Kisimiippunga, qimagaanangali

ADA LEWIS-IMIT OQALUTTUARINEQARTOQ

Namminiiginnarniaannartuusimavunga. Aammalu aalajaatsumik piumassuseqartorujussuuvunga — ilaat immaqa isumaqassapput uteriitsuusunga. Quleqanngitsuuneralu ukiut ingerlanerani ajornartorsiutigisimavara.

JEHOVA Guutip pissuserisakka tamakku pissutigalugit ajattorsimanngimmanga qujamasutigaara. Biibili atuaqqissaartarlugu inuttut pissusera allanngortissinnaasimavara, mannalu tikillugu ukiut 60-t missaanni Naalagaaffiup soqutigisaanut kiffartuussisimallunga. Meeraaninniilli hiistit nuannarisarsimavakka, utereeqqajaasarneralu pillugu Guutip ikiuineratigut tamanna nunusinnaajumallugu eqqaasittuartarpaanga kimmiaq atorlugu hiisti qanoq aqunneqarsinnaasoq.

1908-mi Australiap kujataani tatsip tungujortup alianaatsup qanittuani Mount Gambierip eqqaani inunngorpunga. Angajoqqaakka nunaateqarput nersutaateqarlutillu. Meeqqat arfineq-pingasut akornanni niviarsiaqqat uanga angajullersaraannga. Suli meeraasugut ataatarput toquvoq. Taamaattumik nunaaterput aqussallugu akisussaaffeqalerpunga, qatanngutikka nukappissat marluk uannit utoqqaanerusut ilaquttavut isumaginiarlugit allami sulilertariaqarmata. Nunaatitsinni suleruluttariaqarpugut.

Sallusuissut nassaareqqaarakku

Ilaquttavut presbyterianerit oqaluffianni aalajangersimasumik naalagiartarput. Meeqqanut sapaammi upperisamik ajoqersuisunngorpunga, meeqqallu ajoqersussallugit suna anersakkut ileqqussatigullu eqqortuunersoq akisussaaffittut pingaaruteqartutut isigaara.

1931-mi aataga toquvoq pigisaasalu ilagaat atuakkat arlallit Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata taamani præsidentiata J. F. Rutherfordip allassimasai. Guds Harpe (Kukkilattariaq Guutip pia) taavalu Skabelsen (Pinngortitsineq) atualerpakka. Atuarnerujartortillugit tupigusuutiginerujartorpara paasigakku upperisama meeqqanullu ajorsuutigisama ilarpassui Biibilimut tunngaveqanngimmata.

Uissuummissutigingaarlugu paasivara inuk toqusuitsumik tarneqanngitsoq, inuit amerlanersaat toqugunik qilaliassanngitsut ajortullu anniarfimmi naalliutsitaassanngitsut. Aamma ernumassutigaara paasigakku sapaatikkut sabbatisiortarneq kristumiunut peqqussutigineqanngitsoq. Ilungersunartumik aalajangigassaqarpunga: kristumiuuneraqatigiit ajoqersuutigisartagaannut ajoqersuinnassanerlugit imaluunniit sallusuissut Biibilimeersoq ajoqersuutigissanerlugu. Erniinnaq aalajangerpunga presbyterianerit ilagiissaat attaveqarfigiunnaarniarlugit.

Kisimiilerpunga

Ilaquttama, ikinngutima oqaluffimmilu nalunngisama iluarinngivippaat oqaluttuukkakkit aalajangersimallunga ilagiit qimassallugit sapaatikkullu meeqqat ajoqersorunnaassallugit. Paasileramikkulu ’Eqqartuussisoq Rutherfordikkut’-nik taaneqartunut ilanngunniartunga oqaatissuaaneq ingerlalerpoq. Innuttaaqatigiinnit anisitaasutut misiginngikkaluarpunga, ilaqqutamali ikinngutigisimasamalu amerlanersaasa inussiarniitsuliorfigilerpaannga.

