’Jehovap ullussaani’ kina aniguissava?
’Soorunami iluartumik ileqqoqarlusi mianerinnittariaqarpusi. Guutip ullussaata nalliuffissaa ilimagalugu qilanaaralugulu.’ — 2 PÎTRUSE 3:11, 12.
1. Kikkut Eliasitut anersaaqarlutik pissaaneqarlutillu sulisimappat?
JEHOVA GUUTI ernerminut Jesus Kristusimut naalagaaffimmi qilammiittumi naalakkersueqataasussanik inuit akornanni toqqaasimavoq. (Rûmamiut 8:16, 17) Kristumiut tanitat nunamiitillutik Eliasip anersaavanik pissaaneranillu pigisaqarlutik sulipput. (Lukas 1:17) Allaaserisami matuma siulianiittumi tanitat suliaata pruffiitillu Eliasip suliaata assigiissutaasa ilaat sammivavut. Eliasimmi kingoraartaata, pruffiiti Elisap, suliaa? — 1 Kunngit 19:15, 16.
2. (a) Eliasip tupinnartuliaa kingulleq suua, Elisallu tupinnartuliaa siulleq suua? (b) Qanoq ililluta nalunngilarput Elias qilaliarsimanngitsoq?
2 Eliasip tupinnartuliaa kingulleq tassaavoq pruffiitisut qallersaatini imoriarlugu taassuminnga Jordap kuussua anaallugu paqqertikkamiuk, taamaalillutik Elisalu ikaarsinnaalerlutik. Kuussuup sinaani kangillermiitillugit anorersuup Elias nunarsuup ilaanut allamut tingippaa. (Takuuk ungalusaq „’Qilammut’ sumut Elias pisinneqarpa“ qupperneq 15-imiittoq.) Eliasilli pruffiititut qallersaatini qimappaa. Elisap Jordanip kuussua qallersaammik taassuminnga anaammagu paqqeqqippoq, utimullu ikaaqqippoq. Tupinnartuliaq tamanna paatsuugassaanngitsumik takutitsivoq Elisap Israelimi pallorfiginninnermik ilumoortumik siuarsaasussatut Eliasimik kingoraarineranut. — 2 Kunngit 2:6-15.
Eqqortunik pissuseqarnissaq pingaarluinnarpoq
3. Paulus Peterilu Jesusip najuinissaa ’Jehovallu ullussaa’ pillugit qanoq oqarsimappat?
3 Eliasip Elisallu inuunerisa kingorna ukiut hundredellit arlallit qaangiuttut apustilip Paulusip aamma apustilip Peterip ’Jehovap ullussaa’ Jesus Kristusip najuinissaanut ’qilannullu nutaanut nunamullu nutaamut’ siunissami atuutilersussanut atassuserpaat. (2 Tásalûníkamiut 2:1, 2; 2 Pîtruse 3:10-13) Jehovap ullussarsuani — Guutip akeqqaminik suujunnaarsitsiffissaani innuttaminillu aniguisitsiffissaani — aniguiumagutta Jehova ujartortariaqarparput aamma maniguunnermik iluarnermillu ersersitsisariaqarluta. (Sefanja 2:1-3) Inuttulli pissutsit aamma allat malugissavavut pruffiiti Elisamut atatillugu pisimasut qimerloorutsigik.
4. Sooq Jehovamut kiffartornermi ilungersuussinissaq pisariaqarpa?
4 „Jehovap ullussaani“ aniguissagaanni Eliasitut Elisatullu Guutimut kiffartornermi ilungersuussinissaq pisariaqarpoq. Nalitsinni kristumiut tanitat sinneruttut taamatut ilungersuussissuseqarlutik Jehovamut illernartumik kiffartorput nutaarsiassamillu nuannersumik oqaluussissutiginninnermi siuttuullutik.a 1930-kkut qiteqqunneranniilli Guutip naalagaaffia pillugu tusarliussamut ajunngitsumik qisuariartut, nunarsuarmi naassaanngitsumik inuulernissaminnik neriugisaqartut, tamaasa Jehovamut tunniulluinnarnissaannik kuisinnissaannillu kajumissaartarsimavaat. (Mákorse 8:34; 1 Pîtruse 3:21) Kajumissaarinerat tamanna millionilikkuutaanit malinneqarsimavoq. Taakku anersaakkut taarmiusimagaluarput ajortimilu toqungallutik, sallusuissulli Guutimeersoq ilikkarpaat, nunarsuarmi paratiisiusumi naassaanngitsumik inuulernissaminnik neriugisaqalerlutik Jehovamullu kiffartornermi ilungersuussilerlutik. (Tussiaat 37:29; sarĸúmersitat 21:3-5) Ilungersuussilluarnertik, suleqataajumassusertik, inoroorsaassusertik allanillu ajunngitsuliortarnertik pissutigalugit Kristusip qatanngutaanut suli nunarsuarmiittunut qiimmassaataasorujussuupput. — Matîuse 25:31-46.
