Timmisartoq qanoq aserfallatsaaliorneqartarpa?

„ARNAT angutillu, John F. Kennedyp timmisartoqarfissuanut New Yorkimiittumut tamassi tikilluaritsi.“ Timmisartumut ilaasut niuniarneranni taamatut nalunaaruteqartoqaraangat timmisartup iluani silataanilu sulisut ulapillutik aallartittarput. Illit timmisartoq qimareerukku timmisartumi susoqartarnera eqqarsaatigisimaviuk?

Timmisartoq taamaallaat imminut akilersinnaasarpoq inunnik assartukkanilluunniit angallassigaangami, uninnganera imminut akilersinnaanngilaq. Tamanna pillugu timmisartuutileqatigiit sapinngisamik timmisartuutitik atorluarniartarpaat. Ilaasut nassataminnik utaqqineranni timmisartoq aallarnissamut tullermut piareersarneqapallattarpoq. Siullermik mekanikerit timmisartup qanoq inneranut allattaavik, timmisartup inuttaanit allattorneqarsimasoq, misissortarpaat arlaatigut atortunik akornuteqarsimanersoq. Timmisartup sillimanissaanut attuummassuteqartut suut tamarmik iluarsineqartarput.

Timmisartup minnissamut atortui, assakaasui, bremsit motoriisa uuliaat misissorneqartarput. Eqqiaasut ilaasut inissaat eqqiartarpaat. Igaffik nerisassanik imigassanillu nutaanik immerneqartarpoq. Timmisartup suluini tankit orsussamik immerneqartarput. Timmisartorlu aallarnissamut piareeqqikkaangat inuttaasut timmisartup silataa kaajallallugu, arlaatigut sillimaniarnermut akornutissaqarnersoq, misissortarpaat.

Misissuineq sukkasuumillu piareersaaneq tamanna ullut tamaasa timmisartuni arlalinnik tusindilinni ingerlanneqartarpoq. Iliuutsilli timmisartup sillimaniarnissaanut piumasaqaataasut taamannak sulineq ilaminiinnannguaraat. Soorlu biilit piffissap aalajangersimasup iluani misissorneqartartut taamatuttaaq timmisartut annertuumik akisuumillu misissorneqartariaqartarput. Kikkut aserfallatsaaliuineq isumagaat sulinerlu qanoq ingerlanneqartarpa?

Timmisartut qanoq timmiuarsinnaatinneqartartut

U.S Air Transport Association (Amerikami timmisartuutileqatigiit kattuffiat) naapertorlugu USA-mi inunnik assartukkanillu timmisartuussisarnerit 95 procentii sinnerlugit timmisartuutileqatigiinnit kattuffimmut ilaasortaasunit isumagineqarput. 1997-imi mekanikerit 65.500-t sulisorineqarput. Timmisartunik mekanikerit, ingeniørit immikkullu aserfallatsaaliuinermik ilisimasallit ikiortigalugit timmisartut timmiuarsinnaatinneqarnissaat isumagisaraat ilaasunillu pitsaasumik atugassaqartitsisussaallutik. Tamakkua pissutaallutik immikkut atortunik, maskiinanik timmisinnaatitsisunik misissuillutillu iluarsiillutillu iluarsaaqqissaarisarput.a Motoorimik jetiusumik 4 tonsitut oqimaatigisumik iluarsaaqqissaarnermit natersuarnik nungullarsimasunik taarsiinerit ilanngullugit tassaapput pilersaarutaasumik aserfallatsaaliuineq.

