TAMACHTILIS 14
Keman namikuanij ueuentsintiaj
1, 2. 1) ¿Toni panoua keman se ueuentsintia? 2) ¿Toni kinpaleuij maj yolpakinij ne uejkauj itekitikauan Dios keman ueuentsintiakej?
KEMAN tiueuentsintiaj, mopata miak taman. Amo semi tichikaujkejok. Keman timoixitaj itech teskat tikitaj ke okachi tiixtsotsoltiaj uan okachi tikuapochiniaj, oso hasta xini totson. Xa no peua titajtalkauaj. Keman tokoneuan monamiktiaj peua iniuan timoixmatij ininnamik, uan no ijkon panoua keman yolij toixuiuan. Sekin mopata kemej nemiaj keman amo ueli semi tekitijok.
2 Keman se ueuentsintia uelis se kipanos miak ouijkayomej (Eclesiastés 12:1-8). Maski ijkon, maj tikitakan tein kipanokej itekitikauan Dios akin nenkej ne uejkauj. Maski momikilijkej, nejin takamej uan siuamej kinextijkej tamatilis uan taajsikamatilis, uan nejon kichiuak maj yolpakinij keman xiuejkejya katkaj (Génesis 25:8; 35:29; Job 12:12; 42:17). ¿Keniuj uelik kisentokakej kipiakej yolpakilis keman ueuentsintiakej? Porin kitakamatkej tayolmajxitilis tein axkan tikajsij itech Biblia (Salmo 119:105; 2 Timoteo 3:16, 17).
3. ¿Toni Pablo kinyolmajxitij akin xiuejkejya?
3 Pablo, se itatojtokakauj Cristo, no kijkuiloj itech amat tein kititanilij Tito seki tayolmajxitilismej tein kinpaleuiskia akin xiuejkejya: “Ueuentsitsin moneki ma yek kuatamatkanemikan uan ma yek yolmajsitinemikan uan ma kuikatinemikan se kuali taixejekolis san. Uan ne ueuentsitsin ma no yek takuautamatikan uan ma yek tetasojtatinemikan uan ma nochi tekititinemikan ika nejmach. Uan [...] ne taneltokani ten chikaukasiuame ya, ke ma mouiskanentinemikan tech ninemilis uan ma amo ay tajtolerojtitinemikan san, uan ma amo no motauantijtinemikan. Ta, yejuan moneki ma kitenextilijtinemikan den ninchipaukanemilis” (Tito 2:2, 3). Komo tiktakamatij nejin tayolmajxitilismej uelis techpaleuis keman tikpiaskej ouijkayomej tein kiualkui keman se ueuentsintia.
MAJ TIKAJSIKAMATIKAN KE TOKONEUAN ININSELTI MOIXYEKANAJYA
4, 5. ¿Keniuj momachiliaj miakej tetatmej keman ininkoneuan okseko nemitij, uan toni kinpaleuiani?
4 Keman mopata seki taman tein tikchiuayaj, moneki tikajsikamatiskej ke ijkon yeski. Nejin okachi melauak keman konemej akin uejueykejya okseko nemitij oso monamiktiaj. Miakej tetatmej kiitaj ke nejin yejua yekinika taman tein kinextia ke okachi xiuejkejya. Maski yolpakij porin ininkoneuan uejueykejya, miakpa motajtaniaj ox kuali kinmachtijkej ininkoneuan keniuj kuali moixyekanaskej ininselti. Uan xa semi kintemoskej.
5 Taixejekol maj tetatmej kisentoka kintekipacho maj kuali moajsikan ininkoneuan maski amo iniuan nemijok. Se temomaj kijtoj: “Niyolpakiskia komo sayoj nikakiskia nochipa ke nokoneuan kuali yetokej”. Uan se tepopaj kijtoua: “Keman toichpoch nemito okseko, semi ouij tein tikpanokej. Tikteltemouayaj, porin nochipa tiksenchiuayaj nochi”. ¿Toni kinpaleuiani nejin tetatmej? Miakpa, keman kitemouaj kinpaleuiskej oksekin.
6. ¿Toni tapaleuia maj kalyetouanij kuali mouikakan?
6 Keman konemej monamiktiaj, tein inintatuan kichiuayaj mopata. Génesis 2:24 kijtoua: “Takat kikauas ipopaj uan imomaj, uan mosentilis iuan inamik, uan omen mochiuaskej sayoj se”. Keman tetatmej kiajsikamatij tanauatilmej kampa Biblia kijtoua akoni moneki taixyekanas kalijtik uan keniuj moneki mochiuas teisa, kinpaleuia maj kuali mouikakan iniuan ininchankauan (1 Corintios 11:3; 14:33, 40).
