Guutip aqqa, Hebræerisut aap­persaris­sat sisamat יהוה, atorlugit al­lan­neqar­tar­toq, Allak­kani Hebræerisuuni 7000-ngajan­nik ator­neqar­poq. Biibilimik nutsik­kami New World Translation of the Holy Scriptures-imia naqin­nerit sisamat taak­ku, tetragram­mimik taaneqar­tar­tut, ima allan­neqar­tar­put: Jehova. Ateq taan­na Biibilimi ater­nit al­lanit tamanit ator­neqar­ner­paavoq. Isumas­sarsisin­neqarlutik Biibilimik al­lat­tut Guuti taaguuter­pas­suaqar­tik­kaluarlugu – soorlu “Ajugaqan­ngitsoq”, “Qutsin­nerus­saar­toq” aam­ma “Naalagaq” – tetragram­mip al­lan­neratigut ataasiin­narmik ateqar­tip­paat.

Jehovap Guutip atermi Biibilimik al­lat­tunit ator­neqar­nis­saa isumagaa. As­sersuutigalugu pruf­fiiti Joeli isumas­sarsisil­lugu ima al­latsip­paa: ‘Kinaluun­niit Naalak­kap [Jehovap, NW] aq­qanik torlorfigin­nit­toq an­naan­neqas­saaq.’ (Joel 3:5) Aam­ma tus­siaasior­toq ima al­latsip­paa: ‘Paasis­savaat il­lit kisivit – aq­qit tas­saasoq Jahve [Jehova, NW] – Qutsin­nerus­saar­tuusutit nunarsuarmi tamarmi.’ (Tuss 83:19) Biibilip ilaani Tus­siaatini – taal­liar­palaar­tumik al­lataasuni Guutip in­nut­taanit erinarsuutigineqar­tarlutil­lu atuar­neqar­tar­tuni – Guutip aq­qa 700-t mis­saan­nik ator­neqar­poq. Taavami sooq Guutip aq­qa Biibilimik nutsigar­pas­suar­ni ator­neqan­ngila? Sooq Guutip aq­qata qanor­piaq taaneqar­nis­saa ilisimaneqan­ngila? Aam­ma Guutip aq­qa, Jehova, qanoq isumaqarpa?

Sooq Guutip aqqa Biibilimik nutsigarpassuarni atorneqanngila? As­sigiin­ngitsunik pis­suteqar­tumik. Isumaqar­toqar­poq Guuti Ajugaqan­ngitsoq im­mik­kut it­tumik ateqar­tariaqan­ngitsoq. Allat juutit ileq­qutoqaan­nit sun­ner­neqarsimagunarlutik Guutip aqqa atoruman­ngilaat, im­maqa ator­nerlun­neqar­nis­saa an­nilaangagigamik­ku. Aam­ma al­lat isumaqar­put Guutip aq­qata qanor­piaq taaneqar­nis­saa ilisimaneqan­ngim­mat taaguut, soorlu “Naalagaq” imaluun­niit “Guuti”, ator­neqar­pat pitsaanerus­sasoq. Tamak­kuli pis­sutipalaajup­put, tul­liut­tut uku pis­sutigalugit:

• Guutip Ajugaqan­ngitsup im­mik­kut it­tumik ateqar­tariaqan­ngin­neranik isumaqar­tut taas­suma Oqaasia as­silil­lugu itsaq al­latani, ilaatigut Kristusi sioq­qul­lugu al­lataasuni, Guutip aq­qata al­las­simasar­neranut up­per­narsaatit sumigin­nar­paat. Eq­qaaneqareersutut Guutip isumagaa atermi 7000-t mis­saan­nik Oqaatsimini al­lan­neqar­nera. Erseq­qip­poq kis­saatigigaa aq­qi ilisimal­lugulu ator­tas­sagip­put.