Atuakkat atualersimasakka allassimaffiillu tassani innersuussutigineqartut misissoqqissaarnerujartortillugit paasinerulerpara allat oqaluussiffigisariaqalerlugit. Paasivara Jehovap nalunaajaasui allat oqaluussiffiginiarlugit illumiit illumut angalaartartut. Taamanikkulli najukkatsinni nalunaajaasoqanngilaq. Taamaattumik Guutip naalagaaffia pillugu nutaarsiassaq nuannersoq qanoq oqaluussissutigisinnaassallugu allanit kajumissaarneqarnangalu ajoqersorneqanngilanga. (Matîuse 24:14) Kiserlioqaanga.

Biibilimili allanut oqaluusseqqussutigineqartoq puiorsinnaanngilara, taamaattumillu aalajangerpunga allanut oqaluussisariaqalerlunga. Qinoqattaareersimagama aalajangerpunga sanilikka pulaarniarlugit. Nammineq atuaqqissaartarnikkut ilinniarsimasannik oqaluttuunniarpakka tamakkulu namminneq biibiliutaannit takutinniarlugit. Illumi siullermi sapaatikkut meeqqanik ajoqersuisarnermut pisortaasoq najugaqarpoq. Taassuma ilasseraanngitsumik qisuariarnera ilagiinnillu anisimanera pillugu nikallornartunik oqaasii oqaluussiartorninnut qiimmassaataanngikkaluarput. Taamaattorli nuannaarlunga ilunnilu misigisimanngisannik nakussatsillunga angerlarsimaffianit anivunga illullu allat pulaariartorlugit.

Toqqaannartumik assortorneqanngikkaluarpunga, tupigusuutigaluguli ilageeqatigisimasamma soqutigisaqannginnerat malugaara. Tupaallaatigalugu pakatsissutigaara aniga angajullersarput assortuinerpaajummat, tamatumalu Jesusip oqaasiinik makkuninnga eqqaasippaanga: ’Angajoqqaassi qatanngutissilu eqqarlissilu ikinngutissilu allaat pisikkumaarpaasi . . . tamarmillu atera pillugu uumissussavaasi.’ — Lúkarse 21:16, 17.

Inuusuttuuninnili hiisternermut misilittagaqarluarpunga, taamaattumillu aalajangerpunga hiisterlunga inuit pulaartarukkit sukkanerussasoq. Taamaalillunga nunat eqqaanni ungasinnerusut allaat ornissinnaavakka. Unnuilli ilaanni hiistima aqqummi quasartumi orluussuppaanga niaqqumalu saarnga innarlerpoq. Allaat toqunissara aarleqqutigineqaleraluarpoq. Tamatuma kingorna aqqutit masallutik quasaraangata hiisternanga qamutit marlunnik assakaasullit sulkymik taaneqartartut atortalerpakka.

Peqatigiiffik attaveqarfigilerpara

Ajutooreernerma kinguningaatsiarsuagut pioneerit ilaat Mount Gambierip eqqaa tikeraarfigaat. Siullerpaamik uppeqatimma ilaat naapippakka oqaloqatigisinnaallugillu. Ingerlaqqitsinnatik kajumissaarpaannga Vagttårnip Peqatigiiffiata immikkoortortaqarfia allaffigeqqullugu paasiniarlugu qanoq ilillunga oqaluussinermut aaqqissuulluagaanerusumik peqataasinnaanersunga.

Allakkakka akillugit Peqatigiiffiup atuakkanik, atuagassiaaqqanik allagartamillu nalunaajaanermi aallarniutitut atortakkamik nassiuppaanga. Immikkoortortaqarfik allakkatigut attaveqarfigilerakku anersaakkut qatanngutikka qaninnerulersutut misigaakka. Pioneerilli illoqarfimmut tulliuttumut ingerlaqqimmata aatsaat taama kiserliortigisutut misigivunga.

Ullut tamaasa — hiisti qamutillu atorlugit — oqaluussiartortarama angalaarfigisartakkanni ilisimaneqarluarpunga. Saniatigullu nunaatitsinni suliasakka naammassisarpakka. Ilaqutama ileqquliussimasakka ilaginnaannartalersimavaat akornuserniarnangalu. Ukiut sisamat taamaalillunga ilageeqarfiunngitsumi kisimiillunga nutaarsiassamik nuannersumik kuisimananga oqaluussisarpunga.