Maskiinamik ajornartorsiutit amerlanersaat piaartumik iluarsineqartarput. Tamatuma saniatigut, timmisartup aalajangersimasumik sivisussusilimmik timmereernerani, timmisartunit tamanit aserfallatsaaliuinermut pilersaarut malinneqartarpoq. Tassani pineqanngilaq qanoq ungasitsigisumik timmisimanersoq. Timmisartuliorfiup qanoq aserfallatsaaliuisoqarnissaanik siunnersuutaat malillugu aserfallatsaaliuineq aallartittarpoq, tamannalu naalagaaffiup nakkutilliisuinit oqartussaaffigineqarpoq. Timmisartunut ataasiakkaanut immikkut aserfallatsaaliuinissamut pilersaaruteqartarpoq, taakkualu imarisarpaat annikitsumik, tamakkiisumik kiisalu peqqissaarluinnartumik misissueqqissaarnerit. Taakkua naqinnernik A, B, C, D, L Q-millu taaguuteqarput.

Timmisartup Boeing 747-200-p ukiuni arfineq-pingasuni nalunaaquttap-akunneri 36.000-t timmisimavai taamaammallu timmisartut iluarsaasarfiani sukumiisumik misissugassanngorsimalluni, taanna taaneqartarpoq misissuineq D. Misissuineq tamanna piuminaatsoq piffissaajarnartorlu pillugu Overhaul & Maintenance-mi allassimavoq: „Tamatumunnga siunertaavoq timmisartup timitaata sapinngisaq naapertorlugu nutaattut ilisinnissaa. Misissuineq D malillugu sulineq nalunaaquttap-akunnerinik 15.000-it 35.000-illu akornanni sivisussuseqarpoq timmisartorlu atorsinnaajunnaarallartittarlugu amerlanerusuniluunniit ulluni 15-it 30-llu akornanni. Aningaasartuutaasut agguaqatigiissillugu 1-2 million dollarinik naleqarpoq (7-14 million koruunit).“ „Misissuineq D nalinginnaasoq imatut agguataarsimasarpoq 70 procentia sulinermut 30 procentialu atortunut aningaasartuutit,“ Hal Chrisman timmisartuussinernut siunnersuisartutut suliffiutilik The Canan Group-imeersoq oqarpoq. Aningaasartuut tamanna soorunami timmisartornermi akimut ilaareertarpoq.

Misissuinerup D-ip imarisai

Timmisartoq iluarsaasarfimmiitillugu, iluarsaasarferujussuarmi, immikkut sulliveqarfinni quersuaqarfinnilu suleqatigiiaat sulillutik aallartittarput. Nerriviit suliffigisat, nikorfat ikaajusallu mekanikerinit angujuminaatsut angusinnaanniassammatigik inissinneqartarput. Timmisartoq isativinneqartarpoq issiaviit, natit, iikkat, qilaat, igaffik, anartarfiit atortullu peerneqartarput ammarneqarlutilluunniit misissorneqarsinnaaniassammata. Mekanikerit periaaseq aalajangersimasoq malillugu timmisartup saviminertai quppaqarnersut manngertornisimanersorluunniit misissortarpai.

Timmisartup missutigisartagai, naqitsinermik ingerlateqartuusut motoorillu pisariaqarpat taarserneqartarput. Misissuinermi D-mi ingeniørit, teknikkikkut immikkut ilisimasallit, pitsaassutsinik naliliisartut, timmisartut elektronikkiinik teknikerit, saffiuut mekanikerillu timmisartup motooriisa ikkussornissaannik timitaanillu immikkut ilisimasallit suleqataasarput.b Taakkualu amerlanersaat immikkut naalagaaffimmit akuersissutiminnik peqarput. Mekanikerit timmisartup iluanik iluarsaasartut, qalipaasut eqqiaasullu ilanngukkaanni ullormut sulisut misissueqataasut aserfallatsaaliueqataasullu 100-t pallissimasarpaat. Allarpassuittaaq atortunik, taartissanik sulinermullu aaqqissuunnissaanut ikiuuttarput.

Piffissap aalajangersimasup ingerlanerani timmisartup ingerlanermini sajuppiluttarnerata, naqitsinernik nikerartunik aallaqattaartarneratigut mittaqattaartarneratigullu sunnerneqartarnerata timitaani saviminertaa quppaqalersissinnaavaa. Quppat taamaattut isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut, inuup misissorneqartarneratut, seqertitsivigineqarneratigut, qulleq nipilu atorlugit takuneqarsinnaalersarput.