• Biibilimik nutserisut juutit ileq­qutoqaat pis­sutigalugu Guutip aq­qanik atuin­ngitsut pingaarutilik sumigin­nar­paat. Juutit al­lak­kanik ilisimasut ilaasa Guutip aq­qa taajuman­ngik­kaluarlugu Biibilimik as­siliil­lutik al­latamin­ni peer­neq ajor­paat. As­saan­narmik al­lak­kani imusani itsar­nisani Qumranimi, Im­map Uumaatsup eq­qaani, nas­saani Guutip aq­qa arlalip­pas­suariarluni ator­neqar­poq. Biibilimik nutserisut ilaasa Guutip aq­qanut taarsiul­lugu taaguut “NAALAGAQ” atoramik­ku ersersimisaar­paat al­las­simaq­qaarfin­ni Guutip aq­qa ator­neqar­toq. Aam­ma Biibilip kalaal­lisuup 2000-meersup nas­suiaatitaani ima al­las­simavoq: “[Guutip aq­qa] kalaal­lisut nutser­neqar­tar­poq: ‘Naalagaq.’” Unali apeq­qutaavoq: Sooq nutserisut taak­ku Biibilimi Guutip aq­qa tuusintilin­nik ator­neqar­toq nalun­ngik­kaluarlugu taarsin­ngik­kunik­ku peer­paat? Taamatut al­lan­nguinis­samin­nut kimit pisin­naatitaasorip­pat? Taak­ku kisimik akisin­naap­put.

• Guutip aq­qata qanor­piaq taaneqar­nis­saata ilisimaneqan­ngin­nera pis­sutigalugu atermik tamatumin­nga atuiuman­ngitsut Jiisusip aq­qata ator­nis­saa nangaas­sutigin­ngilaat. Kristumiul­li siul­liit Jiisusip aq­qa ul­lumik­kut kristumiunit amerlaner­nit al­laanerul­luin­nar­tumik taasar­paat. Juutit kristumiun­ngor­tut Jiisusip aq­qa ima taasarsimagunar­paat: Jesjuʹa‛. Taaguul­lu “Kristusi” ima: Masjīʹach, tassa “Missiarsi”. Kristumiut grækerisut oqalut­tut ima taasar­paat: I·ē·sousʹ Chri·stosʹ, kristumiul­lu latiinerisut oqalut­tut ima: Ieʹsus Chriʹstus. Isumas­sarsisin­neqarlutik grækerisut Biibilimik al­lat­tut Jiisusip aq­qa, hebræerisut taaneqar­tar­nera tam­matsaaliniarsarinagu, nam­min­neq oqaatsimin­ni grækerisut ator­neqar­tar­nerat­tut ateq taan­na ator­tarsimavaat. Taamatul­li Jehovap Nalunaajaasuisa silarsuarmi sumi tamaniit­tut Guutip aq­qa oqaatsimin­ni nalingin­naasumik taaneqar­tar­neratut taasar­paat, itsaq hebræerisut taaneqar­tar­neranit al­laanerusumik taasaraluarlugu.

Sooq Guutip aqqata qanorpiaq taaneqarnissaa ilisimaneqanngila? Guutip aq­qa aap­persaris­sat atorlugit hebræerisut ima al­lan­neqar­tar­poq: יהוה, (JHWH). Naqin­nerit taak­ku tetragram­mimik taaneqar­tar­put. Itsaq hebræerit oqaasii tamarmik, aam­ma tetragram­mi, ersiutit (soorlu: a, e, i, o, u) ator­nagit al­lan­neqar­tar­put. Taamanik­kut atuar­tar­tut ersiutit sorliit atus­sanerlugit nalusan­ngilaat.

