Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
5-11 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 11, 12
“¿Ken kineki Jehová ma tikueyichiuakan?”
it-1-S pág. 97 párr. 6
Alma
Tiktekichiuiliaj Jehová ika nochi toalma. Ken yotikitakej “alma” kijtosneki ijkuak ikaj yoltok. Seki textos techyoleuaj ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo uan ika nochi toalma (Deut. 4:29; 11:13, 18). Deuteronomio 6:5 kijtoua: “Moneki tiktlasojtlas Jehová moDios ika nochi moyolo uan ika nochi moalma uan ika nochi mochikaualis”. Jesús okijto moneki tiktekichiuiliskej Jehová ika nochi toalma, tochikaualis uan ika nochi tokuayejyekol (Mar. 12:30; Luc. 10:27). Axkan timotlajtlaniaj tleka kijtoua okseki tlamantli tla ika tlajtoli alma yimoajsikamati okseki tlamantli tlen yotikijtojkej. Ma tikitakan xamo tlen kijtosneki tlajtoli alma: ikaj uelis monemakas ixpan se tlakatl para kitekichiuilis ika nochi ialma, ik non, kichiua tlen san iteko kiluia. Pero xamo amo kitekichiuilis ika nochi iyolo, amitlaj kiyolinia ijkon ma kichiua uan amo kineki kiyolpaktis. Amo kitekichiuilia ika nochi ichikaualis noso ika ikuayejyekol (noijki xikita Efes. 6:5; Col. 3:22). Ik non, Biblia kijtoua non okse tlamantli porque kiteititia miak ipati uan noijki moneki tikchiuaskej porque tiktechiuiliaj Jehová. ToTajtsin Dios ye toTeko uan topatka okitemakak iKone uan ijkon otechtlaxtla. Ik non, tiktekichiuiliskej toTajtsin Dios ika nochi toalma kijtosneki moneki tikchiuaskej ika nochi toyolilis, ika nochi tochikaualis uan ika nochi toyolo (noijki xikita Mat. 5:28-30; Luc. 21:34-36; Efes. 6:6-9; Filip. 3:19; Col. 3:23, 24).
it-1-S pág. 104 párr. 5
Altar
ToTajtsin Dios okinnauati israelitas ma kinxitinikan nochi altares uan okseki tlamantli tlen ika otlaueyichiuayaj. Noijki okseki tlamantli kanin okinueyichiuayaj teotsitsintin (Éx. 34:13; Deut. 7:5, 6; 12:1-3). Amo keman omonekiaya kintlatiskej inkoneuan ijkon ken okichiuayaj akinmej ochantiayaj Canaán (Deut. 12:30, 31; 16:21). Israelitas san omonekiaya kipiaskej se altar uan ompa kiueyichiuaskiaj toTajtsin Jehová, omonekiaya kitlaliskej altar kanin ye okinmilui (Deut. 12:2-6,13, 14, 27; ompa Babilonia okinpiayaj 180 altares uan ompa okiueyichiuayaj inteotsin Istar). Achto okinmiluijkej israelitas ma kichijchiuakan se altar ijkuak yokipanouijkej aueyatl Jordán (Deut. 27:4-8). Ijkon okichi Josué ijkuak okichijchi altar itech tepetl Ebal (Jos. 8:30-32). Ijkuak okinxexelilikej tlali itribu Rubén, Gad uan tlajko itribu Manasés okichijkej se altar itempa aueyatl Jordán. Uan non okinkualani okseki tribus, ik non, yejuan okijtojkej amo okichijchijkej para kiueyichiuaskiaj okse teotsin, non kinmilnamiktiskia nochipa omonekiaya kitlakamatiskej Jehová (Jos. 22:10-34).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 1058 párr. 2
Tepetl Gerizim
Ijkuak israelitas omoaxkatijkej tepetl Hai, Moisés okinnauati nochtin tribus ma monechikokan itech tepetl Gerizim uan Ebal uan Josué okinyekanki. Ompa okikakej ken Jehová kinteochiuaskia tla kitlakamatiskiaj uan noijki tlen kinpanoskia tla amo kitlakamatiskiaj. Itribu Simeón, Leví, Judá, Isacar, José uan Benjamín okatka iyekapan tepeltl Gerizim. Arca itech tlajtolsenkaualistli okatka ixtlauak uan chikuase tribus okatkaj iyekapan tepetl Ebal (Deut. 11:29, 30; 27:11-13; Jos. 8:28-35). Nesi tribus tlen okatkaj iyekapan tepetl Gerizim yejuan okijtojkej kichiuaskiaj tlen okinmiluijkej. Okseki tribus tlen okatkaj iyekapan tepetl Ebal yejuan otlanankilijkej ijkuak okikakej tlen kinpanoskia akinmej amo kitlakamatiskiaj Jehová. Sekimej kijtouaj iyekapan tepetl Gerizimin okinmiluijkej ken kinteochiuaskia toTajtsin Dios. Ompa otlamochiuaya uan kualtsin otlakatka uan tepetl Ebal okatka teyo. Pero Biblia amitlaj kijtoua. Tlanauatilmej tlen toTajtsin Dios okitemakak chikauak okitlajtoltijkej para ma kikakikan. Nochtin israelitas uelis kikakiskiaj tlen okinmiluijkej porque okatkaj iyekapan sejse tepetl. “Okintlajtoltijkej Tlanauatil, ompa okatkaj siuamej, konemej uan akinmej ompa ochantiayaj tlen oualayaj itech okse altepetl” (Jos. 8:35). Nochtin okikakej tlen okintlajtoltilijkej porque ompa uejka omokakiaya ijkuak ikaj itlaj okijtouaya (xikita EBAL, MONTE).