5. Sooq Jesusip ’qatanngutaanut’ ajunngitsuliornissaq pingaartuua, Elisallu nalaani kikkut maligassiuilluarsimappat?
5 Jesusip ’qatanngutaanut’ tanitanut, taakku taassumunnga ajoqersugaanerat pillugu, ajunngitsuliortut ’Jehovap ullussaani’ aniguinissaminnik neriugisaqarput. Aappariit nunaannarmi illoqarfimmi Sjunemimi najugallit pilluaqqusaangaarsimapput Elisamik ikiortaanillu inoroorsaarfiginnissimanertik inussiarnisaarfiginnissimanertillu pillugit. Aappariit takkua erneqanngillat, angullu utoqqaavoq. Nuliali ernertaarnissaanik Elisap neriorsorpaa, ernertaarporlu. Ukiualuit qaangiuttut ernitua taanna toqummat Elisa Sjunemimukarpoq uummartillugulu. (2 Kunngit 4:8-17, 32-37) Elisamik inoroorsaarfiginnissimanini pillugu taamaalilluni arnaq pilluaqqusaangaarpoq.
6, 7. Na’aman qanoq maligassiusimava, tamannalu aamma ’Jehovap ullussaani’ aniguinisinnaaneq qanoq imminnut attuumassuteqarpat?
6 Kristusip ’qatanngutaanit’ Biibili tunngavigalugu unnersuunneqarnermik ilassinnissinnaassagaanni pinngitsoorani maniguussuseqartariaqarpoq taamaalillunilu Jehovap ullussaani aniguinissamik neriugisaqalerluni. Aramæerittaaq sakkutuuisa naalagaanertaat Na’aman pupissoq niviarsiaqqap Israelimit aallarussaasimasup siunnersuutaa malillugu Israelimukarluni Elisamut ornigulluni ajorunnaarsitsikkiartornissaminut maniguussuseqartariaqarsimavoq. Na’aman tikiummat anniviginissaanut taarsiullugu Elisap ima oqariartortitsivigaa: „Jordanimut uffariartorit arfineq-marloriarlutit, taava ammit ajorunnaassaaq, minguissaatillu.“ (2 Kunngit 5:10) Tamanna Na’amanip makitassutsimigut ajuallaatigigamiuk kamalerpoq. Aatsaalli maniguutilerami Jordanimukarpoq arfineq-marloriarlunilu uffarluni, „amialu nukappiarannguup amiatut pitsaatigilerpoq, minguerporlu“. (2 Kunngit 5:14) Na’aman angerlannginnermini aqqussua tamaat atorlugu Samariamukaqqippoq Jehovap pruffiitia qutsavigiartorlugu. Elisap parsiarpaa, Guutilli imminik tupinnartuliorsinnaatitsinera iluanaarniutigiumanngilaa. Taamaattumik Na’amanip tuniniaraluarmani tigujumanngilai. Taava Na’aman maniguulluni imminut kiffamik taalluni Elisamut ima oqarpoq: „Maannamiit allanut pinnanga taamaallaat [Jehovamut] pilliisalerniarpunga ikikkagassanik ilagiissutissanillu.“ — 2 Kunngit 5:17.
7 Ullumikkuttaaq inuit millionilikkuutaat tanitat Biibili tunngavigalugu unnersuussutaannik malinninnermikkut pilluaqqusaangaartarput. Jesusip pilliutaanut utertitsissutaasumut uppernermikkut eqqortumik isumallit taakku anersaakkut minguissisimapputtaaq. Jehova Guutimut Jesus Kristusimullu ikinngutaasinnaanermik immikkut pisinnaatitaaffeqalersimapput. (Tussiaat 15:1, 2; Lúkarse 16:9) Guutimut tunniulluinnarnermikkut taassumunngalu kiffartornermikkut akissarsisinneqassapput, ’Jehovap ullussaani’ qanillilluinnartumi ajortuliortut makitasuut allamik isumataarumanngitsut naassaanngitsumut nungutitaappata annaanneqassagamik. — Lúkarse 13:24; 1 Juánase 1:7.