Al­lak­kat Hebræerisuut al­lan­neqar­nerisa kingor­na ukiut 1000-t mis­saat qaangiut­tut juutit al­lak­kanik ilisimasut ersiutilersuusiorsimap­put ersersin­niarlugu hebræerisut atuar­nermi ersiutit sorliit ator­neqar­tus­saanersut. Taamanik­kul­li juuter­pas­suit up­perisapalaaq tun­ngavigalugu isumaqarsimap­put Guutip aq­qata taaneqar­nis­saa eq­qun­ngitsuusoq, Guutil­lu aq­qa atuaraangamik­ku tamatuma taaneqar­tar­nera al­lan­ngor­til­lugu taaguut, soorlu “Naalagaq”, taasar­paat. Tas­sa tetragram­mi al­laq­qik­kaangamik­ku aap­persaris­sanut sisamanut Guutip aq­qanut ilisar­naataasunut ersiutaatin­neqar­tar­tut ator­nagit ersiutit taaguutinut atorneqartartut ilan­ngut­tarsimagunar­paat. Taamaat­tumik ul­lumik­kut ilisiman­ngilar­put Guutip itsaq kif­faasa Guutip aq­qa qanoq taasarsimaneraat. (1 Mos 13:4; 2 Mos 3:15) Ilisimatuut ilaat isumaqar­put ima taaneqar­tas­sasoq: “Jahve”, al­lat isumaqar­put ima: Iao, Iae, I·a·beʹ aam­ma I·a·ou·eʹ. Itsaq hebræerit ateq taan­na qanoq taasar­neraat naluar­put, nalun­ngilar­pul­li al­lanik oqaloqateqar­nermin­ni Guutimul­lu oqalun­nermin­ni ator­tarsimagaat. – 2 Mos 6:2; 1 Kng 8:23; Tuss 99:9.

Taavami sooq Jehovap Nalunaajaasuisa ateq “Jehova” ator­tar­paat? Ateq taan­na ukior­pas­suar­ni oqaatsini amerlasoor­pas­suar­ni ator­neqar­tarmat.

As­sersuutigalugu Biibilimi tulut­tuumi Guutip aq­qa ator­neqaq­qaar­poq 1530-mi William Tyndalep Mosesimik al­lak­kanik tal­limaasunik nutsigaani. Ima al­lap­paa: “Iehouah.” Qal­lunaatut Biblia Paa Danske-mi 1607-imeersumi Hans Poulsen Resenimit nutser­neqar­tumi Mosesimik al­lak­kat siul­liit 2:4-mut ilan­ngus­sami “Jehovah” ator­neqar­poq. Kalaal­lisut Mosesimik al­lak­kanik siul­ler­nik biskoppip Otto Fabriciusip nutsigaani 1822-meersumi “Jehova” tamatigut ator­neqar­poq. Kapitali 2 versi 4-mut qup­per­nerup ataani ilan­ngus­sami ima al­las­simavoq: ‘Tas­sa Guutip ativia.’ Aam­ma palasip Niels Wolfip Tussiaatinik kalaal­lisuun­ngor­titaani 1824-meersumi “Jehova” tamatigut ator­neqar­poq. Inuktitut nutsik­kami The Canadian Bible Society-mit 1977-imi saq­qum­mersin­neqar­tumi Tus­siaat 83:18-imi ‘Giuvaa’ ator­neqar­poq.

Biibilimik ilisimatooq Joseph Bryant Rotherham nas­suiaavoq sooq “Yahweh” ator­nagu “Jehovah” ator­nerini. Al­lap­poq “atip al­lan­neqar­tar­nera Biibilimik atuar­tar­tunit amerlaner­nit ilisimaneqar­nerusoq (akuerisaal­luin­nar­torlu) ator­neqaq­qit­taler­neqar­nis­saa” kis­saatigigini. (Studies in the Psalms 1911-meersoq) Ilisimatooq A. F. Kirkpatrick atip “Jehovah”-p al­lan­neqar­tar­nera pil­lugu 1930-mi as­singusumik tun­ngavilersuivoq. Ima al­lap­poq: “Ul­lumik­kut oqaasilerisut isumaqar­put ima taaneqar­tas­sasoq: Yahveh imaluun­niit Yahaveh. Ukior­pas­suar­nili JEHOVAH tulut­tut ator­neqar­tarsimavoq, aam­ma pingaar­ner­paajusoq tas­saan­ngilaq qanor­piaq taaneqar­nis­saa, tas­saavorli taaguutaanani, soorlu ‘Naalagaq’, ativiunerata miserratigin­ngin­nis­saa.”

