Biibili qanoq ililluni uatsinnut anngussimasoq — immikkoortut pingajuat

BURMA, 1824. Adoniram aamma Ann Judsonip ajoqersuiartortitatut angerlarsimaffiat kunngip kiffaasa misissuiffigeqqammerpaat isumartillu naapertorlugu nalillit tamaasa tigusimallugit. Erlinnartuutilli erlinnarnerpaartaat — Biibilimik nutsikkat Annip isertorluinnarluni illup ataanut matoorussimasai — naninngilaat. Adoniram, Biibilimik nutserisimasoq, parnaarussivimmi sullinernik moskitonik ulikkaartumi kalunnernik qilersorneqarsimavoq, kilitsissiatut unnerluutigineqarluni. Maanna allakkat isugutammit aseroriartortinneqarnissaat aarlerinarsivoq. Qanoq ililluni annaanneqarsinnaappat? Ann manngersumik akisaasaliorpoq allakkallu tassunga ikillugit uiminullu parnaarussivimmiittumut tunniullugu. Akisaasaq atatinneqarpoq, imaalu biibilimut Burmamiusuumut siullermut ilaalerput.

Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani sapiisernernik taama ittunik amerlaqisunik Biibili aqqusaagaqartarsimavoq. Napasuliaq Alapernaarsuiffik-up normuini matuma siuliiniittuni paasivarput qanoq ililluni Biibili naammassineqarnerminit 1600-kkut aallartinnerat tikillugu nutserneqartarsimallunilu siaruarterneqartarsimasoq. Taamanernit ulluvut tikillugit Biibili qanoq pisimava? Inunnut tamanut qaqugumulluunniit anngussinnaalissava? Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffia tamatumani qanoq suleqataasimava?

Ajoqersuiartortitat biibililiorniaqatigiiffiillu

1600-kkunni 1700-kkunnilu nunat ilarpassuini Biibilimik atuartarneq siuariarujussuarpoq. Ingammik Tuluit Nunaanni piffissami tamatumani Biibili annertuumik sunniuteqalerpoq. Ilami Biibilimi oqaluttuat ajoqersuutillu nunami tamatumani kikkunnut tamanut, kunngimit naasorissaasup kiffaanut, sunniuteqarput. Biibililli sunniuteqarnera suli siammarneruvoq. Tuluit Nunaat taamanikkut umiartortoqarfissuullunilu nunasiaatilissuuvoq, tuluillu ilaasa angalanerminni Biibili nassartarpaat. Tamanna Biibilip annertuumik siammarneranut tunngavissiivoq.

1700-kkut naajartulerneranni inuit ilaat Biibilimit killinneqarlutik nunani ungasissuni Tuluit Naalagaaffissuannut atasuni nunaqavissut anersaakkut pisariaqartitaannik eqqarsaatiginnilerput. Inuilli tamarmiunngitsoq tamatuminnga isumakuluutiginnipput. Palaserpassuit pisussat siumut aalajangeriigaanerannik upperisaqarput, taamaattumillu isumaqarlutik Guutip piumasarinngikkaa inuit tamarmik annassasut. Ajoqersuiartortitassaq William Carey Indiami ajoqersuiartortitaqarfimmik pilersitsiniarnermut tapersersuisussarsiorluni ilungersortumik oqalugiarami imatut oqaasertalimmik naveerneqarpoq: „Inuusuttoq uumaa, ingigit; Guutimik nalusut isumataartinnissaat Guutip kissaatigiguniuk ilinnit ikiorneqarnani taamaaliussaqqaarpoq!“ Taamaakkaluartorli William Carey 1793-imi umiarsuarmut ilaalluni Indiamukarpoq, tassanilu Biibili tamaat ilaannaaluunniit Indiamiut oqaasiinut 35-nut nutserlugu suliarujussuaq ingerlallugu.

