Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • bt tlamachtil 8 págs. 60-67
  • Tokniuan “kuali okatkaj”

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • Tokniuan “kuali okatkaj”
  • Nochtin matikintlapouikan “iTekiuajkayo toTajtsin Dios”
  • Tlen okseki kipia
  • Okseki tlamachtilmej
  • “¿Tleka techtemojtinemi?” (Hechos 9:1-5)
  • “Nokni Saulo, toTeko Jesús [...] onechualtitlanki” (Hechos 9:6-17)
  • “Opejki tetlapouia [...] uan okijtouaya Jesús ye iKone toTajtsin Dios” (Hechos 9:18-30)
  • “Miakej okineltokakej Jesús” (Hechos 9:31-43)
  • Jesús okipejpenki Saulo
    Nechpaktia tlen nechmachtia Biblia
  • Ijkuak oyayaj Damasco
    Noamoch tlen nechtlapouia itech Biblia
  • David uan Saúl
    Nechpaktia tlen nechmachtia Biblia
  • Saúl achto ueyi tekiua itech Israel
    Noamoch tlen nechtlapouia itech Biblia
Xikita okseki tlamantli
Nochtin matikintlapouikan “iTekiuajkayo toTajtsin Dios”
bt tlamachtil 8 págs. 60-67

TLAMACHTIL 8

Tokniuan “kuali okatkaj”

Saulo achto otetlajyouiltiaya uan satepan opejki tetlapouia

Omokixti itech Hechos 9:1-43

1, 2. ¿Tlen okinekiaya kichiuas Saulo ompa Damasco?

SEKIMEJ tlakamej yiajsiskiaj altepetl Damasco uan yejuan okinekiayaj kintlajyouiltiskej idiscípulos Jesús. Nonmej tlakamej okinekiayaj kinkixtiskej kanin ochantiayaj, noijki okinekiayaj kintlajyouiltiskej, kinmilpiskiaj uan ijkon kinuikaskiaj Jerusalén para kinmixkomakaskiaj akinmej opouiayaj Sanedrín.

2 Saulo okinyekanaya nonmej tlakamej.a Ye okatka inuan judíos tlen okimojmotlakej ika tetl se discípulo tlen omotokayotiaya Esteban. Kuali okitak makimiktikan ikinon noijki okatka itlajtlakol (Hech. 7:57-8:1). Satepan ompa Jerusalén Saulo opejki kintlajyouiltia idiscípulos Jesús. Hasta opejki kintlajyouiltia discípulos tlen oksekan ochantiayaj uan okinekiaya kipojpolos religión tlen okiluiayaj “Ojtli”, porque omokuayejyekouaya amo kuali tlen okichiuayaj (Hech. 9:1, 2; xikita recuadro “¿Tleka Saulo okikauiliayaj makichiua seki tlamantli ompa Damasco?”).

3, 4. (1) ¿Tlen okipanok Saulo? (2) ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

3 Ijkuak Saulo oyaya Damasco, okiualyaualo se tlauili. Akinmej iuan oyaya noijki okitakej non tlauili pero sapanoua omomojtijkej uan amitlaj okijtojkej. Ijkuakon Saulo ayakmo otlachixki uan ouetsito ipan tlali. Satepan okikak ikaj okinotski desde iluikak uan okilui: “Saulo, Saulo, ¿tleka techtemojtinemi?”. Ye okijto: “¿Akin tejuatsin?”. Ijkuak okikak ikaj okinankili, sapanoua omomojti porque okilui: “Ne niJesús uan te techtemojtinemi” (Hech. 9:3-5; 22:9).

4 ¿Tlen techmachtia ijkuak Jesús omotlapoui iuan Saulo? ¿Tleka techpaleuia tla timomachtiaj ken Saulo omochi idiscípulo Jesús? ¿Tlen okichijkej tokniuan ijkuak ayakmo okintlajyouiltiayaj uan tlen uelis tikchiuaskej tejuan?

¿TLEKA SAULO OKIKAUILIAYAJ MAKICHIUA SEKI TLAMANTLI OMPA DAMASCO?

