Pissutsit allanngorsimapput

KUNNGIP aalajaatsup Salomonip naalakkersuinerata alutornartup nalaani inuulluni nuannersimassaqaaq. Taamanikkut eqqissineq, siumukarneq pilluarnerlu atuupput. Salomonip pallorfiginninnermik ilumoortumik aalajangiusimanninnerata nalaani inuiaqatigiit Jehovamit pilluaqqusaapput. Guutip Salomon pisuussuterpassuarnik tuniinnanngilaa, aammali ’uummammik silatuumik siuneqartumillu’ tunisimavaa, naapertuilluartumik asannittumillu naalakkersuisinnaaqqullugu. (1 Kunngit 3:12) Biibilimi ima allassimavoq: „[Kunngit] nunarsuarmit tamarmit Salomo ornittarpaat ilisimassusia Guutip uummammiugititaa tusarumallugu.“ — 2 Israelikkut 9:23.

Taamanikkut inuit Jehovap toqqissisimanermik, eqqissinermik ajunngitsorpassuarnillu tunivai. Guutip oqaasiani allassimavoq: „Judakkut Israelikkullu sissap sioraasut amerlatigipput. Nerillutillu imerput nuannaarlutillu.“ Piviusumik assersuutaasumillu „aarleqquteqaratik . . . viinnequtaatimik orpiutimillu figeninik inerititaqartut ataanni issiallutik“ inuujuarsinnarsimapput. — 1 Kunngit 4:20; 5:5.

Pissutsit allanngorsimapput. Ullumikkut inuuneq taamanersuaq ukiunit pilluarnartunit allaanerulluinnarpoq. Salomonip naalakkersuinerani pissutsit akerliannik ullumikkut piitsuussuseq ajornartorsiutaavoq annertooq. Allaat nunani pigissaartuni piitsuussuseq atuuppoq. Assersuutigalugu FN-ip ineriartortitsiniarnermik suliniartuisa malugisimavaat USA-p nunallu EU-mut ilaasortaasut inuisa 15 procentiisa missingi piitsuullutik inuusut.

Nunarsuaq tamakkerlugu pissutsit pillugit The State of the World’s Children 1994-imi, UNICEF-ip (FN-ip Meeqqanut Aningaasaateqarfiata) nalunaarusiaani, allassimavoq nunarsuup inuisa aggornerisa tallimaat piitsuulluinnarlutik inuusut, nangillunilu allassimavoq nunarsuarmi piitsut amerlanersaannut inuuneq „ajornakusoornerujartuinnarlunilu ernumanarsiartuinnartoq“.

Nunat ilaanni aningaasat naleerukkiartupiloornerat piitsut ajornartorsiutaannut ilasaataavoq. Arnaq Afrikami nunat ilaanneersoq ima oqarpoq: „Niuertarfimmi arlaannik takusaqaruma imminut oqarfigissaanga ’okay, angerlarlunga akissannik aallissaanga’. Nalunaaquttap-akunnerata ataatsip qaangiunnerani uteruma akia qaffareersimassaaq, amigartoorlungalu. Taava qanoq iliussaanga? Nukillalaarnaqaaq.“

Arnaq alla ima oqarpoq: „Uumaannarumalluta allat pisariaqartitaat sumiginnartarpavut. Apeqqut angisooq tassa uagut qanoq ililluta nerisassanik pissarsissanerluta.“

FN naapertussagaanni siunissaq qaamanngeqaaq. Assersuutigalugu UNICEF-imit missiliuunneqarpoq pissutsit ullumikkutut ingerlaannarpata „ukiut inuup inuuffigisaata ingerlanerinnaanni“ piitsut nunarsuaq tamakkerlugu sisamariaammik amerliumaartut.

Aningaasaqarnikkut inuttullu atugarisatigut pissutsit taamatut ajorsiartuinnaraluartut Guutip kiffai isumalluarsinnaapput. Guutip kiffai naak inuit siunissamik ernummatiginnikkaluttuinnartut akornanni inuugaluarlutik siunissaq nuannaarlutik isumalluarlutillu qilanaarisinnaavaat. Sooq taamaannersoq ilanngutassiap tulliani takutinneqassaaq.

[Qupp. 3-mi suminngaanneernerat]

De Grunne/Sipa Press