12-18 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 13-15
“Tlanauatil okiteititi Jehová kinmiknomati akinmej amitlaj kipiaj”
it-1-S pág. 689 párr. 4
Diezmo
Nesi israelitas omonekiaya kitemakaskej okse diezmo. Non okitekitiltiayaj para okse tlamantli pero seki noijki okinmakayaj levitas. Ijkuak familias israelitas omonechikouayaj para iluichiuaskej, okitekitiltiayaj non diezmo uan oyolpakiayaj. Tla uejka ochantiayaj ijkuak oyayaj Jerusalén, omonekiaya kiuikaskiaj tomin, non ompa kitekitiltiskiaj para kipiaskiaj tlen ika mopanoltiskiaj infamilia uan para yolpakiskiaj ijkuak monechikoskiaj. Ijkon ken Jehová okijtojka (Deut. 12:4-7, 11, 17, 18; 14:22-27). Ijkuak otlamiaya ejeyi xiuitl uan chikuase xiuitl noso chikome xiuitl, non diezmo ayakmo okitekitiltiayaj para akinmej omonechikouayaj. Okitekitiltiayaj para kinpaleuiskiaj levitas, akinmej amo okatkaj israelitas, akinmej oixpoliuik inamik uan iknomej tlen ik ompa ochantiayaj (Deut. 14:28, 29; 26:12).
it-1-S pág. 148
Se xiuitl tlen okiluiayaj sábado
Xiuitl tlen okitokayotiayaj sábado noijki okitokayotiayaj “xiuitl ijkuak omomakixtiayaj [hasch·schemit·táh]” (Deut. 15:9; 31:10). Itech non xiuitl amikaj otlatokaya uan ijkon kuali omoseuiayaj noso omomakixtiayaj (Éx. 23:11). Ijkuakon akin otetlauikiliaya amo omonekiaya kitlajtlaniliskej ma kikopa tlen otetlauikilaya. Non okiteititiaya “Jehová okinmakixtiaya”. Sekimej ixtlamatkej kijtouaj non amo okijtosnekiaya akin otetlauikiliaya amo okitlaxtlauaya. Akin otetlanetiaya tomin amo omonekiaya kichiualtis okse israelita ma kitlaxtlauili tlen okiuikiliaya porque itech non xiuitl amo tlatokaskia, ik non, amo kipiaskia tomin. Pero akin oualaya itech okse altepetl kema omonekiaya kitlaxtlauilis akin okitlanetiaya (Deut. 15:1-3). Sekimej temachtijkej kijtouaj akinmej amitlaj okipiayaj uan okintlanetiayaj tomin ayakmo omonekiaya kitekopiliskej. Pero akinmej okintlanetiayaj tomin para tekipanoskej yejuan kema omonekiaya kitekopiliskej. Noijki kijtouaj se tlakatl tlen omotokayotiaya Hillel tlen okatka itech siglo 1, okijto akin okitetlanetiaya omonekiaya yas iuan tekiuajkej para ma kitlaxtlauili akin okiuikiliaya (The Pentateuch and Haftorahs, edición by J. Hertz, Londres, 1972, págs. 811, 812).