¿Tleka Saulo ueli okintsakuaya akinmej okichiuayaj ken Cristo maski ochantiayaj itech okse altepetl? Akinmej opouiayaj itech Sanedrín uan teopixki tlen otlayekanaya ueli okijtouayaj tlen kuali uan tlen amo kuali kichiuaskiaj nochtin judíos. Xamo teopixki tlen otlayekanaya noijki otlanauatiaya makinuikakan akinmej okichiuayaj tlen amo kuali ompa Jerusalén para kinmixkomakaskiaj. Icartas teopixki tlen otlayekanaya okiteititiayaj akinmej otlayekanayaj itech sinagogas ompa Damasco okipaleuiayaj Saulo (Hech. 9:1, 2).

Noijki romanos okinkauilijkej judíos matlaixkomakakan. Ikinon axkan tikajsikamatij tleka judíos okitlajyouiltijkej Pablo uan ‘okiuitekej 39 uelta’ (2 Cor. 11:24). Noijki amochtli 1 Macabeos kijtoua itech xiuitl 138 achto itech xiuitl se, se soldado romano okitlajkuilili tekiua Tolomeo VIII tlen otlanauatiaya Egipto uan okilui: “Tla akinmej amo yolkualmej tlen chanti [Judea] ajsitiuij namoaltepe, xikinuikakan ixpan teopixki Simón tlen tlayekana para makintlajyouilti ijkon ken kijtoua intlanauatil” (1 Macabeos 15:21, Biblia de América). Itech xiuitl 47 achto itech xiuitl se, Julio César oksepa okijto uelis mochiuaskia tlen okijtouaya teopixki tlen otlayekanaya. Noijki non teopixki uelis kinmixkomakaskia judíos.

“¿Tleka techtemojtinemi?” (Hechos 9:1-5)

5, 6. ¿Tlen techmachtia tlen Jesús okitlajtlani Saulo?

5 Ijkuak Saulo oyaya Damasco, Jesús okinotski pero amo okitlajtlani: “¿Tleka tikintemojtinemi nodiscípulos?”. Ye okitlajtlani: “¿Tleka techtemojtinemi?” (Hech. 9:4). Jesús ijkon okijto porque ijkuak idiscípulos tlajyouiaj ye noijki tlajyouia (Mat. 25:34-40, 45).

6 Tla axkan titlajyouijtokej porque titlaneltokaj, amo matikilkauakan Jesús uan Jehová kimatij tlen techpanotok (Mat. 10:22, 28-31). Pero ualeua ijkuak titlajyouiaj amo san niman moyektlalia tlen techpanotok. Matikilnamikikan ijkuak Saulo otlapaleui makimiktikan Esteban uan ijkuak okinkixtiaya inchan tokniuan ompa Jerusalén. Jesús okitak nochi tlen opanotoka pero okitekauili ijkon mapano (Hech. 8:3). Pero amo matikilkauakan Jehová okikauili Jesús makinyolchikaua Esteban uan oksekimej discípulos, non okinpaleui nochipa makitekichiuilikan Jehová.

7. ¿Tlen techpaleuis matitlaxikokan ijkuak techtlajyouiltiskej?

7 ¿Tlen techpaleuis matitlaxikokan ijkuak techtlajyouiltiskej? Matikitakan seki tlamantli: Se, nochipa matikpejpenakan tiktekichiuiliskej Jehová maski techtlajyouiltiskej. Ome, tikiluiskej matechpaleui (Filip. 4:6, 7). Eyi, matikkauilikan Jehová makiyektlali tlen techpanotok (Rom. 12:17-21). Naui, matikneltokakan Jehová techpaleuis matitlaxikokan hasta ijkuak ye kipojpolos tlen techtlajyouiltia (Filip. 4:12, 13).

“Nokni Saulo, toTeko Jesús [...] onechualtitlanki” (Hechos 9:6-17)

8, 9. ¿Ken omomachili Ananías ijkuak okimatki tlen kichiuaskia?

