Biibili qanoq ililluni uatsinnut anngussimasoq — immikkoortut aappaat

Ikumatitarujussuaq kukuttorneqartuartillugu innersuaq alliartuinnarpoq. Ikumatitarli nalinginnaanngilaq. Palasit palasiunersuillu isiginnaartillugit innermut eqqarneqartut tassaapput biibilit. Londonip biskoppiata biibilit pisiareriarlugit suujunnaarsittarnerisigut nutserisoq William Tyndale biibilinik amerlanerusunik naqiterinissaanut nalullugu aningaasaleeqataaffigisimavaa.

Sunaana pissutigalugu akerleriinnermi tamatumani illua’tungeriit taama isummaminnik aalajangiusimannitsigisut? Napasuliaq Alapernaarsuiffik-up normuani matuma siuliani paasivarput qanoq ililluni Biibili ukiut akulliit naalernerat tikillugu pissarsiarineqarsinnaalersimasoq. Maanna ukiut nutaat Biibilip oqariartuutaata oqartussaassusiatalu inuiaqatigiinnut sunniuteqalerfissaat aallartipput.

Aqqutissiuisoq saqqummerpoq

John Wycliffe, Oxfordimi professori ataqqisaasoq, oqaluussisarsimavoq ilagiillu katuullit ajoqersuutaat Biibilimik tunngaveqanngitsut akerleralugit kimittuunik allagaqarsimalluni ’Guutip inatsisaa’, Biibili, oqartussaasutut atorlugu. Ilinniartitani, lollarderit, Englandip ilaanut tamanut aallartissimavai tusarusuttunut tamanut Biibili tuluttut oqaluussissutigitikkiartorlugu. 1384-imi toqunnginnermini Biibili latinerisuumit taamanikkut tuluit oqaasiinut nutserlugu aallartippaa.

Oqaluffeqarfik Wycliffemik ajorinninnissaminut pissutissarpassuaqarpoq. Siullermik, palasit ileqqorlunnerat kanngunartumillu inuunerat avoqqaarai. Aammalu Wycliffep tapersersortaasa taassuma ajoqersuutaa atornerlullugu sakkulersorluni pikitsitsinermik pinngitsuutitsissutigaat. Palasit tamatuminnga Wycliffe assuaraat, allaat aamma toqunerata kingorna, uffa sakkuaannermik tapersersuinngisaannarsimagaluartoq.

1412-imi paavimut Johannes XXIII-mut allakkamini ærkebiskoppip Thomas Arundelip innersuussutigaa „inupalaaq uuminartoq John Wicliffe, imminut assuarisassanngortissimasoq; pulateriaarsutoqqap ernera, Kristusip akerartortaata qitornaa tusarliisualu“. Arundelip assuarlernini imatut erseqqissarpaa: „Ermutsini salloqittaagajussutsip pia ulikkaaruserniarlugu Biibili oqaatsinut inuit atugaannut nutserpaa.“ Tassa oqaluffeqarfimmi siuttunut kamassutaanerpaaq tassaavoq John Wicliffep inuit namminneq oqaatsiminnik Biibilimik atuarsinnaalernissaannik kissaateqarnera.

Inuilli nuimasut arlaqanngitsut Biibili oqaatsinut atorneqartunut nutsigaq taamanikkut pigisaraat. Taakkua ilagaat Anna Bøhmenimeersoq, 1382-imi Englandip kunngianut Richard II-mut katittoq. Taassuma pigisimavai iivangkiiliut Wycliffep tuluttuunngortitai, atuarluartakkani. Dronninginngormat isumaa pitsaasoq Biibilimik tapersersuinermut siuarsaataavoq, Englandimiinnaanngitsoq. Annap Bøhmenimi Pragip universitetiani atuartut Oxfordimukarnissaannik kajumissaartarsimavai. Tassani Wycliffep allagai eqiasuillutik atuartarsimavaat ilaallu Pragimut angerlaallugit. Wycliffesip ajoqersuutaasa Pragip universitetiani nuannarineqalernerata kingorna Jan Husimut, universitetimi tassani ilinniartumut kingornalu ilinniartitsisuusumut, iluaqutaavoq. Jan Husip slaverit oqaasiinut nutsigaq pisoqaq Tjekkiamiut oqaasiinut atuaruminartumik nutserpaa. Suliaa Bøhmenimi nunanilu eqqaaniittuni Biibilimik atuartarnermut siuarsaaqataavoq.