it-1-S pág. 831
Tlakeuali tlen okikouayaj
Tlen omonekiaya kichiuas se tlakeuali uan iteko. Tlakeualmej israelitas amo okatkaj ijkon ken okatkaj tlen oksekan inmialtepe (Lev. 25:44-46). Tlakeualmej tlen amo okatkaj hebreos, inteko uelis kinpanoltiskia inkone para yejuan satepan kintekichiuiliskiaj. Noijki ayakmo omonekiaya kitekichiuliskiaj inteko ijkuak oajsiaya chikome xiuitl noso ijkuak oajsiaya jubileo. Noijki ijkuak okitekichiuiliayaj inteko omonekiaya kintlaxtlauiskiaj (Éx. 21:2; Lev. 25:10; Deut. 15:12). Hebreos tlen omonemakayaj inmixpan akinmej amo okatkaj ompa inmialtepe satepan yejuan uelis mokouaskiaj noso ikaj tlen okinamikiaya ijkon kichiuas. Para kimatiskiaj kech kitlaxtlauaskiaj omonekiaya kitaskej keski xiuitl opoliuiaya para Jubileo noso kitaskiaj keski xiuitl opoliuiaya para ajsiskia chikome xiuitl (Lev. 25:47-52; Deut. 15:12). Ijkuak ikaj okikajkauaya se tlakeuali israelita omonekiaya kimakas se tetliokolil porque non kipaleuiskia (Deut. 15:13-15). Tla se tlakatl okikouaya se tlakeuali uan yokipiaya isiua, ijkuak okikauaya ma yaui, noijki isiua omonekiaya iuan yas. Tla iteko okimakaya se isiua tlen xamo amo okatka israelita, ye uan ikoneuan amo okisayaj ijkuak ye ayakmo okatka tlakeuali. Ye uelis kijtoskia tla mokauaskia iuan iteko noso amo. Tla ye okijtouaya ompa mokauaskia, okikoyoniliaya inakas uan ijkon okiteititiaya nochipa yetoskia tlakeuali (Éx. 21:2-6; Deut. 15:16, 17).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w06-S 1/4 pág. 31
Sekimej techtlajtlaniaj
¿Tlen techmachtia tlanauatil tlen kajki itech Éxodo 23:19: “Amo xikposoni se tentsontsi ika ileche inantsin”?
Non se tlanauatil tlen okitemakak Moisés uan ijkuilitok eyi uelta itech Biblia. Techpaleuia ma tikajsikamatikan Jehová yolkuali, teiknomati uan tetlasojtla. Noijki ijkon kiteititia ye kikokolia ijkuak oksekimej kinueyichiuaj teotsitsintin (Éxodo 34:26; Deuteronomio 14:21).
Ikaj kiteititiskia amo okitlakaitaya ken Jehová okinchijchi yolkamej tla kiposoniskia se tentsontsi noso okse yolkatl ika ileche inantsin. Jehová okinchijchi innantsin yolkatsitsintin para ma kipiakan leche uan ijkon ma kinchichitikan inkoneuan uan ma moskaltikan. Pero tla ikaj kiposoniskia se yolkatsintli ika ileche inantsin, se ixtlamatki okijto “kiteititiskia amo kitlakaita ken toTajtsin Dios okinchijchij yolkamej uan inkoneuan”.
Sekimej kijtouaj akinmej nochipa okiposoniayaj se yolkatl ika ileche inantsin ijkon okichiuayaj porque okineltokayaj ijkon kiauiskia. Ijkon okichiuayaj akinmej amo okixmatiayaj Jehová. Tla non melauak, israelitas akinmej okitlakamatiayaj tlen Jehová okinmilui, okinmaluiaya para amo kiueyichiuaskiaj okseki tlamantli tlen amitlaj ipati uan para amo kichiuaskiaj ken okichiuayaj okseki altepemej tlen okintlajyouiltiayaj inyolkauan. Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtouaya israelitas amo omonekiaya kichiuaskiaj ijkon ken okichiuayaj okseki altepemej (Levítico 20:23).
Noijki tlanauatil tlen Jehová okinmilui israelitas kiteititia ye sapanoua teiknomati. Noijki miak uelta okinnauati israelitas ma kinmiknomatikan yolkamej uan amo ma kinchiuilikan tlen amo omonekiaya. Se yolkatsintli tlen yikin oneski uelis kimiktiskiaj tla yokatka iuan inantsin chikome tonal, amo omonekiaya kimiktiskej se yolkatl uan ikone tlen yikin oneski nion omonekiaya kimiktiskej se tototsin uan ikoneuan nion ma kinuikakan itotolteuan noso iteksisuan (Levítico 22:27, 28; Deuteronomio 22:6, 7).
Jehová amo san okinauati ma kijkuilo Moisés tlen omonekiaya uan tlen amo omonekiaya kichiuaskiaj israelitas. Itlanauatiluan techmachtiaj ken iyelis Jehová (Salmo 19:7-11).
19-25 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 16-18
“Principios bíblicos tlapaleuiaj ijkuak ikaj kixkomakaj”
it-1-S pág. 454 párr. 2
Akin amo tlachia
Biblia kijtoua ijkuak ikaj amo oteixkomakaya ken omonekiaya, yetoskia ken amo tlachia. Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés kijtoua akinmej okatkaj jueces amo omonekiaya techikoitaskiaj nion omonekiaya kiseliskiaj se tetliokolil porque tlamo amo oteixkomakaskiaj ken omonekiaya. Biblia kijtoua: “Amo xikseli nion se tetliokolil porque tetliokolil kinmixpachoua ixtlamatkej” (Éx. 23:8). Biblia noijki kijtoua: “Akin kiselia tetliokolil, kichiua ayakmo ma yeto ixtlamatki” (Deut. 16:19). Maski se juez kuali otlaixkomakaya ayakmo uelis ijkon kichiuaskia tla okiseliaya itlaj tlen okitliokoliayaj akinmej okinmixkomakaya. ToTajtsin Dios noijki nin okinnauati israelitas: “Amo xitechikoita ijkuak titlaixkomakas. Amo xikchikoita akin amitlaj kipia uan amo san xikpejpena akin okachi kipia tomin” (Lev. 19:15). Ik non, jueces amo omonekiaya san kinpaleuiskiaj akinmej okipiayaj miak tomin san para kinyolpaktiskiaj oksekimej (Éx. 23:2, 3).