7. ¿Toni tanemilil kipatak se tepopaj keman iichpochuan monamiktijkej?
7 Seki tetatmej inintelselti momachilijkej keman ininome ichpochuan monamiktijkej uan nemitoj okseko. Yekinika, tepopaj amo kinyekitaya imontikauan uan amo kipoujkaitaya tein yejuan kiixtaliayaj. Sayoj ke keman tanemilij itech tanauatil kampa kijtoua akoni ixyetok taixyekanas kalijtik, kiajsikamatik ke katkaj imontikauan akin taixyekanayajya ininchan. Yejua ika, keman iichpochuan kitajtaniayaj maj kinyolmajxiti, yejua kintajtaniaya toni kinemiliaya ininnamik, uan satepan mochikauaya tanemilis kemej imontikauan nochipa keman uelia. Imontikauan axkan kuali iuan mouikaj uan kuali kikakij keman kinyolmajxitia.
8, 9. ¿Toni kichiuanij seki tetatmej keman ininkoneuan akin uejueykejya amo iniuan nemijok?
8 ¿Uan komo akin yankuixtok monamiktijkej amo kichiuaj tein inintatuan kiitaj ke okachi kuali, maski amo kitapanauiliaj se taman tein kijtoua Biblia? Seki namikuanij akin ininkoneuan monamiktijkejya kijtouaj: “Nochipa tikinpaleuiaj maj kiitakan tein Jiova kinemilia, sayoj ke maski amo techyolpaktia tein kiixtalijkej, tikpataj totanemilil uan tikinpaleuiaj uan tikinyolchikauaj”.
9 Itech seki uejueyi altepemej tein pouij Asia, seki siuamej kinouijmaka kiajsikamatiskej ke inintelpochuan kipiajya ininchankauan. Sayoj ke komo kipoujkaitaj tanauatil kampa kijtoua akoni moneki taixyekanas kalijtik, okachi amo kinouijmakas mouikaskej iniuan ininsiuamouan. Se tokniuj siuat kijtoua ke keman ikoneuan okseko nemitoj, kiyolpaktia kiitas keniuj taixyekanaj ininchan, uan no porin yejua uan inamik amo moneki kichiuaskejok nochi tein achto kichiuayaj nion moteltekipachoskej ijkon kemej okachi ueuentsintiaj.
KENIUJ TIKCHIKAUASKEJ TOKUALI UIKALIS KEMEJ NAMIKUANIJ
Namikuanij moneki kisentokaskej monextiliskej netasojtalis keman ueuentsintiaj
10, 11. ¿Toni tajkuilol itech Biblia tapaleuia maj se kiixtopeua tein amo kuali tein uelis se kinejnekis keman se kipia kemej 50 xiujmej?
10 Keman taltikpakneminij kipiaj kemej 50 xiujmej, tataman tein peua kichiuaj. Seki takamej kipataj kemej motilmajtiaj porin kinekij kinextiskej ke amo semi xiuejkej. Miakej siuamej motekipachouaj porin mopapata kemej momachiliaj keman kipanotokej menopausia. Tetayokoltij tikijtoskej ke sekin akin kipiaj kemej 50 xiujmej peuaj kinixuelitaj okseki takamej oso siuamej akin ayamo xiuejkej uan nejon kichiua maj ininnamik kualani. Sayoj ke, takamej akin xiuejkejya akin kimoujkatokaj Dios kinextiaj kuali taixejekolis uan moijkuaniliaj amo kuali tanejnekilis (1 Pedro 4:7). No ijkon, siuamej akin kipiaj kuali taixejekolis mochikauaj maj kuali yetokan kemej namikuanij porin kitasojtaj ininnamik uan kinekij kiyolpaktiskej Jiova.
11 Ika inepaleuil Dios, tekiuaj Lemuel kijtoj seki tajtolmej kampa tel kuali ika tajtoj “tel kuali siuat” akin kimaka itakauj “tein kuali, amo tein amo kuali, nochi tonalmej itech inemilis”. Takat akin kichiua kemej Cristo moneki amo kielkauas chikaujkayot tein kichiua inamik keman kitemoua kixikos ouijkayomej tein se kipanoua keman se kipia kemej 50 xiujmej. Netasojtalis tein kipialia kiolinis maj kilui tein kiyolchikauas (Proverbios 31:10, 12, 28).
12. ¿Toni kinpaleuis namikuanij maj okachi kuali mouikakan ijkon kemej panouaj xiujmej?