Oqaluffeqarfik akisilluni saassussivoq

Palasit John Wycliffemut Jan Husimullu kamaassinerannut pissutaasoq alla tassaavoq ajoqersuimmata „allagaviit“, tassa allakkat isumassarsiarititaasut allanik ilaartorneqarsimanngitsut, „nassuiaatit“-nit, tassa nassuiaaterpassuarnit ileqqutoqqanik tunngaveqartunit biibilini oqaluffeqarfiup akuerisaani nassaassaasunit, naalanneqarnerusussaasut. Oqaluussisartut taakkua marluk kissaatigaat Guutip oqaasia inuinnarnut ammaanneqassasoq allanngortinngivillugu.

Ajortumik pineqannginnissaminik sallusumik neriorsorneqarluni uukapaatitaalluni Jan Hus 1414-imi ilagiit qullersaasa Konstanzimi Tysklandimiittumi ataatsimeersuarnerannut aggeqquneqarpoq isummani illersoriartorlugit. Ataatsimeersuartut tassaapput palasit, biskoppit kardinalillu ataatsimut 2933-t. Jan Hus akuersivoq ajoqersuutini tunuartissallugit Biibili tunngavigalugu uppernarsarneqarsinnaappat eqqunngitsuusut. Ataatsimeersuartunulli tamanna apeqqutaanngilaq. Palasit oqartussaassusiat Jan Husip apeqquserpaa, tamannalu palasinut naammappoq 1415-imi Jan Husip ikuallagaatinnissaanut. Ikuallagaanermini nipituumik qinuvoq.

Ataatsimeersuartut taakkua allanngortitassaanngitsumik aalajangerputtaaq John Wycliffe eqqartuullugulu narrunarsarneqassasoq ilerra Englandimiittoq assariarlugu saarngisa ikuallannerisigut. Peqqussut tamanna ingasangaarmat aatsaat 1428-mi paavip peqqusineratigut naammassineqarpoq. Ingasattumilli iliuuseqarnerup tamatuma inuit sallusuissummik nuannarisaqartut ilungersuussinerat tamatumuunakkuttaaq millisinngilaa. Akerlianilli Guutip oqaasiata siaruarternissaanik aalajangiusimanninnerat sakkortusitiinnarpaa.

Naqiterisarnerup pingaaruteqassusia

1450-imi, Jan Husip toquneranit ukiut 35-iinnaat qaangiuttut, tyskeq Johann Gutenberg naqinnernik ilioqqartakkanik naqiteruserluni naqiterisalerpoq. Suliaa annertooq siulleq tassaavoq nutsikkamik Vulgata-mik naqiterinera, 1455-imi naammassineqartoq. 1495-imi Biibili tamaat ilaannaaluunniit tyskisooq, Italiamiusooq, Franskisooq, Tjekkiamiusooq, Hollandimiusooq, hebriiarisooq, catalanskisooq, griikerisooq, Spaniamiusooq, slaverisooq, Portugalimiusooq Serbiamiusoorlu, taagorneqarnerisut tulleriinnilerlugit, naqiterneqarput.

Hollandiumiup ilinniagartuup Desiderius Erasmusip allakkanik griikerisuunik tamarmiusunik naqitigaq siulleq 1516-imi suliaraa. Erasmusip kissaatigisimavaa Biibili „inuit tamarmik oqaasiinut nutserneqassasoq“. Namminerli Biibilip nutsernissaanut tunuarsimaarpoq, nuannarineqarnerujussuani ulorianartorsiortikkumanagu. Allarpassuilli sapiinnerupput. Taakkunani ingammik William Tyndale malunniuteqarpoq.

William Tyndale biibililu tuluttooq

Tyndale Oxfordimi ilinniarsimavoq, 1521-llu missaani sir John Walship angerlarsimaffimminni meeqqaminut ilinniartitsisutut atorfinitsippaa. John Walship inoroorsaaqaluni nerisitsisarnerini Tyndalep inuusuttup tamaani palasit oqqateqatigisarpai. Tyndalep Biibilimi allassimaffinnik atuaasarnermigut palasit isumaat piviusorsiortumik qularnarsisittarpai. Piffissap ingerlanerani aappariit Walshikkut qularutigiunnaarpaat Tyndale eqqortumik oqaluttoq, angerlarsimaffimmullu tamaanga palasit pulaartorineqartarnerat siornagutut akulikitsigiunnaarpoq persuarsiuutaajunnaarlunilu. Soorunami tamatuma palasit Tyndalemut taassumalu ajoqersuutaanut suli kamannerulersippai.