Ataatsimeersuariarpunga kiisamilu kuisillunga

1938-mi apriilimi qatanngut Rutherford Australiamut tikeraarpoq. Isumaqatigiissutigineqareeraluarpoq Sydneymi pisortaasut ataatsimiittarfiat atorsinnaagipput, palaseqatigiilli sualuttumik assortuinerat pissutigalugu isumaqatigiissut taamaatinneqarpoq. Piffissarli kingullerpaaq atorlugu unammisarfissuup atornissaa akuerineqarpoq. Allanngortitsineq tamanna iluaqutigaarput unammisarfissuarmi tuusintilinnik arlalinnik inoqarnerusinnaammat. Palaseqatigiit ataatsimeersuarnissamut assortuinerata inuppassuit soqutiginnilersissimagunarpaat, tassami 12.000-it missaat najuupput.

Qatanngut Rutherford Australiamiitsillugu aamma Sydneyp ilaani avalliusumi ulluni arlalinni ataatsimeersuarneqarpoq. Tassani kiisami Jehova Guutimut tunniulluinnarsimanera ersersippara imermut kuisillunga. Qatanngutit hundredelippassuit Australiami isorartuumi sumi tamaneersut ilagalugit ataatsimeersuaqataasinnaagama nuannaarutigingaarpara.

Mount Gambierimut uterpunga

Ataatsimeersuarnermit angerlartillunga assut kisimiittutut misigeqqippunga, aatsaalli maanna taama aalajangersimatigivunga sapinngisamik Naalagaaffik pillugu suliassaqarniarlunga. Erniinnaq ilaqutariit Agnewikkut ilisarilerpakka — Hugh, taassuma nulia meeraallu sisamat. Illoqarfimmi Millicentimi, Mount Gambierimit 50 kilometerinik ungasissumiittumi, najugaqarput. Hiisti qamutillu atorlugit akulikitsumik taakkununnga pulaartarpunga Biibilimik atuaqqissaaqatiginiarlugit. Sallusuissut ilassimmassuk kiserliorunnaalerpunga.

Sivitsunngitsoq ataatsimooqatigiittut aaqqissorneqarpugut oqaluussiartoqatigiittalerlutalu. Nuannaarutigisorujussuuaralu anaanaga sallusuissummik soqutigisaqalermat ilagalungalu ataatsimooqatigiit atuaqqissaaqatiginiarlugit kilometerit 100-it angalaaqatigisalermanga. Taamanimiilli anaanama ikiortarlungalu kajumissaartarpaanga, aatsaalli ukiualuit tamatuma kingorna kuisippoq. Maannakkut kiserliortutut misigiunnaarpunga.

Ataatsimooqatigiitsinni pioneerit sisamaapput — Agnewikkut panii pingasut, Crystal, Estelle Bettylu kiisalu uanga. Kingusinnerusukkut, 1950-ikkut ingerlaneranni arnat taakku pingasut tamarmik Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Atuarfiani Gileadimi ilinniarput. Indiamut Sri Lankamullu ajoqersuiartortitatut aallartitaapput, tassanilu sivisuumik aalajaallutik kiffartuussillutik. Estelle ungasinngitsukkut napparsimangaalernini pissutigalugu Australiamut utertariaqarsimavoq.

1941-mi januaarimi Jehovap Nalunaajaasuisa Australiami sulinerat inerteqqutaalerpoq. Taamaattumik erniinnaq iliuuseqalerpugut. Kiffartuussinitsinni atortakkavut tamaasa — atuagassat, oqaluttartut, Biibilimik oqalugiaatit immiussat ilaallu ilanngullugit — karsimut aqerlumik manngertumik sananeqarsimasumut ilivavut. Kingorna karsi quimut ilivarput ivikkanillu katersanik qaleriissanik toqqorlugu.

Naak inerteqqutaagaluartoq illumiit illumut oqaluussiartortarnerput ingerlatiinnarparput, mianersorlutali Biibililu kisiat atorlugu. Hiistip issiaataata ataanut atuagassiat atuagassiaaqqallu toqqortarpakka, aatsaallu Naalagaaffik pillugu tusarliussamut ilumoorlutik soqutiginnittunut takutittarlugit. Kiisami 1943-mi juunimi inerteqqutaajunnaarpoq, naqititavullu ammasumik neqeroorutigisaleqqissinnaalerpavut.