12 Ijkon kemej panouaj xiujmej, kalyetouanij okachi momiakiliaj. Keman konemej moskaltiaj, no kinpiaj konemej, uan kemansa okseki kalyetouanij no ompa nemitij. Yejua ika namikuanij moneki moyekpiaskej. Kemej ininchankauan momiakiliaj, yejuan xa amo semi uelijok senyetokej. Moneki kixeloskej tiempo uan ijkon uelis kisenchiuaskej seki taman, porin nejon kinpaleuis maj okachi kuali mouikakan. Uelis yaskej sentanojnotsatiuij oso kinkalpanoskej tokniuan itech nechikol. Sejsemej moneki kitemoskej kitayekanaltiskej itanejnekilis ininnamik (Filipenses 2:4; Hebreos 13:2, 16).
13. ¿Keyej motelneki maj namikuanij moyekiluikan tein kinemiliaj ijkon kemej okachi ueuentsintiaj?
13 Maj amo tikauakan maj nion teyi techtsakuili maj titajtokan iuan tonamik. Moneki timoyekiluiskej tein tiknemiliaj (Proverbios 17:27). Se takat kijtoua ke keman ika motekipachoua inamik uan amo kitayekanaltia itanejnekilis, uan keman inamik no ijkon kichiua, okachi kuali moajsikamatij. Inamik no kijtoua ke ijkon kemej okachi ueuentsintiaj, okachi kipatiuitaj seki taman kemej sentayiskej teisa, tajtoskej uan mosenpaleuiskej. Keman namikuanij moyekiluiaj tein kinemiliaj uan amo teyi motatiliaj kinpaleuia maj okachi kuali mouikakan uan maj kiixtopeuakan tayejyekolis tein kintalilia Satanás, akin kitemoua keniuj kinijtakos namikuanij.
MAJ TIYOLPAKIKAN KEMAN TIKINPIASKEJ TOIXUIUAN
14. ¿Keniuj iueyinan Timoteo kipaleuij maj kipatiuita tamachtilis tein kitemaka Biblia?
14 Ixuimej tamatij kemej se corona tein kipiaj akin xiuejkejya (Proverbios 17:6). Yetoskej iniuan ininixuiuan uelis yekmelauj kinyolpaktis uan kinyolchikauas uan kinyolseuis. Biblia kuali ika tajtoua Loida, se siuat akin iuan Eunice, isiuapil, kimatiltij iixuiuj Timoteo tein kineltokaya. Keman nejin telpoch moskaltij kimatia ke imomaj uan iueyinan kipatiuitayaj tamachtilis tein kitemaka Biblia (2 Timoteo 1:5; 3:14, 15).
15. ¿Keniuj teueyitatmej uelis kinpaleuiskej ininixuiuan, sayoj ke toni moneki amo kichiuaskej?
15 Nejin se taman kampa teueyitatmej uelis tel tapaleuiskej. Yejuan kinmachtijkejya ininkoneuan toni kiixtalijtok kichiuas Jiova. Axkan no uelis ijkon kichiuaskej iniuan ininixuiuan. Miakej konemej kinyolpaktia maj ininueyitatuan kintapouikan tanojnotsmej tein moajsij itech Biblia. Sayoj ke teueyitatmej moneki amo yejuan senkis kinpaleuiskej konemej maj tamachtilis tein kipia Biblia ajsi itech ininyolo, porin nejin se taman tein tetatmej moneki kichiuaskej, sayoj ke kemaj uelis tapaleuiskej (Deuteronomio 6:7). Teueyitatmej uelis no kijtoskej tein akin kijkuiloj nejin salmo kijtoj itech netataujtil: “Hasta keman niueuentsintias uan nikuapochiktias, Dios, amo xinechsenkaua. Xinechkaua maj nikintapoui mochikaualis akin nemiskej satepan uan no moueyiyo nochin akin ualaskej satepan” (Salmo 71:18; 78:5, 6).
16. ¿Toni uelis kichiuaskej teueyitatmej uan ijkon amo motajtolteuiskej iniuan ininkoneuan?
