MISIGISALIKKERSAARUT
Ilinniartitsisorsuatsinnit inuunerput tamaat ilinniartinneqarpugut
NAKKUTILLIISUT sakkulisartut, aqqusinerni assersuillutik ikuallaanerit, anorersuarujussuit, inuiaqatigiit imminnut sorsuunnerat angerlarsimaffitsinniillu qimagutitaanerit. Tamakkuupput nuliaralu pioneriutilluta oqaluussisartutullu aallartitaatilluta misigisimasagut sakkortuut. Inooriaaserpulli allamik taarserusunngilluinnarparput! Tamakku pitillugit Jehovap tapersersorlutalu pilluaqqujuarsimavaatigut. Ilinniartitsisorsuatta pingaarutilinnik aamma ilinniartippaatigut. – Job 36:22; Es 30:20.
ANGAJOQQAAMA MALIGASSIUINERAT
1957-imi angajoqqaakka Italiamiit Kindersleymut, Canadami Saskatchewanimiittumut, nuullutik nunasipput. Sivitsunngitsoq ilumoortoq Biibilimeersoq paasilerpaat, ilumoortorlu inuunitsinni qitiutillugu inuuneqalerpugut. Eqqaamavara suli meeraallunga ilaquttakka ulloq naallugu oqaluusseqatigisarlugit, taamaattumik quiasaarlunga oqartarpunga arfineq-pingasunik ukioqarlunga “ikiorti-pionerioqqaarsimallunga”!
1966-ip missaani ilaquttakkalu
Angajoqqaakka piitsuupput, taamaattorli Jehovamut pilliuteqarusuttuarnermikkut maligassiuilluartuupput. Assersuutigalugu 1963-imi Pasadenami, Californiamiittumi, ataatsimeersuartoqarniartoq peqataarusullutik akissaqarniarlutik pigisamik ilarpassui tuniniarpaat. 1972-imi najugaqarfitsinniit 1.000 kilometerit missaannik ungasitsigisumut Trailimut, Canadami British Colombiamiittumut, Italiamiusut oqaaseqarfiusumut ikiuukkiartorluta nuuppugut. Ataataga asaasuullunilu tamalaanik aserfallatsaaliuisutut sulisarpoq. Jehovamut kiffartornini aallunnerujumagamiuk akissarsiornerusinnaagaluarluni neqeroorfigitikkaangami itigartitsisarpoq.
Qujamasuutigisaqaara angajoqqaakka uannut qatanngutinnullu pingasunut maligassiuilluarsimammata. Taakkunannga ilikkakkakka anersaakkut inuunerilikkannut toqqammaviliisuupput. Ilikkakkannillu pingaarnerpaavoq: Guutip kunngeqarfianik salliutsitsiuaruma Jehovap isumagiumaaraanga. – Mat 6:33.
PIFFISSAQ TAMAAT KIFFARTORNEQ AALLARTIPPOQ
1980-imi Debbie, qatanngut arnaq pinnersoq Jehovamut kiffartornerminik aallussilluartoq, katippara. Marluulluta piffissaq tamaat kiffartornissarput kissaatigaarput, taamaattumik katinnitsinniit qaammatit pingasut qaangiutiinnartut Debbie pioneritut aallartippoq. Katinnitsinniit ukioq ataaseq qaangiummat pisariaqartitsiffiusumut nuuppugut, tassanilu ilagiinni amerlavallaanngitsunik oqaluussisartulinni marluulluta pioneritut kiffartoqatigiilerpugut.
1980-imi katikkatta
Piffissap ingerlanerani nikallungaleratta aalajangerpugut allamut nuunniarluta. Siullermilli ilagiinnik nakkutilliisoq oqaloqatigeqqaarparput. Taassuma asannilluni unneqqarillunili ima oqarfigaatigut: “Ilissi aamma ajornartorsiortitseqataavusi. Ilissinnut unamminiarnartut kisiisa maluginiarpasi, nuannersortaali maluginiartarussigit taava nassaarissavasi.” Taama oqarnera oqaaqqissaarutaavoq pisariaqartilluinnagarput. (Tuss 141:5) Siunnersuutaa ingerlaannaq malerualerparput takusinnaaleriasaarlugulu ilumut nuannersorpassuaqartoq. Ilagiinni tassani arlallit, allaat meeqqat allanillu upperisalimmik aappallit, Jehovamut kiffartornerminni iliuuseqarnerorusulerput. Tamanna uagutsinnut ilinniutaavoq pingaaruteqarluinnartoq. Ajunngitsut maluginiarnerusarnissaat pissutsinilu unammillernartuni Jehovap aaqqiissuteqarnissaata utaqqisarnissaa ilikkarparput. (Mika 7:7) Nuannaaleqqippugut, pissutsillu pitsaanerulerput.