Ateq Jehova qanoq isumaqarpa? Atip Jehovap nagguigaa oqaluut hebræerisooq הוה (hwh) ima isumalik: “-nngorpoq.” Taamaat­tumik Jehovap Nalunaajaasuisa up­peraat Guutip aq­qa isumaqar­toq “-nngortippoq” aam­ma “-nngortippaa”. Taman­nali aalajangiusimaniaq­qis­saarsin­naan­ngilar­put Biibilimik ilisimatuut taman­na pil­lugu as­sigiin­ngitsunik isumaqarmata. Aq­qatali isumaanik nas­suiaat taman­na Jehovap sunik tamanik pin­ngor­titsisuuneranut siuner­taminil­lu naam­mas­sin­nit­tuuneranut naleq­qul­luar­poq. Silarsuarmik, in­ngilinik inun­nil­lu pin­ngor­titsivoq, aam­ma qanorluun­niit pisoqar­taraluar­toq piumasani siuner­tanilu tamatigut piviusun­ngor­tit­tar­pai.

Taamaat­tumik atip Jehovap isumaata ilaan­naa Mosesimik al­lak­kat aap­paat 3:14-mi ersersin­neqar­poq. Tas­sani ima al­las­simavoq: “Sun­ngorusun­nera naaper­torlugu taamaalis­saanga.” (NW) Nutsik­kamilu al­lami ima: “Iluarisara naaper­torlugu qanorluun­niit ilis­saanga.” (Rotherham) Oqaatsini taak­kunani Guutip aq­qata isumaa sukumiisumik nas­suiar­neqan­ngilaq. Guutil­li kinaas­susianut tun­ngasoq paasinarsisin­neqar­poq, ersersil­lugu siuner­taminik naam­mas­sin­nis­sin­naajumal­luni pisariaqar­nera naaper­torlugu sun­ngorsin­naasorluun­niit. Ateq Jehova taamatut isumaqarsin­naagaluar­toq Guutip im­minut sun­ngor­tis­sin­naanera pineqaan­nan­ngilaq. Aq­qa aam­ma isumaqar­poq siuner­tani naam­mas­sisin­naajumal­lugu pin­ngor­titani sun­ngor­tis­sin­naagaaluun­niit.

Biibilimik ilisimatuut miserratigin­ngilaat Guutip aq­qa, tetragram­mi (יהוה) atorlugu al­lan­neqar­tar­toq, Al­lak­kat Hebræerisuut al­las­simaq­qaarfiini 7000-eriangajal­lugu ator­neqar­toq. Ilisimatuul­li ilar­pas­sui isumaqar­put Kristumiut Al­lagaataasa Grækerisuut al­las­simaq­qaarfiini ateq taan­na ator­neqan­ngitsoq. Taman­na pis­sutigalugu nalitsin­ni Biibilini amerlaner­ni Testamentitaamik taaneqar­tar­toq nutser­neqaraangat Jehovap aq­qa ator­neqar­neq ajor­poq. Al­laat Al­lak­kat Hebræerisuut tetragram­mimik atuisut is­suar­neqar­tut nutser­neqaraangata nutserisut amerlanersaasa Guutip aq­qa ator­nagu “Naalagaq” al­lat­tar­paat.

Biibilimik nutsik­kami New World Translation of the Holy Scriptures-imia taamaalior­toqan­ngilaq. Tamatumani Kristumiut Al­lagaataan­ni Grækerisuuni ateq Jehova 237-riarlugu ator­neqar­poq. Nutserisut taamaalior­niarlutik aalajanger­nermin­nut pingaarutil­lit marluk tun­ngavigaat: (1) Al­lagatoq­qat grækerisuut as­sam­mik al­latat ul­lumik­kut pigineqar­tut al­las­simaq­qaarfiun­ngil­lat. Al­lagatoq­qat tuusintil­lit ul­lumik­kut pigineqar­tut amerlanersaat al­las­simaq­qaarfiit al­lan­neqar­nerisa kingor­na ikin­ner­paamik ukiut 200-t qaangiut­tut as­silil­lugit al­lan­neqar­put. (2) Taamanik­kut as­siliil­lutik al­lat­tar­tut tetragram­mi Kyʹrios-imik, oqaatsimik grækerisuumik “Naalak­kamik” isumaqar­tumik, taarsin­ngik­kunik­ku taamaat­tooreersunit as­silisar­paat.