8 Satepan ijkuak Jesús okilui Saulo ye okinotski, okinauati: “Ximoketsa uan xio itech altepetl. Ompa mitsiluiskej tlen moneki tikchiuas” (Hech. 9:6). Saulo amo ueli otlachiaya ikinon okiuikakej hasta Damasco kanin mokalotiskia, ompa eyi tonal san omotlatlaujtiaya uan amo otlakuaya. Ijkuakon Jesús okilui Ananías akin okatka Saulo. Biblia kijtoua “ompa nochtin judíos okitlakaitayaj” Ananías (Hech. 22:12).

9 Jesucristo akin toTajtsin Dios okiyoliti uan akin kiyekana tlanechikol, okilui Ananías omonekiaya yaskia uan kitaskia Saulo para iuan motlapouiskia, xamo sapanoua omotlajtlachialti. ¡Sapanoua ipati tlen kichiuaskia Ananías ikinon omonekiaya yetos yolchikauak! Ijkuakon okinankili Jesús: “NoTeko, yonikkak miakej kijtouaj tlen kichiua non tlakatl uan yokintlajyouilti modiscípulos ompa Jerusalén. Noijki teopixkej tlen tlayekanaj okiualtitlankej makinkitskiki nochtin tlen mitsneltokaj” (Hech. 9:13, 14).

10. ¿Tlen okichi Jesús ijkuak Ananías okilui omomojtiaya?

10 Ijkuak Ananías okijto omomojtiaya, Jesús amo okualanki uan okiyekilui tlen omonekiaya kichiuas. Biblia kijtoua Jesús okilui Ananías: “Non tlakatl [Saulo] makitematilti notoka itech altepemej. Noijki makinmatilti tekiuajkej uan israelitas. Ne kuali nikititis nochi tlen kijyouis” (Hech. 9:15, 16). Ijkuak Jesús ijkon okilui Ananías, ye san niman okitlakamatki uan oyajki okitlajpaloto akin okintlajyouilti discípulos. Ijkuak oajsito kanin okatka Saulo, okilui: “Nokni Saulo, toTeko Jesús tlen omitsmonextili itech ojtli, onechualtitlanki para oksepa xitlachia uan xikseli espíritu santo” (Hech. 9:17).

11, 12. ¿Tlen techmachtia Biblia ijkuak kijtoua Jesús okilui Ananías makitlajpaloti Saulo?

11 Biblia techtlapouia Jesús okilui Ananías makitlajpaloti Saulo, non techmachtia Jesús techyekana ijkuak titetlapouiaj porque ijkon okijtojka (Mat. 28:20). Axkan Jesús amo touan motlapouia pero techyekantok ika tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki porque ijkon okinauati matechyekana (Mat. 24:45-47). Cuerpo Gobernante kinpaleuia akinmej tetlapouiaj uan noijki precursores para makintemokan akinmej okachi kinekij momachtiskej. Ijkon ken yotikitakej itech okse tlamachtil, miakej kitlatlaujtiaj Jehová para se tokni makintlajpaloti (Hech. 9:11).

12 Ananías otetlakamatki uan okichi tlen okinauatijkej ikinon Jehová okiteochi. ¿Tejuan titetlakamatij? ¿Ok titetlapouiaj kuali tlajtoli maski timomojtiaj? Sekimej tokniuan momojtiaj ijkuak mokuayejyekouaj kintlapouitiuij inkalijtik akinmej amo kinmixmatij. Oksekimej momojtiaj tetlapouiskej kanin tlanemakaj, itech ojtli, ika teléfono noso ika carta. Tla techpanoua ijkon ken okipanok Ananías, matimochijchikauakan para ayakmo timomojtiskej. Ye omoyolchika uan okipaleui Saulo makiseli espíritu santo.b Noijki ueli okichi tlen okinauatijkej porque okineltokak Jesús kipaleuiskia uan okitak Saulo ken ikni. Tejuan amo timomojtiskej tla tikneltokaj Jesús techyekana ijkuak titetlapouiaj uan tikinmajsikamatij akinmej tikintlapouiaj. Noijki moneki tikilnamikiskej akinmej techkokoliaj uelis mochiuaskej tokniuan (Mat. 9:36).

