Nakorsaatitigut ilisimatuussuseq mutiusoq — qanoq angusaqartigisinnaava?

MEEQQAT amerlanerit ilikkajaartarpaat: Orpimmi iipili angusinnaanngisartik tiguniarunikku pinnguaqatimik tuiinut qaqisarput. Tamatumunnga assingusumik nakorsaatitigut ilisimatuussutsimut pisoqarpoq. Misissueqqissaartartut ilisimasat angusallu tungaasigut angusaqarnerujartuinnarput, itsaq nakorsat immikkullu ilisimasallit pikkorissut „tuiinut qallorlutik“.

Itsaq nakorsat ilisimaneqartut ilisimaneqannginnerusullu uku taaneqarsinnaapput: Hippokrates, Louis Pasteur, Andreas Vesalius, Paracelsus aamma William Morton. Angutit taakkua nakorsaatitigut ilisimatuussuseq mutiusoq sutigut siuarsarsimavaat?

Itsaq nakorsaariaaseq ilisimatuussutsimut attuumassuteqartuaannanngilaq, upperisapalaanulli upperisarsiornikkullu ileqqulersuutinut attuumassuteqartarluni. Atuakkami The Epic of Medicine-mi, dr. Felix Marti-Ibañezimit aaqqissorneqartumi, allassimavoq: „Mesopotamiamiut isumaqaramik nappaatit guutinit pillaatisiaasut nappaatit akiorniarlugit . . . nakorsaatit upperisarsiornerlu akuleriissittarpaat.“ Egyptenimiut nakorsaariaasiat, Mesopotamiamiunut kingoraartaasoq, aamma upperisarsiornermi sorlaqarpoq. Tassa aallaqqaammulli nakorsaq upperisarsiornikkut ataqqisassatut isigingajattarsimavaat.

Atuakkiamini The Clay Pedestal-imi dr. Thomas A. Preston allappoq: „Itsaq inuit isumaliutersuuterpassui ullumikkut nakorsaatitigut ilisimatuussutsimut sunniuteqarsimapput. Taakkua ilaat tassaapput napparsimasup nappaamminut nammineq sunniuteqarsinnaannginnera nakorsallu tupinnartumik nukiinnaanik ajorunnaarnissamik neriuutissinneqarneq.“

Tunngavilerneqarpoq

Piffissap ingerlanerani nakorsaariaaseq ilisimatuussutsimut tunnganerulerpoq. Hippokrates itsaq nakorsat nuimanersaraat. Ukiunik naatsorsuisarnitta siorna ukiup 460-p missaani Grækenlandip qeqertaani Kosimi inunngorpoq nakorsaariaatsillu ataataatut isigineqarluni. Hippokratesip nappaatip silatusaartumik isummerfigisarnera tunngavilerpaa. Nappaatit guutinit pillaatisiaanerinik eqqarsaat akueriumanngilaa, nappaatillu pissusissamisoortumik pissuteqarnerarlugit. Assersuutigalugu noqartarneq sivisuumik taaneqartarsimavoq nappaat illernartoq, isumaqaramik guutit kisimik ajorunnaarsissinnaagaat. Hippokratesili allappoq: „Nappaat illernartumik taasaq isumaga naapertorlugu nappaatinit allanit guutimeersuunerunngilaq illernarnerunaniluunniit. Nassuiaatissaqarpoq.“ Aammattaaq Hippokrates siullerpaalluni nappaatit assigiinngitsut malunniutaannik misissueqqissaarpoq allallu atorsinnaasaannik nalunaarsuilluni.

