Sooq massakkut aalajangertariaqartutit

UKIUT hundredellit 16-issaanni u.n.s. Guutip Israelikkut ’inuiaqatigiinnit tamanit immikkoortillugit pigisassarsiarisimavai inuiaqatigiittut illernartutut’. (2 Moses 19:5, 6) Inissisimanertilli illernartoq tamanna, upperisarsiornikkut minguissusertik, erniinnaq pigiunnaarpaat, inuiaqatigiit avatiminniittut guutipilussiornerannit iliuusiinillu ajortunit mingutsinneqartikkamik. Tassaalersimapput ’inuit naalasseriitsut’. (5 Moses 9:6, 13; 10:16; 1 Korintumiut 10:7-11) Josuap toqunerata kingorna ukiut 300-nit amerlanerusut ingerlaneranni Jehova eqqartuussisunik, unnersuussisunik aalajaatsunik inunnik pallorfiginninnermut ilumortumut utertitsisussanik, pilersitsivoq. Israelikkulli „suliarisatik ajortut naalasseriitsumillu inuuneqarnertik soraaruttanngilaat“. — Eqqartuussisut 2:17-19.

Kingorna kunngit pruffiitillu aalajaatsut Guutip inunnik pallorfiginninnermut ilumoortumut uternissaannik kajumissaarisittarpai. Pruffiitip Azarjap kunngi Asa nunaqqataalu Jehovamik ujartuinissaannik ima kajumissaarsimavai: „Ujarussinni nanisikkumaarpoq, tunukkussinnili aamma ilissi tunussavaasi.“ Asa Judami upperisarsiornikkut iluarsaaqqinnermik aallarniivoq. (2 Israelikkut 15:1-16) Kajumissaarut tamanna Jehovap kingorna pruffiiti Joel aqqutigalugu uteqqittariaqarsimavaa. (Joel 2:12, 13) Sulilu kingusinnerusukkut Zefaniasip Judami innuttaasut ’Jehovamik ujartuinissaannik’ kajumissaarsimavai. Kunngi inuusuttoq Josias taamaaliorpoq iluarsaaqqinnermik pilersitsinermigut, guutipilussiorneq ajortunngorsimanerlu nungutinniarlugit. — Sefanja 2:3; 2 Israelikkut 34:3-7.

Naak piffissani aalajangersimasuni isumataarneqartarsimagaluartoq taamaattoq inuit upperisarsiornikkut ajorsiartuinnarlutillu assuarnaateqarneruleriartuinnarsimapput. (Jeremia 2:13; 44:4, 5) Jeremiasip taamanikkut upperisarsiornikkut aaqqissuussaaneq, guutipilussiornermik mingutsitaasimasoq, avoqqaarisimavaa oqarlunilu iluarsaqqinneqarsinnaanngitsoq: „Soorlu inuup qernertumik amillip allanngortissinnaanngikkaa ammimi qalipaataa, milakulaalluunniit milani, taamatut iluartumik iliornissaq ajornartigaaq ilissinni ajortuliornermik sungiussiinnarsimasuni!“ (Jeremia 13:23) Tamanna pissutigalugu Jehovap naalagaaffik Juda sukannersumik pillaatisiaqartippaa. Jerusalem naalaffillu ukiumi 607-imi u.n.s. aserorneqarput, aniguisullu Babylonimut aallarussaapput inussiaatinngortinneqarlutik, ukiunilu 70-ini tamaaniittariaqarsimallutik.

Piffissaq tamanna qaangiummat Guuti naakkinninnermik ersersitsivoq. Kunngi Kyros sunnerpaa Israelikkut aniguisinneqartillugit, taakkunanngalu amiakkuusut Jerusalemimut uterput naalaffik sanaqqikkiartorlugu. Pineqarsimanertik tamanna ilinniutiginagu pallorfiginninnermit ilumoortumit qimaguteqqipput, Jehovallu kajumissaarutini manna uteqqittariaqarsimavaa: „Uannut saanniaritsi, taava uanga ilissinnut saassaanga.“ — Malaki 3:7.