16 Tetayokoltij tikijtoskej, sayoj ke seki teueyitatmej kinmakaj ininixuiuan nochi tein kinekij uan nejon kichiua maj teueyitatmej uan ininkoneuan motajtolteuikan. Kemej teueyitatmej kinteltasojtaj ininixuiuan xa kichiuas maj yejuan kinmatiltikan ininueyitatuan seki taman tein amo moixeuiaj kintapouiskej inintatuan. Kemansa konemej kinemiliaj ke ininueyitatuan okachi kinajsikamatiskej uan kintenpaleuiskej. ¿Toni uelis kichiuaskej teueyitatmej keman panos nejon? Moneki kinextiskej tamatilis uan kinyolchikauaskej ininixuiuan maj kiniluikan inintatuan tein panotok. Uelis kinmelauiliskej ke nejon kiyolpaktia Jiova (Efesios 6:1-3). Komo moneki, teueyitatmej uelis achto tajtoskej iniuan tetatmej. Moneki kinyekiluiskej ininixuiuan tein kinemiliaj uan kinmatiltiskej tein kiajsikamatinij ijkon kemej panouanij xiujmej. Komo kinyeknojnotsaj uelis kinpaleuis.
NOCHI MOPATATIUJ IJKON KEMEJ PANOUAJ XIUJMEJ
17. ¿Toni tein kijtoj akin kijkuiloj Salmo 71 moneki kiixtaliskej kichiuaskej tokniuan akin xiuejkejya?
17 Ijkon kemej panouaj xiujmej, tikmachiliaj ke amo tiuelij tikchiuaj nochi tein tikchiuayaj achto oso tein tiknekiskiaj tikchiuaskej. ¿Toni techpaleuis maj tikajsikamatikan ke ijkon yeski? Xa timomachiliaj kemej yeskia tikpiaskiaj 30 xiujmej, sayoj ke keman timoitaj itech teskat amo yejua nejon tikitaj. Nejin moneki amo kichiuas maj titayokoyakan. Akin kijkuiloj nejin salmo kitataujtij Jiova: “Amo xinechixtopeua keman nixiuejya; amo xinechkaua keman kaxantok nochikaualis”. Moneki tikixtaliskej no ijkon tikchiuaskej. Yejua kijtoj: “Niksentokas nimochias; okachi nimitsueyichiuas” (Salmo 71:9, 14).
18. ¿Toni uelis kichiuas tokniuj satepan ke amo semi uelisok tekitis?
18 Miakej achtook kiixtaliaj keniuj okachi kitekitiliskej Jiova satepan ke amo tekitiskejok porin kiajxitijkej xiujmej tein kinixtaliliaj tekiuanij. Se tepopaj akin axkan amo tekitiok kimelaua: “Achtook nikixtalij tein nikchiuaskia keman toichpoch amo yaskiaok kaltamachtiloyan. Nikixtalij ke peuaskia nitanojnotsas okachi tonalmej uan niknamakak kaltanamakaloyan tein nikpiaya uan ijkon nikpiaskia okachi tonalmej uan okachi niktekitiliskia Jiova. Niktajtanij Dios maj nechixyekana”. Komo tikajxitijtokejya xiujmej keman amo semi tiueliskejok titekitiskej, uelis techyolseuis tein kijtoua toUeyi Tachijchiujkauj: “Hasta keman tiueuentsintias nejua amo nimopatas; hasta keman tikuapochiktias nejua niksentokas nimitspaleuis” (Isaías 46:4).
19. ¿Toni kinyolmajxitia Biblia akin xiuejkejya?
19 Kemansa teouijmaka se kimatis tein se kichiuas satepan ke amo semi ueli se tekitiok. Pablo kinyolmajxitij takamej akin xiuejkejya maj “yek kuatamatkanemikan”. Nejin tayolmajxitilis kiteajsikamatiltia ke moneki tiknextiskej kuali taixejekolis itech nochi uan amo tiknemiliskej amo teyi tikchiuaskejok. Satepan ke amo semi uelisok titekitiskej xa okachi monekis timochikauaskej tikchiuaskej tein tikixtaliaj uan nochipa ijkon tikchiuaskej. Yejua ika moneki maj nochipa tikchiuakan nejin tayolmajxitilis: “Xiksentokakan xitekititiyakan kachi ok tech ne tekitsin ten Totekotsin Cristo technauatilij ya [...] porin kuali nankimatij ya ke amo nenkajtis nochi namotekiu ten nankichiutinemiske” (1 Corintios 15:58). Maj okachi tiktemokan tikinpaleuiskej oksekin (2 Corintios 6:13). Miakej tokniuan kichiuaj nejin keman kiteixmatiltiaj tein tamachtia Biblia ika nochi ininyolo ijkon kemej uelij. Keman tiueuentsintiaj moneki maj “[ti]yek takuautamatikan uan ma [ti]yek tetasojtatinemikan uan ma nochi [ti]tekititinemikan ika nejmach” (Tito 2:2).
KOMO MOMIKILIA TONAMIK
20, 21. 1) ¿Toni kinxeloua namikuanij itech nejin tonalmej? 2) ¿Toni kuali neskayot kinkauilij Ana akin ininnamik momikilij?
