Jehovap innuttani sulinissaannut katersorai piginnaassuseqartillugillu
UKIUT hundredillit ingerlaneranni tunussinersuaq nunami tamarmi siuariartorpoq. Immikkut uppeqatigiit assigiinngitsorpassuit ilaatigut ajoqersuuteqarput Bibelimeersunik, amerlanertigulli kinguaariinni ajoqersuutigineqartuartut inuit ajoqersuutigisaat ileqqullu guutipilussiortunit aallaaveqartut maleruarlugit. Kristusip tikiuteqqinnissaanut ilimasunneq eqqarsaatigineqarpianngilaq. — Naleqqiuguk Matîuse 13:24-30, 37-43.
Jesusili oqarsimavoq eqqumasariaqartut tikiuteqqiffissaa ilimageqqullugu! Taamaaliortut ilaat USA-mi, Pennsylvaniami Alleghenymiipput. 1870-ikkut aallartilerneranni Charles Taze Russellip ikinngutimi ilaat ilagalugit Kristusip tikiuteqqiffissaa paasiniarlugu uppeqatigiit immikkut upperisaat tunngaviginagit Bibeli peqqissaarluinnartumik atuaqqissaarnialerpaa. Aammattaaq ajoqersuutit tunngaviunerusut amerlasuut allat Bibelimi qanorpiaq nassuiarneqarnerat paasiniarlugu sallusuissut ujalerpaat. Jehovap Nalunaajaasuisa ullumikkut suliaasa tamanna aallaqqaatigaat. — Matîuse 24:42.
Atuaqqissaaqatigiit taakkua paasilerpaat ajoqersuut Guuti ataasiullunilu pingasuusoq Bibelimit tunngaveqanngitsoq, kisiannili Jehova kisimi Guutiusoq ajugaqanngitsoq Pinngortitsisuullunilu, Jesus Kristus pinngortitaasa siullersarigaat ernituarigaalu, anersaarlu iluartoq kinaassusiliunngitsoq, tassaasorli Guutip pissaanera sulissutiginnittoq takussaanngitsoq. Bibelimik atuaqqissaarnermikkut paasilerpaat tarneq toqusuitsuunngitsoq toqusinnaasorli, toqusunut neriuutigisaq tassaasoq makinnissaq, ajortullu iluarsivissaqanngitsut naassaanngitsumik anniartitaaneq pinnagu kisianni naassaanngitsumik suujunnaarsitaanissaq pillarneqaatigissagaat.
Paasilerpaat Bibelimi ajoqersuutigineqartut tunngaviusumik ilagigaat Jesusip inuunini tunniussimagaa inuit utertinneqaatissaannik. Siullermik angutit arnallu 144.000-it, ukiut hundredillit siulliit nalaanninngaanniilli uagut nalitta tungaanut qinigaasut, nunamit immikkoortillugit pisiarineqartussaapput Naalagaaffimmilu qilammiittumi Kristus kingornusseqatigalugu. Tulliullugit inuit arlalinnik milliardillit, amerlanersaat makikkumaartussat, Jesusip pilliutaa iluaqutigalugu inuttut naammalluinnartunngorumaarput Naalagaaffiullu taassuma aqutsinerata ataani nunami inuunermik naassaanngitsumik neriugisaqalerlutik.
Russellip ikinngutaasalu paasilerpaat Kristus takussaanani, tassa anersaakkut, tikiuteqqikkumaartoq imaluunniit najuukkumaartoq. Guutimik nalusut ullussaat, tassa ukiut naalakkersuisut nunamiittut kikkulluunniit aqqutiginagit Guutip kisimi oqartussaalluni naalagaaffii, 1914-imi naasussaapput. Tamanna pilerpat, taava Guutip naalagaaffia qilammi pilersinneqarumaarpoq. Jehovap Nalunaajaasuisa ajoqersuutit tamakku ilisarnaatigaat.
Russellip suleqataasalu ajoqersuutit ilumoortut tamakku oqalugiarnikkut naqitikkatigullu annertuumik tusarliuppaat. 1879-imi julip qaammataani Russellip atuagassiaq Zion’s Watch Tower (tassa Napassuliak Alapernaerssuivfik) naqitertittalerpaa. Aalajangerpoq Bibelimik Atuaqqissaartut nalunaajaanerat kajuminnermit tunissutitigut taamaallaat ingerlanneqassasoq aningaasanillu katersuisitsineqarneq ajussasoq. Kissaatigaa tusarliussap uppertut kajuminnerminnit akissarsiaqaratillu sulinerisigut tamanut oqaluuserineqarnissaa. Russellip nammineq aningaasat tamatuma tungaanut niuerniarnermigut isertitani tunissutigai.
Bibelimik Atuaqqissaartut peqatigiikkuutaarlutik ataatsimiittarput, taamani ilagiissaat peqatigiinnik taaneqarmata. Sapaatip akunneranut immaqa pingasoriarlutik ataatsimiittarput, ataatsimiinnernilu oqalugiartoqartarpoq, Bibelimik atuaqqissaaqatigiittarput nalunaajaaqatigiittarlutillu. Taasinikkut angutit unneqqarissut utoqqaanertatut toqqartarpaat peqatigiit anersaakkut sulinissaat nakkutigeqqullugu.
1884-imi Zion’s Watch Tower Tract Society naalagaaffiup Pennsylvaniap inatsisai naapertorlugit peqatigiiffittut tamanut iluaqutaasutut allassimaffissaminut nalunaarsorneqarpoq. Peqatigiiffiup præsidentia ukiut tamaasa qinerneqartartussaavoq. Tamatumuuna inatsisit naapertorlugit sakkoqalerput, inummut ataasiinnarmut atanngitsumik, Bibeli tunngavigalugu ilinniartitsinissamik ingerlatitsisinnaasumik. Charles T. Russell præsidentissatut qinigaavoq, taassumalu allaffia Peqatigiiffiup qullersaqarfiatut isigineqarpoq.
Sulinerup nunani allani aallartinneqarniarnissaa tamaviaarutigingaarpaat. 1880-ikkut aallartilerneranni Canadamut Englandimullu annguppoq. 1891-imi Russell Europami Kangianilu Qiterlermi angalaarpoq sallusuissutip tassani siaruarneqarniarnissaanut qanoq iliuuseqartoqartuarsinnaanersoq paasiniarlugu. 1900-kkut aallartilerneranni Peqatigiiffiup immikkoortortaqarfii Englandimi, Tysklandimi Australiamilu pilersinneqarput.
1909-mi Vagttårnip peqatigiiffiata qullersaqarfia New Yorkimi Brooklynimut nuunneqarpoq, oqaluussinermik suliassap silarsuarmi tamarmi pitsaanerusumik siuarsarneqarnissaa siunertaralugu. Taava peqatigiiffik Peqatigiiffimmut aallarniisuusumut suleqataasoq naalagaaffiup New Yorkip inatsisai naapertorlugit pilersinneqartariaqalerpoq; taassuma maanna taaguutigaa Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc. 1914-imi International Bible Students Association Londonimi peqatigiinngortinneqarpoq Bibelimik Atuaqqissaartut sulinerata nunani tuluit pigisaanni siuarsarneqarnissaa siunertaralugu. Silarsuarmi tamarmi peqatigiiffiit taamaattut Vagttårnip peqatigiiffiata sulineranik nunani assigiinngitsuni ingerlatitsisut maanna 70-it missiliorpaat. Tamarmik tamanut iluaqutaapput, kajuminnermit tunissutitigut suleqataasullu akissarsiaqanngitsumik sulineratigut tapersersugaallutik.
1916-imi Charles Taze Russell toquvoq, taavalu Joseph Franklin Rutherfordip Vagttårnip peqatigiiffiata præsidentiatut kingoraarpaa. Sorsunnersuup siulliup naalernerani Bibelimik Atuaqqissaartut malersugaanermikkut sakkortuumik misilinneqarput, sakkortuseruttortumillu qatanngutit angutit arfineq-pingasut Peqatigiiffiup qullersaqarfiani Amerikamiittumi akisussaassuseqangaartumik kiffartuutillit kukkusumik parnaarussaammata. Bibelimik Atuaqqissaartut suliuarnissaat aarleqqutiginartutut ippoq. Kisiannili 1919-imi qatanngutit taakku iperarneqarput pinngitsuutitaallutillu, oqaluussinermillu sulineq annertuumik siuarsarneqalerpoq.
Peqatigiiffiup qullersaqarfiatigut kristumiut Bibelimik Atuaqqissaartut tanitaasut katitigaasut piffissaq eqqortoq nalliuttaraangat anersaakkut inuussutissanik pissaqartitsiuarput inuit ataasiakkaat Kattuffissuarmut attaveqartut tamarmik pissaannik. Soorlu kristumiut tanitaasut ilagiissaat ukiuni 100-linni siullerni katitigaallutik tassaasut ’inussiaq ilumoorlunilu silatooq’ Jesusip eqqartugaa, taamatuttaaq Bibelimik Atuaqqissaartut tunniulluinnartut Naalagaaffimmik oqaluussissutiginnittartut tassaasut ’inussiaq ilumoorlunilu silatooq’ katitigaq ullumikkut ittoq. Ilagiit misissoriartorlugit tikiukkami Jesusip katitikkat taakku naapippai inuussutissanik pissaqartitsisut illumi kiffaasut pissaannik; taava pigisaminut tamanut paarsisunngortippaa. — Matîuse 24:45-47, NW; Lúkarse 12:42.
Sorsunnersuup siulliup kingunitsiannguagut erseqqissumik paasineqalerpoq Guutip Kristus Jesus aqqutigalugu naalagaaffia 1914-imi qilammi pilersinneqareersimasoq. Taava Jesusip oqaasii inaarutaasumik eqquussinnaanngulerput: „Naalagaaffimmillu tusagassaq nuannersoq tamanna oqaluussissutigineqassaaq nunarsuarmi inuit najugarisaanni tamarsuarmi inuiaqatigiit tamarmik nalujunnaarutissaannik; taavalu naggatissaq nalliutissaaq.“ Joseph F. Rutherfordip suliniarnermigut Naalagaaffimmik tusarliussap inunnut suli amerlanerusunut tusarliunneqarniarnissaa sulissutigaa. — Matîuse 24:14, NW.
Taamaattumik Peqatigiiffik aalajangerpoq namminersorluni naqiteriniassalluni angutit tunniulluinnartut akissarsiaqaratik suliumasut suleqatigalugit, atuagassat Bibelilersaarutaasut sapinngisamik akikitsut aalajaatsumik saqqummersinneqartarsinnaanissaat qulakkeerumallugu. Bibelimik Atuaqqissaartut tamarmik kajumissaarneqarput Naalagaaffimmik tusagassaq nuannersoq oqaluussissutigisaqqullugu. Nunani arlalinni Bibeli tunngavigalugu oqalugiarnerit radiokkut aallakaatinneqartarput.
1918-ip siornagut Bibelimik Atuaqqissaartut paasivaat oqaluussinermikkut siunertarigitsik Kristus Jesus qilammi ilagissallugu qinigaasut sinnerinik katersuinissartik, silarsuarmiullu Guutip eqqartuussutaanut naammassineqarumaartussamut mianersoqqullugit. Pissutsit aaqqissuussaanerata ajortup naggatissaani amiakkuullutik inuujumaartussanik nunami inuujuarnissaannik katersuiniarnissaq taamani eqqarsaatigineqarpianngilaq. Taavali 1918-imiilli oqalugiaat „Inuit maannakkut inuusut ilaat millionillit immaqa toqunngisaannassapput“ annertuumik oqalugiaatigineqartalerpoq.
Jesusip savat savaasallu pillugit assersuutaa Matîuse 25:31-46-mi allassimasoq atuaqqissaaramikku, 1923-mi paasilerpaat Harmagedonip nalliutinnginnerani inuit ajunngitsumik isumallit Naalagaaffimmut qilammiittumut ilaasussaanngitsut Guutimut iluaritikkumaartut Harmagedonimilu amiakkuullutik inuujumaartut. 1935-mi atuaqqissaaqqinnermikkut paasilerpaat inuit savanut assersuunneqartut taakku tassaasut amerlangaartut kisissaanngitsut sarĸúmersitat 7:9-17-imi allaatigineqartut. Taakku inuiaqatigiinnit tamanit katersorneqartussaapput, annikilliornartussamilu angisuumi amiakkuullutik inuunissaminnut nunamilu naassaanngitsumik inuussuteqarnissaminnut neriuuteqarlutik. Tamatuminnga paasinnilernerup oqaluussisarneq assut siuaallatsippaa. — Juánase 10:16.
1931-mi Bibelimik Atuaqqissaartut taaguut Jehovap Nalunaajaasui imminnut atulerpaat. Tamatuma siornatigut taaneqartarput Bibelimik Atuaqqissaartut, nunani tamalaani Bibelimik Atuaqqissaartut, ukiut tuusintilerisut aamma napasuliaq alapernaarsuiffilerisut. Allaallu Russellikkormiut Rutherfordikkormiullu ateruseraat. Taaguutit taakkua ilaalluunniit eqqortumik kinaassusersinneqaatiginngilaat. Taaguut „kristumiut“, ukiuni 100-linni siullerni Guutip siulersuineratigut Jesusip ajoqersugaasa taaguutaat, naleqqulluaraluarpoq, aammattaarli uppeqatigiippassuit ajoqersuinerluutinik ajoqersuutigisaqartut taanna taaguutigaat. Taaguutaannarmik kristumiunit millionilippassuarnit immikkoorniarlutik, taaguummik Kristusip ullumikkut malittaanut ilumoortunut erseqqissumik ilisarnaqutaasumik taaguuteqartariaqarpoq.
Bibelimi allassimasut misissoqqissaaramikkik paasilerpaat soorlu Jehovap qanga innuttani Israelikkut nalunaajaasigigai, taamattaaq innuttai pissutsit aaqqissuussaanerata naalerfiani inuusut, Guutip aqqanik siunertaanillu nalunaarutiginninnermut tunniulluinnartut, tulluartumik taaneqassasut Jehovap Nalunaajaasui-nik. Jehovap pallorfiginnittaasa ilumoortut kristumiuusut ullumikkut kristumiuunerartunit allanit tamanit taaguut taanna naleqquttumik allaassutigaat. — tugsiaut 83:18; Isaia 43:10-12.
1942-mi, sorsunnersuup aappaata nalaani, Joseph F. Rutherford toquvoq, taavalu Nathan H. Knorrip Vagttårnip peqatigiiffiata præsidentiatut kingoraarpaa. Bibelimi siulittuutit misissoqqissaaramikkik paasilerpaat sorsunnersuup kingornagut piffissaqassasoq ilaatigut eqqissisimaarfiusumik kiffaanngissuseqarfiusumillu, tamannalu iluatsillugu oqaluussisarneq pissutsit aaqqissuussaanerata naggatissaata nalliutinnginnerani annertoorujussuarmik siuarsarneqarsinnaanngulerpoq. 1943-mi februarip qaammataani Vagttårnip Bibelimik atuarfia Gilead pilersinneqarpoq allamik atorfeqaratik oqaluussisartut nunani allani ajoqersuiartortitaallutik sulinissaannut sungiusarneqarnissaat siunertaralugu. Ukiumi tassani kingusinnerusukkut Jehovap Nalunaajaasuisa sapaatip akunneranut ataatsimiittarnerisa oqaluussinermut immikkut ilinniartitsineq ilassutigaat.
1950-imi Peqatigiiffiup saqqummersittalerpaa New World Translation of the Holy Scriptures, tassaasoq Bibeli tuluttuunngortitaq ullumikkut oqaatsit atorlugit, oqaatsinit allassimaqqaakkanit nutsigaasoq. Bibeli eqqorluartumik nutsigaq atuaruminartoq, Peqatigiiffiup naqiteriviini akikitsumik sanaaq, oqaluussisarnermut iluaqutaasorujussuuvoq. Manna tikillugu oqaatsini aqqanilinni, aammattaaq qallunaatuunngorlugu, 40 millionilinngorsimavoq.
1985-ip naajartulernerani Jehovap Nalunaajaasui 3.000.000-init amerlanerusut nunani qeqertanilu 200-nit amerlanerusuni oqaluussinermut peqataasarput. Kristusip toquanik eqqaaniaanermut, 1985-imi ilagiissaanni 49.716-ini ataatsimiinnermut amerlanerpaamik najuuttoqarfiusumut, inuit 7.792.109-t najuupput.
Jehovap Nalunaajaasui Guutip ilumut kiffarigai sakkugalugillu paasineqarsinnaavoq nalunaajaasut Guutimik kiffartuussinerminni aallussilluarnerannit, silarsuarmi tamarmi ataasiussuseqarnerannit, Jehovap aqqanik akitsisitsillutik naalagaaffianillu oqaluussissutiginnillutik ilungersornerannit, ileqqorissutsikkut angusimasaannit, Bibelip tamavimmi Guutip oqaasiatut kukkusuitsutut ilassinninnerannit, aammattaaq upperisapalaaqannginnerannit anersaalerinerlu ajornerannit.
Immikkoortuni tulliuttuni takutinneqassaaq qanoq ilillutit illit Gutimik eqqortumik pallorfiginninnerup atulerseqqitsinera iluaqutigisinnaagit.
• Bibelimik Atuaqqissaartut ilagiinnit nalinginnarnit Bibelimi ajoqersuutigineqartut tunngaviunerusut suut allaassutigaat?
• 1918-ip tungaanut aaqqissuussaanermikkut allanngoriartornerit suut Bibelimik Atuaqqissaartut misigaat?
• Suna pillugu oqartoqarsinnaava Bibelimik Atuaqqissaartut tanitaasut taakku katitigaallutik tassaasut ’inussiaq ilumoorlunilu silatooq’ Matîuse 24:45-47-mi eqqartorneqartoq?
• Guutip siunertaanik sumik paasinnilernerup oqaluussinermik annertusaaniarneq assut siuaallatsippaa?
• Taaguutip Jehovap Nalunaajaasui-sa suna siunertaraa?
• Jehovap Nalunaajaasui Guutip ilumut sakkugigai sutigut uppernarsarneqarpa?
[Qupp. 8-mi assiliartat]
C. T. Russell 1879-imi
1879-imi julimi saqqummersoq
Bibelimik Atuaqqissaartut siulliit ilaat, Pittsburghimi
[Qupp. 9-mi assiliartat]
1889-imiit 1909 tikillugu qullersaqarfik Pittsburghimiittoq
1909-miit 1918 tikillugu qullersaqarfik Brooklynimiittoq
1909-miit 1926 tikillugu qullersaqarfimmi sulisut najugaat Brooklynimiittoq
[Qupp. 10-mi assiliartat]
Jehovap Nalunaajaasuisa silarsuarmi tamarmi qullersaqarfiat Brooklynimiittoq, New York, USA
Qulleq saamerleq: Allaffeqarfik
Qulleq talerpilleq: Sulisut najugaat
Alleq saamerleq: Naqiteriveqarfik
Alleq talerpilleq: Nassiusisarfik
[Qupp. 11-mi assiliartat]
J. F. Rutherford radiokkut aallakaatitsisoq
Vagttårnip peqatigiiffiata naqiteriviutaa siulleq, kajuminnerminnit sulisunit ingerlatinneqartoq
Bibelimik nutsigaq „New World“, maanna oqaatsini aqqanilinni naqitertinneqartoq