Sooq Israelikkut ajattorneqartut

Jesusip nalaani Israelikkut upperisarsiornikkut qanoq ippat? Upperisarsiornikkut siuttut ilumoortuusaarniartut unnersuussisunik ’tappiitsunik inuinnaat inatsisigisaannik’ ajoqersuisunik taaneqarput. Taakkua ’Guutip inatsisai saneqquttarpaat maligassarsiatik pillugit’. Aamma Guuti taamaallaat ’qarluminnik ataqqisarpaat’, uummataalli taassumannga ungaseqalutik. (Matîuse 15:4, 8, 9, 14) Inuiattut ataatsimut isigalugit allamik isumataarnissaminnut periarfissinneqaqqissappat? Naamik, Jesusimi ima oqarsimavoq: ’Guutip naalagaaffia ilissinnit peerneqassavoq, inuiannullu allanut tunniunneqassavoq inerititaanik naammatsitsisunut.’ Imalu: ’Ata, illorsi ilissinnut qimagaassavoq inueruttoq.’ (Matîuse 21:43; 23:38) Ajortuliaat ingasappallaalersimapput. Jesus Messiasitut akueriumanngilaat toqutaatillugulu, taamaalillutik Romamiut kaasariat naqisimannittoq kunngimittut akueralugu. — Matîuse 27:25; Juánase 19:15.

Taamanikkut juutit amerlanersaasa paasiumanngilaat piffissaq Jesusip kiffartorfigisaa tassaasoq eqqartuutiffik. Jesusip Jerusalemimi inuit ilumuunngitsut ima oqarfigisimavai: ’Takusarneqarfigisarsi ilisarinngilarsi.’ — Lúkarse 19:44.

Ukiumi 33-mi piinsimi Guuti inuiannik nutaanik pilersitsivoq. Tassa ernermi, Jesus Kristusip ajoqersugai tanitaasut, inuiaat naggueqatigiinnit inuiaqatigiinnillu tamaneersunit qinerneqartussat. (apustilit suliait 10:34, 35; 15:14) Tassa neriunartoqalersimava juutit upperisarsiornikkut aaqqissuussaanerata kiisami iluarsaqqinneqarnissaanik? Romamiut sakkutoorpassui ukiumi 70-imi tamatumunnga akissutissarsisitsipput, Jerusalem piuneerulluinnaramikku. Upperisarsiornikkut aaqqissuussaaneq tamanna Guutip ajattorluinnarpaa. — Lúkarse 21:5, 6.

Tunussinersuaq

Kristumiut anersaakkut kinguaassiarititaasut aamma tassaasussaasimapput ’inuiaat iluartut, innuttarisassarsiat’. (1 Pîtruse 2:9; Galâsiamiut 6:16) Kisianni ilagiilluunniit kristumiut nutaajoqisut upperisarsiornikkut minguissusertik sivisuumik attatinngilaat.

Upperisamit ilumoortumit tunussinersuaq Biibilimi siulittuutigineqarsimavoq. Jesusip assersuusiaani assersuutaasumik naasupiluit (tassa kristumiut ilumuunngitsut) assersuutaasumik naatsiiassarissunik (kristumiunik ilumoortunik, Guutip anersaavanit taninneqartunik) ipititsiniaasussaasimapput. Assersuummi ersersinneqarpoq kristumiussuseq ilumuunngitsoq, Guutimut akeraanerpaasumit Diaavulumit siuarsarneqartoq, ’inuit sinitsillugit’ siaruaatilerumaartoq. Taamatut pisoqalersimavoq Kristusip apustiliisa aalajaatsut toqoreerneranni, piffissami anersaakkut aramalerfiusumi. (Matîuse 13:24-30, 36-43; 2 Tásalûníkamiut 2:6-8) Apustilinit siulittuutigineqarsimasutut kristumiut ilumuunngitsut amerlaqisut ’savarpaat’ akornannut pipput. (apustilit suliait 20:29, 30; 1 Timûtiuse 4:1-3; 2 Timûtiuse 2:16-18; 2 Pîtruse 2:1-3) Johannes apustilini kingullersaalluni toquvoq. Ukiup 98-ip missaani taanna allassimavoq ’nalunaaquttap akunnera kingulleq’ taamani atuuttoq, tassa apustilit nalaat qaangiuttoq. — 1 Juánase 2:18, 19.

Upperisarsiornikkut politikkikkullu pissaanillit Romamiut kaasariannut Konstantinimut isumaqatigiissutertik naqissusereermassuk kristumiussuseq anersaakkut, ajoqersuutitigut ileqqussatigullu ajorsilluinnarpoq. Oqaluttuarisaanermik ilisimatuut ilarpassui isumaqarput ’oqaluffeqarfiup ukiut hundredellit sisamassaanni ajugaanera iluamik oqaatigalugu, kristumiutullu isigalugu, tassaasoq „ajunaarnersuaq“. ’Kristumiussutsip ileqqussatigut qutsissumik angusaqarsimanini annaavaa’ Guutimillu nalusut iliuusiinik paasinnittaasiannillu, soorlu „Mariasiornermik“ „iluartuutitaqarnermik“ kiisalu ataasiullunilu pingasuussutsimik ajoqersuummik, akuerinnilerluni.

Ajugaanerup eqqunngitsup tamatuma kingorna kristumiussuseq ammuinnavik ingerlasimavoq. Paavimit ataatsimiititanillu peqqussutit ajoqersuutitigullu nassuiaatit, kiisalu upperusersiorluni killisiuinerit, ilerfiarnerit aammalu naaggaartut katuullillu akornanni „sorsuunnerit iluartut“, upperisarsiornikkut aaqqissuussaanermik iluarsaqqinneqarsinnaanngitsumik pilersitsisimapput.

Iluarsaaqqinnerup nalaa pillugu William Manchester atuakkiamini A World Lit Only by Fire-mi (Silarsuaq ikumatitaannarnik qaammaqqutilik) ima allappoq: „Paavit 1400-kkunni 1500-kkunnilu Romamiut kaasariisut inuusimapput. Silarsuarmi pisuujunerpaanut ilaasimapput, palasiunerillu tullersortitik peqatigalugit palasitut atorfinnik tuniniaasarnermikkut imminnut pisuunngorteqqinnerusimallutik.“ Tunussinersuulli nalaani eqimattakkuutaaqarsimavoq imaluunniit inoqarsimavoq ataasiakkaanik kristumiussutsimik ilumoortumik nassaarinneqqinniartunik, taamaalillutillu ersersitsisunik tassaallutik assersuutaasumik naatsiiassarissut. Taakkununnga amerlasuutigut akisusimaqaaq. Atuakkami qulaani taaneqartumi aamma ima allassimavoq: „Ilaannikkut misinnartarpoq soorlumi tassa kristumiussutsip ilumoortup iluartuutitai, naaggaartut katuullillu, naggataatigut marteerisut ikuallagaaginnartartut.“ Iluarsaaqqittunik taaneqartut, soorlu Martin Luther aamma Johannes Calvin, iluatsitsisimapput upperisarsiornikkut aaqqissuussanik ataavartunik katuullillu ilagiivinit immikkoortunik, taamaattorli tunngaviusunik taakkuusunik ajoqersuuteqartunik, pilersitsillutik. Aamma politikkimut assut akuliusimasimapput.

Naaggaartut upperisarsiornikkut eqeersaanertut ittumik pilersitsiniarsimapput. Tamanna 1700-kkunni 1800-kkunnilu ajoqersuiartortitanik aallartitsiortornersuarmik ilaatigut kinguneqarsimavoq. ’Savanilli paarsisut’ namminneq oqarnerattut savaatini naaggaartuusuni anersaakkut pissutsit qiimmaallannarsimanngeqaat. Teologi naaggaartuusoq Oscar Cullmann qanittukkut nassuerpoq ’allaat oqaluffeqarfiit iluini upperisakkut ajornartorsiortoqartoq’.