„Kikkut uannut iliuppat?“
8. (a) ’Jehovap ullussaani’ aniguissagaanni Guutip piumasaanik iliorneq qanoq isumaqarfigisariaqarpa? (b) Jehu sumik suliassinneqarpa? (c) Jesabeligooq qanoq pineqassava?
8 ’Jehovap ullussaani’ aniguinissaminnik neriuuteqartut aammattaaq aalajangeriataallaqqillutik Guutip piumasaanik iliortariaqarput. Elias sapiilluni siulittuisimavoq kunngip Akabip ilaqutai toqutsiumatuut Ba’alisiortuusullu nungutitaajumaartut. (1 Kunngit 21:17-26) Tamannali pitinnagu Eliasip kingoraartaa Elisa aalajangersimasumik naammassisaqaqqaartariaqarpoq. (1 Kongebog 19:15-17) Jehovamut piffissanngormat Elisap ikiortini ilisimatippaa sakkutuut naalagaanertaat Jehu tanissagaa Israelimi kunnginngortillugu. Uulia Jehup niaquanut kuereeramiuk aallartitap Jehu oqarfigaa: „[Jehovap] Israelip Guutiata oqaasii uku tusaakkit: ’Tanippakkit [Jehovap] innuttaanut Israelikkunnut kunnginngortillutit. Naalakkavit Akabip eqqarlii nungutissavatit tamatumuunakkullu kiffama pruffiitit tamarmik aavat Jesabelip kuineqartitaa akiniullugu. Akabip eqqarlii tamarmik nungutitaassapput.’“ Dronningi ajortoq Jesabel qimminut iginneqassaaq ataqqinartumillu ilisaassanani. — 2 Kunngit 9:1-10.
9, 10. Jesabel pillugu Eliasip siulittuutaa qanoq ililluni eqquuppa?
9 Jehup angutitaasa paasivaat taniineq tamanna atortussaasoq, taamaattumillu Israelip kunngitaavatut suaarutigalugu. Jehu aalajangersimarpalulluni Jizre’elimukarasuarpoq Ba’alisiortut siuttui toqukkiartorlugit. Eqqorneqartoq siulleq tassaavoq Akabip ernera kunngi Joram, Jehup qarsumik eqqoramiuk. Eqqissinartumik siunertaqarlutik aggersoralutik aperiartorluni Joramip parsiarmatik Jehup aperaa: „Qanoq ililluta eqqissinartumik siunertaqarsinnaavugut anaanat Jesabel guutipilussiornermigut allasiortuartillugu angakkuarnittuartillugulu?“ Taava Jehu piseriarpoq Joramilu uummataatigut eqqorlugu. — 2 Kunngit 9:22-24.
10 Arnat Guutimik mianerinnittut Jesabelitut innaveersaartarput. (sarĸúmersitat 2:18-23) Jehu Jizre’elimut pimmat Jesabel ajuutigeqqusaaraluarpoq. Igalaakkullu itsuarluni ilassivaa pinngitsuusaarluni sioorasaarutipiloqarluni. Taava kiffai Jehup aperai: „Kikkut uannut iliuppat?“ Kunngikkormiullu marlussuit ammut isigilerpaat. Jehumut iliuppat? „Jesabel nakkartissiuk!“ peqqusivoq. Nangaanngivillutik Jesabelipalaaq igalaakkut nakkartippaat. Tullaarineqarpoq, qularnanngitsumik hestit kukiffaannit. Iliveriartussallugu tikiuttut ’taamaallaat qaratserfia, isigai assaalu nanivaat’. Taamaalillutik Eliasip oqaasii uku annilaarnartumik eqquupput: „Qimmit Jesabelip neqaa nerissavaat.“ — 2 Kunngit 9:30-37.
