Nalerput eqqumaffigaajuk?
NAVIANARTUMIK eqqumaffiginninneq tassaasinnaavoq inuunerup toqullu assigiinngissutaat. Tamanna qeqertani marlunni innermik anitsisartunik qaqqalinni pisimasut ikiortigalugit paasiuminarsarneqarsinnaavoq.
Maajip 8-ni 1902-mi Caribiap qeqertaani Martiniquemi Mont Pelée, qaqqaq innermik anitsisartoq 1900-kkunni ajunaartitsinerpaaq, anitsilersimavoq. Illoqarfimmi Saint Pierremi qaqqap anitsisartup ataatungaani najugallit 30.000-iusut tamangajaasa ajunaartissimavai.
Juunimi 1991-mi Mount Pinatubo ukiuni hundredelinni makkunani qaqqani innermik anitsisartuni immaqa annertunerpaamik qaarsimavoq. Tamanna Filippinerini inuppassualimmi pisimavoq 900-llu missaat ajunaarsimapput. Kisianni tamatumuunakkut marluk pissutaallutik inuit tuusintilikkuutaat annaanneqarsimapput: (1) inuit ulorianartoqarneranut eqqumanerat aamma (2) inuit mianersoqqussutinut eqqumaffiginnikkusunnerat.
Iliuuseqarneq inuit inuuneranik annaassisarpoq
Mount Pinatubo ukiuni hundredelikkuutaani susimanani apriilimi 1991-imi anitseriaannaasoq malunnarsivoq. Aalaq svovldioxidimik akulik qummut anialerpoq. Tamaani najugallit nunap sajullatsiartarnera malugaat, lavalu issorsimasoq qaqqamiit qaffakaalersimalluni. Filippinerini ilisimatusaatinik suliaqarfimmi qaqqanik innermik anitsisartunik aamma nunap sajuttarneranik misissuisartut qaqqaq innermik anitsisartoq alatsinaaqqissaarsimavaat piffissaalluartukkullu naalakkersuisut qularunnaarsillugit silatusaarnerussasoq inuit 35.000-it illoqarfinnut nunaqarfinnullu ungasinngitsuniittunut qimagutitinneqarpata.
Paasinarpoq pissutissaqanngikkaangat inuit angerlarsimaffitik qimakkusunneq ajoraat, kisianni qularunnavipput innermik anitsinerup navianaatai videomi takutinneqarmata. Qimagutitsineq piffissaalluartukkut pivoq. Ullut marluk qaangiutiinnartut qaqqaq innermik anitsisartoq qaarpoq, arsat 8 kubikkilometeritut annertutigisut silaannarsuarmut igeriunneqarput. Marullunnik kuuttunik, laharinik taaneqartartunik, kingusinnerusukkut hundredelikkuutaat toqutaapput. Kisianni tuusintilikkuutaat toqunissaraluartik pinngitsoortippaat navianartoqarneranik ilisimatinneqarsimanertik mianersoqqussutinullu tusarnaarsimanertik pissutigalugu.
Ajunaarnermit inunnit pilersinneqarsimasumit qimaaneq
Ukiuni hundredelinni siullerni kristumiut Jerusalemimiittut aamma isummerfigisariaqarsimavaat angerlarsimaffitsik qimassanerlugu qimassannginnerluguluunniit. Ukiumi 66-imi illoqarfimmit qimaagamik aseruinermit ukiumi 70-imi pisumit inuiaqatigiit qimaasimanngitsut juutillu tuusintilikkuutaat poorskisioriartorlutik Jerusalemimukarsimasut nalaataannit aniguisimapput. Inuit millioninit amerlanerusut poorskisioriartortut illoqarfiup qarmaasa iluatungaaniissimapput Romamiut sakkutuuisa qimaaffigisinnaasaat tamaasa assermatigik. Kaannersuup, pissaanileqqusaannerit aamma Romamiut naakkittaatsumik saassusisaqattaarnerisa kinguneraat inuit millionit sinnerlugit toqunerat.
Ajunaarnersuaq juutit Romamiunut pikititsinerannik soraarsitsisoq tupaallaataanngilaq. Ukiut qulillit arlallit tamatuma siorna Jesus Kristusip siulittuutigisimavaa Jerusalem unguneqarumaartoq. Oqarsimavoq: ’Jerusalem sorsuttorpassuit ilugaat takulerussiuk, taava ilisimassavarsi nungutitaaffissaa qanillisoq. Taava Judæamiittut qaqqanut qimaalit, Jerusalemillu iluaniittut tassanga anilit, nunaannarmiittullu tassunga isernaveerlit.’ (Lúkarse 21:20, 21) Ilitsersuut ersarissimavoq, Jesusillu ajoqersugaasa ilumooruppaat.
Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Eusebios Cæsareamiu ukiuni 300-kkunni inuusimasoq naapertorlugu, kristumiut Judæamiittut tamarmik Jesusip mianersoqqussutaa alapernaassimavaat. Romamiut Jerusalemimik ukiumi 66-imi ungusinerminnit siullermit tunuarmata kristumiut juutiusut amerlasuut Guutimik nalusut illoqarfiannut Pellamut nunap ilaani Peræamiittumut qimaasimapput. Piffissamut nalunaaqutaasut eqqumaffigigamikkik Jesusillu mianersoqqussutaa alapernaakkamikku ’oqaluttuarisaanermi ungusaanerit amilaarnarnerpaartaattut’ allaatigineqartartumit aniguipput.
Ullumikkut uaguttaaq eqqumasariaqarpugut mianersoqqussutigineqartullu alapernaasertariaqarlugit. Allaaserisap tulliuttup tamanna nassuiassavaa.
[Suminngaanneernera]
Godo-Foto, West Stock