Aamma ilagiinni katuullini iluarsaaqqinneqartarsimallunilu iluarsaaqqinnermut akerliusumik iluarsaaqqinneqartarsimavoq. Palasit pisuujunersuata peqquserluttarneratalu siammarsimanersuat pissutigalugu ukiut hundredelillit 11-ssaanniit 13-issaannut mattuttoqarnermik aaqqissuussisoqarpoq piitsutut inuunissamik neriorsuummik sukannersumik eqqortitsineqarfiusumik. Nakkutigeqqissaarneqarpulli, ilisimasallillu naapertussagaanni, palasit oqartussaassusiannit assut naqisimaneqarlutik. 1500-kkunni iluarsaaqqinnermut akerliusoq, Tridentinerkoncilimik pilerfeqartoq annerusutigullu naaggaartut iluarsaaqqinneranut akerliusoq, pilersinneqarpoq.

1800-kkut affaanni siullermi, piffissami oqaluffeqarfiit nutaamik nukissaqalerniarfigisaanni, ilagiit katuullit oqartussaassuseqarniarpaluttumik talerpilliuniarpaluttumillu isummerput. Oqartoqarsinnaanngilarli tamanna kristumiussutsip ilumoortup tungaanut iluarsaaqqinniviusoq. Suliniutit silarsuarmi upperisarsiornikkut, politikkikkut inuttullu atugarisatigut allanngorarnernut atatillugu palasit oqartussaassusiata aalajaallisarneqarnissaanik siunertaqarnerupput.

1960-ikkunni ilagiit katuullit Økumeniske Vatikankoncilip Aappaa naapertorlugu annertuumik allanngortiterinialersutut pissuseqalerput. Tamannali maannakkut paaviusup unitsippaa ilagiinnut ilaasortaasut siumukartut akornusernerisigut. Pisimasoq tamanna, ilaasa Wojtylap sorsunnissamut piareersaqqinneranik taasaat, katuullit ilaannit tassaanerarneqarsimavoq „Konstantinisme nutaaq“ (Konstantinip ilagiinnik aalajaallisaaniarsimanera eqqarsaatigalugu). Soorlu jesuittit atuagassiaataanni La Civiltà Cattolica-mi allassimasoq ilagiit katuullit, uperisarsiornerit allat assigalugit, „annertuumik nunarsuarlu tamakkerlugu ajornartorsiussamaalersut: annertuumik, upperneq kristumiutullu inuunerup sorlai pineqarmata; nunarsuaq tamakkerlugu, kristumiussutsip immikkoortortai tamarmik pineqarmata“.

Kristumiuunerartut ilagiivi iluarsaaqqinnivimmik atugaqarsimanngillat, aammami tamatumunnga periarfissaqarsimanngillat, kristumiussusermi ilumoortoq aatsaat ’katersuiffimmi’, assersuutaasumik naatsiiassarissut ilagiinnut minguitsunut katersorneqarfigisassaanni, pilerseqqinneqartussaavoq. (Matîuse 13:30, 39) Upperisarsiornerit, „kristumiut“ imaluunniit naami, aqqanni pinerlussimanerpassuit ajortuliorsimanerpassuillu apeqqummik matuminnga pilersitsipput: Kristumiuunerartut iluini iluarsaaqqinneq piviusoq ilimagissallugu piviusorsiornerua?

Iluarsaaqqinneq ajornanngila?