Assersuutigalugu timmisartup milernerminut atortui, sului motooriilu jetiusut seqertitsissutinik qinnguartarneqartarput. Motoorimut filmi ersersaataasoq silataanut ilineqartarpoq motoorillu iluanut ruujori takisooq motooritut takitigisoq ilineqartarluni. Taava iisartagaasannguaq aqerluusanut piiaatitut angitigisoq isotop radioaktiviusoq irium 192 sakkortooq ruujorimut ikineqassaaq filmilu taamaalilluni ersersassallugu. Maanna akornutit takuneqarsinnaalissapput iluarsaassinerlu pisariaqartoq aallartissinnaalerluni imaluunniit motoori taarserneqartariaqassalluni.

Misissuinermut D-mut ilaavortaaq immikkut timmisartup orsussaanik naqitsissutillu imerpalasortaanik misissueqqissaartarneq. Misissueqqissaarnerni tappiorannartunik uumasuaqqanik nassaartoqarpat akiuussutissaliinissaq peqqussutigineqassaaq. Orsussaasiviit silaannakkut, imikkut orsussakkulluunniit pilersinnaasunik bakteerissanut svampenullu akiuussutitalinnik salinneqartarput. Saliineq tamanna pingaaruteqarpoq orsussaasiviit iigaasa illersuutissaat imaluunniit orsussap uuttuutaa sunnersinnaagamikkik taamaalillutik timmisartortartut orsussaqarnermik paasissutissanik eqqunngitsunik paasitinneqarlutik.

Orsussaasiviit aamma nalinginnaasumik ussiilersinnaapput nungullariartorneq, sajuppiluttarnerit illersuutissartaluunniit ajoquteqalerneri pissutaallutik ussiillisinnaapput. Misissuisunut nakkutilliisup D-mik misissuisitani aperai: „Kina aqqartartoorusuppa?“ Ullumikkut suliaq tamanna nuannerpallaanngitsoq pisariaqavissorli Johnimik atillip suliarisussanngorpaa. Sullisaata silaannalersuutitaasalu aqqartartutut isikkoqalersissimavaa anguffasaasunik isigaqanngiinnarami. Qullermik, sannatinik ussissaatinillu nassarluni timmisartup suluata orsussaasivianut imaqanngitsumut pulaterpoq ussiissinnaasussarsiorluni ussiitsullu ussissarlugit.

Boeing 747-ni orsussaasiviit suluiniipput ineeraasannguatut immikkoortitaagaallutik putuaralinnik iigaasalersorneqarsimasunik. Inunnut ineeqqaniissinnaanngitsunut iserfissaanngivipput. Timmisartup 747-400-p orsussaq 215.000 liiteri nassarsinnaavaa, taamaammallu uninngivilluni ungasiliarsinnaalluni soorlu San Franciscomit Californiamiittumiit Sydneymut Australiamiittumut, isorartussusaa 12.000 kilometeringajaat.

Aquttarfimmi illut quleriit marluttut portutigisumiittumi timmisartut elektronikkiinut tunngasunik immikkut ilisimasallip silasiornermut radarip assiliartai ajunnginnersut misissorpaa. Timmisartortartut radari iluaqutigalugu kalleqarfiit anorersuillu kaavittuliortut 500 kilometerisut ungasitsigisumiittut takusinnaavai aqqutissartillu allanngortillugu. Allagartaq „Fasten Seat Belt“-imik allassimasoq ingerlatilluni ikeriataarpat imaasinnaavoq timmisartortartup aqqutissaminni silarloqarfik radarikkut takusimagaa. Ajutoornerillu pinngitsoortinniarlugit timmisartuutileqatigiit ilaasunut kissaatigisarpaat sillimanermut qitequtip issiatillutik atisimatiinnarnissaa aamma allagartaq „Fasten Seat Belt“ ikumanngikkaluarpalluunniit. Naluneqanngilarmi seqinnarikkaluartoq timmisartut tassanngaannaq aalaleriataarsinnaasut.