Pallorfiginninneq ilumoortoq tamakkiisumik tapersersoruk
11. Jonadab kinaava, qanorlu iliorluni pallorfiginninnermik ilumoortumik tapersersuisimava?
11 ’Jehovap ullussaani’ aniguinissaminnik nunarsuarmilu naassaanngitsumik inuulernissaminnik neriugisaqartut uummatikkut iluunngarlutik pallorfiginninnermik ilumoortumik tapersersuisariaqarput. Jonadab Israelikkuunngitsoq Jehovamik pallorfiginnittoq assigisariaqarpaat. Jehup ilungersuussilluarluni suliassaminik naammassinninniarnerani Jonadabip tapersersuinini ersersikkusussimavaa. Taamaattumik Israelip kunngitaava taanna Akabip ilagisaasa sinneri toqukkiartussallugit Samariamukarmat naapigiarpaa. Jehup Jonadab takuleramiuk aperaaq: „Tatigisinnaavakkit soorlu illit uanga tatigisinnaagimma?“ Jonadab angermat Jehup assani isaappai qamutiminullu qaqitillugu ima oqarluni: „Ingerlaqatiginnga, taava takussavat ilungersorlunga [Jehova] kiffartuunniariga.“ Jonadabip nangaanngivilluni immikkut pisinnaatitaaffik tamanna ilassivaa taamaalillunilu takutillugu Jehovap eqqartuussutinik naammassinnitsitaa tanitaq tapersersorini. — 2 Kunngit 10:15-17.
12. Sooq Jehova eqqortumik pilluni tunniusimalluinnarfigineqarnissaminik piumasaqarpa?
12 Pallorfiginninnermik ilumoortumik tamakkiisumik tapersersuineq pissusissamisoorluinnarpoq, Jehovami tassaavoq Pinngortitsisoq Kisimi Naalagaanerpaasoq, eqqortumik pilluni tamakkiisumik tunniusimaffigineqarnissaminik piumasaqartoq taamaanneqartariaqartorlu. Taassuma Israelikkut ima peqqusimavai: „Ilinnut guutiliuutissanngilatit qiperukkanik assilissanilluunniit, suulluunniit qilammi pavani nunamiluunniit maani imersuarmiluunniit nunap ataani ittut assinginik. Tamakku pallorfigissanngilatit guutisiorfiginagillu, uanga Jehova Guutit Guutiugama [tunniusimalluinnarfigineqarnissaminik piumasaqartoq, NV].“ (2 Moses 20:4, 5) ’Jehovap ullussaani’ aniguinissaq neriuutigissagaanni tunniusimalluinnarfigalugu aamma ’anersaakkut ittumik ilumoortumillu’ Jehova pallorfigisariaqarpoq. (Juánase 4:23, 24) Elias, Elisa Jonadabilu assigalugit pallorfiginninnermut ilumoortumut aalajaattariaqarpoq.
13. Jonadabip Jehumik tapersersuisimaneratut kikkut ullumikkut kunngimik Messiasiusumik uummatikkut iluunngarlutik tapersersuippat, tamannalu qanoq ililluni ersertarpa?
13 Kunngip Jehup Akabip ilagisai eqqartuussatut toqorareeramigit Ba’alisiortut tamaasa ujarpai guutipilussiornerlu tamanna Israelimi nungutillugu. (2 Kunngit 10:18-28) Ullumikkut qilammi kunngi Jesus Kristus Jehovap akeraanik toqoraasussatut Taassumalu kisimi oqartussaassusianik akitsisitsisussatut toqqarneqarsimavoq. Soorlu Jonadab uummammigut iluunngarluni Jehumik tapersersuisimasoq, taamatuttaaq ’amerlangaartut’, Jesusip ’savaataasa allat’, Kristus kunngitut Messiasiusutut akueraat taassumalu anersaakkut qatanngutai nunarsuarmiittut suleqatigalugit. (sarĸúmersitat 7:9, 10; Juánase 10:16) Taamaaliorput upperisamik ilumoortumik aallussinermikkut, kristumiutut oqaluussinermut ilungersuussillutik peqataanermikkut ’Jehovallu ullussaa’ qanilliartorasuartoq pillugu Guutip akeraanik mianersoqqusisarnermikkut. — Matîuse 10:32, 33; Rûmamiut 10:9, 10.
Annilaarnartunik pisoqangajalerpoq!