“Opejki tetlapouia [...] uan okijtouaya Jesús ye iKone toTajtsin Dios” (Hechos 9:18-30)

13, 14. Tla tejuatsin timomachtijtok Biblia uan ayamo timoapolaktia, ¿tlen mitsmachtia tlen okichi Saulo ?

13 Saulo san niman opejki kichiua tlen omomachti, ijkuak oksepa otlachixki san niman omoapolakti uan opejki monechikoua inuan discípulos tlen ochantiayaj Damasco. Biblia kijtoua: “San niman opejki tetlapouia itech sinagogas uan okijtouaya Jesús ye iKone toTajtsin Dios” (Hech. 9:20).

14 Tla tejuatsin timomachtijtok Biblia uan ayamo timoapolaktia, ¿tlen mitsmachtia tlen okichi Saulo? Amo san moneki timomachtis Biblia, okachi mitspaleuis tla tikchiuas tlen timomachtijtok. Saulo okipanok se milagro tlen okipaleui makipejpena moapolaktis. Pero matikilnamikikan oksekimej noijki okinmitakej milagros tlen okinchi Jesús, pero amo okinekej kichiuaskej tlen ye otlamachti. Ijkon okinpanok fariseos, yejuan okitakej ijkuak Jesús okipajti se tlakatl tlen amo ueli okoliniaya ima pero amo okineltokakej, judíos noijki okitakej ijkuak Jesús okiyoliti Lázaro pero noijki amo okineltokakej (Mar. 3:1-6; Juan 12:9, 10). Saulo okipatlak inemilis porque okinekiaya kitlakaitas toTajtsin Dios uan amo tlakamej, noijki okinekiaya kiteititis omotlasojkamatiaya porque Jesús okiknomatki (Filip. 3:8). Tla tejuatsin tikneki tikchiuas ken Saulo, ximochijchikaua nochipa xitetlapoui uan amitlaj xikkauili mamitstsakuili uan satepan uelis timoapolaktis.

15, 16. (1) ¿Tlen okichiuaya Saulo itech sinagogas? (2) ¿Tlen okinekiayaj kichiuaskej sekimej judíos tlen ochantiayaj Damasco?

15 Ijkuak Saulo opejki tetlapouia akin okatka Jesús itech sinagogas, sekimej judíos omotlajtlachialtijkej uan oksekimej okualankej. Ikinon omotlajtlaniayaj: “¿Amo ye nin tlakatl okintlajyouiltiaya idiscípulos Jesús ompa Jerusalén?” (Hech. 9:21). Saulo omonekiaya kinyekiluis judíos tleka okipatlak tlen okineltokaya, ikinon “kuali okinmachtiaya Jesús ye Cristo” (Hech. 9:22). Maski Saulo kuali otlamachtiaya amo nochtin okineltokilijkej porque sekimej ok omokuayejyekouayaj kichiuaskej tlen okinmachtijkej uan noijki omoueyinekiayaj. Saulo omochijchika kintlapouis maski amo nochtin okikakiayaj.

16 Opanok eyi xiuitl uan sekimej judíos tlen ochantiayaj Damasco ok okikokoliayaj Saulo, ikinon okinekiayaj kimiktiskej (Hech. 9:23; 2 Cor. 11:32, 33; Gál. 1:13-18). Ijkuak ye okimatki tlen okinekiayaj kichiuiliskej, okipaleuijkej makisa itech non altepetl ijkuak amikaj okitak. Lucas okijto Saulo okitlalijkej itech se chikiuitl uan okixitijkej ik kanin okoyontoka se tepamitl. ¿Akinmej okipaleuijkej? Biblia kijtoua okipaleuijkej “idiscípulos” (Hech. 9:25). Nin kijtosneki xamo sekimej tlen Saulo okinmachti ompa Damasco okiselijkej kuali tlajtoli uan opejkej kichiuaj ken Cristo.

