INTERNETIKKUT ATUAGAATEQARFIK Watchtower
INTERNETIKKUT ATUAGAATEQARFIK
Watchtower
Kalaallisut
  • BIIBILI
  • BIIBILILERSAARUTIT
  • ATAATSIMIINNERIT
  • w25 juuni qupp. 26-31
  • Ilinniartitsisorsuatsinnit inuunerput tamaat ilinniartinneqarpugut

Immikkoortumi matumani isiginnaagassiaqanngilaq.

Ajoraluartumik isiginnaagassiap aanerani ajutoortoqarpoq.

  • Ilinniartitsisorsuatsinnit inuunerput tamaat ilinniartinneqarpugut
  • Napasuliaq Alapernaarsuiffik (Atuaqqissaarutissaq) – 2025
  • Qulequtaaqqat
  • Tamatumunnga assingusut
  • ANGAJOQQAAMA MALIGAS­SIUINERAT
  • PIFFISSAQ TAMAAT KIFFARTORNEQ AALLARTIPPOQ
  • OQALUUS­SISARTUTUT AALLARTITATUT INUUNEQ
  • EUROPAMUT AFRIKAMULLU
  • KANGIA QITERLEQ
  • AFRIKAMUT UTEQQINNEQ
  • Ilimagisakka akimungaarlugit Jehova pilluaqqusivoq
    Napasuliaq Alapernaarsuiffik (Atuaqqissaarutissaq) – 2019
  • Jehovap ‘ingerlavigisakka nalimmatsersimavai’
    Napasuliaq Alapernaarsuiffik (Atuaqqissaarutissaq) – 2021
  • Jehovamut kiffartornermi nuannersunik tupaallatsinneqarnerit ilikkakkallu
    Napasuliaq Alapernaarsuiffik (Atuaqqissaarutissaq) – 2023
  • Jehovamut kiffartorninni inuunera pissanganarlunilu nalerisimaarnartoq
    Napasuliaq Alapernaarsuiffik (Atuaqqissaarutissaq) – 2024
Amerlanerusut takukkit
Napasuliaq Alapernaarsuiffik (Atuaqqissaarutissaq) – 2025
w25 juuni qupp. 26-31

MISIGISALIK­KERSAARUT

Ilinniar­titsisorsuatsinnit inuunerput tamaat ilinniar­tinneqarpugut

OQALUTTUARTOQ: FRANCO DAGOSTINI

NAKKUTILLIISUT sakkulisartut, aqqusinerni assersuillutik ikuallaanerit, anorersuarujussuit, inuiaqatigiit imminnut sorsuunnerat angerlarsimaf­fitsinniillu qimagutitaanerit. Tamakkuupput nuliaralu pioneriutilluta oqaluus­sisartutullu aallartitaatilluta misigisimasagut sakkortuut. Inooriaaserpulli allamik taarserusun­ngilluin­narparput! Tamakku pitillugit Jehovap tapersersorlutalu pilluaq­qujuarsimavaatigut. Ilinniar­titsisorsuatta pingaarutilinnik aamma ilinniar­tippaatigut. – Job 36:22; Es 30:20.

ANGAJOQQAAMA MALIGAS­SIUINERAT

1957-imi angajoqqaakka Italiamiit Kindersleymut, Canadami Saskatchewanimiittumut, nuullutik nunasipput. Sivitsun­ngitsoq ilumoortoq Biibilimeersoq paasilerpaat, ilumoortorlu inuunitsinni qitiutillugu inuuneqalerpugut. Eqqaamavara suli meeraallunga ilaquttakka ulloq naallugu oqaluus­seqatigisarlugit, taamaattumik quiasaarlunga oqartarpunga arfineq-pingasunik ukioqarlunga “ikiorti-pionerioq­qaarsimallunga”!

