerlapallaannartariaqarpugut. Biili sukkatsiseriataariarakku tupanneranni qimagutippallappugut. Inuppassuit qatanngut Likhwide tigusimasuugunikku toqussimassagunaraluarpaat. Immikkoortortaqarfimmut apuukkatta tupaqqaqaagut, qujamasullutali Jehovap sernissorsimammatigut.
Upperisartik pillugu parnaarussaasut
1967-imi oktobarimi Malawimi sulinerput pisortatigoortumik inerteqqutaalersinneqarpoq. Taamanikkut nunami tamaani 18.000-it missaannik Nalunaajaasoqarpoq. Ullut 14-it qaangiummata paasitinneqarpugut Nalunaajaasut 3000-it parnaarunneqarsimasut illoqarfiit pingaarnersaanni, Lilongwemi, 300 kilometerisut ungasitsigisumiittumi. Aalajangerpugut unnuakkut taavunnarniarluta ileqqussatigut tapersersulaarsinnaajumallugit. Biilerput nunaannakkoorut Napasuliaq Alapernaarsuiffiup naqitigaataanik usilersorparput, qujanartumillu Jehovap ikiuineratigut aqqutitta assersorneqarsimasortaasa arlaannaanniluunniit unitsinneqanngilagut. Aqqutitsinni ilagiinnut aqqusaaqattaarpugut, anersaakkut inuussutissanik piffissaalluartukkut takkuttunik karsikkaartunik pilersuutigalugit.
Ullaakkut parnaarussivimmukarpugut. Takusat tupannaqaat! Unnuaq tamaat siallersimavoq, kristumiutullu qatanngutivut angutit arnallu silami ungalulimmiitinneqarput. Masattuinnaapput, ilaasalu tippitik ungalunut iteqqillugit panerserniarsaraat. Ungalut illua’tungaannit ikittunnguit oqaloqatigaavut.
Taakkununnga eqqartuussissut ullup qiterarnerani suliarineqarpoq, arlallillu Jehovamut nalunaajaasuunerartut eqqartuussisunut nalunaajaasitaapput. Isaasigut isiginiarsarigaluarpavut, kiinaalli soqutigisaqarpasinngillat. Tupaatigeqisatsinnik killisiorneqartut tamarmik upperisartik iperarumallugu uppernarsaapput. Paasivara Nalunaajaasut tamaaniittut killisiorneqartut taakku arlaannaalluunniit ilisarisimanngikkaat. Suut tamarmik aaqqissorneqarsimagunarput Jehovap nalunaajaasui ilumoortut nakkaannartinniarlugit.
Taava paasitinneqarpugut ajoqersuiartortitat tamarmik nunamit anisitaanissaat peqqussutigineqarsimasoq. Immikkoortortaqarfik Blantyremiittoq tigugallarneqarsimavoq, ajoqersuiartortitallu nunamit qimagunnissaminnut nalunaaquttap-akunnerinik 24-nik piffissalerneqarsimapput. Angerlamut apuukkatta naatsiivitta matua politiimit mapperneqarmat misigisaq eqqumiippoq. Ualikkut tigusaavugut, politiimillu ajuusaarpasikuluttumit timmisartoqarfimmukaanneqarluta.
1967-imi novembarip 8-ani Malawimit aallarpugut qularinagu kristumiutut qatanngutivut tamaaniittut annertuumik misilinneqartussanngortut, tamannalu assut aliasuutigaarput. Amerlasuut inuunertik annaavaat; hundredelikkuutaat peqqarniitsumik naalliutsinneqarput tuusintilikkuutaallu suliffitsik, angerlarsimaffitsik pigisatillu annaavaat. Tamangajalluinnarmilli assuarnaassusertik attatiinnarpaat.
Oqaluussiffissat nutaat
Naak taamatut ajornakusoornartorsiortaraluarluta ajoqersuiartortitatut kiffartorunnaarnissarput eqqarsaatiginngisaannarparput. Taamaattumik Kenyamut, nunatamigut inummigullu assigiinngiiaarfioqisumut, ajoqersuiartoqquneqaratta akuersivugut. Lindap masait alutorsaatigeqai. Taamanikkut masainik Jehovamut nalunaajaasoqanngilaq. Taavali Dorcas, masai arnaq, Lindap naapippaa Biibilimillu atuaqqissaaqatigisalerlugu.
Dorcasip paasivaa Guutip iluarisaanik iliussaguni inatsisinut naapertuuttumik katittariaqarluni. Marlunnilli meeraqarfia taamaaliorusunngilaq, taamaattumik Dorcas aalajangerpoq qimanniarlugu namminerlu meeqqani pilersulerniarlugit. Angutip Jehovap Nalunaajaasui kamaattorujussuuai, aammali ilaquttani najornagit inuunissani aliasuutigeqalugu. Taavali Dorcasip ilungersorluni kajumissaareeraanilu Jehovap nalunaajaasui ilagalugit Biibilimik atuaqqissaartalerpoq. Inuunini iluarsaatilerpaa, Jehovamut nalunaajaasunngorluni Dorcasimullu katilluni. Maanna Dorcas pioneeriuvoq, uialu ernerallu angajulleq ilagiinni utoqqaanertatut kiffartorput.