Ajoqersuiartortitat paasivaat tamanit atorfissaqartinnerpaasartik tassaasoq Biibili oqaatsinut atorneqartunut nutsigaq. Kinali biibilinik tamakkuninnga pilersitsissava? Soqutiginarpoq niviarsiaraq 16-inik ukiulik Walesimiu, Mary Jones, nunarsuaq tamakkerlugu Biibilip siaruarneranik kinguneqartussamik suliniartoqalerneranut nalullugu pisooqataasimammat. Ukiumi 1800-mi Maryp kamillaanngarmi 40 kilometerit pisulluni atorsimavai biibilimik Walesimiusuumik palasimit pisiniariartorluni. Akissani ukiuni arfinilinni katersorsimavai, taamaattumik paasigamiuk biibilit tamarmik tunineqareersimasut pakatsingaarami qianngitsoorsinnaanngilaq. Palasip killitseqaluni Mary biibilimi ilaannik tunivaa.

Tamatuma kingorna palasip allarpassuit biibilimik atorfissaqartitsisut eqqarsaatigilerpai, tamannalu ikinngutiminut Londonimiittunut oqaloqatigiissutigaa. Tamatuma kingunerisaanik 1804-mi British and Foreign Bible Society pilersinneqarpoq. Tamatuma siunertaa ersarissoq tassaavoq inuit biibilinik namminneq oqaasiinut nutsikkanik akisuallaanngitsunik ’nassuiaatitaqanngitsunik oqaaseqaatitaqanngitsunillu’ pilersornissaat. Quppernerit sinaasigut nassuiaatitalersunnginnerisigut biibililiorniaqatigiiffinnik tunngaviliisut neriuutigaat ajoqersuutit pillugit assortuunnerit pinngitsoortinnissaat. Taamaattorli allakkat Biibilimut tapiliussat, imermut morsutsitaalluni kuisinneq aamma ataasiullunilu pingasuussutsimik ajoqersuut pillugit Biibililiorniaqatigiiffik arlaleriarluni assortuuffiusarsimavoq.

Suliniarusussuserli siaruaatipallappoq, 1813-imilu biibililiorniaqatigiiffiit tuluit biibililiorniaqatigiiffiannut atassuteqartut Tysklandimi, Hollandimi, Danmarkimi Ruslandimilu pilersinneqarput. Piffissap ingerlanerani nunanissaaq allani biibililiorniaqatigiiffinnik pilersitsiortorneqarpoq. Biibililiorniaqatigiiffiit siulliit siunertaminnik saqqummiussinerminni isumaqarsimagaluarput nunarsuarmi inuit amerlanersaat oqaatsinik atorneqarnerpaanik ikittuinnarnik oqaaseqartuusut. Takorloorsimanngisaannaraluarpaat tuusintilippassuarnik allanik oqaaseqartoq. Ikittuinnaat hebriiarit griikerillu oqaasiinik ima ilisimasaqartigipput oqaatsinit taakkunannga toqqaannartumik nutserisinnaallutik. Taamaattumik British and Foreign Bible Society nutseriniarnermik aningaasaliigaangat nutserisut King James Version tuluttuunngortitaq aallaavigigajuppaat.

Nutserisup misilinneqaatai

Biibili oqaluttuanik assersuutinillu ulluinnarni pisartunik tunngavilinnik annerusutigut imaqarpoq. Taamaammat nutseruminartuuvoq, eqqarsaatersornartumik allagaagaluaruni taamaannaviarnani. Soorluli takorloorneqarsinnaasoq tamanna kinguneqarsimavoq ajoqersuiartortitat ilaasa Biibilimik nutseriniaqqaarnerminni paatsuunganartumik imaluunniit quianarsinnaasumik nutserisarsimanerannik. Assersuutigalugu, nutsikkami ataatsimi inuit Indiap ilaani aalajangersimasumi najugallit isumaqalersinneqarput Guuti tungujortuusoq. „Ataatarput qilammiusoq“-mi oqaaseq „qilammiusoq“-mut atorneqartoq isumaqarsimagami „qilaap qalipaataatut qalipaatilik“.