Ilaanni oqallinnermi Tyndalemut upperisarsiornikkut akerlilersuisut ilaat ima oqarsimavoq: „Guutip inatsisai pinnagit paavip inatsisai piumaneruakka.“ Tyndalep akinermini qularpasinngissusia takorloorluarneqarsinnaavoq: „Paavi taassumalu inatsisai tamaasa uanga akerleraakka. Inuunera Guutip sernigissappagu ukiorpassuunngitsut qaangiutinnginneranni naasorissaasup kiffaata ilissinnit Biibilimik ilisimasaqarnerulernissaa isumagissavara.“ Tyndale aalajangereersimavoq. Kingorna ima allappoq: „Nammineq misigisimasakka naapertorlugit nalunngilara inuinnaat sallusuissummik sumilluunniit pigiliussaqartinneqarsinnaanngitsut Biibili namminneq oqaasiinik saqqummiunneqanngippat allakkat pingaarnersaat, ataqatigiinnerat isumaallu paasisinnaalersillugit.“

Taamanikkut Biibili suli tuluttut naqiterneqarsimanngilaq. Taamaattumik 1523-mi Tyndale Londonimukarpoq biskoppi Tunstall qinnuigiartorlugu Biibilimik nutserinissamut tapersiinissaanik. Asissuerpaluttumik itigartinneqarpoq. Taamaattumik Tyndale Englandimit aallarpoq suliaq allami ingerlakkiartorlugu, uteqqinngisaannarlunilu. Kölnimi naqiterivia siulleq pakasaalluni misissuiffigineqarpoq, peqqavillunilu Tyndale naqitikkami suli ungalulerneqanngitsut erligingaakkami ilaat nassarlugit qimaavoq. Nutsigaanik „Testamentitaaq“-mik naqitikkat minnerpaamik 3000-it tamatuma kingorna Wormsimi Tysklandimiittumi inaarsarneqarput. Taava Englandimut nassiunneqarput, tassanilu 1526-p aallartinnerani siaruarterneqarlutik. Biskoppip Tunstallip biibilit tamakkua ilaat nungullugit pisiareriarlugit ikuallappai, naluaali taamaaliornermigut Tyndale suliaminik ingerlatsiinnarnissaanut aningaasatigut taperserlugu.

Ilisimatuutut misissuineq paasisaqarnerulersitsivoq

Tyndalep suliani nuannarisimagunaqaa. The Cambridge History of the Bible-mi ima allassimasoqarpoq: „Biibilip pillualersippaa, tamanna allariaasiani tukummaarissumi uumassuseqarpaluttumilu takuneqarsinnaavoq.“ Tyndalep anguniagaraa Biibilip inuinnarnut sapinngisamik eqqortumik paasiuminartumillu ’oqalunnissaa’. Misissueqqissaarnermigut Biibilimi oqaatsit ukiuni hundredelikkuutaani oqaluffeqarfiit ajoqersuutaannit matuneqaqqasimasut isumaat paasiortorpai. Toqunneqarnissaminik sioorasaarutit imaluunniit akeqqaminit pissaanilimmit sir Thomas Moremit allagarsiarisartakkani ajorsaarisut ersilissutiginngilai, misissueqqissaarnerminili paasisani nutsikkaminut ilanngussuullugit.

Erasmusip naqitigaata griikerisuup allassimaqqaasia malillugu, latinerisuunngortitaq malinnagu, Tyndale nutserivoq tuluillu oqaasiat „love“ atorpaa „charity“-mut taarsiullugu, griikerit oqaasiat agaʹpē eqqornerusumik nutserumallugu. Aammattaaq oqaaseq „congregacion“ („ilagiit“) atorpaa „church“-imut („oqaluffik“) taarsiullugu, „repent“ („peqqissimivoq“) „have penance“-mut („iluanngitsuliami nalissaanik iliorpoq“) taarsiullugu kiisalu „elders“ („utoqqaanertat“) „priestes“-imut („palasit“) taarsiullugu. (1 Korintumiut 13:1-3; Kulorsamiut 4:15, 16; Lúkarse 13:3, 5; 1 Timûtiuse 5:17, Tyndale) Allannguinerit tamakku oqaluffeqarfiup oqartussaassusia upperisarsiornikkullu ileqqulersuutit ilaat, soorlu anngiiartarneq, eqqarsaatigalugit uissuummissutaaqaat.

