ORPIPPASSUIT

Orpippas­suarnut tunngatillugu aarlerinartut

Ukiut tamaasa orpinnik milliardilinnik killuisoqartarpoq, nunap killuiffiup nunaateqarfiulernissaa siunertarinerullugu. Ukiuni 75-ini kingullerni nunarsuarmi kiattup orpippassui ikiliar­tortinneqarsimapput affaannaat maanna piullutik.

Orpippassuit piiarneqaraangata naasut uumasullu tassaniittut ataqatigiiaarnerat akornuser­neqartarpoq.

Nunarsuarput atajuar­tussatut pinngor­titaasoq

Sumiiffinni orpiiagaagaluar­tuniluunniit orpippas­suaqaqqilersinnaavoq. Avatangiisinik ilisimatusartut tupigusuutigaat qanittukkut misissuinermi paasineqarsimammat sumiiffiit orpiiagaasut naaqqipal­lassinnaasut. Uku eqqarsaatigeriakkit:

• Sumiiffiit orpiiakkat naasoris­saaffin­ngorteriarlugit kingorna immineer­neqarsimasut ilisimatusartunit nakkutigineqarput. Amerikami Avannarlermi Kujallermilu Afrikallu kitaani sumiiffinnik 2.200-nik taama ittunik misissuinerni paasineqarpoq ukiut qulit ingerlaneranni issoq naggoris­seqqissinnaasoq orpippas­suaqaqqilerluni.

• Misissuineq atuagassiami Science-imi allaaserineqartoq naapertorlugu ukiut 100-t missiliorlugit ingerlaneranni sumiiffiit taakku aallaqqaammut pissuserisamissut orpippas­suanngoq­qissinnaapput.

• Brasiliami sumiiffiit orpippas­suaajakkat naatitseq­qinniarluni suliniarfigineqan­ngitsut sumiiffinnut orpinnik nutaanik naatitsiniarluni suliniuteqarfigineqangaatsiarsimasunut naleqqiun­neqarput. Ilisimatusartut misissuisut taakku National Geographic-imi ima allaatigineqarput: “Nuannaaqaat paasigamikku orpissanik ikkussuinissaq pisariaqan­ngitsoq.” Sumiiffiit naatitseq­qinniarluni suliniarfigineqan­ngitsut ukiut tallimat ingerlanerinnaanni “orpinnik tassani naasartunik ulikkaalerpoq”.

Suliniutigineqartut

Orpippas­suarnik pioreersunik illersuiniarluni orpippas­suarnillu nungusaasimasunik ineriar­tortitseq­qinniarluni suliniuteqar­toqartarpoq. Naalagaaffiit Peqatigiit naapertorlugit tamatuma kinguneranik nunarsuaq tamakkerlugu orpiit piiarneqartartut ukiut 25-t kingulliit ingerlaneranni 50 procentimik ikileriarsimapput.

Suliniutigineqartulli taakku naamman­ngillat. Suliniaqatigiiffiup Global Forest Watch-ip nalunaarusiaa naapertorlugu “kiattup orpippassuinik piiaaneq ukiuni kingullerni annikil­lingaarsimanngilaq”.

Inatsisinut naapertuutin­ngitsumik orpinnik killuineq dollarinik milliarderpas­suarnik isertitsis­sutaasarpoq, inuillu piumatunersuat kiattup orpippassuisa piiagaanerannut pissutaasarpoq.

Isumalluar­nissamut pissutissat Biibilimeersut

“Guutip ... nunamit naalersippai orpiit tamalaat takorannersut neriffigiuminartut.” – Mosesimik 1. 2:9.

Pinngor­titsisup orpippassuit pinngortippai uagut taakkuninnga iluaquteqar­tuarsin­naanngorluta. Orpippassuit uumassusillillu taakkunaniittut alutornarluin­nartumik ataqatigiiaarnerat atajuar­tikkusul­lugillu piujuar­tikkusuppai.

Biibilimi allassimavoq Guutip nunarsuarput uumassusillillu tassaniittut inunnit namminis­sarsiortunit aserugaatin­navianngikkai. Allaaserisaq “Guuti neriorsuivoq nunarsuarput atajuassasoq” qupperneq 15-imiittoq takuuk.