Misissuinermi D-mi sillimaniarnermut atortut, soorlu annanniutit, ajutoornermi qulliit misissorneqartarput pisariaqarpallu taarserneqartarlutik. Ilaasut sillimmatitut iltissaasa misilinneqarneranni qilaami illtilersuutit nivingasarput soorlu appelsiinat orpiup avalequtaani nivingasut. Timmisartut angalagaangamik kilometerit 6-niit 11-nut portutigisumiittarput, tappavinilu silaannaq silaannallu naqitsinera inunnut appasippallaartarpoq. Tamanna qanoq ajornartorsiutaajunnaarsinneqartarpa? Tamanna timmisartup naqitsineqarneranut atortorissaarutitaata silaannaq silaminngaanneersoq timmisartup iluanut isertinnginerani naqittarpaa kissallugulu. Timmisartup iluani naqitsineq apparpallaarluni ulorianarsippat silaannalersuutit qingaqqanerlu matullugit atissavaat issiavigisap qulanninngaanniit nakkassapput taamaalillutillu ilaasut iltimik pilersorsinnaassallugit timmisartoq naammattumik atsissuseqalerpat iltilersornissap pisariaarunnissaata tungaanut. Timmisartut ilaanni iltilersuutit issiaviit iigarfiiniitinneqartarput. Tamanna pillugu iltilersuutit sumiissusersisinnaajumallugit timmisartup aallannginnerani sillimanissamut ilitsersuutit malinnaaffigilluarnissaat pingaaruteqarpoq.

Misissueqqissaarnermut tunngatillugu iikkat, qilaat, natersuit, saagut issiaviillu qalii taarserneqartarput. Igaffimmi atortut ingutserneqarlutillu bakteeriaajarneqartarput.

Nutaatut ingerlaqqissinnaanngortoq

Ulluni 56-ni misissoqqissaarneqareerluni, iluarsarneqareerluni aserfallatsaaliorneqareerlunilu timmisartoq iluarsaasarfiup qimannissaanut piareerpoq ilaasunik assartukkanillu angallassisinnaanngoqqilluni. Uani taasavut aserfallatsaaliuinermi suliat ilaminiinnannguaraat. Timmisartup angalaqqilinnginnerani suut tamarmik pissusissamisoornersut paasiniarlugu misilillugu immikkut misiligaasartunit misilinneqarallartarpoq. Ilisimasaqarneq teknikkikkullu atortut iluaqutigalugit qanoq timmisartut angallassissutit qanoq sillimaniarfigineqartiginerat pillugu ilaannakkoortumik allaaserisap matuma immaqa eqqissiallatsippaatit.

Sullivimmi taamaattumi sakkut pitsaanerpaat inuit pigisaat tassaasut takunnissinnaalluassuseq qarasarlu eqeersimaartoq. Timmisartunut mekanikerit suliatik ilumoorulluinnartarpaat. Ilisimalluarpaat amigartumik aserfallatsaaliuineq ajornartorsiortitsilluinnalersinnaasoq. Siunertaraat timmisartut ima tatiginartigissasut ilaasut ajoratik tikiffissaminnut apuussinnaannissaat. — USA-mi timmisartunik sillimaniarnermut pisortamit nassiunneqarsimasoq. (gE 8/9 99)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 11-mi Suminngaanneernerat]

Pan Am Historical Foundation-imit akuerineqartoq

Katersugaasiviit, University of Miami Library

[Qupp. 12-mi Suminngaanneernerat]

United Airlines-imit akuerineqartoq

United Airlines-imit akuerineqartoq

United Airlines-imit akuerineqartoq