Ataatsimiititaliaq New World Translation of the Holy Scriptures-imik nutserisoq naliliisimavoq al­las­simaq­qaarfin­ni grækerisuuni tetragram­mip ator­neqar­neranut up­per­narsaatis­saqarluar­toq. Taama isum­mer­put uku tun­ngavigalugit:

• Allakkani Hebræerisuuni Jiisusip taas­sumalu apustiliisa nalaanni atorneqar­tartuni tetragrammi tamatigut atorneqar­tarpoq. Sior­natigut inuit ikit­tut taman­na qularutigisimagaluaraat, Al­lak­kat Hebræerisuut Jiisusip nalaaneersut siusin­nerusuk­kumeersul­lu Qumranimi nas­saarineqarsimam­matali taman­na qularineerus­simavoq.

• Jiisusip taas­sumalu apustiliisa nalaanni Allakkani Hebræerisuuni grækerisuun­ngortitani tetragrammi aamma atorneqarpoq. Ukiuni hundredilin­ni Biibilimik ilisimatuut isumaqarsimap­put Al­lak­kat Hebræerisuut grækerisut nutser­neqar­neran­ni Septuaginta-mi tetragram­mi ator­neqan­ngitsoq. Taava 1940-kkunni Biibilimik ilisimatuut nutsik­kap grækerisuup Septuaginta-p Jiisusip nalaaneersup ilamer­ngi pisoqarujus­suit misis­soq­qis­saar­paat. Taak­ku Guutip aq­qanik, hebræerisut al­las­simasunik, ilaqar­put. Tas­sa al­lak­kani grækerisuun­ngor­titani Jiisusip nalaaneersuni Guutip aq­qa ator­neqar­poq. Mosesimil­li al­lak­kat siul­ler­niit Malakip al­lagai ilan­ngul­lugit siusin­nerusuk­kut Guutip aq­qa al­las­simasaraluar­toq Septuaginta as­silil­lugu Kr.in.king. 300-kkun­ni al­latani pingaar­ner­ni (soorlu ukunani: Codex Vaticanus aam­ma Codex Sinaiticus) al­las­siman­ngilaq. Taamaat­tumik al­lak­kani tamatuma nalaaneersuni tam­matsaalineqarsimasuni Testamentitaami, tas­sa Biibilip grækerisoor­taani, Guutip aq­qata al­las­simasoqan­ngin­nera tupin­nan­ngilaq.

  Jiisusi ima oqarpoq: ‘Ataatama aqqani tikiuppunga.’ Aamma Guutimut qinulluni ima oqarpoq: ‘Aqqit ilisimalersippara’

• Kristumiut Allagaataanni Grækerisuuni Guutip aqqa Jiisusip atortaraa allanullu ilisimalersit­taraa allaatigineqarpoq. Jiisusi ima oqar­poq: ‘Ataatama aq­qani tikiup­punga.’ (Joh 5:43; 10:25) Aam­ma Guutimut qinul­luni ima oqar­poq: ‘Aq­qit ilisimalersip­para.’ – Joh 17:6, 11, 12, 26.