it-2-S pág. 507
Número
Ome. Biblia kitekitiltia número ome para itlaj miak ipati. Seki versículos kijtouaj ijkuak ome okijtouayaj itlaj okitakej okachi okinneltokiliayaj. Omonekiaya ome noso eyi kijtoskiaj tlen opanok ixpan jueces. Noijki moneki ijkon kichiuaskej akinmej kichiuaj ken Cristo (Deut. 17:6; 19:15; Mat. 18:16; 2 Cor. 13:1; 1 Tim. 5:19; Heb. 10:28). ToTajtsin Dios noijki okiteititi non principio ijkuak okitemakak iKone para ma techmakixti. Jesús okijto: “Itech nomotlanawatil ijkuilitok, sanwel kiseliskeh intlajtol ome iwa amo san se. San Ne nonewia [niktematiltia] akin Ne, iwa Notajtsi Dios Akin onech[u]altítlanki, noiwa nechteixmatiltia akin Ne” (Juan 8:17, 18).
it-2-S pág. 892 párr. 4
Teopixki
Teopixkej okiyekijtouayaj tlen okijtouaya itlanauatil toTajtsin Dios. Ye okinkauiliaya ma kinmixkomakakan israelitas. Ompa kanin okinmakakej altepemej teopixkej okinpaleuiayaj jueces ijkuak amo okimatiayaj ken tlaixkomakaskiaj (Deut. 17:8, 9). Omonekiayaj yetoskej ijkuak kixkomakaskiaj akin otemikti. Yejuan kitaskiaj ma teixkomakakan ken moneki uan altepetl amo kipiaskia tlajtlakoli porque ikaj okimiktijkej (Deut. 21:1, 2, 5). Tla se tlakatl okichauatiliaya isiua uan okijtouaya omomekati, omonekiaya kiuikas kanin okatka tabernáculo. Ompa teopixkej kiluiskiaj Jehová ma kinpaleui para kimatiskiaj kox melauak ijkon okichi non siuatl uan ijkon san ye Jehová kixkomakaskia (Núm. 5:11-31). Ijkuak jueces uan teopixkej ikaj okixkomakayaj, omonekiaya kintlakamatis tlamo uelis mikiskia (Núm. 15:30; Deut. 17:10-13).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 900
Ijkuak ikaj okikixtiayaj
Yiuejkika tla okijtouayaj kimiktiskiaj se israelita, achto ome israelitas tlen okitakej omonekiaya kijtoskej kox melauak itlaj amo kuali okichi (Deut. 19:15), uan yejuan achto okimojmotlayaj (Deut. 17:7). Ijkon kiteititiskiaj okitlakamatiayaj ika nochi inyolo tlen Jehová otlanauati uan okinekiayaj ma yeto chipauak altepetl Israel. Non noijki okinpaleuiaya israelitas para amo kijtoskiaj tlen amo melauak noso amo san niman itlaj kijtoskiaj.
26 DE JULIO-1 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 19-21
“ToTajtsin Dios kipatioita toyolilis”
Ma titeiknomatikan ken Jehová uan ma tikteititikan melajkayotl
4 Jehová okintlali chikuase altepemej kanin sekimej omopaleuiayaj uan noijki otlayektlali para totoka ompa ma ajsitij akinmej mopaleuiskiaj. Okinnauati israelitas ma kintlalikan eyi altepemej inajnakastlan aueyatl Jordán ¿Tleka? Para totoka ajsiskia akin amo okinekiaya temiktis (Núm. 35:11-14). Noijki israelitas omonekiaya kiyektlalijtoskiaj ojtli (Deut. 19:3). Noijki moijtoa okintlaliayaj letreros itech ojtli uan ijkon amo mixpoloskia akin okinekiaya mopaleuis itech altepetl. Ken okatkaj altepemej kanin mopaleuiskia akin amo okinekiaya temiktis, non okipaleuiaya amo ma uia itech okse altepetl kanin uelis kinueyichiuaskia teotsitsintin.