Siullerpaamik Pionerinut Ilinniarfimmiinnitsinni ilinniartitsisut nunani allani kiffartorsimasuupput. Assinik isiginnaartittarpaatigut kiffartornerminnilu unamminiarnartut pilluaqqussutillu nalaattakkatik pillugit oqaluttuuttarluta. Tamanna pissutigalugu nunani allani oqaluussisartutut aallartitanngornissarput kissaatigilerparput.
1983-imi British Colombiami naalagaaffilersaarfiup silataani
Anguniagarput uagutsinnut piviusorsiornerussammat 1984-imi British Columbiamit Quebecimut franskisut oqaaseqarfiusumut, 4.000 kilometerit sinnerlugit ungasitsigisumiittumut, nuuppugut. Kulturi nutaaq oqaatsillu nutaat sungiunniartussanngorpagut. Aningaasaateqarpiarneq ajorpugut. Ilaanni narsaammi naatsiianik qimaannarneqarsimasunik akuerisaalluta katersinitsigut nerisarpugut. Debbie naatsiianik nerisassiornermut pikkorissiivippoq! Naak unamminiarnartoqartaraluartoq nuannersortai isiginiartarpagut. Malugisarparput Jehovap isumassortuaraatigut. – Tuss 64:11.
Ullut ilaanni ilimaginngisatsinnik sianerfigitippugut. Aperineqarpugut Canadami Betelimi kiffartorusunnersugut. Tamatuma nalaani Ilinniarfimmut Gileadimut qinnuteqareernikuugatta Betelimi kiffartornissatsinnut nangaassuteqalaaraluarpugut, akuersivugulli. Tikikkatta qatanngut Kenneth Little, Immikkoortortaqarfiup Ataatsimiititaliaanut ilaasortaq, aperaarput: “Taavami Gileadimut qaaqqusaagutta?” Akivoq: “Pisariaqalerpat tamanna eqqartoqqikkumaarparput.”
Sapaatip-akunnera ataaseq qaangiummat pisariaqalerpoq. Debbielu Gileadimut qaaqqusaavugut. Aalajangerniarnerput sapernaqaaq. Qatanngutip Littlep oqarfigaatigut: “Qanorluunniit aalajangiigaluarussi ullut ilaanni peqqissimilissaasi aappaa qinersimannginnassiuk. Arlaannaalluunniit pitsaanerunngilaq. Jehovap tamaasa pilluaqqusinnaavai.” Gileadimut qaaqqusissummut akuersivugut, ukiullu ingerlanerini paasilerparput qatanngutip Littlep oqaasii qanoq ilumoortigisut. Jehovamut kiffartornermi suliassat marluk akornanni toqqaaniartoqartillugu qatanngutip Littlep oqaasii issuartarpagut.
OQALUUSSISARTUTUT AALLARTITATUT INUUNEQ
(Saamerleq) Ulysses Glass
(Talerperleq) Jack Redford
Nuannaaqaagut pissangallutalu 1987-imi apriiliusoq Brooklynimi, New Yorkimiittumi, ilinniaqatigiit 24-ulluta Gileadimi klassit 83-issaanni aallartikkatta. Ulysses Glass aamma Jack Redford aalajangersimasumik ilinniartitsisoraagut. Qaammatit tallimat ingerlalertoqaat, septembarip arfernganni 1987-imi naggataarnersiorpugut. John aamma Marie Goodekkut ilagalugit Haitimut aallartitaavugut.