Tyndalep nutsikkamini oqaaseq „makinneq“ atuinnarpaa innermillu eqqiarfimmik ajoqersuut aamma toqungasut ilisimanerannik ajoqersuut Biibilimik tunngaveqannginnerarlugit. Toqusut pillugit Thomas Moremut ima allassimavoq: „Toqusut qilammiinneraraanni, anniarfimmiinneraraanni imaluunnit innermi eqqiarfimmiinneraraanni Kristusip Paulusillu toqusut makinnissaannut tunngavilersuutaat aserorneqassapput.“ Tamatumunnga atatillugu Matîuse 22:30-32 aamma Korintumiunut agdlagkat sujugdlît 15:12-19 Tyndalep innersuussutigai. Ilumoorluinnarluni isummerpoq toqusut ilisimanngitsut makititaanissamik tungaanut. (Tussiaat 146:4; Nalunaajaasup oqaasii 9:5; Juánase 11:11, 24, 25) Tamanna isumaqarpoq Mariamut ’iluartuutitanulluunniit’ qinuneq iluaqutaanngitsoq, inuit qinnutaannut tusarnaarsinnaanngimmata qinnussisinnaanatilluunniit.

Allakkat Hebriiarisuut Tyndalep nutserpai

Pentateuken, Allakkat Hebriiarisuut atuagartaasa siullersaat tallimat, 1530-mi Tyndalep nutserpai. Taamaalilluni Biibilimik hebriiarisuumit toqqaannartumik tuluttuunngortitseqqaartuuvoq. Aammattaaq Tyndalep tuluttuunngortitsisuni siullersaalluni ateq Jehova atorpaa. Misissueqqissaartartoq Londonimeersoq David Daniell ima oqarpoq: „Guutip aqqata qulaaqqinneqarnera Tyndalep allagaanik atuartut maluginiarsimassaqaat.“

Tyndalep eqqoqqissaartumik nutserinissani ilungersuutigaa taamaattumillu oqaatsimik hebriiarisuumik ataatsimik nutserinermini oqaatsit tuluttuut assigiinngitsut atortarlugit. Hebriiarilli oqaasiisa oqaasilerissutaasa sananeqariaasiat maleqqissaarlugu nutserisarpoq. Tamatuma inerneraa hebriiarit oqaasiisa kimittussusiata sakkortuup ataannartinneqarnera. Tyndale nammineq ima oqarsimavoq: „Hebriiarit oqaasiisa immikkoorutaat tuluit oqaasiisa immikkoorutaannut latinerisuunit tuusinteriaammik naapertuunnerupput. Oqaloriaasii assigiiginnangajapput; tuusintilikkuutaarpassuartigut oqaatsit maliinnarlugit tuluttuunngortinneqarsinnaapput.“

Annerusutigut toqqaannartumik nutserinini tamanna Tyndalep suli alutornarnerulersippaa hebriiarit oqariartaasiinik atuinermigut. Oqariartaatsit tamakku ilaat immaqa atuartunut aallaqqaammut eqqumiiginarsinnaasimassapput. Naggataatigut Biibili ima ilisimaneqartigilerpoq oqariartaatsit tamakku ilaat tuluit oqaasiinut ilaalerlutik. Soorlu oqariartaatsit „a man after his own heart“ („angut uummammi iluarisaa“, Samuelimik allakkat siulliit 13:14 atorneqartoq), „passover“ (tuluit poorskimut oqaasiat, toqqaannartumik nutserlugu isumaqartoq „qaangiunneq“) aamma „scapegoat“ („allat kukkunerinut pisuutinneqartoq“). Biibilimik tuluttuunngortitamik atuartut taamaalillutik hebriiarit eqqarsariaasiannik ilisimasaqalerput, allakkanik isumassarsiarititaasunik ilisimasaqarnerulissutigisaminnik.