1966-ip missaani ilaquttakkalu

Angajoqqaakka piitsuupput, taamaattorli Jehovamut pilliuteqarusut­tuarnermikkut maligas­siuilluar­tuupput. Assersuutigalugu 1963-imi Pasadenami, Califor­niamiittumi, ataatsimeersuar­toqarniartoq peqataarusullutik akissaqar­niarlutik pigisamik ilarpassui tuniniarpaat. 1972-imi najugaqarfitsinniit 1.000 kilometerit missaannik ungasitsigisumut Trailimut, Canadami British Colombiamiittumut, Italiamiusut oqaaseqarfiusumut ikiuukkiar­torluta nuuppugut. Ataataga asaasuullunilu tamalaanik aserfal­latsaaliuisutut sulisarpoq. Jehovamut kiffartornini aallunnerujumagamiuk akissarsior­nerusin­naagaluarluni neqeroorfigitik­kaangami itigartitsisarpoq.

Qujamasuutigisaqaara angajoqqaakka uannut qatanngutinnullu pingasunut maligas­siuilluarsimammata. Taakkunannga ilikkakkakka anersaakkut inuunerilikkannut toqqammaviliisuupput. Ilikkak­kannillu pingaar­nerpaavoq: Guutip kunngeqarfianik salliutsitsiuaruma Jehovap isumagiumaaraanga. – Mat 6:33.

PIFFISSAQ TAMAAT KIFFARTORNEQ AALLARTIPPOQ

1980-imi Debbie, qatanngut arnaq pinnersoq Jehovamut kiffartor­nerminik aallussil­luartoq, katippara. Marluulluta piffissaq tamaat kiffartor­nissarput kissaatigaarput, taamaattumik katinnitsinniit qaammatit pingasut qaangiutiinnartut Debbie pioneritut aallartippoq. Katinnitsinniit ukioq ataaseq qaangiummat pisariaqar­titsiffiusumut nuuppugut, tassanilu ilagiinni amerlaval­laanngitsunik oqaluus­sisartulinni marluulluta pioneritut kiffartoqatigiilerpugut.

1980-imi katikkatta

Piffissap ingerlanerani nikallungaleratta aalajangerpugut allamut nuunniarluta. Siullermilli ilagiinnik nakkutilliisoq oqaloqatigeq­qaarparput. Taassuma asannilluni unneqqarillunili ima oqarfigaatigut: “Ilissi aamma ajornar­torsior­titseqataavusi. Ilissinnut unamminiarnartut kisiisa maluginiarpasi, nuannersortaali maluginiar­tarussigit taava nassaarissavasi.” Taama oqarnera oqaaqqis­saarutaavoq pisariaqar­tilluin­nagarput. (Tuss 141:5) Siunnersuutaa ingerlaannaq malerualerparput takusin­naaleriasaarlugulu ilumut nuannersorpas­suaqartoq. Ilagiinni tassani arlallit, allaat meeqqat allanillu upperisalimmik aappallit, Jehovamut kiffartor­nerminni iliuuseqar­nerorusulerput. Tamanna uagutsinnut ilinniutaavoq pingaaruteqarluinnartoq. Ajunngitsut maluginiar­nerusar­nissaat pissutsinilu unammil­lernartuni Jehovap aaqqiis­suteqar­nissaata utaqqisarnissaa ilikkarparput. (Mika 7:7) Nuannaaleq­qippugut, pissutsillu pitsaanerulerput.

Siullerpaamik Pionerinut Ilinniarfim­miinnitsinni ilinniar­titsisut nunani allani kiffartorsimasuupput. Assinik isiginnaar­tittarpaatigut kiffartor­nerminnilu unamminiarnartut pilluaq­qussutillu nalaattakkatik pillugit oqaluttuut­tarluta. Tamanna pissutigalugu nunani allani oqaluus­sisartutut aallartitan­ngornissarput kissaatigilerparput.