Nutserisup naalliuutai pillugit Adoniram Judson 1819-imi ima allassimavoq: ’Oqaatsit inuit nunarsuup illua-tungaani inuusut oqaaserisaat ilikkassagaanni oqartariaqarpoq ilungersornartorujussuusoq — inuit uatsinnit allaanerulluinnartumik eqqarsariaaseqarlutillu oqariartaaseqarmata, oqaasii naqinnerilu oqaatsinit nalunngisatsinnit allaanerulluinnarmata, ordbogeqannginnatta, nutserisoqanngimmat tamaanimiumillu ilinniartitsisoqassagutta oqaatsit ilaat ilikkaqqaartariaqaratsigik!’ Adoniram Judsonitut nutserisut suliaat Biibilip kikkunnit tamanit pissarsiarineqarsinnaalerneranut pissutaaqataalluinnarpoq. — Nassuiaatit qupperneq 12-imiittut takukkit.

Ann Judsonip uini nutseriniarnerani pisariusumi ikiorsimavaa. Aappariilli oqaatsitigut ajornartorsiutaannaanngitsunik misigisaqartarsimapput. Kunngip kiffaasa Adoniram pinngitsaalillugu parnaarukkiartormassuk Ann naartuvoq. Qaammatini 21-ni oqartussaasut akeqqersimaartut sapiilluni ilungersorluni qinnuigisarsimavai uini iperagaateqqullugu. Tamakku tamarmik, napparsimanerata saniatigut, akeqarput. Adoniram iperagaaqqammersoq nulia sapiitsoq Ann paninnguallu qanimanartoqarlutik toqupput. Adoniram aliasoqaaq. Guutimilli nakussatsinneqarluni nutserinini ingerlatiinnarpaa. Biibili Burmamiusuunngortitaa 1835-mi naammassivoq. Taamaalinerani Biibilimut saassussinerit allat sallaatsumik malunniukkiartuaarput.

Biibilimik assortuussutiginninnerit

1800-kkunni inuttut atugarisat naalakkersuinerlu pillugit isummat annertuumik akerleriissutaasarput, akerleriinnerillu ilaanni Biibili qitiulluinnartarpoq. Russit Biibililiorniaqatigiiffiat pilersinneqarami zarimit ilagiinnillu russinit ortodoksiusunit sernissorteqarpoq, naggataatigulli taakkua biibililiorniaqatigiiffik atorunnaarsippaat inerteqqutigilerlugulu. (Tamanna ukiumik ataatsimik sioqqullugu biibilit tuusintilikkuutaat biibililiorniaqatigiiffimmut akerliusunit ikuallanneqareersimapput.) Kristumiut siulliit ilungersuussilluarlutik aallarnersimasaat, tassa nunarsuarmut tamarmut Biibilimik siaruarteriniarneq, palasit ortodoksiusut unitsinniarsarilerpaat. 1800-kkunni ortodoksit siuttui oqarniartarput Biibili oqaluffeqarfiup naalagaaffiullu oqartussaassusiannut ulorianartorsiortitsisuusoq. Akerlianilli naalakkersuinikkut mumisitsiniat pilersinneqaqqajaasut Biibili oqartussaasunik ulorianartorsiortitsisutut isiginagu oqaluffeqarfiup naalagaaffiullu inuiassuarnik naqisimanninniutigisinnaasaattut isigaat. Taamaalilluni Biibili illua’tungeriinnit tamanit saassutarineqarpoq!

Ukiuni tulliuttuni Biibili ’ilisimasalissuarnit’ saassunneqaqattaartuarpoq. 1831-mi Charles Darwin ilisimasassarsiornermik aallarniivoq pinngoriartuaarsimanermik isumaliutersuumminik saqqummiineranik kinguneqartumik. 1848-mi Marxip Engelsillu Communist Manifesto tamanut saqqummersippaat, tassani ersersillugu kristumiussuseq naqisimannittuusoq. Piffissamissaaq tamatumani oqaluttuarisaanerup tungaanit isigalugu isornartorsiuerpalaartumik Biibilimik misissuisalernermi Biibilip ilumoortuunera inuillu Biibilimi eqqartorneqartut, aap, allaat Jesus, ilumut inuusimanersut apeqquserneqartalerput. Inoqarporli aamma pissutsinik eqqarsaatiginnilluartartunik isumaliutersuutillu Guutimik Biibilimillu ajattuisut kukkusuunerannik paasinnittunik, taakkualu ilisimatuussuseq aqqutigalugu Biibilip ilumuussusia uppernarsarniartarpaat. Taakkua ilagaat Konstantin von Tischendorf, tyskeq silassorissoq oqaatsinik ilisimatooq.