Biibili Tyndalelu inerteqquteqarnermit eqqorneqarput

Nammineq oqaatsit atorlugit Guutip oqaasianik atuarsinnaalerneq alutornarsimaqaaq. Innuttaasut tuluttut oqaluttut biibilit atisaasuusaartillugit allaasuusaartillugilluunniit nunamut eqqunneqarsinnaasut, tamaasa pisiariortorpaat. Palasit paasivaat Biibili naalatassatut qutsinnerpaatut isigineqalerpat pinngitsooratik nuimasumik inissisimaffitsik annaasussaallugu. Pissutsit najummassimanarsiartorput, nutserisorlu tapersersortaalu ulorianartorsiulerput.

Tyndale oqaluffeqarfimmit naalagaaffimmillu persarineqartualerpoq, sulianili Antwerpenimi Belgiamiittumi isertortukkut ingerlatiinnarlugu. Sapaatilli akunneranut ulluni marlunni sunngiffimmini suliamisut taasani aalluttarpaa, tassa tuluit qimaasut allat kiisalu piitsut napparsimasullu ikiortarlugit. Pigisami amerlanersaat tamatumunnga atorpai. Allakkalli Hebriiarisuut affaat kingulleq nutserlugu suli naammassinngikkaa tulummit ikinngutaasuusaartumit aningaasanit akilersittumit killuutigineqarpoq. 1536-mi Vilvoordemi Belgiamiittumi Tyndale pillakkatut toqunneqarpoq, oqaasiilu kingulliit imaapput: „Naalagaq, Englandip kunngiata isai uisikkit.“

1538-mi kunngip Henrik VIII-p nammineq inuttut misigisani pissutigalugit peqqussutigaa Englandimi oqaluffiit tamarmik biibilimik pilerneqassasut. Nutsigaq toqqarneqartoq tassaavoq Tyndalep nutsigaa, massa nutserisoq tamanna pillugu ataqqinartinneqarsimanngikkaluaqisoq. Taamaalilluni Tyndalep nutsigaa ima ilisimaneqalerlunilu nuannarineqartigilerpoq tuluttuunngortitat „amerlanersaannut tunngaviulerluni“. (The Cambridge History of the Bible) 1611-mi Tyndalep nutsigaata 90 procentersua King Jamesip nutsigaanut ilanngunneqarpoq.

Biibilip tamanut ammaanneqarnera Englandimi allanngornernik annertuunik nassataqarpoq. Biibilini oqaluffinni nassaassaasuni atuarneqartut ima oqqassutaatigisinnaasarput allaat ilaannikkut naalagiarnermi eqqissiviilliorneqalertarluni! „Utoqqaat atuarnermik ilinniartarput Guutip oqaasia toqqaannartumik paasiniaaffigisinnaajumallugu, meeqqallu angajoqqaatik ilaaqquffigisarpaat tusarnaarniarlutik.“ (A Concise History of the English Bible) Piffissami tamatumani Biibili nunanut Europamiittunut allanut oqaatsinullu allanut annertuumik siaruarterneqarpoq. Englandimili Biibilimik uitsatiginninneq silarsuarmi tamarmi pingaaruteqalerpoq. Tamanna qanoq ililluni piva? Aamma paasisat misissuinerillu nutaat biibilinut ullumikkut atukkatsinnut qanoq sunniuteqarsimappat? Allaaserisat ataqatigiit kingullersaanni atuagassiap matuma normuani tullermi saqqummersussami apeqqutit tamakku akineqassapput.

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

„Testamentitaaq“ Tyndalep nutsigaa 1526-meersoq — naqitikkat ilivitsut ilaat ikuallanneqanngitsoorsimasutuatut ilisimaneqartoq

[Suminngaanneernera]

© The British Library Board

[Qupp. 26, 27-mi nalunaarsukkat/​assiliartat]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Biibilip siaruarterneqarneranut atatillugu ukiut pingaarutillit

Ukiunik naatsorsuisalerfitta kingorna

Wycliffe nutserilerpoq (1384-ip siorna)

1400

Jan Hus toqunneqarpoq 1415

Gutenberg — biibili naqitigaq siulleq 1455-ip missaani

1500

Biibilit inuit oqaasiinut naqitikkat siulliit ilaat

Griikerisooq Erasmusip naqitigaa 1516

„Testamentitaaq“ Tyndalep nutsigaa 1526-meersoq

Tyndale toqunneqarpoq 1536

Henrik VIII peqqusivoq oqaluffiit biibilinik pilerneqassasut 1538

1600

King James-nutsigaq 1611

[Assiliartat]

John Wycliffe

Jan Hus

William Tyndale

Henrik VIII