17. (1) ¿Tlen kichiuaj sekimej ijkuak tikintlapouiaj tlen kijtoua Biblia? (2) ¿Tlen ok moneki tikchiuaskej uan tleka?

17 Ijkuak opejki timomachtia Biblia, ¿tlen okichijkej mofamiliares, moyolikniuan uan oksekimej? Ijkuak opejki tikintlapouia tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios xamo otimokuayejyeko nochtin kinekiskiaj momachtiskej. Ualeua san sekimej kinekij momachtiskej pero sekimej hasta peuaj techkokoliaj maski tofamiliares (Mat. 10:32-38). Tla ijkon mitspanotok amo ximoyolkoko, xamo yejuan uelis peuaskej momachtiskej ijkuak kitaskej okachi kuali titlamachtia uan tikchiua ijkon ken kijtoua Biblia (Hech. 17:2; 1 Ped. 2:12; 3:1, 2, 7).

18, 19. (1) ¿Tlen opanok ijkuak Bernabé okipaleui Saulo? (2) ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken Bernabé uan Saulo?

18 Ijkuak Saulo omokopki Jerusalén sekimej tokniuan amo okineltokayaj ye noijki okatka idiscípulo Jesús. Bernabé okinyekilui apóstoles, Saulo melauak okatka idiscípulo Jesús ikinon kuali okiselijkej uan inuan ompa omoka (Hech. 9:26-28). Saulo amo opinauaya uan ika yolchikaualistli otetlapouiaya kuali tlajtoli (Rom. 1:16). Ijkon otetlapouiaya ompa Jerusalén kanin achto ye okintlajyouilti akinmej okichiuayaj ken Cristo. Ijkuakon sekimej judíos tlen okatkaj Jerusalén okualankej porque okitakej Saulo opejki kichiua ken Cristo uan ayakmo okinekiaya tetlajyouiltis. Ikinon yejuan okinekiaya kimiktiskej pero “ijkuak tokniuan okimatkej, okiuikakej Cesarea uan okititlankej Tarso” (Hech. 9:30). Saulo okitlakamatki Jesús ijkuak ye okimatilti ika tlanechikol tlen uelis kichiuaskia. Ikinon Saulo uan tokniuan omopaleuijkej.

19 Biblia kijtoua Bernabé okitak ken kipaleuiskia Saulo, non okinpaleui kuali mamouikakan. ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Bernabé? Matitetlapouikan inuan tokniuan tlen yikin peuaj tetlapouiaj uan matikinpaleuikan okachi kuali mamouikakan iuan toTajtsin Dios. Tla ijkon tikchiuaj, Jehová sapanoua techteochiuas. Pero tla tejuatsin yikin peua titetlapouia, ¿ken uelis tikchiuas ken Saulo? Xikinkauili tokniuan tlen kipiaj chikauak intlaneltokilis mamitspaleuikan. Tla ijkon tikchiua, okachi kuali titetlapouis, tiyolpakis uan nochipa timouikas inuan tokniuan.

“Miakej okineltokakej Jesús” (Hechos 9:31-43)

20, 21. ¿Tlen okichijkej tokniuan achto siglo ijkuak kuali okatkaj uan axkan tlen kichiuaj tokniuan?

20 ¿Tlen opanok ijkuak Saulo opejki kichiua ken Cristo uan okiski Jerusalén? Biblia kijtoua: “Ijkuakon kuali okatkaj [...] nochtin discípulos tlen ochantiayaj Judea, Galilea uan Samaria” (Hech. 9:31). ¿Tlen okichijkej tokniuan ijkuak kuali okatkaj? (2 Tim. 4:2). Biblia kijtoua tokniuan “omoyolchikajkej” uan “omomiaktilijkej porque okitlakamatiayaj Jehová uan okinyolchikauaya espíritu santo”. Ijkon opanok porque apóstoles uan oksekimej tokniuan kuali otlayekanayaj uan okinpaleuiayaj akinmej opejkej kichiuaj ken Cristo okachi matlaneltokakan. Pedro okinyolchikauato tokniuan tlen ochantiayaj altepetl Lida, tlen okatka ik ixtlauak Sarón. Ijkuak ijkon okichi, miakej akinmej ik ompa ochantiayaj “okineltokakej Jesús” (Hech. 9:32-35). Nochtin omopaleuiayaj, otetlapouiayaj uan amo san okichiuayaj tlen okinpaktiaya. Ikinon tokniuan “omomiaktilijkej”.