Paasisat Biibilimik ilumoorneraasut

Tischendorf Kangiani Qiterlermi angalasarpoq Biibilimik assammik allagatoqqanik ujarlerluni, Biibilip ilumuussusianik qularnaatsumik uppernarsaatissarsinissani neriuutigalugu. 1859-imi, ukiumi Darwinip Arternes Oprindelse-imik (Pissuseqatigiikkuutaat pilerfiat) saqqummersitsiffigisaani, Tischendorfip Kristumiut Allagaataat Griikerisuut tamarmiusut assilillugit allakkat tamanna tikillugu pigineqartunit pisoqaanerpaat mattuffimmi Sinajip qaqqaata killinganiittumi nassaarai. Assammik allakkat taakku Codex Sinaiticusimik taaguutilittut ilisimaneqarput qularnanngitsumillu Hieronymusip latinerisuunngortitaata Vulgata-p naammassineqarnera ukiunik 50-it missaanniittunik sioqqullugu suliarineqarsimalluni. Tischendorfip assammik allakkanik taakkuninnga mattuffimmit peersisimanera eqqortuunersoq suli oqallissutaasarpoq, taamaattorli saqqummersippaa taamaalillunilu misissueqqissaartunut pissarsiarineqarsinnaalersillugu.a

Sinaiticus oqaatsit allassimaqqaatsit atorlugit assammik allakkat pisoqaanerpaat ilagimmanni Allakkat Griikerisuut pingaarnerusutigut allanngortinneqarsimannginnerannut uppernarsaaqataaginnarani aamma ilisimatuut assammik allakkani kingusinnerusukkut allanneqarsimasuni kukkunernik nassaarnissaannut iluaqutaavoq. Assersuutigalugu, Sinaiticus naapertorlugu Timûtiusimut agdlagkat sujugdlît 3:16-imi Jesus ima oqaatigineqarpoq: „Taanna uinikkut saqqummersinneqarpoq.“ „Taanna“-mut taarsiullugu assammik allakkani taamanikkut ilisimaneqartuni amerlanerni oqaaseq „Guuti“ naalisarlugu atorneqarpoq, griikerit oqaasiata „taanna“-mik isumaqartup allanngortilaarneratigut pilersinneqarsimasoq. Sinaiticusili assammik allakkat griikerisuut allassimaffimmi tassani „Guuti“-mik atuisut ukiorpassuarnik sioqqullugit suliarineqarsimavoq. Tamatuma ersersippaa oqaaseq kingusinnerusukkut allanngortinneqarsimasoq, qularnanngitsumik ataasiullunilu pingasuusumik ajoqersuut taperserniarlugu.

Tischendorfip nalaata kingorna Biibili assilillugu assammik allakkat amerlanerusut nassaarineqartarsimapput. Ullumikkut Allakkat Hebriiarisuut assilillugit assammik allakkat 6000-it missaanniittut kiisalu Allakkat Griikerisuut assilillugit assammik allakkat 13.000-init amerlanerusut nassaassaapput. Assammik allakkat tamakkua imminnut sanilliullugit misissueqqissaarnerup kingunerisaanik allakkat oqaatsit allassimaqqaatsit atorlugit allatat tatiginartut pigineqalerput. Soorlu Biibilimik misissueqqissaartartoq F. F. Bruce oqarsimasoq: ’Assigiinngissutit . . . apeqqutinut pingaartunut oqaluttuarisaanermut imaluunniit kristumiut upperisaannut inooriaasiannullu tunngasunut sunniuteqanngillat.’ Biibili oqaaserpassuarnut nutserneqartuarsinnarpoq, ilisimasaqarnerulernerli qanoq ililluni inunnit iluaqutigineqarsinnaava?

Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffia Biibililu

1881-imi kristumiorpaalunnguit ilumoorussilluinnartut, Biibilimik atuaqqissaartartut ilinniartitsisartullu, kingorna Watch Tower and Tract Society-tut taaguuteqalersoq pilersippaat. Biibilit biibililiorniaqatigiiffinnit allanit suliarineqarsimasut, ilaatigut Tischendorfip New Testament-iliaa, aallaqqaataani agguaattarpaat. 1890-imili namminneerlutik biibilinik saqqummersitsisalerput, Biibilimillu nutsikkat arlallit siullersaata saqqummersinneqarnissaa aningaasaliiffigalugu. 1926-mi Peqatigiiffiup nammineq naqiterivimminik Biibili naqitertalerpaa. Paasinarsiartuinnarporli Biibilimik nutarterlugu nutsikkamik atorfissaqartitsineqartoq. Ukiuni hundredelinni qaangiuttuni paasisat misissuinerillu kingunerisaannik ilisimasaqarnerulersimaneq Biibilimik paasiuminartumik akikitsumillu nutserinikkut siammartinneqarsinnaannginnerpat? Tamanna siunertaralugu Peqatigiiffimmi suleqataasut 1946-mi Biibilimik nutaamik nutserillutik aallartipput.

Nutsigaq ataaseq oqaaserpassuarnut

New World Translation of the Holy Scriptures tuluttooq suliariniarlugu nutserisussanik ataatsimiititaliortoqarpoq kristumiunik tanitanik misilittagartuunik inuttalimmik. 1950-imit 1960-imut Kristumiut Allagaataat Griikerisuut aallarniutigalugit arfinilinnik atuagartalerlugu saqqummersinneqarpoq. 1963-imit oqaatsinut allanut 27-nut nutserneqarpoq, sulilu oqaatsinut amerlanerusunut nutserneqarluni. Tuluttuunngortitsinermi siunertaasoq oqaatsinut allanut nutserinermi aamma siunertarineqarpoq. Siullermik, eqqortumik nutserneqassaaq oqaatsinilu allassimaqqaatsini eqqarsaatinut sapinngisamik naapertuutissalluni. Ajoqersuutitigut paasinnittaatsimut aalajangersimasumut naapertuussarniaannarlugu isumaanik allannguisoqassanngilaq. Aappassaanik, oqaatsini allassimaqqaatsini oqaatsit pingaarnerit tamaasa ajornanngikkaangat aalajangersimaqqissaartumik nutserneqartassapput. Taamaalilluni Biibilimik allaqataasut oqaatsinik aalajangersimasunik qanoq atuisimanerat atuartunit paasineqarsinnaassaaq. Pingajussaanik, isumaasoq paasiuminaallisinngikkaluarlugu sapinngisamik toqqaannartumik nutserneqassaaq. Toqqaannartumik nutserinerup atuartoq oqaatsit allassimaqqaatsit immikkoorutaannik itsarlu eqqarsartaatsimik paasisaqartissavaa. Sisamassaanik, inuinnarnut atuaruminartuullunilu paasiuminartuussaaq.

New World Translation-imi tuluttuumi toqqaannaqisumik nutserisimaneq oqaatsinut allanut nutsernissaanik ajornannginnerulersitsivoq. Nutserineq pilertornerusumik eqqornerusumillu suliarineqarsinnaaqqullugu ullumikkut Peqatigiiffiup nutserisui qarasaasiatigut atortorissaarutinik pitsaalluinnartunik atortoqarput. Oqaatsit, oqaatsinik pingaarnerusunik New World Translation-imi tuluttuumi atorneqartunik tamanik nutserinermi atorneqarsinnaasut, atortorissaarutit tamakku iluaqutigalugit nutserisut nalunaarsorsinnaavaat. Aammattaaq tamakku iluaqutigalugit takusinnaavaat Biibilimi oqaatsit hebriiarisuut griikerisuullu tamarluinnarmik qanoq tuluttuunngortinneqarsimasut.

