‘Guutitta oqaasia naassaanngitsumik atassaaq’
“Ivikkat panertarput naasullu toqusarlutik, Guutittali oqaasia naassaanngitsumik atassaaq.” – ES 40:8.
1, 2. (a) Biibileqarnani inuuneq qanoq issimassagaluarpa? (b) Guutip oqaasianik qanoq pitsaanerpaamik iluaqutiginnissinnaavugut?
BIIBILEQANNGIKKALUARUIT inuunerit qanoq issagaluarpa? Siunnersuutinik pitsaasunik ullut tamaasa malissinnaasannik malitassaqassanngikkaluarputit. Guuti, inuuneq siunissarlu pillugit ilumoortut ilisimasimassanngikkaluarpatit. Aamma Jehovap itsaq inuit pillugit sunik iliuuseqarsimaneranik paasisimasaqassanngikkaluarputit.
2 Qujanartumik pissutsit atukkavut taamaanngillat. Jehovap Oqaatsiminik, Biibilimik, tunivaatigut. Taanna neriorsuivoq tusarliussaq tamatumaniittoq atajuarumaartoq. Apustili Petrusi Esaja 40:8-mi allassimasunik issuaavoq. Versi taanna Biibilimorpiaq tunnganngikkaluartoq Biibilimi tusarliussamut tunngavoq. (1 Petrusi 1:24, 25 atuakkit). Nammineq oqaatsivut atorlugit Biibilimik atuartarnerput iluaqutiginerpaassavarput. Guutip oqaasianik nuannarinnittut tamatuminnga ilisimannittuaannarsimapput. Ukiut hundredillit ingerlaneranni inuit akerlilersorneqangaaraluarlutik imaannaanngitsorsioraluaqalutillu Biibilimik nutseriniarlutik siaruarteriniarlutillu ilungersorlutik sulisimapput. Jehovap kissaatigaa inuit sapinngisamik amerlanerpaat “annaanneqassasut sallusuissummillu eqqorluartumik ilisimasaqalissasut”. – 1 Tim 2:3, 4, NW.
3. Allaaserisami matumani suna misissussavarput? (Allaaserisap aallaqqaataani assiliaq takuuk).
3 Allaaserisami matumani misissussavarput Guutip oqaasia qanoq atajuarsimanersoq (1) oqaatsit atugaasut allanngoraraluartut, (2) politikkikkut allanngorartoqarneratigut oqaatsit atugaasut allanngoraluartut, (3) Biibilimillu nutserinermik akerlilersuisoqaraluartoq. Misissuinerput qanoq iluaqutigissavarput? Biibilimik qujamasuutiginninnerulerlutalu taassuminnga Atuakkiortumut qujamasunnerulissaagut. – Mika 4:2; Rom 15:4.
OQAATSIT ATUGAASUT ALLANNGORARTUT
4. (a) Oqaatsit atugaasut qanoq allanngoriartortarpat? (b) Qanoq ililluta nalunngilarput Guuti oqaatsinik aalajangersimasunik pitsaanerutitaqanngitsoq, tamannalu illit qanoq isumaqarfigaajuk?
4 Piffissaq ingerlatillugu oqaatsit atugaasut allanngorartarput. Oqaatsit oqariartaatsillu aallaqqaammut isumaat piffissap ingerlanerani allatorluinnaq isumaqalersinnaapput. Immaqa illit oqaatsinit atukkannit assersuutissaqarputit. Oqaatsinut itsaq atorneqartunut tunngatillugu aamma taamaappoq. Oqaatsit ullumikkut hebræerisut grækerisullu atorneqartut oqaatsinit Biibilip allassimaqqaarfiini atorneqartunit allaanerupput. Biibili itsaq allanneqarmat oqaatsit atorneqartut ullumikkut inuit amerlanersaasa paasisinnaanngilaat, nutsikkanillu Biibileqartariaqarput. Inuit ilaat isumaqarsimapput itsaq hebræerit grækerillu oqaaserisimasaannik ilinniarunik Biibilimik paasinnilluarnerusinnaassallutik. Imaassinnaavorli ilinniarnertik ilimagisamittulli iluaqutigitiginngikkaat. Qujanartumik Biibili tamarmi ilaaluunniit oqaatsinut 3.000-ngajannut nutserneqarsimavoq. Erseqqippoq Jehovap kissaatigigaa inuit ‘inuiaqatigiinnit naggueqatigiinnillu, immikkut oqaasilinnit inuiannillu tamaneersut’ Oqaatsini iluaqutigissagaat. (Saqqummersitat 14:6 atuaruk). Tamanna ilumut Guutimut, asannittuullunilu kinaassusersiortuunngitsumut, qaninnerulersutut misiginarpoq, ilaa? – ApS 10:34.