• Allakkat Hebræerisuut assigalugit Kristumiut Allagaataat Grækerisuut Guutip sun­niineratigut isumas­sarsiaritin­neqarlutillu Guutip oqaasianut ilaap­put. Taamaat­tumik Jehovap aqqa allak­kani tas­sangaan­naq tam­marsimasuup­pat Biibilip immik­koor­tortai marluk taakku immin­nut attuumas­suteqarpasis­san­ngik­kaluarput. Kr.in.king. ukiup 50-ip mis­saani ajoqersuk­kap Jaakup utoq­qaaner­tat Jerusalemimiit­tut ima oqarfigai: “Sim­miuut oqalut­tuar­poq qanoq ilil­luni Guuti Guutimik nalusunik aterminut in­nut­tas­sarsereersimasoq.” (ApS 15:14) Taamani Guutip aq­qa ilisimaneqar­nanilu ator­neqar­tan­ngitsuup­pat Jaaku taamatut oqarsimanavian­ngik­kaluar­poq.

• Guutip aqqa naalisarlugu Kristumiut Allagaataanni Grækerisuuni atorneqartarpoq. Saq­qum­mersitani versit ilaan­ni Guutip aq­qa oqaatsimi uani ilaavoq: “Hal­leluja!” (Saqq 19:1, 3, 4, 6) Oqaaseq taan­na hebræerisuumit aal­laaveqar­poq ima isumalim­mik: “Jah un­nersiutigiuk.” “Jah” atip Jehovap naalisar­neraa. Kristumiut Al­lagaataan­ni Grækerisuuni ater­pas­suit Guutip aq­qanik naggueqar­put. Taak­kua ilagaat Jiisusi, qinerlerfis­siat naaper­torlugit ateq Jiisusi ima isumaqar­poq: “Jehova an­nas­sutaavoq.”

• Juutit allagaataan­nit pisoq­qanit erserpoq Kristumiut juutiusut allagaatiminni Guutip aqqa atortaraat. Tosefta-mi (juutit inatsisiliaat aal­laq­qaam­mut al­lataan­ngitsut Kr.in.king. ukiup 300-p mis­saani al­lagaatin­ngorlugit naam­mas­sineqar­tuni) kristumiut al­lagaataat sabbatimi ikual­lan­neqar­tar­tut pil­lugit ima al­las­simavoq: “Iivangkiiliulersaar­tut atuagaataat aam­ma minim-it [tas­saasorineqar­tut juutit kristumiun­ngorsimasut] atuagaataat in­nermit asat­tuun­neqan­ngil­lat. Atuak­kat taak­ku Guutip aq­qanik in­nersuus­siner­tal­lit ikual­lat­tar­paat.” Aam­ma Tosefta-mi Galilæamiu Rabbi José, Kr.in.king. ukiut 100-kkut aal­lar­tin­neran­ni inuusoq, oqar­nerar­neqar­poq sapaatip-akun­nerata ul­luini al­lani “taak­kunani [kristumiut al­lagaataan­ni] Guutip aq­qanik in­nersuus­sinerit savim­mik peeriarlugit piik­katik toq­qor­taraat, peersif­figisatil­lu ikual­lat­taraat”.

• Biibilimik ilisimatuut ilaasa miser­ratigin­ngilaat Kristumiut Allagaataanni Grækerisuuni Allak­kat Hebræerisuut issuarneqarneranni Guutip aqqa atorneqar­tarsimasin­naasoq. The Anchor Bible Dictionary-mi “Testamentitaami tetragram­mi”-mik qulequtalim­mi ima al­las­simavoq: “Testamentitaap al­las­simaq­qaarfii al­lan­neqarmata Testamentitoqaq Testamentitaami is­suar­neqaraangat ilaan­nik­kut tamatigul­luun­niit tetragram­mip, Guutip aq­qata, Yahwehp ator­neqar­tarsimaneranut up­per­narsaatis­saqar­poq.” Ilisimatooq George Howard ima al­lap­poq: “Biibili grækerisooq [Septuaginta] as­silil­lugu al­latani, Al­lak­kani ilagiit kristumiut siul­liit ator­tagaan­ni, tetragram­mi suli ator­neqar­tarmat Testamentitaamik al­lat­tut Al­lak­kat is­suaraangamik­kit oqaaseqatigiin­ni tetragram­mip al­las­simaneratut al­lat­tarsimas­sagaat up­peris­sal­lugu pis­susis­samisuugin­nas­saaq.”