Ukiut hundredelikkuutaat tamatuma kingorna Klaudios Galenos, nakorsaq grækeriusoq ukiumi 129-mi inuusoq, ilisimatuussutsikkut misissueqqissaarnermi aqqutissiuivoq. Inuit uumasullu pisataannik pilattaalluni misissueqqissaarneq tunngavigalugu timip sananeqaataanik ilinniummik atuakkiorpoq ukiuni hundredelikkuutaani nakorsanit atorneqartumik. Andreas Vesaliusilli, 1514-imi Bruxellesimi inuusup, Galenosip ilinniusiaa apeqquserpaa. Vesaliusip atuakkiaa De Corporis Humani Fabrica assortorneqangaarpoq, Galenosip isummernerinut amerlasuunut akerliummat. Timilli sananeqaataanik ilinniummut mutiusumut tunngaviliivoq. Atuagaq Die Grossen naapertorlugu Vesalius tassaavoq „nakorsaatitigut ilisimatuussutsimi misissueqqissaartartuusimasut pingaarnerpaartaasa ilaat“.

Piffissap ingerlanerani uummammut aallu ingerlaarneranik Galenosip isumai kasiilerneqarput.a Nakorsaq tuluk William Harvey ukiorpassuarni uumasunik timmissanillu pilattaalluni misissuisarpoq. Uummatip miligaasa sulinerat misissoqqissaarpaa, uummatip ineerai qanoq aaqartiginersut uuttorlugit timilu tamarmi qanoq aaqartiginersoq naatsorsorlugu. Haveyp paasisani 1628-mi atuakkiami Exercitatio Anatomica de Motu Cordis et Sanguinis in Animalibus-imi saqqummersippai. Isornartorsiorneqangaarpoq, assortorneqangaarluni mitaatigineqangaarlunilu, timimili kaaviiaartut pillugit paasisai nakorsaatitigut ilisimatuussutsimut allanngortitsilluinnarput.

Unngiaasumiit pilattaasartumut

Aamma pilattaasarnermi siumukartoqarsimaqaaq. Ukiuni akullerni unngiaasartut pilattaasartuugajussimapput. Pilattaasartut unngiaasartullu ilaat kingusinnerusukkut suliffimminni peqatigiiffiliorput. Oqartoqartarpoq nakorsaatitigut ilisimatuussutsimi pilattaanerup franskeq Ambroise Paré, 1500-kkunni inuusoq, ataatagigaa. Pilattaasartuusimavoq aqqutissiuisoq, aammattaaq franskit kunngiisa sisamat nalaanni unngiaasartuulluni. Parép ikinik mamissaaneq pitsanngortippaa pilattaanermilu atortunik arlalinnik nassaarluni.

1800-kkunni pilattaanermi suli ajornartorsiutaasut ilagaat pilattaanerup nalaani anniarnaveersaartitsinerup amigaateqarnera. 1846-mili kigutip nakorsaa William Morton siullerpaamik pilattaanerup nalaani napparsimasumik ilisimajunnaarsitsivoq.b

Ukiut 50-ingajaat matuma siorna tyskeq fysikeri Wilhelm Röntgen nalaatsornikkut eqqumiitsumik paasisaqarpoq. 1895-imi kallerup inneranik misiligaatilluni malugaa qinngornerit ilaasa neqi pitaraat saarngilli pitarsinnaanagit. Qinngornerillu suusut nalugamigit, taavai x-qinngornerit, silarsuarmilu tuluttut oqaaseqarfiusuni suli taama taaguuteqarput (x-rays). Paasisani nammineerluni nassuiaruminaatsippai. Atuagaq Die Großen Deutschen naapertorlugu Röntgen nuliaminut oqarpoq: „Inuit oqassapput: ‘Röntgen silaqarluarunnaarsimavoq.’“ Ilaasalumi taama pivaat. Tarrarsortinnermili qinngornernik paasisat pitattaasarnermi allanngortitsipput. Pilattaasartut pilattaanatik timip ilua takusinnaalerpaat.

Nappaatinik akiuiniarneq

Ukiut ingerlanerini nappaatit tunillaattartut, soorlu kupperneq arlaleriarluni nappaalanersuaqartitsisarpoq, amiilaartitsisarluni toqussutaasarlunilu. Persiamiu Razes 800-kkunni inuusoq, itsaq islamit silarsuaanni nakorsanit pikkorinnerpaasorineqartoq, kuppit nakorsaatitigut ilisimatuussutsimi eqqortumik allaatigeqqaarpai. Ukiulli hundredelikkuutaat qaangiuttut aatsaat nakorsaq tuluk Edward Jenner nappaammut nakorsaatissamik nassaarpoq. Jennerip malugaa inuit nersussuup kupperneranik, nappaammik uloriananngitsumik, tunillatsittut kuppernermik tunillatsissinnaanngitsut. Paasisani taanna tunngaviagalugu Jenner nersussuup kuppertup ikianit kuppernermut akiuussutissaliorpoq. Tamanna 1796-imi pivoq. Nakorsat silarsuaanni siuttuusutut allatulli Jenner isornartorsiorneqarpoq akerlilersorneqarlunilu. Kuppileeriaasiata piffissap ingerlanerani nappaat atugaajunnaarsippaa, nakorsaatitigullu ilisimatuussuseq sunniuteqangaartumik sakkussaqalerpoq.

Franskip Louis Pasteurip perlerornermut nersutinilu nappaammut tunillaattartumut akiuussutissat atortarpai. Aammattaaq nappaateqalertarneranut bakterissat pingaaruteqarnerat uppernarsarpaa. 1882-imi Robert Kochip paasivaa bakteria tuperkuloseqalersitsisartoq, oqaluttuarisaanermik allattartup „1800-kkunni nappaammik toqoraataanerpaamik“ taasaa. Ukiup ataatsip missaa qaangiuttoq Kochip bakteria koleralersitsisartoq paasivaa. Atuagassiami Life-mi allassimavoq: „Pasteurip Kochillu suliaat mikrobiologinut aqqutissiuipput immunologiimullu, nappatsaaliuinermut eqqiluisaarnermullu siuariaataalluni ukiuni 1000-ini kingullerni nakorsaatitigut ilisimatuussutsimi siuariarnernit allanit tamanit inuup inuuneranik sivisunerulersitsisut.“

1900-kkunni nakorsaatitigut ilisimatuussuseq

1900-kkut aallartinneranni nakorsaatitigut ilisimatuussuseq taakkua nakorsallu pikkorissut allat tuiinut qaqisimappullusooq. Taamanimiilli nakorsaatitigut ilisimatuussuseq tupinnaannartumik siuariarsimavoq — sukkortunut kapuut, kræftertunut kemoterapi, qinersilunnermi hormoninik nakorsaatit, tuperkulosemut antibiotika, malariat ilaannut klorokin, tartuluttunut dialyse, timip pisataanik pilertinneq aamma uummat ammarlugu pilattaaneq, ilaannai taassagaanni.

Maannali 2000-kkut aallartinneranni ima aperisinnaavugut: „Akuerineqarsinnaasumik tamanut peqqissuunissaq“ qanoq qanitsigaarput.

Anguniagaq anguneqarsinnaanngitsoq?

Meeqqat paasisarpaat pinnguaqatimmik tuiinut qaqillutik orpimmiittut iipilit tamaasa angusinnaanagit. Iipilit pitsaanerit ilaat nuuaniittarput anguneqarsinnaanatik. Taamatulli nakorsaatitigut ilisimatuussuseq qullarterniartuarpoq kinguleriiaaginnarnillu siuariartarluni. Anguniagarli pitsaanerpaaq — tamanut peqqinneq — suli anguneqarsinnaanngilaq.

1998-imi EU-kommissionip nalunaarutigaa „Europamiut maanna aatsaat taama inuuneqqortutigalutillu peqqitsigisut“. Nalunaarummilu nangippoq: „Inuit tallimaagaangata ataaseq 65-inik ukioqalertinnani toqujaarpallaartarpoq. Toqusut taakku 40 procentit missaasa kræfterneq 30 procentiisalu uummallunneq toqussutigisarsimassavaat. . . . Peqqiilliortitsisinnaasut nutaat pitsaanerusumik pinaveersaartitsissutissarsiortariaqarpavut.“

Tyskit atuagassiaataanni Gesundheit-imi novembari 1998-imi allassimavoq nappaatit tunillaattartut, soorlu kolera tuperkuloselu, aarlerinartorsiortitsiartuinnartut. Sooq? „Antibiotika sunniutikillimmat. Bakteriat amerliartuinnartut nakorsaatinut minnerpaamik ataatsimut akiuusinnaalersimapput; bakteriarpassuillu arlalippassuarnut akiuussiinnaalersimallutik.“ Nappaatit atugaajunnaarsimagaluartut atugaaleqqiinnarsimanngillat aammattaarli nutaaqarpoq, soorlu aids. Tyskit farmaceutinut qinerlerfissiaanni allassimavoq: „Maannakkut nappaatit ilisimaneqartut pingasuugaangata marlunnut pissutaasut — 20.000-it missaat — katsorsarneqarsinnaanngillat.“ — Statistics ‘97.

Genterapi (genitigut katsorsaaneq) aaqqiissutissaava?

Katsorsaariaatsinilli aqqutissiuisunik suli siuariartortoqarpoq. Assersuutigalugu amerlasuut isumaqarput geninik katiterineq peqqinnerulernissamut aqqutaasinnaasoq. 1990-ikkunni USA-mi nakorsat, ilaatigut dr. W. French Andersonip, misissueqqissaarnerat tunngavigalugu genterapi „nakorsaatitigut ilisimatuussutsimi misissueqqissaarnermi suliat pissanganarnerpaat ilaattut“ taaneqarpoq. Atuakkami Heilen mit Genen-imi allassimavoq genterapi ilutigalugu „nakorsaanermi ilisimatuussuseq immaqa siuariartornermi aqqutissiuutaasumut ikaarsaalersoq, ingammik nappaatinut ulloq manna tikillugu katsorsarneqarsinnaanngitsunut tunngatillugu“.

Misissueqqissaartartut naatsorsuutigaat piffissap ingerlanerani inunnguuseralugu genitigut nappaateqarnerit geninik iluarsaasussanik napparsimasumik kapisineq peqqississutaasinnaalissasoq. Immaqa aamma periaaseq taanna atorlugu cellit ajoqutaasut, soorlu kræftip cellii, imminut aserorsinnaapput. Geninik misissuisoqartalereerpoq paasiniarlugu inuk nappaatit ilaannik kingornuttaqasimanersoq. Oqartoqartarpoq siuariartornermi tulliuttoq tassaassasoq napparsimasup geniisa katiternerannut tulluartunik immikkut nakorsaasiortoqartalernissaa. Misissueqqissaartartoq tusaamasaalluartoq isumaqarpoq siunissami nakorsat „nappaatit suuneri paasisinnaalissagaat napparsimasorlu dna-molekylep ilaanik aalajangersimasumik ajorunnaarsinneqarsinnaalissasoq“.

Tamarmiunngitsorli upperaat genterapip siunissami „tupinnartuliornikkut nakorsaataanissaa“. Misissuinerup takutippaa amerlasuut genimik katitigaanerat misissortikkusunngikkaat. Aammattaaq amerlasuut sioorassutigaat genterapip pinngortitap aaqqissugaaneranut ulorianartumik akuliunneqarnissaa.

Piffissap takutikkumaarpaa geninik katiterinerup teknologillu allat ilimagisagut eqquutitissanerai. Isumalluarpallaartariaqanngilagulli. Dr. Thomas A. Prestonip atuakkiamini The Clay Pedestal-imi paarlakaajaattut ilisimaneqarluartut allaatigai: „Katsorsaariaaseq nutaaq saqqummiunneqartarpoq nakorsallu ataatsimeersuarnerini atuagassiaataannilu nersorneqangaartarluni. Nassaartua suliffimmi tusaamasaalertarpoq, tusagassiuutillu siuariarneq nersortarpaat. Nuannaakalaartutut pissusilersortoqartareersoq nakorsaallu tupinnartoq tapersersorniarlugu uppernarsaatissaqarluartunik oqaaseqartoqartareersoq pakatsineq siaruariartuaartarpoq qaammatialunniit ukiunut qulikkuutaanut sivisussusilik. Taava nakorsaammik nutaamik nassaartoqartarpoq ullormiit ullormut nutaanngitsumut, imaaliallaannaq kasiilerneqartumut, taartigitinneqarluni.“ Aap, nakorsaatit nakorsanit atorneqarunnaartorpassuit qangarsuaanngitsoq katsorsaatitut nalinginnaasimapput.

Ullumikkut nakorsat itsartulli upperisarsiornikkut ataqqisaanngillat. Inuilli nakorsat guutimeersumik pissaaneqarsoreqqajaasarpaat, isumaqavipput ilisimatuussutsip inuit nappaataat tamaasa nakorsaatissarsiumaarai. Ajoraluartumilli piviusut pitsaanerpaamit ungasipput. Dr. Leonard Hayflick atuakkiamini How and Why We Age-mi allappoq: „1900-mi Amerikamiut 75 procentii 65-iliitinnatik toqupput. Ullumikkut 70 procentii 65-ileereerlutik toqusarput.“ Inuuneqqortusineq maluginiarnartoq tamanna sumik pissuteqarpa? Haykick nassuiaavoq „inoorlaat toqusartut ikilinerat pissutaanerusoq“. Nakorsaatitigut ilisimatuussutsip utoqqaat toqussutiginerusartagaat — uummallunnerit, kræfterneq aanaartoortarnerlu — peersinnaasuuppatigit. Tamanna isumaqassava toqusuitsuuneq anguneqarsinnaalissasoq? Naagga. Dr. Haykick oqarpoq taamaaligaluarpalluunniit „amerlanerit 100-liiginnartassasut“. Nangippoq: „Utoqqarsuit taakku suli toqusuitsuussanngillat. Sunali toqussutigissavaat? Sanngiilliartuinnassapput toqunissartik tikillugu.“

Nakorsaatitigut ilisimatuussutsimi iliuuseqartoqangaaraluartoq toqup peerutitinnissaa nakorsat suli angusinnaassanngilaat. Sooq taamaappa? Anguniagarlu — tamanut peqqinneq — eqqarsaatersornerinnaava?

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 4-mi issuagaq]

„Itsaq inuit isumaliutersuuterpassui ullumikkut nakorsaatitigut ilisimatuussutsimut sunniuteqarsimapput.“ — The Clay Pedestal

[Qupp. 4, 5-mi assiliartat]

Hippokratesip, Galenosip Vesaliusillu nakorsaatitigut ilisimatuussuseq mutiusoq tunngavilerpaat

[Suminngaanneernerat]

Kos, Grækenland

Courtesy National Library of Medicine

A. Vesaliusip assinga qisummut kigartugaq Jan Steven von Kalkarip sanaava. Meyer’s Encyclopedic Lexicon

[Qupp. 6-mi assiliartat]

Ambroise Paré pilattaasartuuvoq aqqutissiuisoq, aammattaaq franskit kunngiisa sisamat nalaanni unngiaasartuulluni

Nakorsaq Persiamiu Razes (saamerleq) nakorsarlu tuluk Edward Jenner (talerperleq)

[Suminngaanneernerat]

Paré and Ar-Rāzī: Courtesy National Library of Medicine

Atuakkamit Great Men and Famous Women-imit

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Franskip Louis Pasteurip bakterissat napparsimalersitsisarnerat uppernarsarpaa

[Suminngaanneernera]

© Institut Pasteur