1983-imi British Colombiami naalagaaf­filersaarfiup silataani

Anguniagarput uagutsinnut piviusorsior­nerussammat 1984-imi British Columbiamit Quebecimut franskisut oqaaseqarfiusumut, 4.000 kilometerit sinnerlugit ungasitsigisumiittumut, nuuppugut. Kulturi nutaaq oqaatsillu nutaat sungiun­niartus­sanngorpagut. Aningaasaateqarpiarneq ajorpugut. Ilaanni narsaammi naatsiianik qimaannar­neqarsimasunik akuerisaalluta katersinitsigut nerisarpugut. Debbie naatsiianik nerisas­siornermut pikkoris­siivippoq! Naak unamminiar­nartoqar­taraluartoq nuannersortai isiginiar­tarpagut. Malugisarparput Jehovap isumassor­tuaraatigut. – Tuss 64:11.

Ullut ilaanni ilimagin­ngisatsinnik sianerfigitippugut. Aperineqarpugut Canadami Betelimi kiffartorusun­nersugut. Tamatuma nalaani Ilinniarfimmut Gileadimut qinnuteqareer­nikuugatta Betelimi kiffartor­nissatsinnut nangaas­suteqalaaraluarpugut, akuersivugulli. Tikikkatta qatanngut Kenneth Little, Immikkoor­tortaqarfiup Ataatsimiititaliaanut ilaasortaq, aperaarput: “Taavami Gileadimut qaaqqusaagutta?” Akivoq: “Pisariaqalerpat tamanna eqqartoq­qikkumaarparput.”

Sapaatip-akunnera ataaseq qaangiummat pisariaqalerpoq. Debbielu Gileadimut qaaqqusaavugut. Aalajanger­niarnerput sapernaqaaq. Qatanngutip Littlep oqarfigaatigut: “Qanorluunniit aalajangiigaluarussi ullut ilaanni peqqissimilissaasi aappaa qinersiman­nginnassiuk. Arlaannaal­luunniit pitsaanerunngilaq. Jehovap tamaasa pilluaq­qusinnaavai.” Gileadimut qaaqqusissummut akuersivugut, ukiullu ingerlanerini paasilerparput qatanngutip Littlep oqaasii qanoq ilumoor­tigisut. Jehovamut kiffartornermi suliassat marluk akornanni toqqaaniar­toqartillugu qatanngutip Littlep oqaasii issuartarpagut.

OQALUUS­SISARTUTUT AALLARTITATUT INUUNEQ

(Saamerleq) Ulysses Glass

(Talerperleq) Jack Redford

Nuannaaqaagut pissangallutalu 1987-imi apriiliusoq Brooklynimi, New Yorkimiittumi, ilinniaqatigiit 24-ulluta Gileadimi klassit 83-issaanni aallartikkatta. Ulysses Glass aamma Jack Redford aalajangersimasumik ilinniar­titsisoraagut. Qaammatit tallimat ingerlalertoqaat, septembarip arfernganni 1987-imi naggataar­nersiorpugut. John aamma Marie Goodekkut ilagalugit Haitimut aallartitaavugut.

1988-imi Haitimi

Haiti 1962-imili Gileadimit aallartitat nunamit anisitaammata aatsaat oqaluus­sisartunik aallartitanit tikinneqaqqippoq. Ilinniarnerput naammas­sigatsigu sapaatit-akunneri pingasut qaangiummata Haitimut tikippugut. Ilagiit qaqqap qaffasissuani 35-iinnarnik oqaluus­sisartullit ilageeqatigilerpagut. Inuusut­tuuvugut misilit­tagakillutalu. Aallartitat illuanni kisimiilluta najugaqarpugut. Inuit piitsuusorujus­suupput, amerlanerillu atuarsin­naanngillat. Ukiut siulliit eqqissiviil­liortitsisarnerit, naalakkersuisunik uppititsiniaanerit, aqqusinernik assiaqutsiillutik ikuallatsitsisarnerit ulussaarsuillu misigisarpagut.

Qatanngutigut Haitimiut sapiitsorsuit ilinniarfigeqaagut. Inuunerat oqitsuin­naanngilaq, taamaattorli Jehova asavaat oqaluus­sinerlu nuannaralugu. Qatanngutip arnap utoqqaap atuarsin­naanngitsup allassimaffiit 150-it missaat alanngaarlugit issuaaf­figisinnaavai. Ajornar­torsiutit avatangiisitsin­niittut Guutip kunngeqarfia, inuiaat ajornar­torsiutaannik aaqqiisin­naasutuaq, pillugu oqaluus­siuaannar­nissatsinnut kajumis­sissutigisarpagut. Nuannaarutigeqaarput Biibilimik ilinniar­titatta siulliit ilaat piffissap ingerlanerani pioneritut, specialpioneritut utoqqaaner­tatullu kiffartulermata.