21 Kanaj itech xiuitl 1990, tokniuan tlen ochantiayaj itech miakej altepemej “kuali okatkaj”. Sekimej tekiuajkej tlen miak xiuitl okintlajyouiltiayaj tokniuan ayakmo ijkon okinchiuilijkej porque ayakmo otlanauatijkej. Ikinon tokniuan okachi opejkej tetlapouiaj itech altepemej kanin achto amo okinkauiliayaj matetlapouikan uan miakej okiselijkej kuali tlajtoli.

22. ¿Tlen moneki tikchiuaskej tla ok techkauiliaj matiktekichiuilikan Jehová?

22 Tla kanin tichanti kitekauiliaj xitetlapoui, ¿timochijchikaua ijkon tikchiuas? Satanás kineki san xitekipano para tikpias miak tlamantli uan amo xiktekichiuili toTajtsin Dios (Mat. 13:22). ¡Ximomalui uan xikchiua tlen okachi ipati! Ximochijchikaua okachi titetlapouis tla ok kitekauiliaj kanin tichanti uan xikinpaleui tokniuan okachi matlaneltokakan. Amo xikilkaua monemilis uelis san niman mopatlas.

23, 24. (1) ¿Tlen ome tlamantli techmachtia tlen okipanok Tabita? (2) ¿Tlen moneki tikchiuaskej?

23 Matimokuayejyekokan tlen okichi Tabita akin noijki okitokayotiayaj Dorcas,c ye nochipa okitekichiuili Jehová uan ochantiaya Jope tlen okatka ik altepetl Lida. Ye okinpaleuiaya oksekimej ika tlen okipiaya uan amo san omotonalpolo, ikinon Biblia kijtoua: “Okichiuaya miak tlamantli kuali uan okinpaleuiaya akinmej amitlaj okipiayaj”. Pero san niman opejki mokokoua uan oixpoliuik. Ijkuak ijkon opanok, tokniuan tlen ochantiayaj Jope sapanoua omoyolkokojkej, noijki siuamej tlen ayakmo okipiayaj innamik omoyolkokojkej porque Tabita sapanoua okinpaleuiaya. Ijkuakon Pedro oajsito ikalijtik Tabita kanin okiyektlalijtokaj para kitokaskej, ikinon Pedro omotlatlaujti uan okichi itlaj tlen oksekimej apóstoles ayamo okichiuayaj, okichi se milagro uan okiyoliti Tabita. Satepan Pedro okinmilui siuamej tlen oixpoliuik innamik uan oksekimej tlen ompa okatkaj makitatij Tabita. ¡Yejuan sapanoua oyolpakej porque okitakej oksepa oyoltoka! Ijkuak okitakej non milagro omoyolchikajkej porque satepan tlajyouiskiaj. Ijkuak Pedro okichi non milagro “nochtin tlen ochantiayaj Jope okimatkej tlen opanok uan miakej okineltokakej Jesús” (Hech. 9:36-42).

Se tokni kiuikilia xochitl okse tokni tlen yikipia miak xiuitl.

¿Ken uelis tikchiuaskej ken Tabita okichi?

24 Tlen okipanok Tabita techmachtia ome tlamantli miak ipati. Se, tinochtin uelis itlaj techpanos uan uelis tiixpoliuiskej, ikinon amo matimotonalpolokan uan matiktekichiuilikan Jehová, ijkon ye nochipa kilnamikis tlen otikchijkej (Ecl. 7:1). Ome, moneki tikneltokaskej Jehová melauak kinyolitis akinmej yoixpolikej. Jehová okitak nochi tlen okichi Tabita ikinon okiteochi. Tejuan tla tiixpoliuij ijkuak ayamo peua Armagedón, noijki uelis techyolitis porque amo kilkauas otimochijchikajkej otiktekichiuilijkej (Heb. 6:10). Matiktekichiuilikan Jehová maski titlajyouiaj noso kuali tikatej uan nochtin matikintlapouikan akin okatka Jesucristo (2 Tim. 4:2).