Ma titeiknomatikan ken Jehová uan ma tikteititikan melajkayotl
9 Okintlalijkej nonmej altepemej para kinpaleuiskiaj akinmej amo okinekiayaj temiktiskej (Deut. 19:10). Jehová kipatioita yolilistli uan kikokolia akin kimiktia tlen amo itlaj itlajtlakol (Prov. 6:16, 17). Jehová yolmelauak uan santo uan amo san kajauilmati ijkuak ikaj kimiktiaj maski amo okinekiayaj kimiktiskej. Okiknomatiayaj akin amo okinekiaya temiktis. Pero omonekiaya kinmiluiti tlayekankej. Tla yejuan okitayaj melauak amo okinekiaya temiktis, okikauiliayaj ma mokaua itech altepetl kanin omopaleuiayaj uan uelis kisaskia hasta ijkuak mikiskia ueyi teopixki. Nin okijtosnekiaya nochipa ompa chantiskia. Ijkon Jehová okinpaleui israelitas ma kipatioitakan yolilistli. Tla okitlakaitayaj akin kitemaka yolilistli, amo itlaj kinchiuiliskiaj oksekimej para ma kinpano tlen amo kuali.
it-2-S pág. 930
Estli
ToTajtsin Dios okichijchi tlakatl para ma yolto uan ma yolpaki uan tla ikaj kimiktiskia toTajtsin Dios kichiuaskia ma kitlaxtlaua. Ijkon okilui Caín: “Ieso mokni nechtsajtsilijtok itech tlali” (Gén. 4:10). Noijki tla ikaj okikokoliaya ikni uan hasta okinekiaya kimiktis noso okiteneuaya noso okijtouaya tlen amo melauak para ma kimiktikan. Non kichiuaskia ma yeto itlajtlakol akin otekokoliaya (Lev. 19:16; Deut. 19:18-21; 1 Juan 3:15).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 1157 párr. 8
Kanin otlaixkomakayaj
Otlaixkomakayaj ik kanin okatka ipuerta se tepetl (Deut. 16:18; 21:19; 22:15, 24; 25:7; Rut 4:1). Otlaixkomakayaj ik kanin okatka puerta pero ijtik altepetl. Ompa nochtin omololouayaj uan okintlajtoltiliayaj Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés uan ompa okintemakayaj tlanauatilmej (Neh. 8:1-3). Ijkuak ikaj okinemakaya se tlali noso okse tlamantli uelis san niman okinmajsiayaj testigos porque nochipa okisayaj uan okalakiayaj itech non puerta. Ken jueces okatkaj ixpan miakej non okichiuaya kuali ma tlaixkomakakan. Ik non, jueces okatkaj ik puerta (Job 29:7). Profeta Samuel oyaya Betel, Gilgal uan Mizpá uan okinmixkomakaya israelitas tlen ompa ochantiayaj uan altepetl Ramá kanin ye ochantiaya (1 Sam. 7:16, 17).
2-8 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 22, 23
“Tlanauatil kiteititia Jehová kinmaluia yolkamej”
it-1-S pág. 428 párr. 2
Tlamamali
Yiuejkika okintekitiltiayaj yolkamej para ika tlamamaskej. Okinmiluijkej israelitas tla okitayaj ouetski iburro akin okinkokoliaya porque sapanoua otlamamatoka, omonekiaya kipaleuiskiaj yolkatl (Éx. 23:5). Tlen okiuikayaj yolkamej okiluiayaj tlamamali ijkon ken okintlamamaltiayaj mulos (2 Rey. 5:17).
it-1-S pág. 673 párr. 1¶
Amochtli Deuteronomio
ToTajtsin Dios noijki okinmilui israelitas omonekiaya kinmiknomatiskej yolkamej. Tla okajsiayaj se tototl iuan ikoneuan amo omonekiaya kikitskiskej. Totomej amo ocholouayaj porque ijkon okinmaluiayaj ikoneuan. Israelita omonekiaya kikauas ma cholo pero uelis kinmokauiskia ikoneuan (Deut. 22:6, 7). Akin otlatokaya amo omonekiaya kinsetilis se burro iuan se toro. Tla ijkon kichiuaskia, sapanoua kitekipanoltiskia yolkatl tlen okachi amo chikauak (22:10). Israelitas noijki amo omonekiaya kikamatsakuaskiaj toro ijkuak okitekitiltiayaj para kikixtiskej trigo para uelis tlakuaskia tla oapismikiaya (25:4).
w03-S 15/10 pág. 32 párrs. 1, 2
“Amo ximosetilikan iuan akinmej amo kitlakamatij toTajtsin Dios”
KEN MOTA itech dibujo, camello uan toro amo ueli tekipanouaj san sekan. Kuauitl tlen ika okintekipanoltiayaj ome yolkamej amo ochijchitoka para tlatlamantli yolkamej. ToTajtsin Dios okinekiaya ma kinmaluikan yolkamej, ik non, okinnauati israelitas: “Amo san sekan xikintekipanolti se burro uan se toro” (Deuteronomio 22:10). Se toro uan se camello noijki amo uelis kintekipanoltiskiaj san sekan.