Haitimi naapitama ilagaat Trevor, angut inuusut­tunnguaq mormonikkunnit aallartitaq. Biibilimik eqqartueqatigiil­latsiar­tarpugut. Ukiut arlallit qaangiuttut ilimagin­ngisannik taassumannga allagarsivunga. Ima allappoq: “Ataatsimeersuarnerup tulliani kuisilerpunga! Haitimut specialpioneritut siornatigut mormonikkut aallartitaatut nunagisimasannut uteqqin­nissara siunniuteqqavara.” Anguniakkani anguaa, nulianilu ukiorpassuarni specialpioneriupput.

EUROPAMUT AFRIKAMULLU

1994-imi Sloveniami sulisunga

Europami nunani arlalinni oqaluus­sisinnaaneq ammaanneqarpoq, tamatumalu kingunerisaanik nutaamik suliassin­neqarpugut: Sloveniamut aallartitaavugut. 1992-imi Sloveniami illoqarfiup pingaar­nersaanut, Ljubljanamut, angajoqqaama Italiamut nuunngik­kallaramik najugaqarfigisaata ungasin­ngisaanut, tikippugut. Jugoslaviaasimasumi sumiiffiit ilaanni suli sorsuut­toqarpoq. Nunap immikkoortuani tamaani oqaluussineq Wienimi Østrigimiittumi immikkoor­tortaqarfiup aamma Zagrebimi Kroatiamiittumi kiisalu Beogradimi Serbiamiittumi allaffeqarfiit nakkutigisarigaluarpaat. Maanna nunat sisamat Jugoslaviaasimasuusut namminersor­tunngoramik immikkut tamarmik beteleqarfimmik pilersitsilerput.

Taamaattumik oqaatsit nutaat ilinniar­tussanngoq­qippagut kulturilu nutaaq sungiun­niarsarilerlugu. Sloveniamiut oqaasin­naarivaat “Jezik je težek”, tassa isumaqartoq “oqaatsit nalunartut”. Ilumullimi nalunarput! Nuannaraarput qatanngutit peqatigiiffiup iluani allannguutit maleruapal­lalertormatigit, maluginiarparpullu Jehovap tamanna pilluaqqugaa. Tamatumuuna aamma Jehovap piffissaq eqqorlugu iluarsisassat iluarsaakkai misigaarput. Sloveniamiitilluta ilikkagarpas­suaqarpugut, allamilu ilikkagarisimasarpassuagut unamminiar­nartorsior­tarnitsinni pinertusaar­nissatsinnut iluaqutigeqaagut.

Inuunitsinni allanngor­toqaqqippoq. 2000-mi Afrikap kitaanut, Elfenbenskystenimut, aallartitaavugut. 2002-mi novembarimi inuiaqatigiit sorsuunnerat pissutigalugu Sierra Leonemut qimarngutin­neqarpugut. Tassani ukiuni aqqanilinni inuiaqatigiit sorsuus­simapput, maannali eqqissineqarluni. Elfenbenskystenip tassanngaannaq qimannera uagutsinnut sapernarsimavoq. Inuunitsinnili maannamut ilikkakkagut iluaqutigalugit nuannaar­tuarsin­naavugut.

Tassani inuppassuit Biibili pillugu ilinniarusuttut qatanngutigullu asanartut ukiorpassuarni sorsuffiusumi pinertusaarlutik inuusimasut isiginiar­tarpagut. Pigisatigut piitsuupput, pigisatuaminnilli tuniserusuttarput. Qatanngutip arnap ataatsip Debbie atisanik tunerusummagu Debbie naaggaaq­qaaraluarpoq, qatanngutilli oqarfigaa: “Sorsunnerup nalaani qatanngutitta nunanit allaneersut ikiortarpaatigut. Uagulli maanna ikiuukkusuppugut.” Taakkua pissusiat nuannersoq ilaarniarlutigu aalajangerpugut.