sarĸúmersitat-ni, imaluunniit Apokalypsemi, eqqartorneqarpoq assersuutaasumik uersartorsuaq, imaluunniit atortittartorsuaq, eqqumiitsumik ateqartinneqartoq, tassa Babylon Angisooq. (sarĸúmersitat 17:1, 5) Ukiut hundredelikkuutaat ingerlaneranni Biibilimik atuartartut assersuummik tamatuminnga nassuiaaniartarsimapput. Palasit pisuujunerujussuat peqquserluttarnerallu amerlasuut nuannarisimanngilaat. Ilaat isumaqarsimapput „Babylon Angisooq“ tassaasoq palasit naalagaassusiat. Taama isumaqartut ilagaat Johan Hus, katuullit palasiat Bøhmenimeersoq 1415-imi uumalluni ikuallagaasoq, aamma Aonio Paleario, humanisti Italiamiu 1570-imi qiminneqartoq ikuallanneqartorlu. Taakkua tamarmik iluatsitsinatik ilagiinnik katuullinik iluarsaaqqinniarsimagaluarput „aallaqqaammut ataqqinassutsiminnut“ uternissaat neriuutigalugu.

Tamatumunnga akerliusumik sarĸúmersitat-ni kapitalini 17-imi 18-imilu ersersinneqarpoq Babylon Angisooq tassaasoq upperisarsiornerit ilumuunngitsut silarsuarmi naalagaaffissuat, tassa upperisarsiornerit ilumuunngitsut tamarmik. ’Uersartorsuaq’ katitigaasoq taanna iluarsaqqinneqarsinnaanngilaq, ’ajortaami qilammut apississimapput’. 1900-kkunni makkunani upperisarsiornerit tamarmik, kristumiuunerartuinnaanngitsut, ileqqussatigut nakkaalluinnarsimanermut sorsunnernilu aammik annertuumik kuisisimanermut akisussaaffik tigusariaqarpaat. Taamaattumik „Babylonip“ aserorneqarnissaa Guutip inassutigisimavaa. — sarĸúmersitat 18:5, 8.

Massakkut ’taassumannga anisariaqarpoq’

Biibilimi siulittuutit eqquussornerisa takutippaat nalerput tassaasoq ’pissutsit aaqqissuussaanerata’ ajortup ’naggatissaa’. (Matîuse 24:3, NV) Ilumoorluni Guutimik pallorfiginnikkusuttoq nammineq isummani maliinnarlugit piumasaminik iliuinnarsinnaanngilaq. ’Jehova nanisassaatillugu ujartariaqarpaa’, aap massakkut; tassami ’annikilliornartoq angisooq’ Jesusip siulittuutigisimasaa qaneqaaq. (Jesaja 55:6; Matîuse 24:21) Itsaq Israelikkut nalaannisut ullumikkut ippoq. Upperisarsiornikkut peqquserlunneq Guutip akueriinnanngilaa, qanorluunniit ilagiit pisoqaatiginertik tulluusimaarutigitigigaluarpassuk. Umiarsuup kiviinnariaasup annaanniarnissaanut taarsiullugu Guutimit iluarisaarusuttut annaanneqarusuttullu nangaanatik sarĸúmersitat 18:4-mi peqqussut isumassarsiarititaasoq naalattariaqarpaat: ’Taassumannga anigitsi, innuttakka, ajortaasigut peqatigileqinavarsi, perluutissaanillu pineqaqinavusi.’

’Taassumanngali anigaanni’ taava sumunnartariaqarpa? Annaanneqarnissaq sumi nassaarineqarsinnaava? Kukkusumut qimaasoornissaq aarlerinaateqarpa? Ilagiit imaluunniit upperisarsiortut Guutip iluarisai qanoq ililluni ilisarineqarsinnaappat? Tamatumunnga akissutissat uppernarnerpaat Guutip oqaasiani nassaassaapput. (2 Timûtiuse 3:16, 17) Jehovap Nalunaajaasuisa kajumissaarusuppaatsit Biibilimik sukumiinerusumik misissuinissannik. Taava takusinnaalissavat kikkut Guutip ’aterminut innuttassarsiarisimagai’, inuit ullormi kamaffissamini nalliutingajalersumi sernissugassai. — apustilit suliait 15:14; Sefanja 2:3; sarĸúmersitat 16:14-16. (wD 1/2 95)

[Qupp. 25-mi assiliartaq]

Upperisarsiortut ilaaffigisatit umiarsuartut kiveriaannartut ippata annanniummut — kristumiussutsimut ilumoortumut — ikisariaqarputit