1988-imi Haitimi
Haiti 1962-imili Gileadimit aallartitat nunamit anisitaammata aatsaat oqaluussisartunik aallartitanit tikinneqaqqippoq. Ilinniarnerput naammassigatsigu sapaatit-akunneri pingasut qaangiummata Haitimut tikippugut. Ilagiit qaqqap qaffasissuani 35-iinnarnik oqaluussisartullit ilageeqatigilerpagut. Inuusuttuuvugut misilittagakillutalu. Aallartitat illuanni kisimiilluta najugaqarpugut. Inuit piitsuusorujussuupput, amerlanerillu atuarsinnaanngillat. Ukiut siulliit eqqissiviilliortitsisarnerit, naalakkersuisunik uppititsiniaanerit, aqqusinernik assiaqutsiillutik ikuallatsitsisarnerit ulussaarsuillu misigisarpagut.
Qatanngutigut Haitimiut sapiitsorsuit ilinniarfigeqaagut. Inuunerat oqitsuinnaanngilaq, taamaattorli Jehova asavaat oqaluussinerlu nuannaralugu. Qatanngutip arnap utoqqaap atuarsinnaanngitsup allassimaffiit 150-it missaat alanngaarlugit issuaaffigisinnaavai. Ajornartorsiutit avatangiisitsinniittut Guutip kunngeqarfia, inuiaat ajornartorsiutaannik aaqqiisinnaasutuaq, pillugu oqaluussiuaannarnissatsinnut kajumississutigisarpagut. Nuannaarutigeqaarput Biibilimik ilinniartitatta siulliit ilaat piffissap ingerlanerani pioneritut, specialpioneritut utoqqaanertatullu kiffartulermata.
Haitimi naapitama ilagaat Trevor, angut inuusuttunnguaq mormonikkunnit aallartitaq. Biibilimik eqqartueqatigiillatsiartarpugut. Ukiut arlallit qaangiuttut ilimaginngisannik taassumannga allagarsivunga. Ima allappoq: “Ataatsimeersuarnerup tulliani kuisilerpunga! Haitimut specialpioneritut siornatigut mormonikkut aallartitaatut nunagisimasannut uteqqinnissara siunniuteqqavara.” Anguniakkani anguaa, nulianilu ukiorpassuarni specialpioneriupput.
EUROPAMUT AFRIKAMULLU
1994-imi Sloveniami sulisunga
Europami nunani arlalinni oqaluussisinnaaneq ammaanneqarpoq, tamatumalu kingunerisaanik nutaamik suliassinneqarpugut: Sloveniamut aallartitaavugut. 1992-imi Sloveniami illoqarfiup pingaarnersaanut, Ljubljanamut, angajoqqaama Italiamut nuunngikkallaramik najugaqarfigisaata ungasinngisaanut, tikippugut. Jugoslaviaasimasumi sumiiffiit ilaanni suli sorsuuttoqarpoq. Nunap immikkoortuani tamaani oqaluussineq Wienimi Østrigimiittumi immikkoortortaqarfiup aamma Zagrebimi Kroatiamiittumi kiisalu Beogradimi Serbiamiittumi allaffeqarfiit nakkutigisarigaluarpaat. Maanna nunat sisamat Jugoslaviaasimasuusut namminersortunngoramik immikkut tamarmik beteleqarfimmik pilersitsilerput.
Taamaattumik oqaatsit nutaat ilinniartussanngoqqippagut kulturilu nutaaq sungiunniarsarilerlugu. Sloveniamiut oqaasinnaarivaat “Jezik je težek”, tassa isumaqartoq “oqaatsit nalunartut”. Ilumullimi nalunarput! Nuannaraarput qatanngutit peqatigiiffiup iluani allannguutit maleruapallalertormatigit, maluginiarparpullu Jehovap tamanna pilluaqqugaa. Tamatumuuna aamma Jehovap piffissaq eqqorlugu iluarsisassat iluarsaakkai misigaarput. Sloveniamiitilluta ilikkagarpassuaqarpugut, allamilu ilikkagarisimasarpassuagut unamminiarnartorsiortarnitsinni pinertusaarnissatsinnut iluaqutigeqaagut.
