Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
3-9 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 9-11
“Achto otetlajyouiltiaya, satepan otetlapoui ika nochi iyolo”
(Hechos 9:1, 2) Saulo ok otlamomojtijtinemia iwa okintemojtinemia akimeh kineltokah n Toteko Jesús, porke ye okinekia kinmiktis. Ika noni oyá okitato n tiópixki non okachi otlayakantoka, 2 okitlajtlanilito makinmaka amameh ixmachotitokeh para ika kinteititis kan sinagogas de Damasco. Iwa ika noni makikawilikah makinkitski n tlakah noso siwameh akimeh okitlakitayah n kualitlájtoli para kualinwikas kintsakuaki Jerusalén.
bt-S pág. 60 párrs. 1, 2
Tokniuan “okipiayah yolsewílistli”
SEKIMEJ oajsitoj Damasco uan okinekiayaj kichiuaskej itlaj sapanoa temomojti; okinekiayaj kinuikaskej ipan ojtli akinmej okichiuayaj ken Cristo uan okinekiayaj ma kinpinauikan. Noijki okinekiayaj kinmilpiskej uan kinuikaskej Jerusalén para ma kintlajyouiltikan akinmej opouiayaj itech Sanedrín.
2 Saulo otlapaleui ma kinmiktikan sekimej. Akinmej otlaneltokayaj ken ye uan amo kuali okipiayaj inyelis, sapanoa okikokoliayaj uan okimiktijkej Esteban tlen okatka imachtijka Cristo. Saulo okitak uan okipakti tlen okichiuilijkej (Hech. 7:57-8:1). Okinkokoliaya imachtijkauan Jesús tlen ochantiayaj Jerusalén. Noijki opejki kintlajyouiltia uan okinekiaya kinmixpolos nochtin akinmej ijkon otlaneltokayaj (Hech. 9:1, 2).
(Hechos 9:15, 16) Pero n Toteko okili: —Xio kan nimitstitlantok, porke non tlakatl yonikmopejpenili para manechteixmatilti innawak non amo judíojteh iwa inmixpah miakeh tlanawatijkeh, iwa innawak n tlakah de Israel. 16 Ne nikititis kenijki tlaijyowis ijkuak nechteixmatiltis.
Ma tikpatioitakan Jehová pampa kiyektlalia toyelis
4 Jehová amo kinmita tlaltikpaktlakamej ken tejuan tikinmitaj. Ye kita tlen onka itech toyolo uan ken melauak toyelis (xiktlajtolti 1 Samuel 16:7b). Ijkon okiteititi ijkuak okitlali tlanechikol. Ye okinyoltilanki uan noijki itech iKone miakej tlaltikpaktlakamej tlen omotayaj amo itlaj inpati (Juan 6:44). Se neskayotl tikitaj itech se tlayekanki judío tlen omotokayotiaya Saulo akin ‘fiero otlajtoaya de Cristo iwa okintotojtokaya iwa okinwijwikaltiaya akimeh okineltokayah’ (1 Timoteo 1:13). Pero Jehová okitak iyolo Saulo uan amo okijto amo uelis moyektlaliskia (Proverbios 17:3). Jehová ‘okimopejpenili para makiteixmatilti innawak non amo judíojteh iwa inmixpah miakeh tlanawatijkeh, iwa innawak n tlakah de Israel’ (Hechos 9:15). Jehová noijki okinpejpenki oksekimej tlaltikpaktlakamej tlen okinyektlali ken “se xoktsi non motekitiltia ijkuak ilwichiwah”, maski achto otlauanayaj, oauilnemiayaj noso otlachtekiayaj (Romanos 9:21; 1 Corintios 6:9-11). Pero ijkuak opejkej kixmatij toTajtsin Dios, okipixkej chikauak intlaneltokilis uan okikauilijkej ma kinyektlali.
(Hechos 9:20-22) Satepa, Saulo opé tetlapowia de itlajtol Dios kan sinagogas, iwa okimiliaya Jesús Ye Ikone n Totajtsi Dios. 21 Nochteh akimeh okikakiah san omotlajtlachialtiayah, iwa okijtoayah: —¿Amo ye nin tlakatl non nepa kan altepetl de Jerusalén okintemojtinemia iwa okintlaijyowiltiayah akimeh motiotsajtsiliah ika Itoka n Jesús? ¿Amo ye non owala okinkitskiko n tokniwah para kintemakatih inmak n tiopixkeh non tlayakantokeh? 22 Pero n Saulo okachi omochikawaya iwa okinkuatlapololtiaya n judíojteh non ochantitokah Damasco, iwa okinmatiltiaya Jesús Ye n Cristo.
bt-S pág. 64 párr. 15
Tokniuan “okipiayah yolsewílistli”
15 Saulo achto otetlajyouiltiaya pero ijkuak opejki kitematiltia akin Jesús itech sinagogas. ¡Xamo judíos omotlajtlachialtijkej uan okualankej! Omotlajtlaniayaj: “¿Amo ye nin tlakatl non nepa kan altepetl de Jerusalén okintemojtinemia iwa okintlaijyowiltiayah akimeh motiotsajtsiliah ika Itoka n Jesús?” (Hech. 9:21). Okinekiaya kinmiluis tleka okipatlak iyelis, ik non, “omochikawaya [...], iwa okinmatiltiaya Jesús Ye n Cristo” (Hech. 9:22). Maski omochijchikauaya uan kuali otlamachtiaya amo ueli okinpaleui akinmej omoueyinekiayaj porque okachi okipatioitayaj kichiuaskej tlen okichiuayaj inkojkoluan. Pero Saulo amo omosotla.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 9:4) Ijkuakó n Saulo owetsito ixko tlali, iwa okikak se tlájtoli non okiliaya: —Saulo, Saulo, ¿tleka techtotojtokatinemi?
bt-S págs. 60, 61 párrs. 5, 6
Tokniuan “okipiayah yolsewílistli”
5 Ijkuak Jesús okitsakuili Saulo ipan ojtli tlen oyaya Damasco, amo okitlajtlani: “¿Tleka tikintokatinemi nomachtijkauan?”. Ye okitlajtlani: “¿Tleka techtotojtokatinemi [noso techtokatinemi]?” (Hech. 9:4). Nin kijtosneki ijkuak imachtijkauan Cristo kintlajyouiltiaj, yetoskia ken ye noijki kitlajyouiltiaj (Mat. 25:34-40, 45).
6 Ik non, tla titlajyouiaj porque tikchiuaj ken Cristo, amo ma tikilkauakan toTajtsin Dios uan Jesús kimatij tlen techpanotok (Mat. 10:22, 28-31). Xamo Jehová amo san niman itlaj kichiuas para ayakmo ma titlajyouikan. Ma tikilnamikikan, Jesús okitak ijkuak Saulo otlapaleui ma kimiktikan Esteban. Akinmej okichiuayaj ken Cristo ompa Jerusalén okinkixtiaya inkalijtik uan okintlajyouiltiaya ipan ojtli (Hech. 8:3). Satepan Jehová okitekitilti Cristo, ijkon okipaleui Esteban uan okseki imachtijkauan ma tlaxikokan uan ma yetokan yolmelajkej.
(Hechos 10:6) Ye mokalotijtok icha n ok se Simón, non kintekiti kuítlaxteh, iwa chantitok itempa n atl, ye mitsilis tlan tikchiwas.
nwtsty nota, Hech. 10:6
Simón, non kintekiti kuítlaxteh: Akinmej otekipanoayaj ika inmieuayo yolkamej, okitekitiltiayaj tenextli ijkuak okinkixtiliayaj nochi intsojmio, innakayo uan inchiauak. Tla okinekiayaj itlaj kichiuaskej ika inmieuayo yolkamej, omonekiaya kinsiauaskej ika se alcohol tlen okichiuayaj ika iayo seki xiuitl uan okatka sapanoa chikauak. Sapanoa otlatsojyaya uan okitekitiltiayaj miak atl para uelis kichiuaskiaj kuetlaxtli. Ik non, xamo Simón ochantiaya itempa ueyi atl ompa Jope. Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya akinmej otekipanoayaj ika yolkamej tlen yomikej, amo uelis kiueyichiuaskiaj toTajtsin Dios porque amo okatkaj chipauakej (Lev. 5:2; 11:39). Ik non, judíos okinchikoitayaj akinmej otekipanoayaj ika kuetlaxtli uan amo uelis kochiskiaj inkalijtik. Amochtli Talmud okijtoaya akin otekipanoaya uan omonekiaya kololojtinemis kuitlatl okatka tetlajyalti. Pero akin otekipanoaya ika kuetlaxtli okatka okachi tetlajyalti. Pedro amo omokuayejyekoaya ken oksekimej, ik non, omokaloti ichan Simón. Okiteititi amo otechikoitaya uan non okipaleui porque satepan oyajki ichan se tlakatl tlen amo okatka judío. Sekimej ixtlamatkej kijtoaj Simón noijki okinotsayaj ika tlajtoli griego byrseús, kijtosneki akin otekipanoaya ika kuetlaxtli.
10-16 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 12-14
“Bernabé uan Pablo uejka otlamachtitoj”
(Hechos 13:2, 3) Se tonati, ijkuak yejwah omotiotsajtsilijtokah iwa omosaujtokah, n Espíritu Santo okijto: —Techxelilikah n Bernabé iwa Saulo para makichiwakah n tekitl non yonikimpejpenili. 3 Satepa, ijkuak yotlankeh omotiotsajtsilijkeh iwa omosaujkeh, okintlalijkeh inmawah impah, iwa okinmakajkeh.
bt-S pág. 86 párr. 4
“Oyoltentokah ika miak pakílistli iwa ika n Espíritu Santo”
4 ¿Tleka espíritu santo okipejpenki Bernabé uan Pablo? (Hech. 13:2). ITlajtol toTajtsin Dios amo kijtoa, pero kema tikmatij espíritu santo otlapaleui ijkuak okinpejpenkej. Profetas uan akinmej otlamachtiayaj ompa Antioquía de Siria amo okijtojkej amo kuali okinpejpenkej porque hasta okinpaleuijkej. ¡Ma timokuayejyekokan ken okinyolchika tlen okichijkej nonmej tokniuan porque amo okinnexikolitakej uan noijki “omotiotsajtsilijkeh iwa omosaujkeh, okintlalijkeh inmawah impah, iwa okinmakajkeh”! (Hech. 13:3). Tejuan noijki moneki tikinpaleuiskej akinmej okinmakakej tekitl itech tlanechikol, ken tlayekankej. Amo ma tikinnexikolitakan, moneki ma tikinpaleuikan uan ma tikintlakaitakan porque chikauak tekipanoaj (1 Tes. 5:13).
(Hechos 13:12) Ijkuak n tekiwa okitak tlan opanok, okineltokak Toteko, porke okitlajtlachialti itlamachtilis.
(Hechos 13:48) Ijkuak non amo judíojteh, okikakeh tlan Pablo okijto, oyolpakeh miak iwa opé kijtoah kualtsi itlajtol n Toteko. Iwa okineltokakeh Cristo Jesús nochteh akimeh Dios yokimpejpenka para mayolitokah nochipa.
(Hechos 14:1) Ijkuak yokatkah kan altepetl de Iconio, Pablo iwa Bernabé okalakeh sansikah kan insinagoga n judíojteh iwa ika miak weletílistli okintlapowijkeh. Yika, miakeh judíojteh okineltokakeh Cristo Jesús iwa non amo judíojteh noiwa.
bt-S pág. 95 párr. 5
Jehová okinpaleui, ik non, “otetlapowiayah ika miak yolchikawálistli”
5 Achto opanokej Iconio, griegos sapanoa okipatioitayaj non altepetl uan oueyititoka ompa Galacia. Itech nin altepetl ochantiayaj miakej hebreos uan noijki akinmej amo okatkaj hebreos pero okichiuayaj ken Cristo. Pablo uan Bernabé oyajkej otetlapouitoj itech sinagoga ijkon ken achto okichiuayaj (Hech. 13:5, 14). “Iwa ika miak weletílistli okintlapowijkeh. Yika, miakeh judíojteh okineltokakeh Cristo Jesús iwa non amo judíojteh noiwa” (Hech. 14:1).
(Hechos 14:21, 22) Ijkuak yokitematiltijkeh n kualitlájtoli itech n altepetl de Derbe kan miakeh okineltokakeh n Cristo Jesús, omokopkeh Listra, Iconio iwa Antioquía. 22 Iwa itech nekateh altepemeh okinyolchikajkeh akimeh okineltokayah n Cristo Jesús, iwa okimilijkeh makineltokakah nochipa. Noiwa okinmilijkeh tla kixikoskeh n tlaijyowílistli weletis kalakiskeh kan Dios tlanawatia.
w14-S 15/9 pág. 13 párrs. 4, 5
Ma tiktekichiuilikan toTajtsin Dios maski titlajyouiskej
4 Ijkuak Pablo uan Bernabé okikajkej altepetl Derbe “omokopkeh Listra, Iconio iwa Antioquía. Iwa itech nekateh altepemeh okinyolchikajkeh akimeh okineltokayah n Cristo Jesús, iwa okimilijkeh makineltokakah nochipa. Noiwa okinmilijkeh tla kixikoskeh n tlaijyowílistli weletis kalakiskeh kan Dios tlanawatia” (Hech. 14:21, 22). Xamo akinmej okikakej non tlajtoli amo san niman okajsikamatkej porque amikaj moyolchikaua ijkuak kipia “tlaijyowílistli”. Ik non, Pablo uan Bernabé, ¿ken okinyolchikajkej tokniuan tla okinmiluijkej tlajyouiskiaj?
5 Tla tiknekij tikajsikamatiskej, moneki tikitaskej tlen okijto Pablo. Ye amo san okijto: “Kixikoskeh n tlaijyowílistli”. Noijki okijto: “Tla kixikoskeh n tlaijyowílistli weletis kalakiskeh kan Dios tlanawatia”. Ijkon Pablo okinyolchika tokniuan ijkuak okijto tla tlaxikoskiaj uan yetoskiaj yolmelajkej, uelis kiseliskiaj iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Tlateochiualistli tlen okinmiluijkej kiseliskiaj melauak kipiaskiaj porque Jesús noijki okijto: “Pero akin kixikos nochi, Dios kimakixtis” (Mat. 10:22).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 12:21-23) Herodes Agripa Primero okitlali se tonati ijkuak motlapowiskia inwah, iwa ijkuak oajsik non tonati, okinmonaki itlakenwah non kinmonakiah n reyes, omoyayanti iwa opé kintlapowia. 22 Ijkuakó n tlakah opé tsajtsih: —¡Akin tlajtojtok amo san se tlakatl, yej se dios! 23 San nima ompa kan okatka, se iángel Toteko Dios okichi mamokokojtiwetsi n Herodes Agripa Primero, porke amo okiweyijkachi Dios, ookuiloak iwa omikki.
w08-S 15/5 pág. 32 párr. 7
Tlen okachi ipati itech amochtli Hechos
12:21-23; 14:14-18. Okiueyichijkej Herodes uan ye niman okiseli tlen san toTajtsin Dios kinamiki. ¡Amo okichi ken Pablo uan Bernabé, yejuan amo okinkauilijkej oksekimej ma kinueyichiuakan! Tla tejuan okachi tiktekichiuiliaj Jehová, amo ma tiktemokan nion ma tiknekikan ma techueyichiuakan.
(Hechos 13:9) Ijkuakó n Saulo, akin noiwa itoka Pablo, kemi okipixtoka n Espíritu Santo, okisentlajtlatak n tetlajchiwi
nwtsty notas, Hech. 13:9
Saulo, akin noiwa itoka Pablo: Itech nin texto Saulo opejki kitokayotiaj Pablo. Nin tlatitlanil okatka hebreo uan oneski kanin otlanauatiayaj romanos (Hech. 22:27, 28; Filip. 3:5). Ik non, xamo desde konetl okitokayotijkej Saulo ika tlajtoli hebreo uan Pablo ika romano. Yiuejkika okintlaliliayaj ome intoka akinmej okatkaj judíos uan okachi tla amo ochantiayaj itech altepetl Israel (Hech. 12:12; 13:1). Sekimej ikalchanejkauan Pablo okipiayaj intoka hebreo uan noijki ika tlajtoli griego noso romano (Rom. 16:7, 21). Pablo okititlankej ma kinmatiltiti kuali tlajtolmej “akimeh amo judíojteh” (Rom. 11:13). Xamo okitak okachi kuali ma kinotsakan ika itoka romano uan ijkon okachi kuali kikakiskiaj (Hech. 9:15; Gál. 2:7, 8). Sekimej ixtlamatkej kijtoaj ijkon okinekiaya ma kinotsakan porque okitlakaitaya Sergio Paulo pero mota amo melauak. Ijkon tikmatij porque ijkuak ayakmo okatka ompa Chipre ok ijkon okinotsayaj. Oksekimej ixtlamatkej kijtoaj amo okinekiaya ma kinotsakan ika itoka hebreo porque ijkuak okijtoayaj itoka akinmej otlajtoayaj griego, omokakiaya ken ijkuak se tlakatl (noso se yolkatl) onejnemiaya uan okiteititiaya omoueyinekiaya (Hech. 7:58).
Pablo: Itech Escrituras Griegas Cristianas tokayotl Paulos (ika tlajtoli latín Paulus) kijtosneki “achitsin” noso “tsikitsin”. Itoka tlatitlanil Pablo ijkuilitok itech iTlajtol toTajtsin Dios 157 uelta uan tekiua tlen itoka Sergio Paulo san se uelta (Hech. 13:7).
17-23 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 15, 16
“ITlajtol toTajtsin Dios okinpaleui san se tlamantli ma kipejpenakan”
(Hechos 15:1, 2) Itech nekateh tonatijmeh, sikimeh tlakah non okiskeh de Judea iwa oyajkeh kan altepetl de Antioquía, opé kinmachtiah n tokniwah non amo judíojteh mamosirkunsidarokah kemi Moisés otlanawatijka, tla okinekiah momakixtiskeh. 2 Pablo iwa Bernabé omokualanijtokah chikawak iwa nonteh tlakah. Yika Pablo, Bernabé iwan oksikimeh tokniwah, okimpejpenkeh mawiah Jerusalén mamoyektlapowitih de n sirkunsisión inwah n tlatematiltijkeh iwa n tlayakankeh de n tokniwah de Jerusalén.
bt-S pág. 102 párr. 8
“Omokualanijtokah chikawak”
8 Lucas okijto Pablo uan Bernabé “omokualanijtokah chikawak iwa nonteh tlakah” “non okiskeh de Judea”. Akinmej otlayekanayaj itech tlanechikol okijtojkej Pablo uan Bernabé “iwan oksikimeh tokniwah, okimpejpenkeh mawiah Jerusalén mamoyektlapowitih de n sirkunsisión inwah n tlatematiltijkeh iwa n tlayakankeh de n tokniwah de Jerusalén” (Hech. 15:2). “Omokualanijtokah chikawak” porque tlatlamantli omokuayejyekoayaj uan nochtin okinekiayaj oksekimej ma mokuayejyekokan ken yejuan. Akinmej otlayekanayaj okinekiayaj san sekan ma yetokan uan ika yolseuilistli. Ik non, okijtojkej okachi kuali kintlajtlaniskiaj tlatitlanilmej uan tlayekankej akinmej opouiayaj itech Cuerpo Gobernante tlen okatka Jerusalén. ¿Tlen techmachtia tlen okichijkej tlayekankej ompa Antioquía?
(Hechos 15:13-20) Ijkuak yotlankeh otlajtojkeh, Jacobo okijto: —Nokniwah, techkakikah: 14 Simón Pedro yotechtlapowi kenomi otlamochi ijkuak sikinika Dios opé kinnotsa akimeh amo judíojteh. Iwa intech okinmopejpeni sikimeh para mayetokah iaxkawah. 15 Tlan Pedro okijto, ijkó okiski tlan okijkuilojkeh n profetas, ijkó kemi kijtoa itech itlajkuilol Dios: 16 Satepa de nochi ni, oksepa niwalmokopas iwa nikyekketsas itabernákulo n David non axa wetok; nikyektlalis tlan omoka, iwa oksepa nikajkokuis, 17 para nochteh n tlaltikpaktlakah makitemokah n Toteko: Nochteh yejwah akimeh yokinmatiltijkeh Notoka. 18 Ijkó kijtoa n Toteko, Akin ya wejkawitl okitematilti tlan axa mochijtok. 19 ’Yika ne nikijtoa, amo matikinkuejsokah akimeh amo judíojteh iwa yokikajkeh tlan achto okineltokayah iwa axa ya kitlakitah Dios. 20 San matikintlajkuililikah ayakmó makikuakah itla tlan yokinmanilijkeh n diosmeh non kinmachijchiwah. Iwa nion se télpochtli noso íchpochtli mamomekatijtinemi. Ayakmó makikuakah nakatl de n yolkameh non san kintoskamalina, nion makikuakah n tlakuali ika inmesso.
w12-S 15/1 pág. 5 párrs. 6, 7
Akinmej melauak kichiuaj ken Cristo kitlakaitaj iTlajtol toTajtsin Dios
6 Tlen kijtoa Amós 9:11, 12 okinpaleui ma kimatikan tlen kichiuaskiaj. Noijki ijkuilitok itech Hechos 15:16, 17, ompa kijtoa: “Oksepa niwalmokopas iwa nikyekketsas itabernákulo n David non axa wetok; nikyektlalis tlan omoka, iwa oksepa nikajkokuis, para nochteh n tlaltikpaktlakah makitemokah n Toteko: Nochteh yejwah akimeh yokinmatiltijkeh Notoka”.
7 Xamo sekimej kijtoskej nin texto amo kijtoa akinmej amo okatkaj judíos amo omonekiaya kinchiuiliskej circuncisión. Pero judíos tlen okichiuayaj ken Cristo ijkon okajsikamatiayaj ijkuak okitlajtoltiayaj nin texto. ¿Tleka? Ijkuak akin amo okatka judío okichiuiliayaj circuncisión ayakmo okitayaj ken “nochteh n tlaltikpaktlakah” uan okitayaj ken se inmikni judío (Éx. 12:48, 49). Ijkon mota itech amochtli Ester 8:17, itech Septuaginta kijtoa: “Miakej itech nochi tlaltikpak okinchiuilijkej circuncisión uan ijkon omochijkej judíos” (Biblia Textual, nota, tejuan otikinmijkuilojkej tlen katej ika cursivas). Ik non, ¿tlen okijto profeta Amós? Ompa kijtoa mochiuaskia se yankuik altepetl uan kitokayotiskiaj ika itoka toTajtsin Dios. Achto ompa pouiskiaj akinmej okatkaj ikalchanejkauan Israel (tlakamej uan siuamej judíos, noijki akinmej amo okatkaj judíos pero okinchiuilijkej circuncisión). Pero inmiuan yetoskiaj “nochteh n tlaltikpaktlakah”, non kijtosneki akinmej amo okinchiuilijkej circuncisión. Ijkon kuali okajsikamatkej akinmej amo okatkaj judíos amo omonekiaya kinchiuiliskej circuncisión para uelis kichiuaskiaj ken Cristo.
(Hechos 15:28, 29) Porke n Espíritu Santo iwa tejwah noiwa, yotikijtojkeh amitla ok se tomechnawatiskeh xikchiwakah; sanwel ni tlan milák moneki nonkichiwaskeh: 29 Amo xikkuakah nakatl non yokinmanilijkeh n diosmeh non kinmachijchiwah. Amo xikkuakah estli nion nakatl de n yolkameh non san okintoskamalinkeh, iwa nion se télpochtli noso íchpochtli mamomekatikah ijkuak ayamó monamiktiah nion mamomekatijtinemikah. Tla nonkichiwaskeh tlan tomechnawatiah, kuali tlan nonkichiwah. Dios manomechtiochiwa.”
(Hechos 16:4, 5) Iwa itech nochteh n altepemeh kan ik opanotiayah, okinmatiltiayah n tokniwah non kineltokah Cristo Jesús tlan n tlatematiltijkeh iwa n tetajmeh non kinyakantokeh n tokniwah akimeh moololoah Jerusalén okijtojkeh mamochiwa. 5 Iwa ijkó nochteh n tokniwah okachi okineltokayah Cristo Jesús, iwa ixmostla okachi omomiakiliayah.
bt-S pág. 123 párr. 18
“Okinyolchikauayaj tokniuan”
18 Pablo uan Timoteo miak xiuitl san sekan otetlapouijkej uan uejka oyayaj. Okichijkej miak tekitl uan ijkon okipaleuijkej Cuerpo Gobernante. Oyayaj “itech nochteh n altepemeh kan ik opanotiayah, okinmatiltiayah n tokniwah non kineltokah Cristo Jesús tlan n tlatematiltijkeh iwa n tetajmeh non kinyakantokeh n tokniwah akimeh moololoah Jerusalén okijtojkeh mamochiwa” (Hech. 16:4). Nochtin akinmej omonechikoayaj okichijkej tlen okijtojkej tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén. Ik non, “nochteh n tokniwah okachi okineltokayah Cristo Jesús, iwa ixmostla okachi omomiakiliayah” (Hech. 16:5).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 16:6-9) Pablo kimonextilia se tlakatl non kilia mawia Macedonia Kemi n Espíritu Santo amo okinkawili matetlapowikah de itlajtol Dios kan tlalmeh de Asia, yika san okimpanawijkeh n altepemeh non kateh itech tlalmeh de Frigia iwa Galacia. 7 Iwa ijkuak okalakitoh kan motlalnamikih Misia iwa Bitinia, yejwah okinekiah kalakiskeh itech tlali de Bitinia, pero Iespíritu Jesús mach okinkawili. 8 Ijkó kiné, san opanotiajkeh ik inakastla n tlali de Misia, asta okalakitoh Troas. 9 Non yúali ijkuak yokatkah kan tlali de Troas, Dios okitlapowi n Pablo itech itejtemikilis. Ye okitak iyakapa omoketsako se tlakatl de Macedonia non okitlatlaujtiaya: “Xiompano ik Macedonia iwa techompalewi.”
w12-S 15/1 pág. 10 párr. 8
Ma tikchiuakan ken okichijkej tlatitlanilmej
8 ¿Tlen techmachtia tlen okinpanok? Techmachtia espíritu santo okipaleui Pablo ijkuak oyajtoka Asia. Satepan ijkuak oyajtoka Bitinia Jesús okipaleui. Saiktlami ijkuak yokatka itech altepetl Troas, Cristo okilui ma uia Macedonia. Axkan Jesucristo noijki uelis ijkon techyekanas (Col. 1:18). Xamo noijki tejuan tiknekij timochiuaskej precursores noso tiknekij tiaskej kanin okachi moneki ma motetlapoui. Pero xamo ika espíritu santo Jesús techititis tlen moneki tikchiuaskej ijkuak tejuan timochijchikajtokej tikchiuaskej ken tiknekij. ¿Tleka? Ma tikijtokan se tlakatl kinejnemitia se carro pero san uelis yas kanin kinekis tla yimolinijtok non carro. Noijki ijkon, Jesús san uelis techyekanas tla tejuan timochijchikajtokej para okachi tiktekichiuiliskej toTajtsin Dios.
(Hechos 16:37) Pero Pablo okinmili n tlamokuitlawijkeh: —Tejwah tiromanos, otechwitekeh teixpa iwa amo achto otechtlatsintokijkeh, yej otechtsakeh; ¿Iwa axa kinekih techkajkawaskeh san ichtaka? ¡Amó! Mawikih yejwah innewiah matechkixtikih.
nwtsty nota, Hech. 16:37
Tejwah tiromanos: Pablo okatka romano, Silas xamo noijki. Tlanauatil tlen okipiaya Roma okijtoaya akinmej okatkaj romanos amo uelis teixpan kintlajyouiltiskiaj, tla ayamo okinmixkomakayaj. Akin okatka romano uelis mopaleuiskia tla yetoskia san kanin otlanauatiaya Roma. Omonekiaya kintlakamatis tlanauatilmej romanos uan amo tlanauatilmej tlen okipiaya altepetl kanin ochantiaya. Tla okichiuaya itlaj tlen amo kuali, uelis kipejpenaskia akin ma kixkomaka, tekiua tlen otlanauatiaya itech non altepetl noso uelis yaskia ixpan se tekiua romano. Tla otlanauatiayaj ma kimiktikan, uelis kitlajtlaniskia yas ixpan tekiua tlen okiyekanaya Roma para ma kixkomaka. Tlatitlanil Pablo otetlapoui itech altepemej kanin otlanauatiaya Roma. Tikmatij okintekitilti tlanauatilmej romanos kanaj eyi uelta uan ijkon omopaleui. Achto, ijkuak okinmilui akinmej otlanauatiayaj itech Filipos amo okintlakaitakej tlanauatilmej romanos ijkuak okiuitekej. Ome, ijkuak okinekiayaj kiuitekiskej ompa Jerusalén, okijto okatka romano uan ijkon amitlaj okichiuilijkej. Eyi, ijkuak okiuikayaj para kixkomakaskej, okijto okinekiaya ma kixkomaka César tlen okiyekanaya altepetl Roma (Hech. 22:25; 25:11).
24-30 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 17, 18
“Ma titetlapouikan uan ma titlamachtikan ken Pablo”
(Hechos 17:2, 3) Pablo, ijkó kemi nochipa okichiwaya, oyá kan sinagoga iwa okintlalnamiktiaya [noso okinpaleuiaya ma mokuayejyekokan] itech nonteh eyi sábado. 3 Iwa okinmajsikamatiltiaya Cristo tlaijyowiskia, iwa satepa de mikiskia, moyolitiskia oksepa kemi nestok itech itlajkuilol Dios. Iwa okimiliaya: —Nin Jesús de akin ne nomechtlapowia, Ye n Cristo.
nwtsty notas, Hech. 17:2, 3
okinpaleuiaya ma mokuayejyekokan: Pablo amo san okitematilti iTekiuajkayo toTajtsin Dios, noijki okiyekijto tlen kijtosneki uan okiteititi ika iTlajtol toTajtsin Dios noso Escrituras Hebreas. Ye amo san okitlajtolti noijki okinpaleui oksekimej itech ma mokuayejyekokan uan omochijchika ma kajsikamatikan. Ika griego tlajtoli dialégomai moajsikamati ken “ikaj tikiluiskej se tlamantli noso ijkuak timotlapouiaj para itlaj tikajsikamatiskej”, noijki kijtosneki teuan timotlapouiskej. Non tlajtoli griego noijki motekitiltia itech Hechos 17:17; 18:4, 19; 19:8, 9; 20:7, 9.
okinmajsikamatiltiaya: Non tlajtoli ika griego kijtosneki ikaj itlaj “kitlalia tlanakastla”. Nin xamo kijtosneki Pablo kuali omomachti profecías tlen otlajtoayaj itech Mesías uan ijkuilitokej itech Escrituras Hebreas. Okitak ken omochijkej itech inemilis Jesús uan ijkon okiteititi ijkuak okintlapoui oksekimej.
(Hechos 17:17) Iwa ijkó, itech n sinagoga omotlapowiaya iwan judíojteh iwan griegos non okiweyijkachiwayah Dios. Iwa nochi tónati itech tiánkistli okintlapowiaya akimeh ompa omoololoayah.
nwtsty nota, Hech. 17:17
tiánkistli: Non tiankistli okatka ik noroeste Acrópolis ompa altepetl Atenas (ika griego agorá) okipiaya kanaj 200 metros ik patlauak uan 250 metros ik ueyak. Sapanoa okipatioitayaj, ompa amo san otlapatlayaj noijki otlanemakayaj, otlanauatiayaj uan otlamachtiayaj. Akinmej ochantiayaj Atenas okinpaktiaya ompa monechikoskej para motlapouiskej uan kitematiltiskej tlen okimatiayaj.
(Hechos 17:22, 23) Ijkuakó Pablo, omoketsato tlatlajkotia kan Areópago, iwa okijto: —Tlakah de Atenas, ne nikita nomejwah nonkinmopantiah nomodiostsitsiwah. 23 Porke ijkuak onitlajtlachixtinemia kan nomejwah nonkinweyiliah nomodioswah, onikajsik se artal kan ijkuilitok: “Para n Dios non amo tikixmatih”. Neká akin nomejwah nonkimopantiah maya amo nonkixmatih, Ye n Dios de akin ne nomechtlapowia.
nwtsty nota, Hech. 17:22, 23
amo nonkixmatih, Ye n Dios: Ika griego tlajtolmej Agnóstoi Theói oijkuilitokaj itech se altar ompa Atenas. Akinmej ompa ochantiayaj okinueyichiuayaj teotsitsintin, ik non, okinchijchijkej miakej altares uan kalmej kanin okinueyichiuayaj. Noijki okinchijchijkej altares para oksekimej inteotsitsiuan ken: Ueyichiualistli, Yolyamanilistli, Chikaualistli, Teiknomatilistli uan Kuayejyekolistli. Xamo amo okinekiayaj ma kualani se dios porque amo okitlalilijkej se altar, ik non, okichijchijkej se uan okijkuilojkej: “Para n Dios non amo tikixmatih”. Ijkon okiteititijkej okatka se Dios akin amo okixmatiayaj. Pablo okitekitilti non altar uan ijkon okinmatilti akin melauak toTajtsin Dios non amo okixmatiayaj.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 18:18) Pablo ok omoka Corinto miakeh tonatijmeh. Satepa omomaaka innawak tokniwah non kineltokah Cristo Jesús, iwa oyá kan tlali de Siria sansikah iwan Priscila iwa n Aquila. Ijkuak ya onewaskia de Cencreas, omokúaxinki porke yokitemakaka itlajtol inawak Dios.
w08-S 15/5 pág. 32 párr. 5
Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech amochtli Hechos
18:18. ¿Tlen okijto Pablo kichiuaskia? Sekimej ixtlamatkej kijtoaj tlatitlanil Pablo okijto kichiuaskia ken se nazareo (Núm. 6:1-21). Pero Biblia amo kijtoa tlen okijto kichiuas nion kijtoa kox okichi achto ijkuak omochi imachtijka Cristo noso satepan. Noijki amo kijtoa keman opejki nion keman otlanki. Pero tlen okichi amo tlajtlakoli.
(Hechos 18:21) Ijkuakó omomaaka inwah iwa okinmili: —Tla Dios kimonekiltia, oksepa niwits nomechontlajpaloki. Iwa oyá de Éfeso itech barko.
nwtsty nota, Hech. 18:21
Tla Dios kimonekiltia: Nin tlajtoli kiteititia miak ipati achto tikiluiskej toTajtsin Dios ma techyekana ijkuak tiknekij itlaj tikchiuaskej. Non kuali okimatiaya tlatitlanil Pablo (1 Cor. 4:19; 16:7; Heb. 6:3). Santiago noijki okinmilui tokniuan ma kijtokan: “Tla Dios kimonekiltia matiyolitokah, tikchiwaskeh nin tekitl noso neká ok se” (Sant. 4:15). Nonmej tlajtolmej kiteititiaj itlaj moneki tikchiuaskej. Ijkuak ikaj kijtoa: “Tla Jehová kimonekiltia”, moneki mochijchikauas kichiuas tlen Jehová kineki. Amo moneki mokakis uelis san timokuayejyekoskej (xikita Hech. 21:14; 1 Cor. 4:19; Sant. 4:15 uan Rbi8, Apéndice 1D).
31 DE DICIEMBRE-6 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 19, 20
“Ximotlachilikah nomejwah iwa xikinyekwikakah nomokniwah”
(Hechos 20:28) Yika, ximotlachilikah nomejwah iwa xikinyekwikakah nomokniwah non kineltokah Cristo Jesús, porke n Espíritu Santo onomechtlali kemi nontlajpixkeh para xikinyakanakah akimeh kineltokah n Toteko Jesús, non Ye okinko ika iesso.
w11-S 15/6 pág. 20 párr. 5
“Xikinmokuitlawikah ipilwah Dios”
5 Tlatitlanil Pablo okijto tlayekankej moneki kinmaluiskej “ipilwah Dios, kemi se tlájpixki kinmokuitlawia iichkawah”. Omonekiaya kajsikamatiskej nochtin tokniuan iaxkauan Jehová uan Jesucristo, yejuan kintlajtlaniskej ken okinmaluijkej. Ma tikijtokan ikaj akin iuan timouikaj uejka yaui, amo san niman mokuepati uan techiluia ma tikinmaluikan ikoneuan. Melauak timochijchikauaskiaj kuali tikintlamakaskiaj, tikinmaluiskiaj uan tla se ikone mokokoskia, san niman tikuikaskiaj ma kipajtikan. Noijki ijkon tlayekankej kimatij moneki ‘kinyakanaskeh akimeh kineltokah n Toteko Jesús, non Ye okinko ika iessoʼ (Hech. 20:28). Nochipa kilnamikij Jesucristo okinko ika ieso uan kimatij Jehová kintlajtlanis tlen okichijkej. Ik non, mochijchikauaj kinmachtiskej uan kinmaluiskej tokniuan.