14. Upperisarsiorneq ilumuunngitsoq qanoq pineqartussaava?
14 Israelimi Ba’alisiorneq unitsinniarlugu Jehu iliuuseqarsimavoq. Uagut nalitsinni Guutip Jehu anneq, Jesus Kristus, aqqutigalugu Babylon Angisooq, upperisarsiornerit ilumuunngitsut tamaasa, suujunnaarsissavai. Inngilip apustili Johannesimut oqaasiisa uku eqquunnerat ungasinngitsukkut takussavarput: ’Nassuillu qulit takusavit nersutillu uersartoq taanna [Babylon Angisooq] uumissorumaarpaat suerullugu tamataarullugulu, neqaalu neriumaarpaat, innermillu ikikkarumaarpaat. Guutimmi uummamiuliutippai isumaliuunni suliareqqullugu, isumaliuullu ataasiusoq suliareqqullugu, naalagaaffitsillu nersummut tunniuteqqullugu, Guutip oqaasii naammassineqarserlugit.’ (sarĸúmersitat 17:16, 17; 18:2-5) ’Nassuit qulit’ assersuutaapput politikkikkut pissaanilinnut sakkutuulinnut nunarsuarmi aqutsisunut. Taakkua ullumikkut Babylonimut Angisuumut kanngunartumik attaveqarput. ’Uersartulli’ taassuma ullussai naangajalerput. Silarsuarmi politikkikkut ingerlatsiviit upperisarsiornernik ilumuunngitsunik suujunnaarsitsissapput, ’nersullu’ — Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) — ’nassuit qulit’ peqatigalugit suujunnaarsitsinissami tamatumani nuimasumik inissisimaffeqassaaq.b Tamatuma kingorna Jehovamik unnersiutiginninnissamut naammattorsuarmik periarfissaqassaaq! — sarĸúmersitat 19:1-6.
15. Guutip nunarsuarmi peqatigiissortai nungutinniarneqalerpata qanoq pisoqassava?
15 Kunngip Jehup Ba’alisiornermik saassussinerata kingorna Israelip politikkikkut akerai kunngikkormiunit sammineqalersimapput. Kunngi Jesus Kristus tamatumunnga assingusumik iliuuseqassaaq. Upperisarsiornerit ilumuunngitsut Ba’alisiornermut assingusut nungutinneqarnerata kingorna politikkikkut pissaanillit atagallassapput. Satan Diaavulup sunniineratigut Jehovap kisimi oqartussaassusianut akeraasut taakkua tamakkiisumik saassussissapput Guutip nunarsuarmi innuttai nungutinniassallugit. (Hesekiel 38:14-16) Jehovalli kunngi Jesus Kristus taakkuninnga uppisitsisissavaa Harmagedonimi, ’sorsunnermi Guutip ajugaqanngitsup ullussarsuani piumaartumi’, suujunnarsinnerisigut taamaalillunilu Jehovap kisimi oqartussaanera akitsisillugu. — sarĸúmersitat 16:14, 16; 19:11-21; Hesekiel 38:18-23.
Elisatut ilungersuussillutit kiffartorit
16, 17. (a) Qanoq ililluta nalunngilarput Elisa toqussi tikillugu ilungersuussiuarsimasoq? (b) Sallusuissutip qarsuinik qanoq iliortariaqarpugut?
16 ’Jehovap ullussaata’ pissutsit aaqqissuussaanerannik Satanimut atasumik atorunnaarsitsinissaata tungaanut Guutip kiffai Elisatut sapiitsigalutillu ilungersuussitigisariaqarput. Elisa aallaqqaammut Eliasimut ikiortaavoq, taavali kingorna kisimiilluni ukiuni 50-init amerlanerusuni Jehovap pruffiitiatut kiffartorluni. Inuunermi sivisuup naanissaa tikillugu Elisa ilungersuussiuarpoq. Toqunissi sioqqutitsiarlugu Jehup ernutaanit, Joasjimit, pulaarneqarpoq. Elisap pulaani oqarfigaa igalaakkut piseriaqqullugu. Piseriartorlu Elisa nillerpoq: „Tassa qarsoq [Jehovap] ajugaassutissaatitaa, tassa Aramæerinut ajugaassutissaq. Aramæerit Afekimi ajorsartilluinnassavatit!“ Taava Elisap kajumissaarineratigut Joasjip qarsuutini nunamut anaaleruppai. Ilungersorpallaaranili imaluunniit assoruuppallaarani taamaaliorpoq, pingasoriaannarlugit anaarlukkamigit. Elisa maanna oqarpoq Joasj tamatuma kingunerisaanik pingasoriaannarluni Aramæerinut ajugaajumaartoq, taamatullu pisoqarpoq. (2 Kunngit 13:14-19, 25) Kunngip Joasjip Aramæerit ’ajorsartilluinnanngilai’.