Inuunitsinni allanngortoqaqqippoq. 2000-mi Afrikap kitaanut, Elfenbenskystenimut, aallartitaavugut. 2002-mi novembarimi inuiaqatigiit sorsuunnerat pissutigalugu Sierra Leonemut qimarngutinneqarpugut. Tassani ukiuni aqqanilinni inuiaqatigiit sorsuussimapput, maannali eqqissineqarluni. Elfenbenskystenip tassanngaannaq qimannera uagutsinnut sapernarsimavoq. Inuunitsinnili maannamut ilikkakkagut iluaqutigalugit nuannaartuarsinnaavugut.
Tassani inuppassuit Biibili pillugu ilinniarusuttut qatanngutigullu asanartut ukiorpassuarni sorsuffiusumi pinertusaarlutik inuusimasut isiginiartarpagut. Pigisatigut piitsuupput, pigisatuaminnilli tuniserusuttarput. Qatanngutip arnap ataatsip Debbie atisanik tunerusummagu Debbie naaggaaqqaaraluarpoq, qatanngutilli oqarfigaa: “Sorsunnerup nalaani qatanngutitta nunanit allaneersut ikiortarpaatigut. Uagulli maanna ikiuukkusuppugut.” Taakkua pissusiat nuannersoq ilaarniarlutigu aalajangerpugut.
Kingusinnerusukkut Elfenbenskystenimut uteqqippugut, politikkikkulli eqqissiviilliortoqaqqilerpoq. 2004-mi novembarimi qulimiguulimmut ilaatinneqarluta qimagutitinneqarpugut. Tamatta immikkut 10 kiiluinnaat nassarsinnaavagut. Franskit sakkutooqarfianni natermi unnuivugut aqaguanilu timmisartumik Schweizimukaanneqarluta. Unnuaqeqqata missaani immikkoortortaqarfimmut apuukkatta qatanngutit Immikkoortortaqarfiup Ataatsimiititaliaaneersut aamma Kiffartortut Toqqakkat Ilinniarfiata ilinniartitsisuisa nuliaasalu killitsissutigeqisatsinnik tikilluaqqungaarpaatigut pakkutaarluta, kissartunik nerisilluta Schweizimiullu sukkulaataannik tuniorarluta.
2005-imi Elfenbenskystenimi qimaasunut oqalugiartunga
Utaqqiisaa Ghanami suliassinneqarpugut, Elfenbenskystenimili pissutsit najummassimanarunnaarmata tassunga uteqqippugut. Piffissami toqqissisimanngiffiusumi qimarngusariaqarnerup nalaani aamma utaqqiisaa allanik suliassinneqartarnitsinni uppeqatitta asannittumik ikiuisarnerat pissutigalugu atukkagut anigorpagut. Debbielu isumaqatigiippugut naak asanninneq Jehovap Nalunaajaasuisa akornanni nalinginnaagaluartoq tamanna taamaattussaannartut isigilinngisaannarniarlutigu. Piffissamut uiverfiusumut kingumut qiviarnitsinni takusinnaavarput ilikkagaqangaarsimalluta.
KANGIA QITERLEQ
2007-imi Kangiani Qiterlermi
2006-imi qullersaqarfimmiit allagarseqqippugut. Kangiani Qiterlermi nutaamik suliassinneqarpugut. Tassa imaappoq misigisassat nutaat, unamminiagassat nutaat, oqaatsit nutaat kulturilu nutaaq. Pissutsini politikkikkut upperisarsiornikkullu najummatsersimanartuni nutaanik ilinniagassarpassuaqalerpugut. Ilagiinni naggueqatigiit assigiinngitsorpassuunerat oqaatsillu assigiinngitsorpassuit atorneqarnerat nuannareqaarput, taamaalilluta takusinnaagatsigu peqatigiiffiup najoqqutassiaanik maleruaanerup ataasiussuseqalersitsisinnaanera. Qatanngutigut ataqqingaarpagut, taakkuami ilaquttaminnit, atuaqatiminnit, suleqatiminnit saniliminnillu sakkortuumik malersugaaneq atugarigaluarlugu nikalluutiginngilaat.
2012-imi Tel Avivimi Israelimiittumi immikkut ittumik ataatsimeersuarneq najuuffigaarput. Kingullermik ukiumi 33-mi ullormi piinsimi Jehovap kiffai katersuummatali aatsaat taamak amerlatigisut tassani katersuuteqqipput. Misigisaq puigugassaanngilaq!