• Biibilimik nutserisartut ataq­qisaasut Kristumiut Allagaataanni Grækerisuuni Guutip aqqa atortarpaat. Taak­kua ilaat New World Translation sioq­quterujus­suarlugu taamaalior­tarsimap­put. Nutserisut taak­kualu nutsigaasa ilaat ukuup­put: A Literal Translation of the New Testament ... From the Text of the Vatican Manuscript, Herman Heinfetterimit (1863); The Emphatic Diaglott, Benjamin Wilsonimit (1864); The Epistles of Paul in Modern English, George Barker Stevensimit (1898); St. Paul’s Epistle to the Romans, W. G. Rutherfordimit (1900); The New Testament Letters, J.W.C. Wandimit, Londonimi biskop­pimit (1946). Aam­ma nutsik­kami Spaniamiutuumi 1919-imeersumi, nutserisup Pablo Bessonip Lukasip iivangkiiliua 2:15-imi Judasil­lu al­lagai 14-imi “Jehová” ator­paa, nutsik­kaminilu qup­per­nerup ataani ilan­ngus­sani 100-t sinnerlugit Guutip aq­qa al­lan­neqar­tarsimasorineqar­tutut al­lat­tar­paa. Nutsik­kat taak­ku sioq­quterujus­suarlugit Kristumiut Al­lagaataan­ni Grækerisuuni hebræerisuun­ngor­titani 1500-kkun­neersuni tamatumalu kingor­naneersuni tetragram­mi oqaaseqatigiip­pas­suar­ni ator­neqar­poq. Nutsik­kani tyskisuuni as­sigiin­ngitsuni ikin­ner­paamik aq­qanilin­ni “Jehovah” (imaluun­niit “Jahwe”) Kristumiut Al­lagaataan­ni Grækerisuuni ator­neqar­poq, nutserisul­lu sisamat “Naalagaq” al­lariarlugu tamatuma kingor­na ateq ungaluuserlugu ilan­ngut­tarsimavaat. Nutsik­kani tyskisuuni 70-init amerlanerusuni Guutip aq­qa qup­per­nerup ataani ilan­ngus­sani nas­suiaatiniluun­niit ator­neqar­poq.

  

• Biibilimik nutsik­kani oqaatsini assigiin­ngitsuni hundredinit amerlanerusuni Kristumiut Allagaataanni Grækerisuuni Guutip aqqa atorneqarpoq. Afrikamiut, indianerit, Asiamiut Europamiul­lu oqaasiini aam­ma oqaatsini Maneras­suarmi qeqer­tani oqaaserineqar­tuni amerlasuuni Guutip aq­qa ator­neqakulavoq. (Takuuk al­lat­torsimaf­fik, qupp. 12-13). Oqaatsinut taak­kunun­nga Biibilimik nutserisut qulaani tun­ngavilersuutigineqar­tunut as­singusut pis­sutigalugit aalajangersimap­put Guutip aq­qa ator­niarlugu. Kristumiut Al­lagaataan­nik Grækerisuunik nutsik­kat ilaat pisoqaan­ngil­lat, soorlu Rotumamiutooq (1999), tamatumani versini 48-ni “Jihova” 51-eriarluni ator­neqar­poq, aam­ma Indonesiamiutut oqaatsini batak (Toba) (1989) “Jahowa” 110-riarluni ator­neqar­poq.

  

Tas­sa Kristumiut Al­lagaataan­ni Grækerisuuni Guutip aq­qata, Jehovap, ator­neqaq­qiler­nis­saanut tun­ngavis­saqarluar­poq. Taamaat­tumil­lu New World Translation-imik nutserisut Jehova ator­tar­paat. Taak­kuami Guutip aq­qa ataq­qingaarlugulu al­las­simaq­qaarfin­ni al­las­simasunik minitaqan­ngin­nis­sar­tik eq­qumaf­figeq­qis­saar­paat. – Saqq 22:18, 19.