5. Sooq nutsigaq King James pingaaruteqarpa?
5 Oqaatsit atugaasut allanngorarnerat Biibilimik nutserinermuttaaq sunniuteqartarpoq. Nutsigaq saqqummersinneqaqqammerluni atuaruminartoq kingusinnerusukkut paasiuminaallisinnaavoq. Assersuutigineqarsinnaavoq nutsigaq King James 1611-mi saqqummersinneqaqqaartoq. Taamanikkut Biibilit tuluttuut atuarumaneqarnerpaartaat ilagilerpaat. Allaat oqaatsit nutsikkami King James-imi atorneqartut tuluttut oqaloriaatsimut sunniuteqarput.a Nutsikkamili tamatumani Jehovap aqqa atorneqarpiarsimanngilaq. Allakkat Hebræerisuut allassimaqqaarfiini Guutip aqqa allassimagaluartoq aqqanut taarsiullugu “NAALAGAQ” naqinnerit angisuut atorlugit allanneqartarsimavoq. Naqitikkani nutaanerni Kristumiut Allagaataanni Grækerisuuni aamma oqaaseq “NAALAGAQ” versit ilaanni naqinnerit angisuut atorlugit allanneqartarsimavoq. Taamaalilluni nutsikkami King James-imi ersersinneqarpoq Guutip aqqa Testamentitaami atorneqarsimasoq.
6. Sooq nutsigaq New World Translation qujamasuutigaarput?
6 Nutsigaq King James saqqummersinneqaqqaarmat oqaatsit tuluttuut atorneqartut ukiut hundredillit ingerlaneranni paasiuminaalliartorput. Biibilimik nutsikkanut pisoqqanut tuluttuujunngitsunuttaaq tunngatillugu aamma taamaappoq. Taamaattumik qujamasungaarpugut Biibilimik nutsigaq New World Translation of the Holy Scriptures oqaatsitigut ullutsinnut naleqqussagaq pigigatsigu. Nutsigaq taanna tamarmi ilaannaaluunniit oqaatsinut 150-init amerlanerusunut nutserneqarsimavoq, taamaalillutillu nunarsuarmi inuit amerlanerpaartaasa namminneq oqaatsitik atorlugit atuarsinnaavaat. Oqaatsit ullutsinnut naleqquttut paasiuminartullu tamatumani atorneqarmata Guutip tusarliussaa uummatitsigut killinneqaatigisinnaaneruarput. (Tuss 119:97) New World Translation-illi immikkoorutigisaa tassaavoq Guutip aqqata allassimaqqaarfiinut tamanut inissinneqarsimanera.
OQAATSIT ATUGAANERUSUT
7, 8. (a) Sooq 200-kkunni Kr.in.si. juuterpassuit Allakkanik Hebræerisuunik paasinnissinnaanngillat? (b) Septuaginta grækerisooq suua?
7 Silarsuarmi politikkikkut allanngorarnerit piffissami aalajangersimasumi oqaatsit suut atorneqartarnerannut ilaannikkut sunniuteqartarsimavoq. Jehovap qulakkeersimavaa inuit oqaatsit namminneq paasisinnaasatik atorlugit Biibilimik atuarsinnaanissaat. Assersuutigalugu allakkat Biibilimiittut 39-t siulliit juutinit, imaluunniit Israelikkuusunit, allanneqarsimapput. Taakku ‘Guutip oqaasiinik paarsisuutitaasut’ siullersaraat. (Rom 3:1, 2) Taakkua allakkat taakku hebræerisut aramæerisullu allaqqaarpaat. 200-kkunnili Kr.in.si. juuterpassuit hebræerisut oqaluttarunnaarsimapput. Sooq? Alexanderersuup silarsuup ilarujussuanik tiguaanerani grækerit naalagaaffissuat siaruarmat. Tamatuma kinguneranik nunani grækerit naalagaaffigisaanni grækerit oqaasii atugaanerulerput, inuppassuillu namminneq oqaatsitik atorunnaarlugit grækerisut oqaluttalerput. (Dan 8:5-7, 20, 21) Aamma juuterpassuit grækerisut oqalunnerusalerput, Biibililu hebræerisooq paasiuminaatsittalerpaat. Tamanna qanoq iliuuseqarfigineqarpa?