1973-imi Jehovap Nalunaajaasuisa Kenyami sulinerat tassanngaannartumik inerteqqutaalersinneqarpoq, nunamillu aallartariaqalerpugut. Qaammatialuit qaangiummata inerteqqutaalersitsineq atorunnaarsinneqarpoq. Taamaalineranili kiffartorfissatta pingajuannut, tassa Congomut (Brazzavillemut), aallarnissatsinnut akuersereersimavugut. 1974-imi apriilimi tamaanga tikippugut. Ukiut pingasut qaangiuttut uagut ajoqersuiartortitat kilitsissiaanerarneqarluta eqqunngitsumik unnerluutigineqarpugut, sulinerpullu inerteqqutaalerpoq. Tamatuma nalaani tamaani præsidentip terlinganeerneqarluni toqutaanerata kingorna illoqarfiit pingaarnersaanni Brazzavillemi sakkuaattoqalerpoq. Ajoqersuiartortitat allat tamarmik nunanut assigiinngitsunut aallartinneqarput, uagulli tamaaniikkallaannaqquneqarpugut. Sapaatip-akunnerpassuini unnukkut innartarpugut nalullugu aqaguani suli inuussanerluta. Eqqissillutali sinittarpugut qularinnginnatsigu Jehovap isumassussagaatigut. Qaammatialunni tamakkunani immikkoortortaqarfimmi kisimiinnitsinni ajoqersuiartortitatut sulinitsinni qularnanngitsumik aatsaat taama annertutigisumik misilinneqarlutalu nakussatsinneqarpugut.
1977-imi apriilimi Brazzavillemit aallartariaqalerpugut. Tupaallaqaagut qinnuigineqaratta Iranimukassasugut immikkoortortaqarfimmillu nutaamik pilersitsilluta. Unamminiarnartoq siulleq tassaavoq farsit, imaluunniit Persiamiut oqaasiisa, ilinniarnissaat. Oqaatsinik nutaanik ilinniarnitsinni ataatsimiinnerni meeraaqqatut naatsunnguaannarmik akisinnaasarpugut. 1978-imi Iranimi mumisitsineqalerpoq. Akersuunnerni sakkortunerpaani tamaaniiginnarpugut, 1980-imili juulimi ajoqersuiartortitat tamarmik nunamit anisinneqarput.
Tallimassaanik ajoqersuiartortitaaffipput aamma Afrikap qeqqaniippoq, tassalu Zaire, ullumikkut taaguuteqartoq Kunngiitsuuffik Demokratiskiusoq Congo. Tamaani ukiuni 15-ini kiffartorpugut — aamma inerteqquteqarnerip nalaani. Tamaanga pigatta Jehovap nalunaajaasui 22.000-it missaanniipput, ullumikkullu 100.000-init amerlanerupput!
Angerlaqqinneq
1993-imi aggustip 12-ani Malawimi Jehovap Nalunaajaasuisa inerteqqutaanerat atorunnaarsinneqarpoq. Ukiut marluk qaangiuttut Lindalu aallartiffitsinnut utertinneqarpugut, tassa Malawimut. Tamanna nunaavoq alianaatsoq kajungernartorlu, aamma Afrikap Uummataanik Kissartumik taaneqartartoq. 1996-imi januaarimiilli nuannaarutigisatsinnik nunap tamatuma inuisa nuannaartut eqqissisimasullu akornanni sulivugut. Qujamasoqaagut Malawimi qatanngutivut aalajaatsut — ilarpassui ukiuni 30-ni qinugisaanerminni nikallujuittuarsimasut — kiffartoqatigileqqissinnaagatsigik. Qatanngutivut Afrikamiut assut ilinniarfigisimavavut, assullu asavavut. Paulusip oqaasiisa uku ilumuussusiat taakkua misigisimavaat: ’Naalliunnartorpassuit atorlugit Guutip naalagaaffianut isissaagut.’ (apustilit suliait 14:22) Malawimi Nalunaajaasut 41.000-ingajaasut oqaluussinissaminnut ataatsimeersuarnissaminnullu ullumikkut kiffaanngissuseqarput.
Ajoqersuiartortitatut kiffartorfigisimasavut tamaasa nuannaarutigisimaqaavut. Lindalu paasisimavarput ’Jehovami nuannaarneq’ attatiinnarutsigu misigisap suulluunniit, qanorluunniit misilinneqaataatigigaluartup, inuttut pitsaanerulersissinnaagaatigut. (Nehemja 8:10) Ajoqersuiartortitatut kiffartorfissatsinnut tikikkaangatta uanga sungiussiumaataartarpunga, Lindalli sungiussiniallaqqissusia — ingammillu taassuma Jehovamut uppernera sakkortooq — iluaqutigalugu ’nuliaalluartumik’ aappaqarnermik immikkut pisinnaatitaaffik pingaartilersimavara. — Ussatit 18:22, NV.
Nuannersumik pissanganartumillu inuusimavugut. Arlalippassuariarluta Jehova qutsavigisarparput uagutsinnik sernissuinera pillugu. (Rûmamiut 8:31) Piffissaq tamaat kiffartornerup pilluaqqussutissartai pillugit oqalugiarninnit maanna ukiut 40-t qaangiussimapput. Nuannaarpugut ’Jehovap avaaginnissusia misigalugulu takusimagatsigu’. (Tussiaat 34:9; Malaki 3:10) Qularinngilarput ’imminut pilluni inuujunnaaraanni’ pitsaanerpaamik inuusoqartartoq. (gE 22/10 98)
[Qupp. 22-mi nunap assinga/assiliartaq]
(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)
Nunat kiffartorfisigimasavut
Iran
Congo (Brazzaville)
Kunngiitsuuffik Demokratiskiusoq Congo
Kenya
Malawi
[Qupp. 19-mi assiliartaq]
Cape Town Afrika-Kujallermiittoq aqqusaarlugu Malawimukarnitsinni
[Qupp. 21-mi assiliartaq]
Tigusaanitsinni Malawimillu anisitaanitsinni
[Qupp. 23-mi assiliartaq]
Masai arnaq, Dorcas, uialu