Kingusin­nerusukkut Elfenbenskystenimut uteqqippugut, politik­kikkulli eqqissiviil­liortoqaq­qilerpoq. 2004-mi novembarimi qulimiguulimmut ilaatin­neqarluta qimagutitin­neqarpugut. Tamatta immikkut 10 kiiluinnaat nassarsin­naavagut. Franskit sakkutooqarfianni natermi unnuivugut aqaguanilu timmisartumik Schweizimukaan­neqarluta. Unnuaqeqqata missaani immikkoor­tortaqarfimmut apuukkatta qatanngutit Immikkoor­tortaqarfiup Ataatsimiititaliaaneersut aamma Kiffartortut Toqqakkat Ilinniarfiata ilinniar­titsisuisa nuliaasalu killitsis­sutigeqisatsinnik tikilluaq­qungaarpaatigut pakkutaarluta, kissartunik nerisilluta Schweizimiullu sukkulaataannik tuniorarluta.

2005-imi Elfenbenskystenimi qimaasunut oqalugiartunga

Utaqqiisaa Ghanami suliassin­neqarpugut, Elfenbenskystenimili pissutsit najummas­simanarun­naarmata tassunga uteqqippugut. Piffissami toqqissisiman­ngiffiusumi qimarngusariaqarnerup nalaani aamma utaqqiisaa allanik suliassin­neqartar­nitsinni uppeqatitta asannittumik ikiuisarnerat pissutigalugu atukkagut anigorpagut. Debbielu isumaqatigiippugut naak asanninneq Jehovap Nalunaajaasuisa akornanni nalingin­naagaluartoq tamanna taamaat­tussaannartut isigilin­ngisaan­narniarlutigu. Piffissamut uiverfiusumut kingumut qiviarnitsinni takusin­naavarput ilikkagaqangaarsimalluta.

KANGIA QITERLEQ

2007-imi Kangiani Qiterlermi

2006-imi qullersaqarfimmiit allagarseq­qippugut. Kangiani Qiterlermi nutaamik suliassin­neqarpugut. Tassa imaappoq misigisassat nutaat, unamminiagassat nutaat, oqaatsit nutaat kulturilu nutaaq. Pissutsini politikkikkut upperisarsior­nikkullu najummatsersimanartuni nutaanik ilinniagas­sarpassuaqalerpugut. Ilagiinni naggueqatigiit assigiin­ngitsorpas­suunerat oqaatsillu assigiin­ngitsorpassuit atorneqarnerat nuannareqaarput, taamaalilluta takusin­naagatsigu peqatigiiffiup najoqqutas­siaanik maleruaanerup ataasius­suseqalersitsisin­naanera. Qatanngutigut ataqqingaarpagut, taakkuami ilaquttaminnit, atuaqatiminnit, suleqatiminnit saniliminnillu sakkortuumik malersugaaneq atugarigaluarlugu nikalluutigin­ngilaat.

2012-imi Tel Avivimi Israelimiittumi immikkut ittumik ataatsimeersuarneq najuuffigaarput. Kingullermik ukiumi 33-mi ullormi piinsimi Jehovap kiffai katersuummatali aatsaat taamak amerlatigisut tassani katersuuteqqipput. Misigisaq puigugas­saanngilaq!

Kangiani Qiterlermiin­nitsinni nunamut suliatsinnik killilersuif­fiusumut Biibililersaarutaatitsinnik nassataqarluta tikeraalaar­tarpugut. Oqaluus­seqataasarpugut ataatsimeersuar­nerillu amerlaval­laanngitsunik peqataaf­figineqartut najuuffigisarlutigit. Sumi tamaani sakkutuut sakkulisartut nakkutigin­nittullu takussaasarput. Oqaluus­sisartoqatigulli ikittunnguit ilagalugit mianersorluta angalaaraangatta toqqissisimasarpugut.