SAULO OKATKA FARISEO

Itech Hechos 7:58 kijtoua ompa okatka se telpochtli tlen omotokayotiaya Saulo ijkuak okimiktijkej Esteban. Saulo oneski Tarso, nin altepetl okiyekanaya altepetl romano Cilicia. Tarso okatka ik sur tlen axkan moixmati ken Turquía. Itech altepetl Tarso sapanoua miakej judíos ompa ochantiayaj. Saulo okijto ye melauak okatka judío ijkuak okijkuilo: “Ne onechchiuilijkej circuncisión ijkuak onikpiaya chikueyi tonal. Nipoui itech altepetl Israel uan nipoui itech ifamilia Benjamín. Ne nihebreo porque nopapanuan hebreos uan oniktlakamatiaya nochi tlanauatil ijkon ken se fariseo” (Filip. 3:5).

Saulo tlen okatka fariseo.

Tarso okatka se altepetl kanin otlasemanayaj, sekimej okipiayaj tomin uan okinpiayaj costumbres ken griegos. Saulo otlajtouaya griego porque ompa omoskalti. Ye omomachti kanin omomachtiayaj judíos uan noijki okalchiuaya ika tsotsoli noso ika tlakemitl porque akinmej ompa ochantiayaj ijkon okichiuayaj. Xamo itajtsin okimachti ijkon makichiua ijkuak okatka chokotsin (Hech. 18:2, 3).

Biblia kijtoua Saulo okatka romano ijkuak oneski (Hech. 22:25-28). Non kijtosneki sekimej iuejkatatajuan omochijkej romanos, pero amo tikmatij ken okichijkej. Saulo uan ifamilia oueyititokaj, miakej okinmixmatiayaj uan okipiayaj tomin itech non altepetl. Ye kuali omomachti uan ken ompa oneski okipaleui makajsikamati tlen okichiuayaj judíos, griegos uan romanos.

Xamo ijkuak okipiaya kanaj 13 xiuitl omomachtito uan ochantito Jerusalén, non altepetl mokaua 840 kilómetros ik Tarso. Ompa okimachti Gamaliel tlen okatka fariseo uan miakej okitlakaitayaj (Hech. 22:3).

Tlamachtil tlen okiseli Saulo yetoskia ken ijkuak ikaj momachtia universidad. Ye okimachtijkej makilnamikto iTlajtol toTajtsin Dios, tlanauatilmej uan incostumbres judíos. Ijkuak Gamaliel ikaj okimachtiaya satepan uelis kipiaskia se kuali tekitl uan Saulo sapanoua okatka ixtlamatki. Ye okijto: “Itech inreligión judíos onikintlaniliaya akinmej inuan onimoskalti tlen chantij noaltepe, porque okachi onikchiuaya tlen onechmachtijkej nopapanuan” (Gál. 1:14). Ye sapanoua okipatioitaya incostumbres judíos ikinon opejki kintlajyouiltia akinmej yikin opeuayaj kichiuaj ken Cristo.

TABITA “OKICHIUAYA MIAK TLAMANTLI KUALI”

Tabita kitliokolia se tsotsoli akin kiluia makipaleui.

Tabita okichiuaya ken Cristo uan ochantiaya Jope, non altepetl okatka itempa mar. Tokniuan sapanoua okitlasojtlayaj porque “ye okichiuaya miak tlamantli kuali uan okinpaleuiaya akinmej amitlaj okipiayaj” (Hech. 9:36). Miakej judíos tlen ochantiayaj kanin okatkaj akinmej amo judíos okipiayaj ome intoka, se ika hebreo noso arameo uan okse ika griego noso latín. Ikinon ika arameo okiluiayaj Tabita uan ika griego Dorcas, nonmej ome tokayomej kijtosneki “masatl”.

