Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
3-9 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUAN 1, 2
“Ijkuak Jesús opejki kinchiua milagros”
(Juan 2:1-3) Eyi tonati satepa okatka se ilwitl kan monamiktilo itech se altepetl de Caná itech tlali de Galilea. Iwa imamá n Jesús ompa okatka. 2 Jesús iwa itlamachtijkawah noiwa okintlalwijkeh itech non ilwitl. 3 Iwa ijkuak otlanki n vino, imamá n Jesús okiliko: —Ayakmó kipiah vino.
“Cristo ye ichikawalis [toTajtsin] Dios”
3 Achto milagro tlen okichi Jesús omotak ijkuak omonamiktijtokaj itech altepetl Caná. Amo tikmatij tleka amo okipiayaj miak vino. Nin tlamantli tepinati, pampa akinmej omonamiktijkej omonekiayaj kinmakaskej nochi akinmej ompa okatkaj. Ijkuakon María, inantsin Jesús okilui ma kinpaleui akinmej omonamiktijkej. ¿Tleka? Ye kuali okimatiaya nochi tlen iTlajtol toTajtsin Dios okijtoaya itech Jesús, uan okimatiaya miakej kitokayotiskiaj “Tekone de non Weyijkatitok” (Lucas 1:30-32; 2:52). Ik non, uelis María okineltokaya Jesús uelis kinpaleuiskia. Pero kema tikmatij Jesús uan María okinekiayaj kinpaleuiskej akinmej yikin omonamiktijkej. Ik non, Jesús okikuepki kanaj 380 litros de atl ika vino tlen okachi kuali (xiktlajtolti Juan 2:3, 6-11). Amo omonekiaya ma kichiua nin milagro, pero okichi pampa omotekipachoaya itech oksekimej. Ye okichijtoka ken Jehová akin kinpaleuia oksekimej.
(Juan 2:4-11) Pero Jesús okinankili: —¿Siwatl, tleka ne techilia? Ayamó ajsi noora. 5 Pero imamá n Jesús okinmili non tetlamakatokeh: —Xikchiwakah nochi tlan Ye nomechilis. 6 Ompa okatkah chikwase ajpasteh non ika okipixtokah inmau, iwa okintekitiltiayah ijkuak omomapajpakayah noso omochipawayah n judíos, ijkó kemi kijtoa intlanawatil, itech ninteh ajpasteh oakiah mákuili poali litro atl. 7 Jesús okinmili non otlatetekatokah: —Xikintetemitikah ika atl n ajpasteh. Yejwah okintetemitijkeh asta opiaujkeh, 8 ijkuakó Jesús okinmili: —Axa xikkixtikah siki iwa xikwikilikah akin kiyakantok n ilwitl. Yejwah ijkó okichijkeh. 9 Akin otlayakantoka itech ilwitl okiyeko n atl, non Jesús okíkopki vino. Ye amo okimatia de kan owala, sanwel okimatiah non otlatetekatokah porke yejwah okikixtijkeh non atl. Ijkuakó n tlayakantok okínotski n novio, 10 iwa okili: —San akin yetos achto kitemaka n kuali vino, iwa ijkuak n tlatlálwilteh satlawel yokonikeh, ijkuakó kinmajmakah ok se vino. Pero te sikin otikkixtiko non okachi kuali vino. 11 Itech Caná de Galilea, Jesús okichi non sikinika milagro. Ika non milagro omotak milák weletini, yika itlamachtijkawah okineltokakeh.
jy-S pág. 41 párr. 6
Okichi achto milagro
Nin milagro tlen Jesús achto okichi, okinpaleui okachi ma tlaneltokakan akinmej yikin omochijkej imachtijkauan. Ijkuak otlanki iluitl, Jesús inantsin uan itlakpaikniuan oyajkej Capernaúm, tlen kajki ik mar de Galilea.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Juan 1:1). Ijkuak ayamó opewaya n tlaltíkpaktli, yokatka n Tlájtoli, iwa non Tlájtoli okatka iwan Dios, iwa non Tlájtoli Ye Dios [okatka se dios].
nwtsty notas, Juan 1:1
n Tlájtoli: Noso “Logos”. Ika griego tlajtoli ho lógos motekitiltia ken se título. Noijki ijkon ijkuilitok itech Juan 1:14 uan Apocalipsis 19:13. Juan okijto ijkon okitokayotijkej Jesús ijkuak okatka iluikak, ijkuak okatka nikan tlaltikpak uan ijkuak oksepa oyajki iluikak. Jesús otlajtoaya ipatka toTajtsin Dios para kinmatiltiskia tlen okinekiaya ma kichiuakan ángeles uan tlaltikpaktlakamej. Ijkon Jehová okitekitiltiaya Jesús “n Tlájtoli”, para kinmatiltiskia tlen okinekiaya ma kichiuakan nikan tlaltikpak (Gén. 16:7-11; 22:11; 31:11; Éx. 3:2-5; Juec. 2:1-4; 6:11, 12; 13:3).
iwan: Itech nin texto tlajtoli griego pros kijtosneki ikaj inauak kajki noso mouikaj. Ik non, nin tlajtoli amo kijtosneki san se ompa okatka. Kijtosneki Tlajtoli okatka iuan akin melauak toTajtsin Dios.
okatka se dios: Itech nin amochtli tlen okijkuilo Juan kiteititia se tlamantli tlen poui itech “Tlajtoli” (ika tlajtoli griego ho lógos; xikita nota, “Tlajtoli” itech nin versículo), non kijtosneki tlen poui itech Jesucristo. Nikan kijtoa ye “se dios”, “akin kajki ken se dios” porque sapanoa ueyititok uan itlayekankone Jehová noijki okitekitilti para kichijchiuas nochi tlen onka. Itech miakej Biblias okitlajtolkuepkej “Tlájtoli Ye Dios”, ijkon kiteititiaj Jesús ye toTajtsin Dios akin kipia sapanoa miak chikaualistli. Pero onka miak tlamantli tlen kiteititia Juan amo okinekiaya kijtos “Tlájtoli” okatka toTajtsin Dios. Achto, tlajtolmej tlen katej kanin peua versículo uan tlen katej satepan kuali kiteititiaj “Tlajtoli” okatka “iuan toTajtsin Dios”. Noijki ika griego tlajtoli theós ijkuilitok eyi uelta itech versículo 1 uan 2. Itech versículo 1 ijkuilitok ome uelta tlajtoli theós, non achto tlajtoli theós kipia artículo definido uan tlajtoli theós tlen kajki kanin tlami nin versículo amo kipia. Itech versículo 2 noijki ijkuilitok tlajtoli theós uan noijki kipia artículo definido. Miakej ixtlamatkej noijki kijtoaj itech versículo 1 kanin ijkuilitok theós amo kipia artículo definido kijtosneki ye Jesús. Pero kanin kipia artículo definido moajsikamati ye toTajtsin Dios akin kipia sapanoa miak chikaualistli. Uan ijkuak theós amo kipia artículo definido san techyekiluia se tlamantli tlen poui itech “Tlajtoli”. Ik non, miakej Biblias ika inglés, francés uan alemán noijki okitlajtolkuepkej nin texto ken Traducción del Nuevo Mundo, ompa kijtoa: “Tlajtoli” okatka “se dios”, “okichijchijkej ken dios” noso “okatka ken se dios”. Ijkuak okitlajtolkuepkej nin Evangelio ika tlajtoli copto sahídico uan ika tlajtoli copto bohaírico, noijki techpaleuiaj ijkon ma tikajsikamatikan maski yiuejkika okijkuilojkej (xamo okinmijkuilojkej itech siglo eyi noso naui). Ompa ome tlajtolmej theós tlen katej itech Juan 1:1 tlatlamantli okintlajtolkuepkej uan techpaleuiaj ma tikajsikamatikan “Tlajtoli” kajki ken Dios, pero amo kijtosneki ye toTajtsin Dios, akin kipia sapanoa miak chikaualistli. Uan Colosenses 2:9, techpaleuia ijkon ma tikajsikamatikan porque kijtoa: “Nochi tlan kajki itech Dios, moixmatiltia itech Cristo”. Noijki 2 Pedro 1:4 kijtoa tlapejpenalmej akinmej tlanauatiskej iuan Cristo “yetoskej ken akinmej chantij iluikak”. Uan Septuaginta kitekitiltia tlajtoli Theós para okseki tlajtolmej tlen ika tlajtoli hebreo motlajtolkuepaj ken Dios (‘el y ‘elohím), xamo non tlajtoli kijtosneki “chikauak” noso “kipia miak chikaualistli”. Ninmej tlajtolmej motekitiltiaj ijkuak tlajtoaj itech toTajtsin Dios akin kipia sapanoa miak chikaualistli, noijki kintekitiltiaj para okseki dioses uan tlakamej. Ijkuak kijtoa “Tlajtoli” “se dios” noso “chikauak” mouika ika tlen kijtoa Isaías 9:6. Ompa kijtoa Mesías kinotsaskiaj. “Dios tlen Chikauak” pero amo “toTajtsin Dios akin kipia sapanoa miak chikaualistli” noijki kijtoa yetoskia “Tajtsin tlen nochipa yoltok” para nochtin akinmej mokauaskiaj ma kinyekana. Uan iTajtsin, Jehová “akin kinyekana miakej soldados” kichiuaskia ijkon ma pano (Is. 9:7).
(Juan 1:29) Oualmostlatik, Juan okitak Jesús oualaya inauak uan okijto: ¡Xikitakan, ichkatsin toTajtsin Dios akin kinkixtilia intlajtlakol tlaltikpaktlakamej!
nwtsty nota, Juan 1:29
ichkatsin toTajtsin Dios: Ijkuak Jesús okiapolaktijkej uan Satanás okiyejyeko, Juan akin oteapolaktiaya okijto: “Ichkatsin toTajtsin Dios”. Noijki ijkon ijkuilitok itech Juan 1:36 (xikita sgd, tlaxelol 4, págs. 20, 21). Itech Biblia kijtoa Jesús ken se ichkatsin uan non kuali porque yiuejkika okinmiktiayaj ichkamej para ma kintlapojpoluikan akinmej otlajtlakolchiuayaj uan noijki kuali ma mouikakan iuan toTajtsin Dios. Non okineskayoti tlen kichiuaskia Jesús ijkuak topatka mikiskia uan ijkon tinochtin techmakixtiskia. Nin tlajtoli “ichkatsin toTajtsin Dios” ijkuilitok miak uelta itech Biblia. Juan kuali okimatiaya tlen okijtoayaj Escrituras Hebreas, ik non, xamo ijkon okijto porque okilnamik ijkuak Abrahán okimakak Jehová se ichkatsin ipatka Isaac (Gén. 22:13), noso ichkatsin tlen okimiktijkej itech Pascua uan ijkon okinmakixtijkej israelitas itech Egipto (Éx. 12:1-13), noso ichkatsin tlen okimaniliayaj Jehová kualkan uan tiotlak ompa Jerusalén (Éx. 29:38-42). Xamo Juan noijki okilnamik profecía tlen okijkuilo Isaías kanin kijtoa itekipanojka Jehová, okiuikakej ken se ichkatsin para kitemakaskiaj ken se tlamanali (Is. 52:13; 53:5, 7, 11). Ijkuak tlatitlanil Pablo achto okintlajkuilili akinmej ochantiaya Corinto okijto Jesús ken “ichkatsi non okimiktiayah itech ilwitl de Paskua” (1 Cor. 5:7). Tlatitlanil Pedro okijto “iesso n Cristo non okachi miak ipati, se ichkatsi kemi tlamánali, kuali iwa chipawak” (1 Ped. 1:19). Noijki itech amochtli Apocalipsis, ijkuilitok “Ichkatsi” kanaj 25 uelta ijkuak kijtoa Jesús ueyititok (Apoc. 5:8; 6:1; 7:9; 12:11; 13:8; 14:1; 15:3; 17:14; 19:7; 21:9; 22:1).
10-16 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUAN 3, 4
“Jesús okitlapoui se samaritana”
(Juan 4:6, 7) Ompa okatka n atékochtli non okiliayah poso de Jacob. Jesús omotlali inakastla n atékochtli porke osotlawatoka de onejnentiwalaya. Okatka kemi tlajko tonati. 7 Ijkuakó se siwatl de Samaria okikixtiko atl, Jesús okili: —Techonmaka siki atl, maniatli.
nwtsty nota, Juan 4:6
osotlawatoka: San itech nin texto kijtoa Jesús “osotlawatoka”, okatka tlajko tonal, non kualkan Jesús okatka itech Jordán tlen kajki ik Valle de Judea uan otlejkok kanaj 900 metros para ajsiskia Sicar tlen kajki Samaria (xikita sgd, tlaxelol 4, págs. 20, 21).
(Juan 4:21-24) Jesús okili: —Siwatl, xikneltoka, ajsiki tonati ijkuak nomejwah weletis nonkiweyijkachiwaskeh Dios maya amo nonwitseh itech nin tepetl nion nonyaskeh Jerusalén. 22 Nomejwah mach nonkixmatih akin nonkiweyijkachiwah, pero tejwah tijudíojteh tikixmatih Akin tikweyijkachiwah, porke n temakixtílistli wits por n judíojteh. 23 Pero ajsiki n tonati, iwa ya yoajsiko, ijkuak akimeh de milajka kiweyijkachiwah Dios, kiweyijkachiwah Totajtsi ika inmespíritu iwa ika tlan milák, porke Totajtsi kintemoa akimeh kiweyijkachiwaskeh. 24 Dios, Ye Espíritu, iwa akimeh kiweyijkachiwah moneki makiweyijkachiwakah ika nochi inyolo iwa de milajka.
(Juan 4:39-41) Miakeh tlakah de Samaria okineltokakeh n Jesús por tlan okinmatilti neká siwatl, ijkuak okinmili: “Ye onechili nochi tlan yonikchi.” 40 Yika ijkuak n samaritanos owalajkeh inawak Jesús, okitlatlautijkeh mamokawa ínwah. Iwa Ye omoka ompa ome tonati, 41 iwa oksikimeh noiwa okineltokakeh n Cristo Jesús ijkuak okikakeh tlan Ye inewia okimiliaya.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Juan 3:29) Kan monamiktilo, n novio mokawa iwan novia, iwa iamigo n novio paki ijkuak kikaki itlajtol n novio. Ijkó kiné, ajsitok nopakilis.
nwtsty nota, Juan 3:29
iamigo n novio: Yiuejkika, se iyolikni novio okipaleuiaya ijkuak omonamiktiaya, ye uelis kijtoskia tlen omonekiaya mochiuas uan chikauak otekipanoaya. Oksekimej okipatioitayaj nin tlakatl porque okimatiayaj sapanoa otekitik ijkuak omonamiktijkej novios. Non tonal ijkuak omonamiktiayaj, achto oiluichiuayaj uan satepan okiuikayaj novia ichan novio, noso ichan imonta. Ijkuak oiluichiuayaj, “iamigo n novio” oyolpakiaya ijkuak novio okitlapouiaya inovia porque non kijtosneki chikauak otekitik uan okimatiaya okichi nochi tlen okinauatijkej. Juan akin oteapolaktiaya omoneskayoti ika “iamigo n novio”. Jesús okatka novio uan nochtin imachtijkauan okineskayotijkej novia. Juan akin oteapolaktiaya otlayektlali para Mesías ma kinmixmati sekimej imachtijkauan tlen pouiskiaj ken “inovia” Jesucristo (Juan 1:29, 35; 2 Cor. 11:2; Efes. 5:22-27; Apoc. 21:2, 9). Ijkuak “iamigo n novio” okitlami tekitl, ayakmo omonekiaya okseki tlamantli kichiuaskia, ik non, Juan okijto: “Jesús moneki okachi maweyixti, iwa ne manitsikitsintia” (Juan 3:30).
(Juan 4:10) Ijkuakó Jesús okinankili: —Tla tikixmatiskia tlan Dios kitetliokolia iwa tikmatiskia akin mitstlajtlanilijtok atl, te monewia tiktlajtlaniliskia atl, iwa Ye mitsmakaskia n atl non ika tiyolitos nochipa.
nwtsty nota, Juan 4:10
atl non ika tiyolitos nochipa: Ika tlajtoli griego okijtoayaj “atl yoltok” uan kijtosneki “atl tlen motlalojtok”, noijki kijtosneki atl tlen kajki ijtik se koyoktli pero motlalojtok. Ik non, “atl yoltok” amo kajki ken atl non okinechikoayaj uan okitlaliayaj ijtik se xoktsin. Itech Levítico 14:5, ika hebreo ijkuilitok: “alt motlalojtok” pero yejuan okijtoaya “atl yoltok”. Noijki itech Jeremías 2:13 uan 17:13, kijtoa Jehová ye itech kisa atl noso ye atl yoltok, non kijtosneki ika non atl kitemaka yolilistli. Ijkuak Jesús omotlapoui iuan siuatl samaritana okijto “atl yoltok” pero nesi siuatl okajsikamatki okijtojtoka atl non san okoniayaj (Juan 4:11).
17-23 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUAN 5, 6
“Xikchiua ken Jesús ika yolmelajkayotl”
(Juan 6:9-11) Nika kajki se telpotsintli, non kimpixtok mákuili pameh de sebada iwa ome michimeh, pero ¿kan matechajxili? 10 Ijkuakó Jesús okijto: —Xikinmilikah nochteh mamotlajtlalikah. Itech non lojar okatka xiujyo, iwa omotlajtlalijkeh kemi mákuili mil tlakah. 11 Ijkuakó Jesús okinmónanki n pameh iwa omotlasojkama inawak Dios, otlanki okinmák itlamachtijkawah, iwa yejwah opé kinxejxeliliah nochteh non ompa oewatokah. Noiwa ijkó okichi iwan michimeh, iwa nochteh omotlamajsewijkeh iwa kuali oijixwikeh.
nwtsty nota, Juan 6:10
omotlajtlalijkeh kemi mákuili mil tlakah: San Evangelio tlen okijkuilo Mateo kijtoa ijkuak Jesús okichi nin milagro noijki okatkaj “siwameh iwa n pípilteh” (Mat. 14:21). Xamo ijkuak ijkon okichi Jesús okintlamakak kanaj quince mil.
(Juan 6:14) Ijkuak n tlakah okitakeh n milagro non Jesús okichi, okijtojkeh: —De milajka, Ye ni n profeta non saman walaskia itech nin tlaltíkpaktli.
(Juan 6:24) Yika, ijkuak n tlakah okitakeh Jesús iwa itlamachtijkawah ayakmó ompa okatkah, otletlejkokeh itech nonteh barkas iwa oyajkeh Capernaúm okitemoto n Jesús.
nwtsty nota, Juan 6:14
n profeta: Itech achto siglo, miakej judíos okinekiayaj Mesías tlen ualaskia ma yeto se profeta ken Moisés uan okinekiayaj ma kichiua ken kijtoa Deuteronomio 18:15, 18. Ik non, xamo tlajtoli “walaskia itech nin tlaltíkpaktli” kijtosneki okichiayaj ma uiki Mesías. Uan san ye Juan okijkuilo ijkon opanok.
(Juan 6:25-27) Jesús Ye n paj non kitemaka yolílistli Ijkuak okajsitoh n Jesús ik nepa lado de n lago, okitlajtlanijkeh:—Tlamachti, ¿kemania otikalakiko nika? 26 Jesús okinmili: —De milajka, de milajka nomechilia, nomejwah nonnechtemoah amo por ononkajsikamatkeh tlan kijtosneki n milagro non onikchi, yej porke onomechtlakualti asta kan ononmijixwikeh. 27 Amo xitekitikah por n tlákuali non kimati tlami, yej xitekitikah por n tlákuali non ayik tlami iwa kitemaka yolílistli. Non tlákuali Ne nomechmakas porke sanwel Ne Dios onechpéjpenki para nin tekitl.
(Juan 6:54) Akin kikua nokuerpo iwa koni noesso kipias yolílistli non ayik tlamis, iwa Ne nikyolitis itech iksemi tonati.
(Juan 6:60) Ijkuak ijkó okikakeh itlamachtijkawah n Jesús, miakeh okijtojkeh: —Nin tlamachtílistli kema chikawak, ¿akin weletis kajsikamatis?
(Juan 6:66-69) Ika noni, miakeh itlamachtijkawah n Jesús okikakajtejkeh iwa ayakmó onemiah íwa. 67 Ijkuakó Jesús okintlajtlani n májtlakteh iwa ome itlamachtijkawah: —¿Nomejwah noiwa nonkinekih non nechkakajtewaskeh? 68 Simón Pedro okinankili: —Noteko, ¿Akin ok se íwa tiaskeh? Sanwel Tejwatsi tikpia non tlájtoli non kitemaka yolílistli non ayik tlami. 69 Tejwah tikneltokah iwa tikmatih Tejwatsi n Yolchipawak de Dios.
nwtsty notas, Juan 6:27, 54
tlákuali non kimati tlami, [...] n tlákuali non ayik tlami iwa kitemaka yolílistli: Jesús okajsikamatki miakej okinekiaya yaskej iuan pero amo porque okinekiayaj momachtiskej. Moneki nochipa titlakuaskej, ijkon tiyoltokej pero tla timomachtiaj iTlajtol toTajtsin Dios uelis techmakas yolilistli tlen amo keman tlamis, Jesús okinmilui: Xitekitikan “por n tlákuali non ayik tlami iwa kitemaka yolílistli”. Non kijtosneki omonekiaya momachtiskej uan ma kitemokan ken mouikaskej iuan toTajtsin Dios, noijki omonekiaya ma kiteititikan okineltokayaj tlen omomachtiayaj (Mat. 4:4; 5:3; Juan 6:28-39).
kikua nokuerpo iwa koni noesso: Ijkuak Jesús okijto “kikua nokuerpo iwa koni noesso”, okijto non ken se neskayotl porque omonekiaya kineltokaskej (Juan 6:35, 40). Jesús ijkon okijto itech xiuitl 32 uan amo okijto non porque okilnamik iCena toTeko, porque iCena okichi se xiuitl satepan. Jesús okijto nin ijkuak yipeuaskia “n paskua, inmilwiu n judíojteh” (Juan 6:4). Xamo akinmej okikakej okilnamikej non iluitl porque okimatiayaj okatka sapanoa ipati ieso ichkatsin porque ijkon miakej omomakixtijkej ijkuak okiskej Egipto (Éx. 12:24-27). Jesús okinekiaya kinmiluis ieso sapanoa ipati para nochtin akinmej kinekiskiaj kichiuaskej ken ye uan ijkon kipiaskiaj yolilistli non amo keman tlamis.
w05-S 1/9 pág. 21 párr. 13, 14
Tejuan tiktekichiuiliskej toTajtsin Dios Jehová
13 Maski okatka oui miakej okitemoto Jesús uan ken kijtoa Juan okajsikej “ik nepa lado de” ueyi atl. ¿Tleka okitemotoj maski achto ocholo ijkuak okinekiayaj ma mochiua intekiua? Ijkuak okijtojkej Jehová okintlamakak kanin tlauaki, ijkuak Moisés okinyekanaya israelitas, miakej okiteititijkej amo kuali omokuayejyekoayaj. Okinekiayaj Jesús noijki ijkon ma kintlamaka. Ijkuak Jesús okajsikamatki non okinekiaya kinmachtis tlen kineki toTajtsin Dios para kinpaleuis ma kipatlakan inyelis (Juan 6:17, 24, 25, 30, 31, 35-40). Sekimej okitenejkej ijkuak okinmilui: “De milajka, de milajka nomechilia: Tla nomejwah amo nonkikuaskeh nokuerpo, Ne non onimochi ni tlakatl, iwa tla amo nonkoniskeh noesso, amo kipiah yolílistli. Akin kikua nokuerpo iwa koni noesso kipias yolílistli non ayik tlamis, iwa Ne nikyolitis itech iksemi tonati” (Juan 6:53, 54).
14 Jesús otlamachtiaya ika neskayomej uan nin okinpaleuiaya oksekimej ma kiteititikan kox melauak okinekiayaj kitekichiuiliskej toTajtsin Dios uan ijkuak okijto nin neskayotl miakej okiteititijkej ken okipiayaj inyelis. Biblia kijtoa: “Ijkuak ijkó okikakeh itlamachtijkawah n Jesús, miakeh okijtojkeh: —Nin tlamachtílistli kema chikawak, ¿akin weletis kajsikamatis?”. Jesús okinekiaya ma kajsikamatikan tlen kijtosneki non neskayotl, ik non, okinmilui: “N espíritu kimaka yolílistli se kuerpo. N kuerpo mach itla ipati tla amo kipia espíritu. N tlájtolteh non Ne yonomechili wits de n espíritu iwa kimaka yolílistli”. Pero non amo okinpaleui, Biblia satepan kijtoa: “Ika noni, miakeh itlamachtijkawah n Jesús okikakajtejkeh iwa ayakmó onemiah íwa” (Juan 6:60, 63, 66).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Juan 6:44) Amaka weletis wits nonawak, tla amo kinotsa Notajtsi Akin onechaltítlanki, iwa Ne nikyolitis itech n iksemi tonati.
nwtsty nota, Juan 6:44
kinotsa: Ika griego nin tlajtoli kijtosneki ijkuak okinkixtiayaj michimej uan okinualtilanayaj ika michayatl (Juan 21:6, 11). Nin tlajtoli amo kijtosneki toTajtsin Dios “kintilana” tlaltikpaktlakamej maski amo kinekij kichiuaskej tlen tlanauatia. Xamo Jesús ijkon okijto porque okilnamik tlen ijkuilitok itech Jeremías 31:3, ijkuak Jehová okilui ialtepe: Nimitsualtilana ika tlasojtlalistli yolmelajki (itech Septuaginta noijki ijkuilitok ika non tlajtoli griego). Juan 12:32 noijki kijtoa Jesús miakej kinyoltilana. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoa Jehová otechchijchi para ma tikpejpenakan tlen tiknekij tikchiuaskej, ik non, tinochtin moneki tikpejpenaskej kox tiktekichiuiliskej (Deut. 30:19, 20). ToTajtsin Dios kinnotsa akinmej yolkualmej ika tlasojtlalistli (Sal. 11:5; Prov. 21:2; Hech. 13:48). Uan kinpaleuia itech ma motokikan ika espíritu santo uan ika iTlajtol. Itech Juan 6:45 ijkuilitok tlen kijtoa Isaías 54:13 uan non tlajtoli mochiua itech akinmej toTajtsin Dios kinnotsa (xikita ika Juan 6:65).
(Juan 6:64) Pero miálmasteh nomejwah akimeh amo nontlaneltokah. Jesús ijkó okijto porke desde achto yokimatia akimeh amo kineltokaskiah iwa akin kitemaktiskia.
nwtsty notas, Juan 6:64
Jesús [...] yokimatia [...] akin kitemaktiskia: Jesús yokimatiaya ijkon kichiuaskia Judas Iscariote. Ye omotlatlaujti nochi se yoak para kinpejpenaskia doce itlatitlaniluan (Luc. 6:12-16). Achto Judas Iscariote kuali okitekichiuiliaya toTajtsin Dios. Noijki, Jesús okimatiaya Escrituras Hebreas okijtoayaj se iyolikni kitemaktiskia (Sal. 41:9; 109:8; Juan 13:18, 19). Jesús okimatiaya tlen omokuayejyekoayaj oksekimej uan noijki tlen okipiayaj ijtik inyolo, ik non, ijkuak Judas opejki kichiua tlen amo kuali, ye okimatki (Mat. 9:4). Jehová okimatiaya se iyolikni Jesús kitemaktiskia porque ye kimati tlen panos satepan. Pero non amo kijtosneki Jehová ijkon okichi ma pano uan omonekiaya ye Judas ijkon kichiuaskia. Tla ijkon kichiuaskia kiteititiskia toTajtsin Dios amo kuali kipia iyelis uan ye nochipa kuali kinselia akinmej kitekichiuiliaj.
desde achto: Nin tlajtoli amo kijtosneki ijkuak Judas oneski nion ijkuak Jesús okitlatlaujti iTajtsin nochi se yoak para kinpejpenaskia doce itlatitlaniluan (Luc. 6:12-16). Nin tlajtoli kijtosneki Jesús san niman okimatki ijkuak Judas opejki kichiua tlen amo kuali (Juan 6:70; 13:11; xikita ika Juan 2:24, 25; Apoc. 1:1; 2:23). Noijki tlen okichi Judas okiteititi omokuayejyeko tlen kichiuaskia, amo san omotlapololti. Tlajtoli “desde achto” (ika griego, arkjé) itech Escrituras Griegas tlatlamantli kitekitiltiaj. Uan ijkon tikitaj itech iTlajtol toTajtsin Dios, tlajtoli “desde achto” tlatlamantli okitekitiltijkej itech Lucas 1:2; Juan 15:27 uan 1 Juan 2:7, TNM.
24-30 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUAN 7, 8
“Jesús okiueyichi iTajtsin”
(Juan 7:15-18) N tlayakankeh judíojteh san omotlajtlachialtiayah iwa okijtoayah: —¿Kenomi nin tlakatl satlawel kimati miak, iwa amo omixtlamachti? 16 Jesús okinnankili: —Notemachtilis amo Ne noaxka, yej de Akin onechaltítlanki. 17 Akin kineki kichiwas tlan Dios kimonekiltia, kajsikamatis kox notemachtilis walewatok de Dios, noso nikijtoa san tlan Ne nikijtoa. 18 Akin tlajtoa san tlan ye itlajtol, kichiwa san para makiyektenewakah n tlakah. Pero Ne nikneki nikweyijkachiwas Akin onechaltítlanki, yika nikijtoa tlan milák iwa ayik nitlakajkayawa.
cf-S pág. 100 párrs. 5, 6
“Itlajkuilol Dios kijtoa”
5 Jesús okinekiaya akinmej okikakiayaj ma kajsikamatikan akin okiualtitlanki ma tetlapouiki, ik non, okijto: “Notemachtilis amo Ne noaxka, yej de Akin onechaltítlanki” (Juan 7:16). Uan satepan okijto: “Amitla nikchiwa san tlan Ne nikneki. Ne sanwel nikijtoa tlan Notajtsi Dios onechmachti” (Juan 8:28). Okiueyichi iTajtsin ijkuak okijto: “Nochi tlan Ne nomechtlapowia, amo notech kisa, yej Notajtsi non kajki notech, kichiwa tlan Ye kimonekiltia” (Juan 14:10). Nochipa okijtoaya tlen tlamachtia iTlajtol toTajtsin Dios uan ijkon okiteititiaya melauak okichiuaya tlen otlamachtiaya.
6 Ijkuak timomachtiaj iTlajtol toTajtsin Dios tikitaj Jesús miak uelta okijto tlen ijkuilitok itech Escrituras Hebreas. Miakej xamo mokuayejyekoskej non amo miak ipati. Oksekimej hasta uelis kijtoskej tleka Jesús amo otlajto itech nochi amochmej tlen okatkaj itech nonmej tonalmej, porque otlamachti uan otetlapoui eyi xiuitl uan tlajko. Pero xamo ijkon okichi. Ma tikilnamikikan amo miak tlamantli okijkuilojkej, maski ye sapanoa miak tlamantli okijto uan okichi (Juan 21:25). Tla tikneki san seki horas uelis nochi tiktlajtoltis tlen okichi uan okijto Jesús. Ik non, tetlajtlachialtij tla timokuayejyekoaj ken okichi ijkuak okitematilti akin toTajtsin Dios uan iTekiuajkayo, miak uelta okijto tlen ijkuilitok itech Escrituras Hebreas maski amo sapanoa tiuejkauaskej para tiktlamiskej. Noijki moneki ma tikilnamikikan Jesús amo okinuikaya amatlajkuilolmej. Ijkuak otlamachti itech Tepetl miak uelta okijto tlen ijkuilitok itech Escrituras Hebreas porque okimatiaya tlen kijtoaj.
(Juan 7:28, 29) Jesús otlamachtijtoka itech Weyi Tiopa, iwa ijkuak okikak tlan okijtoayah, okijto chikawak: —¡Nomejwah nonkijtoah nonnechixmatih iwa nonkimatih de kan niwalewatok! Pero amo oniwala san por Ne oniknek, yej onechaltítlanki Akin nomejwah amo nonkixmatih. Ye yekmilajka. 29 Ne nikixmati porke inawak oniwala, iwa Ye onechaltítlanki
(Juan 8:29) Porke Akin onechaltítlanki kajki nowa. Amo kema nechkawa noselti, porke nochipa nikchiwa tlan Ye kipaktia.
w11-S 15/3 pág. 11 párr. 19
Ma tikixtopeuakan tlen kiyekana Satanás uan ijkon tikseliskej espíritu santo
19 Nochipa ma tiktlakamatikan Jehová. Jesús nochipa okichi tlen okipaktiaya iTajtsin. Pero noijki tikmatij okitak oui nochipa kitlakamatis. Maski okimatiaya tlajyouiskia okiteititi melauak okinekiaya kitlakamatis iTajtsin uan okichi ken omonekiaya, ik non, okilui: “Amo mamochiwa kemi Ne nikneki, yej kemi Tejwatsi tikmonekiltia” (Luc. 22:42). Ma timotlajtlanikan: “¿Niktlakamati toTajtsin Dios maski nikita oui?”. Tla amo tiktlakamatij toTajtsin Dios amo tikseliskej yolilistli para nochipa. Amo ma tikilkauakan Jehová otechmakak toyolilis uan techmaka nochi tlen moneki para ma tiyoltokan, ik non, moneki ma tiktlakamatikan (Sal. 95:6, 7). Amo techselis toTajtsin Dios tla amo tiktlakamatiskej.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Juan 7:8-10) Nomejwah xitlejkokah ilwitl. Ne amo nitlejkos porke ayamó walajsi noora. 9 Ye ijkó okinmili iwa omoka Galilea. 10 Satepa, ikniwah n Jesús otlejkokeh ilwitl. Ye noiwa otlejkok pero san ichtaka.
w07-S 1/2 pág. 6 párr. 4
¿Tleka moneki nochipa tikijtoskej tlen melauak?
¿Tlen otechmachti Jesús? Se tonal, akinmej amo okineltokayaj okiluijkej: “Amo ximokawa nika, xio kan tlali de Judea”. Jesús okinnankili: “Nomejwah xitlejkokah ilwitl [tlen mochiua ompa Jerusalén]. Ne amo nitlejkos porke ayamó walajsi noora”. Satepan, Jesús oyajki Judea para noijki iluichiuaskia ompa Jerusalén. Pero ¿tleka ijkon okinnankili? Yejuan amo omonekiaya kimatiskej kanin yetoskia. Uan maski Jesús amo okinkajkaya, amo nochi okinmilui, ijkon amo uelis itlaj kichiuiliskiaj ye noso imachtijkauan. Pero amo okinkajkaya. Noijki tlatitlanil Pedro okijto: “Cristo amayik okichi tlajtlákoli, iwa ayik otlakajkaya” (Juan 7:1-13; 1 Pedro 2:22).
(Juan 8:58) Jesús okinnankili: —De milajka, de milajka nomechilia: ¡Ijkuak Abraham ayamó otlakatia, Ne yonikatka!
nwtsty nota, Juan 8:58
Ne yonikatka: Judíos okinekiayaj kimiktiskej Jesús porque ayamo okipiaya cincuenta xiuitl uan okijto yokitak “Abraham” (Juan 8:57). Tlen okinmilui kijtosneki achto ualaskia nikan tlaltikpak noso achto nesiskia Abrahán, ye yokatka iluikak ken se ángel tlen sapanoa chikauak. Sekimej kijtoaj nin texto kiteititia Jesús ye toTajtsin Dios. Kijtoaj, tlajtoli griego egó eimí tlen nikan kitekitiltiaj (uan seki Biblias kitlajtolkuepaj “Ye Ne”), ijkon kitekitiltia Septuaginta porque ijkon kitlajtolkuepa tlen kijtoa Éxodo 3:14, ik non, ninmej ome versículos moneki kintlajtolkuepaskej san se tlamantli. Pero nikan Jesús okijto: Ne yonikatka “Ijkuak Abraham ayamó otlakatia” uan ok okatka ijkuak inmiuan omotlapoui. Ik non, nin tlajtoli ueli motlajtolkuepas ken “Ne yonikatka”. Miakej Biblias tlen yiuejkika omotlajtolkuepkej uan noijki sekimej tlen yikin omotlajtolkuepkej noijki kitekitiltiaj nin tlajtoli ken “Ne yonikatka”. Noijki tlen okijto Jesús uan ijkuilitok itech Juan 8:54, 55 kiteititia amo okinekiaya kijtos ye toTajtsin Dios.