(Hechos 20:31) Ijkó kiné, ximotlachilikah, iwa kuali xikilnamikikah itech eyi xiwitl onomechnonotsaya, tlajka iwa n yuak, iwa maya onichokaya ayik onimosotla.
w13-S 15/1 pág. 31 párr. 15
Tlayekankej techpaleuiaj ma tiyolpakikan
15 Chikauak tekitij akinmej kiyekanaj tlanechikol. Ualeua tlayekankej amo kochij porque kintekipachoa tlen kinpanoa tokniuan uan motlatlaujtiaj noso kinpaleuiaj okachi kuali ma mouikakan iuan Jehová (2 Cor. 11:27, 28). Yejuan kichiuaj ken Pablo, kuali tekitij, kichiuaj ken moneki uan yolpakij. Ijkuak ye okintlajkuilili tokniuan tlen ochantiayaj Corinto okinmilui: “Iwa ne ika nochi noyolo niktemakas nochi tlan nikpia, iwa asta manechmiktikah para nomejwah ximomakixtikah” (2 Cor. 12:15). Sapanoa okintlasojtlaya tokniuan uan okitemakak nochi tlen okipiaya para kinyolchikauas (xiktlajtolti 2 Corintios 2:4; Filip. 2:17; 1 Tes. 2:8). ¡Ik non, nochtin tokniuan sapanoa okitlasojtlayaj Pablo! (Hech. 20:31-38).
(Hechos 20:35) Nochipa onomechititi kenijki moneki nontekitiskeh para nonkimpalewiskeh akimeh amitla kipiah, iwa xikilnamiktokah tlan okijto n Toteko Jesús: “Okachi makipia pakílistli n tlakatl non tlapalewia ika tlan kipia, iwa amo akin kipalewiah.’”
bt-S pág. 172 párr. 20
“Amo notlajtlakol tla aka amo momakixtis”
20 ¡Pablo amo okinekiaya itlaj kitlanis maski satepan miakej ijkon okichijkej! Ye otekipanoaya chikauak, ijkon okipiaya tlen ika omopanoltiaya uan amo okinekiaya tokniuan ma kimakakan tomin. Noijki okinmilui tlayekankej tlen okatkaj Éfeso ijkon ma kichiuakan: “Moneki nontekitiskeh para nonkimpalewiskeh akimeh amitla kipiah, iwa xikilnamiktokah tlan okijto n Toteko Jesús: ‘Okachi makipia pakílistli n tlakatl non tlapalewia ika tlan kipia, iwa amo akin kipalewiah’” (Hech. 20:35).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 19:9) Pero sikimeh oyoltlakuawakeh iwa mach okineltokakeh itlajtol Dios, yej teixpa otlajtoayah fiero de n kualitlájtoli. Ijkuakó Pablo omoxelo de yejwah, iwa okinwík n tokniwah kan se kali kan momachtilo de se tlakatl non itoka Tirano, iwa ixmostla ompa omotlapowiayah.
bt-S pág. 161 párr. 11
Omomiaktilijkej maski otlajyouijkej
11 Xamo Pablo nochipa otetlapouiaya itech non escuela, kanaj las once kualkan uan hasta kanaj las cuatro tiotlak (Hech. 19:9, TNM nota). Nonmej horas miakej omoseuiayaj porque chikauak otlatotoniaya, otlakuayaj uan sekimej tepitsin okochiayaj. ¿Nochipa ijkon otetlapoui Pablo ijkuak ompa okatka ome xiuitl? Tla ijkon okichi, otlamachti kanaj tres mil horas. Ik non, okachi omomiaktilijkej akinmej okiselijkej iTlajtol toTajtsin Dios. Pablo chikauak otekitiaya uan okichiuaya tlen omonekiaya, ijkon okintlapoui akinmej ik ompa ochantiayaj uan ¿tlen opanok satepan? “Iwa ijkó nochteh non ochantitokah itech tlalmeh de Asia, n judíojteh iwa non amo judíojteh okikakeh itlajtol n Toteko Jesús” (Hech. 19:10). ¡Sapanoa miakej okikakej iTlajtol toTajtsin Dios!
(Hechos 19:19) Noiwa miakeh non otetlajchiwiayah, okwalinwikakeh intlajkuilolwah non intech omomachtiayah para tetlajchiwiskeh iwa teixpa okinchichinojkeh. Iwa ijkuak okiyejyekolijkeh kech impati nonteh tlajkuílolteh, okijtojkeh ome póali iwa n májtlaktli mil (50,000) platajtomi.
bt-S pág. 162 párr. 15
Omomiaktilijkej maski otlajyouijkej
15 Itech altepetl Éfeso sapanoa okinpaktiaya kintlajtlaniskej tlachixkej. Otetlajchiuiayaj, okinpaktiaya kipiaskej tlen ika momaluiskej para amo kintlajchiuiskiaj uan yokatka ijkuilitok ken tetlajchiuiskiaj. Ijkuak ikoneuan Esceva amo kuali okintoktijkej uan okinpinauijkej, miakej okiselijkej tlen melauak uan okikajkej tlen amo kuali okichiuayaj. Ik non, miakej okinuikakej amochmej tlen ika otetlajchiuiayaj uan teixpan okintlatijkej, maski nonmej amochmej okatkaj sapanoa patiojkej. Lucas okijkuilo: “Ijkó itlajtol Totajtsi okachi omoxitiniaya iwa okitenextiaya iweletilis” (Hech. 19:17-20). ¡ITlajtol toTajtsin Dios okachi ueyititok amo ken tlaneltokalistli tlen amo melauak uan naualotl! Tlen okichijkej nonmej tokniuan techititia tlen moneki tikchiuaskej. Axkan noijki miakej kinpaktia naualotl uan tetlajchiuilistli. Ik non, tla tikpiaj itlaj tlen poui itech nin tlamantli san niman ma tiktlamotlakan. Ijkon ken okichijkej tokniuan tlen ochantiayaj Éfeso, ma tikkauakan nochi non maski sapanoa oui.