Tabita san niman opejki mokokoua uan oixpoliuik. Akinmej iuan omouikaya okipajpakej noso okaltijkej achto kitokaskiaj, xamo okatka ikalijtik uan okiuikakej itech se cuarto tlen okatka tlakpak porque yiuejkika ijkon okichiuayaj. Ik Oriente Medio sapanoua tlatotonia ikinon ijkuak ikaj oixpoliuiaya omonekiaya non tonal kitokaskej noso mostlatika. Tokniuan tlen ochantiayaj Jope okimatkej Pedro okatka altepetl Lida tlen omokauaya san 18 kilómetros, xamo ijkuak onejnemiayaj ouejkauayaj kanaj naui hora. Xamo tokniuan omokuayejyekojkej Pedro ajsiskia achto kitokaskiaj Tabita, ikinon okintitlankej ome tlakamej makinotsatij (Hech. 9:37, 38). Se ixtlamatki okijto: “Yiuejkika okintitlaniayaj ojome para ijkon kitaskiaj amikaj matlakajkayaua”.

Biblia kijtoua tlen opanok ijkuak Pedro oajsito, “okiuikakej tlakpak itech cuarto. Nochtin siuamej tlen oixpoliuik innamik okitatoj Pedro uan ochokayaj. Noijki okititijkej nochi tlakemitl tlen okichi Dorcas ijkuak oyoltoka” (Hech. 9:39). Tokniuan sapanoua okitlasojtlayaj Tabita porque okintlajtsomiayaj uan okinchiuaya tlakemitl tlen yejuan okimotlaliliayaj. Amo tikmatij kox Tabita okikouaya tsotsoli noso san otlajtsomaya pero ken yotikijtojkej, sapanoua okitlasojtlayaj porque “okichiuaya miak tlamantli kuali uan okinpaleuiaya akinmej amitlaj okipiayaj”.

Pedro sapanoua omoyolkoko ijkuak okalak kanin okatka Tabita. Se tlakatl tlen itoka Richard Lenski, okijto: “Ijkuak oixpoliuik itakotsin Jairo okintlakejkej sekimej makipitsakan flauta uan sekimej siuamej machokakan pero amo ijkon okichijkej ijkuak oixpoliuik Tabita” (Mat. 9:23). Akinmej ompa okatkaj melauak omoyolkokouayaj. Biblia amo kijtoua kox Tabita okipiaya inamik ikinon miakej mokuayejyekouaj amo omonamikti.

Ijkuak Jesús okintitlanki idiscípulos matetlapouitij noijki okinmakak chikaualistli uan okinmilui: “Xikinyolitikan akinmej yoixpolikej” (Mat. 10:8). Pedro okitak ijkuak Jesús okiyoliti itakotsin Jairo uan oksekimej pero Biblia amo kijtoua kox okse apóstol ikaj yokiyolitijka (Mar. 5:21-24, 35-43). Pedro okinmilui akinmej okatkaj iuan Tabita makisakan uan satepan sapanoua omotlatlaujti, ijkuakon Pedro okiyoliti Tabita. Satepan siuamej tlen oixpoliuik innamik uan discípulos tlen ochantiayaj Jope, ¡opakej ijkuak okitakej Tabita yoltok! (Hech. 9:40-42).

a Xikita recuadro “Saulo okatka fariseo”.

b Miak uelta san apóstoles okinmakayaj espíritu santo oksekimej para makichiuakan tlatlamantli tekitl. Pero Jesús okikauili Ananías ijkon makichiua ijkuak okimakak Saulo espíritu santo. Saulo amo san niman kinmitaskia apóstoles pero ye tetlapouiskia. Ikinon Jesús okichi makiseli espíritu santo Saulo para makiyolchikaua tetlapouis.

c Xikita recuadro “Tabita ‘okichiuaya miak tlamantli kuali’”.

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani