Sooq angutit arnanut nakuusertarpat?
IMMIKKUT ilisimasallit ilaat naapertorlugit arnat aapparminnit pinerluttuliortartunit allanit tamanit toqutaanissaat ilimanarneruvoq. Nuliamik nakuuserfiginnittarnerit ikilisarniarlugit misissuinerpassuit ingerlanneqarsimapput. Angutit qanoq ittut nuliaminnik unataasarpat? Meeraanerat qanoq ittuusimava? Aappassiariinnerminni nakuusertarpat? Katsorsartinneq qanoq qisuariarfigisarpaat?
Paasineqarpoq angutit assigiinngitsunik pissusillit arnanut nakuusertartuusut. Ilaat qaqutiguinnaq taamaaliortarput. Sakkulersorneq ajorput, siornatigut nuliaminnut nakuusersimanngillat. Nakuuserneq ilisarnaatiginngilaat, taamaalioraangamilli avatangiisiminnit nakuuserusulersinneqartarput. Angutilli nakuusertartut allat nakuusertarneq ileqquliutiinnarsimavaat. Sivisuumik nakuusertarsimapput, ilerasuuteqartarunillu ilerasulaaginnartarlutik.
Angutit assigiinngitsunik pissusillit nuliaminnik nakuuserfiginittarmata imaangilaq naalliutsitseriaatsit ilaat allanit ulorianannginnersut. Timikkut naalliutsitsinerit tamarmik ajoqusiisinnaapput — allaallu toqussutaasinnaallutik. Arnanut nakuusernerit — qanorluunniit ittuugaluarunik qanorlu akuttutigigaluarunik — pinngitsuutitaassutaasinnaanngillat. Nuliamik nakuuserfiginnittarneq sunaluunniit „akuerineqarsinnaanngilaq“. Suumuna angut inuunini naallugu arnamut asajumasaminut illersorumasaminullu nakuusertittaraa.
Meeraanermi pissutsit
Tupaallannanngilaq anguterpassuit nakuusertartut angerlarsimaffimmi nakuuserfiusumi peroriartorsimammata. „Angutit nakuusertartut amerlanerit ’sorsuffiusumik’ taaneqarsinnaasumi angerlarsimaffeqarsimapput,’ Michael Groetsch, ukiuni 20-ni nuliamik nakuuserfiginittarnernik misissueqqissaarsimasoq, allappoq. „Akeqqersimaartunik avatangiiseqarlutik misigissutsikkut timikkullu nakuusernermik ’nalinginnaasutut’ isiginniffiusumi peroriartorput.“ Immikkut ilisimasalik oqarpoq angut taamaattunik avatangiiseqarluni peroriartortoq „mikisuullunili angummi arnanut nikaginninneratulli nikaginnilersinnaasoq. Nukappiaqqap ilikkartarpaa angutip arnat pissaaneqarfigiuartariaqaraat, pissaaneqalerniarlutillu qunutitassaasut, ajoqusigassaasut nikanarsagaasussaasullu. Aamma ilikkartarpaa angumminut akuerisaassutigisinnaasatuani tassaasoq taassumatut pissusilersorneq.“
Biibilimi erseqqissarneqarpoq angajoqqaat meeqqaminnut maligassiuinerat sunniuteqangaarsinnaasoq, ajunngitsumik ajortumillu. (Ussatit 22:6; Kolossemiut 3:21) Soorunami meeraanermi atugarliuutit angutip nakuusertarnerminut utoqqatsissutigisinnaanngilai, nakuusertalerneranulli nassuiaataaqataasinnaapput.
Innuttaaqatigiit sunniutaat
Nunat ilaanni nuliaasunik unataasarneq akuerineqarsinnaasutut, aap, allaat pissusissamisoortutut, isigineqarpoq. „Nunarpassuarni angutip nuliaminik unataasinnaatitaanera annersitsilluniluunniit sioorasaarisinnaatitaanera nalinginnaavoq,“ FN-ip nalunaarusiaani allassimavoq.
Allaat nunani nuliamik nakuuserfiginittarnermik akuersaaffiunngitsuni anguterpassuit nakuuserajuttunngorsimapput. Angutit ilaasa arnanut isiginnittaasiat tupannarpoq. Arfrika Kujallermi aviisi Weekly Mail and Guardian naapertorlugu Afrika Kujalliup isuani misissuinerup takutippaa angutit nuliaminnut nakuusertannginnerartut isumaqartut arnamik unataaneq akuerineqarsinnaasoq nakuusernertullu oqaatigineqarsinnaanngitsoq.
Meeraanermiilli taamatut mumingasumik isiginnittaaseqalereertarunavipput. Assersuutigalugu Tuluit Nunaanni misissuinerup takutippaa nukappiaqqat 11-12-inik ukiullit 75 procentii isumaqartut angutip kamassaarneqaruni arnaq unatarsinnaagaa.
Nuliamik nakuuserfiginninnermut utoqqatsissutissaqanngilaq
Taaneqareersut nassuiaataaqataasinnaapput angutit ilaat nuliaminnut sooq nakuusertarnersut, eqqortutulli isigineqarsinnaanngillat. Nuliamik nakuuserfiginninneq Guutimut ajortuliaavoq sualuttoq. Biibilimi allassimavoq: „Uiusut nuliatik asassavaat namminneq timimittut. Nuliaminik asannittoq imminik asavoq. Inuummi timini uumissunngisaannarpaa, kisianni inuussutissittarpaa paaqqisarlugulu soorlu Kristusip ilagiit taama pisarai.“ — Efesosimiut 5:28, 29.
Biibilimi siulittuutigineqarpoq pissutsit aaqqissuussaanerata matuma ’ulluini kingullerni’ inuppassuit ’peqqarniitsuussasut asanniuitsuussasut angutaasertartuussasullu’. (2 Timotheusi 3:1-3; The New English Bible) Nuliamik nakuuserfiginnittarneq siulittuutaasup nalaani inuunitsinnut nalunaajaataasut ilagiinnarpaat. Arnat nakuuserfigineqartartut ikiorniarlugit qanoq iliortoqarsinnaava? Angutit nakuusertartut pissusertik allanngortissinnaavaat?
[Qupp. 5-mi issuagaq]
„Angut nuliaminik unataasoq, angummit takornartamik unataasumit pinerluttuliornikinnerunngilaq.“ — When Men Batter Women
[Qupp. 6-mi ungalusaq]
MACHISMO — Silarsuarmi tamarmi ajornartorsiut
Oqaaseq machismo Latinamerikamiut oqaaseraat pineqartartullu tassaapput angutaanerminnik pingaarniassuteqarlutik sukannersumik arnanik naqisimannittut. Angutit makitasuut arnanik naalliutsitsisarnerat silarsuaq tamakkerlugu ajornartorsiutaavoq, soorlu nalunaarusiat makku takutikkaat.
Egypteni: Alexandriami qaammatini pingasuni misissuinerup takutippaa arnanik aqqunaasarnerit amerlanersaat angerlarsimaffimmi nakuusernermik pissuteqartartut. Arnat aqqunarsimallutik nakorsiartartut 27,9 procentii tamatumannga pissuteqarput. — Arnat ataatsimeersuarnerat inuiannit tamalaanit peqataaffigineqartoq, resumé 5.
Thailandi: Illoqarfiit Bangkokimut atasut annersaanni arnat katissimasut 50 procentii uiminnit unatarneqakulapput. — Pacific Institute for Women’s Health.
Hongkongi: „Arnat uiminnit nakuuserfigineqarnerartut ukiumi qaangiuttumi 40 procentit sinnerlugu amerleriapiloorsimapput.“ — South China Morning Post, 21. juuli 2000-moortoq.
Japani: Arnat qimarnuinnut saaffiginnittut 1995-mi 4843-usut 1998-imi 6340-nngorsimapput. „Arnat pingasuugaangata ataaseq oqartarpoq uiminit nakuusertartumit illersortissarsiorluni.“ — The Japan Times, 10. septembari 2000-moortoq.
Tuluit Nunaat: „Tuluit Nunaanni sekundit arfinillit qaangiunneri tamaasa arnamik pinngitsaaliilluni arnerisoqartarpoq, unataasoqartarluni savimmilluunniit kapisisoqartarluni.“ Scotland Yardip nalunaarusiaa naapertorlugu „politiit ullormut 1300-riarlutik angerlarsimaffimmi nakuuserfigitissimasunit sianerfigineqartarput — ukiumut 570.000-nit amerlanerusut. 81 procentii arnaapput uiminnit saassunneqarsimasut.“ — The Times, 25. oktobari 2000-moortoq.
Peru: Pinerliinerit politiinut nalunaarutigineqartut 70 procentii tassaapput arnat uiminnit unatarneqarsimasut. — Pacific Institute for Women’s Health.
Ruslandi: „Ukiup ataatsip ingerlanerani russit arnat 14.500-t uiminnit toqutaapput, allallu 56.400-t angerlasimaffimmi nakuusernerup kingunerisaanik innarluuteqalerlutik ajoquserujussuarlutilluunniit.“ — The Guardian.
Kina: „Ajornartorsiut nutaajuvoq siaruariartuinnartoq, ingammik illoqarfinni,“ professori Chen Yiyun, ilaqutariinnut qimarnuimmi Jinglunimi ningiuusoq, oqarpoq. „Sanilit qanoq eqqarsarnissaanik annilaanganeq angerlarsimaffimmi nakuusinnginnissamut pissutaajunnaasimavoq.“ — The Guardian.
Nicaragua: „Nicaraguami arnanut nakuusertarnerit amerliartuinnarput. Kisitsisit atorlugit nassuiaanernik misissuinerit takutippaat siornaannaq Nicaraguamiut arnartaasa 52 procentii uiminnit nakuuserfigineqarsimasut.“ — BBC News.
[Qupp. 7-mi ungalusaq]
Pissutaasinnaasut
USA-mi University of Rhode Islandip misissuisitsinera Richard J. Gellesimit siulersorneqartoq naapertorlugu ilaqutariinni timikkut misigissutsikkullu naalliutsitsinernut atatillugu makku pissutaasinnaapput.
1. Uiusoq siornartigut ilaquttaminut nakuusersimavoq.
2. Suliffeqanngilaq.
3. Minnerpaamik ukiumut ataasiarluni ikiaroortarpoq.
4. Peroriartornermini angunni arnaminik unataasoq takusimavaa.
5. Katissimanatik inooqatigiipput.
6. Suliffeqaruni akilernerlugaavoq.
7. Atuarnini naammassisimanngilaa.
8. 18-it 30-llu akornanni ukioqarpoq.
9. Meeqqat unatartarpai, immaqalu aamma nuliata.
10. Piitsuussutsip killinga qaangernagu isertitaqartarpoq.
11. Angutip arnallu kulturikkut tunuliaqutaat assigiinngillat.
[Qupp. 7-mi assiliartaq]
Angerlasimaffimmi nakuuserneq meeqqanut sunniuteqangaarsinnaavoq