Akin otlatokaya amo omonekiaya kintlajyouiltis iyolkauan. Tla amo okinpiaya ome toros tlen kintekipanoltiskia ika kuauitl, xamo okitekitiltiaya okse yolkatl. Itech dibujo mota se tlakatl tlen okatka itech siglo XIX, nesi ye ijkon okichi. Yolkatl tlen okachi amo chikauak omonekiaya mochijchikauas para tekipanoskia ken okse yolkatl uan yolkatl tlen okachi chikauak omonekiaya okachi tlamamaskia.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 669
Akin tetlauikilia
Akin tetlauikilia omonekiaya kikopas tomin noso okseki tlamantli tlen okitlanetijkej. Yiuejkika se israelita okiluiaya ikaj ma kitlaneti tomin porque ualeua amo okipiaya tlen ika mopanoltiskia. Se israelita omochiuaya itlakeual akin itlaj okitlanetiaya (Prov. 22:7). Ik non, Jehová okinmilui israelitas ma kitemakakan tlen kipiaj uan ma kintlanetikan inmikniuan tlen okinpolouaya uan amo omonekiaya okachi ma kinkopilikan (Éx. 22:25; Deut. 15:7, 8; Sal. 37:26; 112:5). Pero akinmej oksekan inmialtepe omonekiaya okachi kitekopiliskej (Deut. 23:20). Sekimej judíos okijtojkej omonekiaya kitetlanetiskej san para tlakouaskiaj uan amo ijkuak itlaj kinpoloskia. Akinmej oksekan inmialtepe amo nochipa okatkaj ompa itech altepetl Israel. Ken otlanemakayaj omonekiaya okachi kikopaskiaj porque ijkuak yejuan otetlanetiayaj okitlajtlaniayaj okachi tomin ma kinkopilikan.
9-15 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 24-26
“Tlanauatil okiteititi Jehová kinmaluia siuamej”
it-2-S pág. 432 párr. 1
Siuatl
Tlanauatilmej okijtouayaj tla se tlakatl yikin omonamikti, achto omonekiaya yetos se xiuitl iuan isiua uan satepan yaskia itech guerra. Ijkon uelis kipiaskiaj se inkone, tla inamik amo yetoskia, siuatl uelis moyolchikauaskia ika ikone uan okachi tla inamik ixpoliuiskia (Deut. 20:7; 24:5).
it-2-S pág. 792
Ijkuak omotijtixiayaj
Non okinpaleuiaya akinmej amitlaj okipiayaj, ijkon oksekimej okitemakayaj tlen okipiayaj, okiteititiayaj tetlasojtlaj uan okineltokayaj Jehová kinteochiuaskia pero non amo kijtosneki Jehová okinekiaya oksekimej ma yetokan tlatsijkej. David okijto: “Amo onikitak ma kikauakan akin yolmelauak” (Sal. 37:25). Ken Jehová okintlali tlanauatilmej para ma motijtixikan, akinmej amitlaj okipiayaj omonekiaya tekipanoskiaj para kipiaskiaj tlen kikuaskiaj, ijkon yejuan uan inkoneuan amitlaj kinpoloskia.
w11-S 1/3 pág. 23
¿Otikmatiaya?
Yiuejkika tla se tlakatl oixpoliuiaya uan amo okipiaya se ikone tlakatl, ikni omonekiaya monamiktis uan tlen okatka isiua, iuan ijkon kinpiaskia inkoneuan uan itoka ifamilia tlakatl tlen oixpoliuik nochipa yetoskia (Génesis 38:8). Non noijki okitlalijkej itech Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, non okitokayotiayaj ijkuak ika omonamiktiaya iuan iuejpol (Deuteronomio 25:5, 6). Tla non tlakatl tlen oixpoliuik amo okinpiaya ikniuan tlakamej, oksekimej tlakamej tlen opouiayaj itech ifamilia omonekiaya kichiuaskia tlen okijtouaya Tlanauatil (Rut 1:3, 4; 2:19, 20; 4:1-6).