Oqaluussiffissat nutaat

1943-mi pioneeritut kiffaatilerpunga, ukiullu aappaani Mount Gambier qimappara allami kiffartuussilerniarlunga. Siullermik Strathfieldimi Napasuliaq Peqatigiiffiata immikkoortortaqarfiani sivikitsumik sulivunga. Kingornalu oqaluussiffissamut nutaamut aallartinneqarpunga, New South Walesip kujataanut nunallu ilaata Victoriap kitaanut. Anersaakkulli pilluaqqussutisiarisama annerpaartaat tassaavoq Melbournemi ilagiinnut angisuunut ilaasinnaagama. Nunaqarfeeqqamingaanneersuugama tamaani kiffartuussineq ilinniuutigilluarpara.

Victoriami Gippslandimi oqaluussiffigisartakkatsinni pioneereqatima, Helen Crawfordip, uangalu amerlasuunik Biibilimik atuaqqissaaqateqartarpugut. Erniinnaq tassani ilagiit pilersinneqarput. Oqaluussiartortarfigisarput nunaannaavoq isorartooq, angalaarfiginiarlugulu biili pisoqaq qajannartoq atortarparput. Ilaannikkut ingerlasinnaavoq, ilaannikkulli ingerlasinnaajunnaaraangat ajattartariaqarparput. Hiistip maqaasinassusia! Aap, ilumoorlunga oqarsinnaavunga: „Sunaluunniit (sallusuissut pinnagu) hiistimut akigisinnaagaluarpara!“ Ullumikkut tassani illoqarfiit amerlanersaanni nukittuunik ilageeqarpoq kusanartunik naalagaaffilersaartarfilinnik.

1969-imi Australiami illoqarfiit pingaarnersaanni Canberrami oqaluussiffissaqalerpunga. Tassani oqaluussineq unamminiarnartuullunilu allanngorartuusarpoq, nunat allat sinniisui pulaarajukkatsigik. Suli tamaani kiffartuussivunga ukiunili kingullerni pingaartumik illoqarfiup ilaani suliffissuaqarfiusuni oqaluussisarsimavunga.

1973-imi immikkut pisinnaatitaaffeqarpunga USA-mi ataatsimeersuarnerit peqataaffigisinnaagakkit. Inuuninnilu pingaarnerpaaffik alla tassaavoq 1979-imi ataatsimeersuariartorlunga Israel Jordanilu takornariatut tikeraarfigisinnaagakkit. Sumiiffiit assigiinngitsorpassuit Biibilimi eqqartorneqartut tikeraarfigalugit tassanilu pisimasut takorloorlugit tassaavoq misigisimasaq nuannersoq. Immami Uumaatsumi tarajoqangaartumi puttalasimavunga, Jordanimilu Petrami periarfissarsisimavunga hiisteqqinnissannut. Tamatuma eqqaasippaanga siornatigut Naalagaaffik pillugu tusarliussamik nunaannarni isorartuuni hiisterlunga oqaluussisimanera.

Piffissaq tamaat atorlugu kiffartuussiuarneq

Naak utoqqaligaluarlunga asannittumik periarfissat immikkut ittut ikiortigalugit piffissaq tamaat atorlugu kiffartuussinera ingerlaqqissinnaasimavara. Eqqaasinnaavakka pioneerit ilinniarfiat, ataatsimeersuarnerni pioneerit ataatsimiittarneri aammalu nakkutilliisut angalasartut uannut kajumissaarisarneri. Aap, Jehovap asannilluni kiserliortariaqannginnera isumagisimavaa.

Maanna 87-inik ukioqarpunga ukiullu 60-it sinnerlugit Jehova kiffartorfigereersimallugu quleqanngitsunut uteriitsunullu kajumissaaruteqarpunga: Jehovap siulersuneranut naalatsigitittuaannaritsi. Jehovap oqqatta naalakkersorsinnaanissaannut ikiorlisigut eqqaasittuarlutalu qimagaanata — naak immaqa ilaannikkut kiserliortutut misigigaluarluta. (wE 1/7 95)