AFRIKAMUT UTEQQINNEQ

2014-imi Congomi oqalugiaatissamik piareersartunga

2013-imi nutaamik suliassin­neqarpugut: Kinshasami Congomiittumi immikkoor­tortaqarfimmi kiffartor­tussanngorpugut. Congo nunarujussuuvoq kusanangaartoq, aammali piitsoqarfiusorujussuuvoq ukiorpas­suarnilu akersuuf­fiusimalluni. Ima oqaraluarpugut: “Afrika nalunngilarput, piareersimavugullu.” Sulili ilikkagas­saqaqaagut, pingaartumik angalaniarneq eqqarsaatigalugu nunami aqqutissat killeqaraangata. Allanilli nuannaarutis­sarpassuaqarpugut, ilaatigut qatanngutit, naak piitsuugaluaqalutik, nuannaarnerat pinertusaar­nerallu, oqaluus­sinermik nuannarisaqarnerat, ataatsimiinnerni ataatsimeersuar­nernilu najuunnis­saminnik pingaar­titsinerat nuannaarutigisarpagut. Jehovap tapersersuineratigut pilluaq­qusineratigullu oqaluus­sinermi qanoq angusaqarsimatigisut nammineerluta takuarput. Ukiuni taakkunani Congomi piffissaq tamaat kiffartor­nitsinni pingaarutilerujus­suarnik ilikkagaqarpugut, ilaquttatut isigilik­katsinnik ikinnguterpas­suaqalerpugut.

2023-mi Sydafrikami oqaluus­sisugut

2017-ip naalernerani nutaamik suliassin­neqarpugut: Tamatumuuna Sydafrikami. Immikkoor­tortaqarfiit najuuffigisimasatta anginersaraat aatsaallu Betelimi sulilis­salluta. Aamma tassani nutaanik ilinniagas­saqalerpugut, siornatigulli ilikkagarisimasagut iluaqutigeqaagut. Qatanngutit ukiorpassuarni aalajaallutik Jehovamut kiffartorsimasut asaqaagut. Betelimi ilaqutariissuit naggueqatigiis­sutsikkut kulturikkullu assigiin­ngitsigigaluarlutik ataasius­suseqarlutik kiffartoqatigiinnerat takullugu tupinnaqaaq. Ersaril­luinnarpoq Jehovap innuttani kinaassutsiminnik allannguisimasut najoqqutas­sianillu Biibilimeersunik maleruaalersimasut eqqissinermik pilluaq­qusimagai.

Ukiuni taakkunani Debbielu pissanganar­torpassuarnik suliassaqar­tarsimavugut, kulturinut nutaanut nalimmas­sartarsimavugut oqaatsillu nutaat ilinniar­tarlutigit. Naak ilaannikkut oqitsuin­naasanngik­kaluartoq Jehovap asanninnera peqatigiis­sortaani anersaakkullu ilaqutariissuarni malugisarsimavarput. (Tuss 144:2) Ilimagil­luinnarparput piffissaq tamaat kiffartor­nitsinni ilikkagarpassuatta Jehovamut kiffatut piukkun­narnerulersis­simagaatigut.

Angajoq­qaannit ilinniar­tinneqarsimanera, nuliannit, Debbiemit, asangaakkannit tapersersor­neqarsimanera taavalu nunarsuaq tamakkerlugu anersaakkut qatanngutitta maligas­siuilluarsimanerat qujamasuutigeqaakka. Debbielu aalajangius­simavarput inuunitta sinnerani Ilinniar­titsisorsuatsinnit, Jehovamit, ilinniar­titaajuaan­narniarluta.

    Kalaallisut (1985-2025)
    Aniffissaq
    Iserfissaq
    • Kalaallisut
    • Ingerlateqqiguk
    • Inissiissutit
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Atuinermut piumasaqaatit
    • Paasissutissanik atueriaaseq
    • Nammineq inissitassat
    • JW.ORG
    • Iserfissaq
    Ingerlateqqiguk