Itech Marcos 12:20-22 kijtoua sekimej saduceos otlajtojkej itech: ijkuak ikaj omonamiktiayaj iuan iuejpol. Non kijtosneki tlen okijtouaya Tlanauatil ok okichiuayaj ijkuak okatka Jesús. Pero ¿tleka ijkon okichiuayaj? Se ixtlamatki judío tlen omotokayotiaya Flavio Josefo tlen okatka itech achto siglo. Ye okijto okipaleuiaya se familia nochipa ma yeto itoka. Kimaluiskia tlali tlen okikajte uan noijki tlen okatka isiua. Ijkuakon siuatl amo okinamikiaya kipias tlen okikajteuaya inamik tlen oixpoliuik. Pero tla okipiaya se konetl iuan iuejpol, konetl uelis kimokauiskia non tlen okatka iaxka akin oixpoliuik.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 712
Ijkuak se tlakatl iuan se siuatl omokajkauayaj
Amatl tlen okichiuayaj para uelis mokajkauaskej. Tlen okitlalijkej itech Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés amo okijtouaya se tlakatl omonekiaya kikauas isiua san porque inamik amo kuali okichiuiliaya. Ijkuak ikaj okinekiaya ijkon kichiuas, tlakatl omonekiaya “kijkuilos se amatl para kikajkauas” iuan kimakaskia ‘isiua uan kikixtiskia itech ikalijtikʼ (Deut. 24:1). Biblia amo kijtoua pero nesi achto tlakatl omonekiaya motlapouis iuan sekimej tlakamej tlen okitayaj non tlamantli, achto okitayaj kox ok uelis yetoskiaj iuan isiua. Ken amo san niman kichijchiuaskia non amatl uan ken ok motlapouijtoskia iuan nonmej tlakamej, non kipaleuiskia tlakatl mokuayejyeko kox melauak okinekiaya kikauas isiua. Tla se tlakatl okinekiaya kikauas isiua, achto omonekiaya kichiuas tlen okijtouaya tlanauatil, ijkon amo san niman kichiuaskia tlen omokuayejyekouaya. Ijkon okipaleuiaya isiua uan okimakayaj tlen omonekiaya. Itech Biblia amo ijkuilitok tlen okijtouaya amatl tlen ika omokajkauayaj.
16-22 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 27, 28
“Nochi nin tlateochiualistli tikpias”
w10-S 15/12 pág. 19 párr. 18
Yokijto ken techteochiuas Tekiua tlen toTajtsin Dios kiyekana ika iespíritu santo
18 Tla tikkakij Jehová, kijtosneki tikpatioitaj iTlajtol uan tlen techmaka ialtepe para ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis (Mat. 24:45). Noijki moneki tiktlakamatiskej toTajtsin Dios uan iKone. Jesús okijto: “Amo nochteh akimeh nechiliah: ‘¡Noteko, Noteko!’, kalakiskeh kan Dios tlanawatia. Sanwel akimeh kichiwah tlan kimonekiltia Notajtsi non kajki ilwikak” (Mat. 7:21). Tla tikkakij toTajtsin Dios, nochipa ma tiktlakamatikan ialtepe, ompa pouij tokniuan tlayekankej uan non se tetliokolil (Efes. 4:8).
w01-S 15/9 pág. 10 párr. 2
¿Techteochiuas Jehová?
2 Ika hebreo Deuteronomio 28:2 kiteititia nochipa ‘moneki tikkakiskej Jehová’. Israelitas amo san ualeua omonekiaya kikakiskia Jehová, omonekiaya nochipa ijkon kichiuaskiaj. San ijkon Jehová kinteochiuaskia. Tlajtoli “tikpias” ika hebreo, okitekitiltiayaj ijkuak okinkitskiayaj yolkamej uan non tlajtoli kijtosneki “okajsiayaj” noso “oajsiayaj”.
w10-S 15/9 pág. 7 párr. 4
Ma timochijchikauakan para techteochiuas Jehová
4 ¿Ken omonekiaya kitlakamatiskiaj Jehová israelitas? Tlanauatil okijtouaya omonekiaya yolpakiskiaj pero tla amo ijkon okichiuayaj, amo kiyolpaktiskiaj Jehová (xiktlajtolti Deuteronomio 28:45-47). Jehová amo san kineki ma tiktlakamatikan porque hasta yolkamej uan demonios ijkon kichiuaj (Mar. 1:27; Sant. 3:3). Akinmej kitlakamatij Jehová ijkon kichiuaj porque kitlasojtlaj uan yolpakij, kimatokej ye amo san kinnauatia uan kimatokej “kinmakas intlatliokolil akimeh kitemoah” (Heb. 11:6; 1 Juan 5:3).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 1160
Lindero
Jehová okinnauati israelitas amo omonekiaya koliniskej inlindero (Deut. 19:14; noijki xikita Prov. 22:28). Akin okoliniaya ilindero tetlalan, Jehová okijtouaya amo kuali kipanoskia non tlakatl (Deut. 27:17). Akinmej okipiayaj intlal okipiayaj tlen ika mopanoltiskiaj, ik non, tla ikaj koliniskia ilindero itech intlalan, uelis ayakmo kipiaskiaj tlen ika mopanoltiskiaj. Non kijtosneki okintlachtekiayaj (Job 24:2). Pero sekimej ijkon okichiuayaj, Oseas okinmilui príncipes tlen okatkaj ompa Judá yetoskia ken okoliniayaj inlindero (Os. 5:10).