8 Jiisusip inunngornera sioqqullugu ukiut 250-it missiliorlugit allakkat Biibilimiittut siulliit tallimat grækerisuunngortinneqarput. Kingusinnerusukkut Allakkat Hebræerisuut sinneri aamma nutserneqarput. Nutsikkat taakku Septuaginta-tut grækerisuutut ilisimaneqalerput. Taakkulu Allakkanik Hebræerisuunik ataatsimoortunik nutsikkatut ilisimaneqalersut siullersaraat.
9. (a) Septuaginta nutsikkallu itsarnitsat allat Guutip oqaasianik atuartartunut qanoq sunniuteqarpat? (b) Illit Allakkani Hebræerisuuni allassimaffiit sorliit nuannarineruigit?
9 Septuaginta-qarmat juutit grækerisut oqaluttut Allakkat Hebræerisuut grækerisut atuarsinnaanngorpaat. Takorloorsinnaaviuk Guutip oqaasia namminneq oqaatsitik atorlugit atuarneqartoq tusarnaarsinnaagamik imaluunniit atuarsinnaagamik qanoq nuannaartigisimassasut? Kingusinnerusukkut Biibilip ilaa oqaatsinut taamanikkut atorneqartunut, soorlu Syriamiusuumut, goterisuumut latiinerisuumullu, nutserneqarpoq. Inuit amerliartuinnartut Guutip oqaasia atuarsinnaallugulu paasisinnaaleramikku aamma namminneq nuannarilerpaat. Uagullu ullumikkut pisinnaanitsitut versinik aalajangersimasunik nuannarisaqarsinnaalerput. (Tussiaat 119:162-165 atuakkit). Aap, Guutip oqaasia atajuarsimavoq politikkikkut allanngorartoqaraluartoq oqaatsillu atorneqartut allanngoraraluartut.
BIIBILIMIK NUTSERINERMIK AKERLILERSUINEQ
10. John Wycliffep nalaani sooq inuit amerlanersaasa Biibili atuarsinnaanngilaat?
10 Ukiut ingerlaneranni nunani siuttuusut pissaanillit inuit Biibilimik atuaqqunagit akornusiiniartarput. Angutilli Guutimik mianerinnittut Biibilip kikkunnit tamanit atuarneqarsinnaalernissaanik suliniuteqarnertik unitsinngilaat. Angutit taakkua ilagaat John Wycliffe, 1300-kkunni Tuluit Nunaanniittoq. Taanna isumaqarpoq kikkut tamarmik Biibilimik atuarsinnaasariaqartut. Taanna inuutillugu Tuluit Nunaanni inuit amerlanersaat tusarliussaq Biibilimiittoq pillugu tuluttut tusagaqarsimanngisaannarput. Taamanikkut Biibilit akisoorujussuupput tamarmillu immikkut assammik allanneqartariaqarlutik. Taamaattumik inuit ikittuinnaat Biibileqarput. Aamma taamanikkut inuit amerlanerpaartaat atuarsinnaanngillalluunniit. Naalagiartartut Biibili latiinerisut atuarneqartoq tusarnaarsimasinnaavaat, latiinerilli oqaasii oqaasitoqaapput inuinnaat paasisinnaanngisaat. Inuit namminneq oqaatsiminnut nutsikkamik Biibileqarsinnaanissaat Jehovap qanoq ililluni qulakkeerpaa? – Uss 2:1-5.