Kangiani Qiterlermiinnitsinni nunamut suliatsinnik killilersuiffiusumut Biibililersaarutaatitsinnik nassataqarluta tikeraalaartarpugut. Oqaluusseqataasarpugut ataatsimeersuarnerillu amerlavallaanngitsunik peqataaffigineqartut najuuffigisarlutigit. Sumi tamaani sakkutuut sakkulisartut nakkutiginnittullu takussaasarput. Oqaluussisartoqatigulli ikittunnguit ilagalugit mianersorluta angalaaraangatta toqqissisimasarpugut.
AFRIKAMUT UTEQQINNEQ
2014-imi Congomi oqalugiaatissamik piareersartunga
2013-imi nutaamik suliassinneqarpugut: Kinshasami Congomiittumi immikkoortortaqarfimmi kiffartortussanngorpugut. Congo nunarujussuuvoq kusanangaartoq, aammali piitsoqarfiusorujussuuvoq ukiorpassuarnilu akersuuffiusimalluni. Ima oqaraluarpugut: “Afrika nalunngilarput, piareersimavugullu.” Sulili ilikkagassaqaqaagut, pingaartumik angalaniarneq eqqarsaatigalugu nunami aqqutissat killeqaraangata. Allanilli nuannaarutissarpassuaqarpugut, ilaatigut qatanngutit, naak piitsuugaluaqalutik, nuannaarnerat pinertusaarnerallu, oqaluussinermik nuannarisaqarnerat, ataatsimiinnerni ataatsimeersuarnernilu najuunnissaminnik pingaartitsinerat nuannaarutigisarpagut. Jehovap tapersersuineratigut pilluaqqusineratigullu oqaluussinermi qanoq angusaqarsimatigisut nammineerluta takuarput. Ukiuni taakkunani Congomi piffissaq tamaat kiffartornitsinni pingaarutilerujussuarnik ilikkagaqarpugut, ilaquttatut isigilikkatsinnik ikinnguterpassuaqalerpugut.
2023-mi Sydafrikami oqaluussisugut
2017-ip naalernerani nutaamik suliassinneqarpugut: Tamatumuuna Sydafrikami. Immikkoortortaqarfiit najuuffigisimasatta anginersaraat aatsaallu Betelimi sulilissalluta. Aamma tassani nutaanik ilinniagassaqalerpugut, siornatigulli ilikkagarisimasagut iluaqutigeqaagut. Qatanngutit ukiorpassuarni aalajaallutik Jehovamut kiffartorsimasut asaqaagut. Betelimi ilaqutariissuit naggueqatigiissutsikkut kulturikkullu assigiinngitsigigaluarlutik ataasiussuseqarlutik kiffartoqatigiinnerat takullugu tupinnaqaaq. Ersarilluinnarpoq Jehovap innuttani kinaassutsiminnik allannguisimasut najoqqutassianillu Biibilimeersunik maleruaalersimasut eqqissinermik pilluaqqusimagai.
Ukiuni taakkunani Debbielu pissanganartorpassuarnik suliassaqartarsimavugut, kulturinut nutaanut nalimmassartarsimavugut oqaatsillu nutaat ilinniartarlutigit. Naak ilaannikkut oqitsuinnaasanngikkaluartoq Jehovap asanninnera peqatigiissortaani anersaakkullu ilaqutariissuarni malugisarsimavarput. (Tuss 144:2) Ilimagilluinnarparput piffissaq tamaat kiffartornitsinni ilikkagarpassuatta Jehovamut kiffatut piukkunnarnerulersissimagaatigut.
Angajoqqaannit ilinniartinneqarsimanera, nuliannit, Debbiemit, asangaakkannit tapersersorneqarsimanera taavalu nunarsuaq tamakkerlugu anersaakkut qatanngutitta maligassiuilluarsimanerat qujamasuutigeqaakka. Debbielu aalajangiussimavarput inuunitta sinnerani Ilinniartitsisorsuatsinnit, Jehovamit, ilinniartitaajuaannarniarluta.