17 Elisatut ilungersuussillutik tanitat sinneruttut guutipilussiornermut eqqunngitsumut akiuuttuarsinnarput. Taamatuttaaq iliorput suleqataat nunarsuarmi neriugisaqartut. ’Jehovap ullussaani’ aniguinissaminnik neriugisaqartut tamarmik ajunngitsumik iliussapput Elisap ilungersuussisup nunamut anaalerinissamik oqaasii eqqaamassagunikkik. Sallusuissutip qarsuinik ’nunamut anaaleriuarniarta’ Jehovap suliatsinnik naammassineraanissaa tikillugu.
18. Pîtrusip agdlagaisa áipait 3:11, 12-imi allassimasut qanoq qisuariarfigisariaqarpavut?
18 ’Jehovap ullussaata’ pissutsit aaqqissuussaanerat maannakkut atuuttoq ungasinngitsukkut atorunnaarsissavaa. Taamaattumik apustilip Peterip oqaasii uku kajumississutiginiartigik: ’Tamakku tamarmik taama nungukkumaarmata, soorunami iluartumik ileqqoqarlusi mianerinnittariaqarpusi. Guutip ullussaata nalliuffissaa ilimagalugu qilanaaralugulu.’ (2 Pîtruse 3:11, 12) Pissutsit aaqqissuussaanerata matuma immikkoortui tamavimmik Guutip kamanneranit ikualasumit, Jesus Kristus aqqutigalugu aninneqartussamit, suujunnaarsinneqarpata iluartumik Guutimillu mianerinnittumik inooriaaseqarsimasut kisimik aniguissapput. Anersaakkut ileqqussatigullu imminut minguitsuutinnissaq pingaarluinnarpoq. Pingaartuuvortaaq inoqatinut asanninnerup attatiinnarnissaa, taakku pisariaqartitaannik, ingammik anersaakkut pisariaqartitaannik, eqqumaffiginninnikkut, kristumiutullu kiffartornikkut tamakkuninnga matussutissiiniartarnikkut.
19. ’Jehovap ullussaani’ aniguisinnaassagutta qanoq iliortariaqarpugut?
19 Oqaatsikkut iliuutsikkullu ersersittarpiuk tassaallutit Guutimut kiffaq aalajaatsoq ilungersuussisorlu? Taamaappat taava ’Jehovap ullussaani’ aniguinissat Guutillu silarsuassaanut neriorsuutigisaanut nutaamut isernissat neriuutigisinnaassavat. Aappariit Sjunemimiut Elisamik inoroorsaarfiginnissimanerattut iliorlutit Kristusip anersaakkut qatanngutaanut, taassumunnga ajoqersugaanerat pillugu, ajunngitsuliortarnikkut aniguisinnaavutit. Aammattaaq Na’aman, Guutip unnersuussutaanik maniguulluni maleruaasimasoq Jehovamillu pallorfiginnittunngorsimasoq, ilaarsinnaavat. Nunarsuarmi paratiisiusumi naassaanngitsumik inuulernissat erinigilluinnarukku takutittariaqarpat Jonadabip iliorsimaneratut pallorfiginninneq ilumoortoq uummatikkut iluunngarlutit tapersersorit. Taava Jehovap kiffaasa aalajaatsut Jesusip oqaasiisa uku eqquunnerannik ungasinngitsukkut misigisaqartussat akornanniissinnaassaatit: ’Qaagitsi Ataatama pilluaqqusai ukorsii, naalagaaffik silarsuup tunngavileqqaarneranit ilissinnut piareersimasoq kingornussarisiuk.’ — Matîuse 25:34.
[Quppernerup ataani ilanngussat]
a Takukkit atuakkami Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffianit naqiterneqartumi „Lad dit navn blive helliget“-imi kapitalit 18 aamma 19.
b Takuuk atuakkami Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata naqitigaani Åbenbaringen — Det store klimaks er nær!-imi qupperneq 254-56.
Apeqqutit uteqqiissutissat
□ ’Jehovap ullussaani’ aniguissagaanni qanoq pissuseqartariaqarpa?
□ Elisap nalaani aappariit Sjunemimiut qanoq maligassiuilluarsimappat?
□ Na’amanip maligassiaa qanoq ilinniarfigisinnaavarput?
□ Jonadabip maligassiaa qanoq iliorluta malissinnaavarput?
□ Pîtrusip agdlagaisa áipait 3:11, 12 qanoq attortissutigisariaqarparput?