20 Semi tetayokoltij, sayoj ke itech nejin tonalmej mikilis kinxeloua namikuanij. Akin kichiua kemej Cristo uan momikilia inamik kimati ke yejua kemej yeskia kochtok uan takuaujtamati ke oksepa kiitas (Juan 11:11, 25). Maski ijkon, nejon nochipa tetayokoltia. ¿Toni uelis kipaleuis akin momikilij inamik maj kixiko nejin tayokol?a
21 Uelis kipaleuis komo kielnamiki tein kichiuak se siuat akin ika motajtoua itech Biblia. Ana momikilij inamik chikome xiuit satepan ke monamiktijkaj, uan keman Biblia ika tajtoua, yejua kipiaya 84 xiujmejya. Ueli tikyekmatij ke semi motayokoltij keman inamik momikilij. ¿Toni kipaleuij maj kixikouani nejon tayokol? Yejua kiueyichiuaya Jiova Dios itech itemplo youalintonal (Lucas 2:36-38). Kemej nochipa kitekitiliaya Jiova uan kitataujtiaya, kitelpaleuij maj amo moteltayokoltiani nion maj momachiliani iselti porin inamik amo nemiaok.
22. ¿Toni kinpaleuiani sekin akin ininnamik momikilij maj amo momachilikan ininselti?
22 Se siuat akin kipia 72 xiujmej uan inamik momikilij majtakti xiujmej achtoya, kijtoua: “Amo nikpias akoni iuan nitajtos yejua tein okachi nechouijmaka. Nonamik kuali nechkakia. Ika titajtouayaj nechikol uan tekit tein tikchiuayaj itech tanojnotsalis”. Okse siuat akin no momikilij inamik kijtoua: “Maski moijtoua ke keman panouaj tonalmej okachi kuali se momachilia, nikitani ke okachi kuali maj se kijto ke tein tepaleuia maj okachi kuali se momachili yejua tein se kichiua itech nejon tonalmej. Okachi ueli se kinpaleuia oksekin”. Se takat akin kipia 67 xiujmej uan inamik momikilij no kijtoua: “Se taman tein okachi techpaleuia maj tikxikokan tayokol yejua keman tiktemouaj keniuj tikinyolchikauaskej oksekin”.
DIOS KINPATIUITA AKIN XIUEJKEJYA
23, 24. ¿Keniuj Biblia kinyolseuia akin xiuejkejya, okachiok akin ininnamik momikilij?
23 Maski tonamik akin tikteltasojtaj momikilis, tikyekmatij ke Jiova nochipa touan yetos. Tekiuaj David akin nemik ne uejkauj mokuikatij: “Inetasojtalis Jiova tein amo tekaua uejkauas nochipaya iniuan akin kimoujkatokaj” (Salmo 103:17).
24 Pablo tanauatij: “Xikinmouiskapoua uan xikinpaleuijtiu in siuakaualme nekes ten melau amo teyi kipia tenika moixpanoltiske” (1 Timoteo 5:3). Uan tein moijtoua satepan kinextia ke siuamej akin ininnamik amo nemiskiaok uan amo kipiaskiaj ininchankauan akin ueliskiaj kinixpanoltiskej, ueliskiaj kiseliskej nepaleuil itech nechikol. Sayoj ke, keman moijtoua maj se ‘kinmouiskapoua’, kiteajsikamatiltia ke moneki se kinpatiuitas. Akin ininnamik amo nemiok uan kimoujkatokaj Dios uelis kintelyolseuis kimatiskej ke Jiova kinpatiuita uan motenkaua kinpaleuis (Santiago 1:27).
25. ¿Toni uelis kiixtaliskej kichiuaskej akin xiuejkejya?
25 ITajtol Dios tein moijkuiloj ika inepaleuil kijtoua: “Tein kinkualnextia akin xiuejkejya yejua ininkuapochikyo”. Uan no kijtoua: “Akin kuapochiktik kemej yeskia kipia se kualtsin corona keman moajsi itech ojti tein melauak” (Proverbios 16:31; 20:29). Yeski tikpiaskej tonamik oso momikilijya, maj tiksentokakan tiktayekanaltikan tiktekitiliskej Jiova. Ijkon, tikyolpaktiskej Dios axkan uan uelis tikchiaskej tinemiskej nochipaya ika yolpakilis kampa amo onkasok tekokojkayot tein se kipia keman se ueuentsintia (Salmo 37:3-5; Isaías 65:20).
a Amaix Cuando muere un ser querido, tein kichijchiuaj itaixpantijkauan Jiova, okachi kimelaua nejin.