Hebriiarisuumit griikerisuumillu toqqaannartumik nutserinissamut taarsiullugu tuluttuumit nutserineq pingaartunik iluaqutissartaqarpoq. Sivikinnerusumik nutserisoqarsinnaavoq oqaatsinullu tamanut nutserinermi oqariaatsit assigiissaarneqarnerusinnaapput. Qanoq ililluni? Oqaatsinit ullumikkut atorneqartunit oqaatsinut allanut eqqorluartumik nutserinissaq oqaatsinit itsaq atorneqartunit oqaatsinut ullumikkut atorneqartunut assigiinngitsunut nutserinermit ajornannginneerarsuuvoq. Nutserisummi oqaatsinik ullumikkut atorneqartunik atuisunik siunersiuisinnaapput, soorunamilu oqaatsinik ukiut tuusintilikkuutaat matuma siorna atuisunik siunersiuisinnaanatik.

Inuiannut tamanut nutaarsiassaq nuannersoq

Angutit arnallu ilungersuussilluartut Biibilip nunarsuarmi atuakkanit tamanit siammarsimanerpaanngornissaanut suleqataasimasut suli tannerusumik allaaserineqarsinnaagaluarput. Ukiut hundredelikkuutaat ingerlaneranni biibilit ilivitsut ilaannakuusulluunniit minnerpaamik 4 milliardit oqaatsinut 2 tuusintinit amerlanerusunut, nunarsuarmi inuit 90 procentiinit amerlanerusunit atorneqartunut, naqiterneqarsimapput!

Biibilimi siulittuutigineqarpoq nalitsinni nunarsuaq tamakkerlugu Guutip naalagaaffia pillugu oqaluussineqassasoq. Tamanna pisinnaaqqullugu Biibilip kikkunnit tamanit pissarsiarineqarsinnaalernissaanut Jehova Guuti nalunanngitsumik suleqataasimavoq. (Matîuse 13:47, 48; 24:14) Qangaanerusoq Biibilimik nutseriniat naqiteriniallu sapiitsut Guutip oqaasianik — silarsuarmi ileqqussatigut taartumi anersaakkut qaamanermik aallerfigisinnaasatuatsinnik — tuniniarluta imminnut assut ulorianartorsiortittarsimapput. Taakkua maligassiaat Biibilimik atuarnissannut, tamanna malillugu inuunissannut aamma taakkunatut qulanngilluinnarlutit allanut tamatuminnga oqaluussissutiginninnissannut kajumississutiginiaruk. Biibili tatiginartoq pigisat ullut tamarluinnaasa iluaqutiginiarniaruk! — Jesaja 40:6-8. (wE 15/10 97)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 12-imi nalunaarsukkat]

Biibilimik nutserinerulerneq

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Oqaatsit

amerlassusii

1 Allakkat Hebriiarisuut juutinit griikerisuunngortinneqalerput

(280-ip u.n.s. miss.)

12 Hieronymusip latinerisuunngortitani Vulgata inerpaa 400-p u.n.s. miss.

35 Gutenbergip biibili naqitigaq siulleq inerpaa 1455-ip miss.

81 British and Foreign Bible Society pilersinneqarpoq 1804-mi

Ukiut malillugit oqaatsit amerlassusii missiliuussat

522

1900

600

700

800

900

1049

1950

1100

1200

1300

1471

1970

2123

1996

2200

2300

2400

[Suminngaanneernera]

Aallerfiit: Christianity Today, United Bible Society

[Qupp. 8-mi assiliartaq]

Judson qilersoriarlugu aallarunneqarsimavoq

[Suminngaanneernera]

Jesse Pagep atuakkiaanit Judson the Hero of Burma-mit.

[Qupp. 9-mi suminngaanneernera]

Mountain High Maps® Copyright © 1995 Digital Wisdom, Inc.