John Wycliffep allallu kissaatigaat kikkut tamarmik Guutip oqaasia pigissagaat. Illittaaq tamanna kissaatigaajuk? (Immikkoortoq 11 takuuk)
11. Biibili Wycliffemit nutsigaq qanoq sunniuteqarpa?
11 1382-imi John Wycliffep allallu Biibili tuluttuunngorlugu nutserpaat. Biibili Wycliffemit nutsigaq inunnit eqimattanit Lollardinik taaneqartartunit nuannarineqartorujussuanngorpoq. Tuluit Nunaanni tamarmi nunaqarfinniit nunaqarfinnut pisuinnarlutik angalasarput. Lollardit inuit Biibilimik atuffattarpaat tamatumalu ilaanik ilaarsilluni assammik allaqqitanik tunisarlugit. Taakku tamatuminnga suliniuteqarmata Biibili nuannarineqarlualeqqippoq.
12. Wycliffe taassumalu suliaa palasinit qanoq isumaqarfigineqarpat?
12 Palasit Wycliffemik, taassuma malinnittaanik Biibilimillu nutsigaanik uumissuipput. Lollardinik malersuipput Biibilinillu Wycliffep nutsigaanik nassaarisinnaasaminnik tamanik suujunnaarsitsillutik. Wycliffe toqoreeraluartoq allaat palasinit ajoqersuinerluttutut, imaluunniit oqaluffimmut akeraasutut, suaarutigineqarpoq. Taassuma saarngi assallugit qaqeriarlugit ikuallappaat arsakuilu kuummut Swiftimut igillugit. Inuppassuilli Guutip oqaasianik atuarusullutillu paasinnikkusupput, oqaluffillu tamatuminnga unitsitsisinnaanngilaq. Ukiuni hundredilinni tulliuttuni inuit Europamiittut nunarsuullu ilaani allamiittut oqaatsinut inuppassuit paasisinnaasaannut Biibilimik nutserisalerlutillu naqiterisalerput.
“ILUAQUTAASUNIK ILINNIK AJOQERSUISOQ”
13. Suna qularutiginngilluinnarparput, tamannalu uppernitsinnut qanoq nakussatsissutaava?
13 Biibili Guutimit isumassarsiarititaavoq. Imaanngilarli nutsigaq Septuaginta, Biibili Wycliffep nutsigaa, nutsigaq King James nutsikkalluunniit allat Guutimit toqqaannartumik isumassarsiarititaasut. Taakkuali qanoq nutserniarneqarsimanerannik misissuigaangatta erseqqissisarpoq Jehovap neriorsuisimaneratut Oqaasia atajuarsimasoq. Tamanna Jehovap sunut allanuttaaq tamanut tunngatillugu neriorsuutaasa eqquukkumaarnerannik upperinninnitsinnut nakussatsissutaasarpoq. – Jos 23:14.
14. Biibili pillugu paasisavut qanoq ililluta Guutimik asanninnerulissutigaavut?
14 Jehova oqaatsiminik qanoq illersuisimanersoq paasigaangatsigu taassumunnga uppersuseqarnerulertarlutalu asanninnerulertarpugut.b Sooq Jehovap Biibili uagutsinnut tunniuppaa kingornalu neriorsorluta illersorumaarlugu? Asagamisigut uagutsinnullu iluaqutaasunik ilinniartikkusukkamisigut. (Esaja 48:17, 18 atuakkit). Tamanna taassumunnga asanninnissamut naalannissamullu kajumississutigaarput. – 1 Joh 4:19; 5:3.
15. Allaaserisami tulliuttumi suut sammissavavut?
15 Guutip oqaasianik nuannarinningaarpugut, taamaattumik nammineq Biibilimik atuarnerput qanoq ililluta pissarsiffigilluarsinnaavarput? Oqaluussiffigisavut Biibilimik qujamasuutiginnileqqullugit qanoq ikiorsinnaavavut? Ilagiinni ilinniartitsisartut ilinniartitsissutigisamik Guutip oqaasianut naapertuunnissaat qanoq ilillutik qulakkeertarsinnaavaat? Apeqqutit taakku allaaserisami tulliuttumi sammissavavut.
a Oqariartaatsit tuluttuut nutsikkamit King James-imeersuupput, soorlu “sikilluni pallorpoq”, “amiinnanngorlungalu saaniinnanngorpunga”, aamma ‘uummammiugisasi saqqummiussigit’. – 4 Mos 22:31; Job 19:20; Tuss 62:9.
b Takuuk ungalusaq “Nammineq alakkaruk!”.