23-29 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 29, 30
“Amo oui tiktekichiuiliskej Jehová”
w09-S 1/11 pág. 31 párr. 2
Jehová techkauilia ma tikpejpenakan kox tiktekichiuiliskej
Xamo otimokuayejyekojkej oui tiktekichiuiliskej Jehová uan xamo noijki otikijtojkej oui tikajsikamatiskej tlen ye techiluia ma tikchiuakan. Jehová okilui Moisés ma kijkuilo: “Nin tlanauatil tlen axkan nimitsmakatok amo sapanoua oui, uelis tikchiuas” (versículo 11). Jehová amo techiluia ma tikchiuakan tlen amo uelis tikchiuaskej. Ye kuali omokuayejyeko tlen technauatia uan kema uelis tikchiuaskej. Nochtin uelis tikmatiskej tlen techiluia uan amo moneki tiaskej oksekan noso uejka para tikmatiskej (versículo 12, 13). Biblia kijtoua tlen moneki tikchiuaskej (Miqueas 6:8).
w09-S 1/11 pág. 31 párr. 1
Jehová techkauilia ma tikpejpenakan kox tiktekichiuiliskej
SE TOKNI okijto: “Ualeua nimomojtia nikchiuas itlaj tlen kiyolkokos Jehová”. Omokuayejyekouaya ken amo kuali okipanok ijkuak okatka tsikitsin, uelis tlajtlakolchiuaskia. ¿Pero omonekiaya ijkon mokuayejyekos? Amo. Jehová techkauilia ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej. Pero ye kineki ma tikpejpenakan tlen kuali uan iTlajtol techiluia ken tikchiuaskej. Ma tikitakan tlen okijkuilo Moisés itech Deuteronomio capítulo 30.
w09-S 1/11 pág. 31 párr. 4
Jehová techkauilia ma tikpejpenakan kox tiktekichiuiliskej
¿Kita Jehová tlen tiknekij tikchiuaskej? Kema. Ika iespíritu santo toTajtsin Dios okichi Moisés ma kijkuilo: “Moneki tikpejpenas yolilistli” (versículo 19). Pero ¿ken uelis ijkon tikchiuaskej? Moisés okijto: “Xiktlasojtla Jehová moDios, xikkaki itlajtol uan amo keman xikkaua” (versículo 20). Tla tiktlasojtlaj Jehová, techyolinis nochipa ma tiktlakamatikan maski san tlen techpanos. Ijkon tikteititiaj tiknekij tiyoltoskej uan kijtosneki tikneki kuali tikpiaskej tonemilis. Tla nochipa tiktlakamatij Jehová, nochipa tiyoltoskej itech se xochitlali (2 Ped. 3:11-13; 1 Juan 5:3).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 527
Ijkuak itlaj ueli tikkakij
Jehová okintitlanki itekipanojkauan ma kinmiluitij israelitas tlen amo okitlakamatiayaj, amo okikakiayaj tlen Jehová okinmiluiaya (Jer. 6:10; Hech. 7:51), yetoskia ken otsaktoka innakas. Yetoskia ken Jehová amo okintlapoliaya intlakakilis para itlaj ma kajsikamatikan uan para ma kitlakamatikan, ik non, akinmej amo kitlakamatij Jehová kikaua amo ma kajsikamatikan tlen ye tlamachtia (Deut. 29:4; Rom. 11:8). Apóstol Pablo okijto sekimej akinmej okichiuayaj ken Cristo kixnamikiskiaj tlen Jehová tlamachtia uan amo kinekiskiaj kikakiskej tlen kijtoua iTlajtol. San kinekiskiaj kikakiskej tlen yejuan kinekiskiaj, ik non, san kinkakiliskiaj akinmej tlamachtiskiaj tlen amo melauak (2 Tim. 4:3, 4; 1 Tim. 4:1). Tonakasuan yetoskia ken noijki uelis sepouiskej tla tikkakij itlaj amo kuali opanok (1 Sam. 3:11; 2 Rey. 21:12; Jer. 19:3).
30 DE AGOSTO-5 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 31, 32
“Ma timomachtikan neskayomej tlen kipia se tlakuikali”
“Xikchiua ika nochi noyolo ma niktlakaita motoka”
8 Jehová okimachti Moisés se tlakuikali ijkuak israelitas yikalakiskiaj itech tlali tlen ye okinmilui kinmakaskia (Deut. 31:19). Okilui omonekiaya kinmachtis israelitas non tlakuikali (xiktlajtolti Deuteronomio 32:2, 3). Ninmej versículos techmachtiaj Jehová kineki ma tiktekitiltikan itoka ken moneki. Kineki nochtin ma kimatikan itoka. Israelitas okipatioitakej ijkuak Moisés okinmatilti akin Jehová uan ken iyelis. Israelitas okachi otlaneltokakej uan omoyolchikajkej ijkon ken ijkuak kiaui okachi tlaselia. ¿Tlen tikchiuaskej para ma ajsi itech inyolo iTlajtol toTajtsin Dios akinmej tikinmachtiaj?
9 Ma titlamachtikan ika Biblia tlen itoka toTajtsin Dios ijkuak titetlapouiaj tekalijtik noso kanin miakej panouaj. Ma tikinmakakan amatlajkuilolmej, ma tikinmititikan videos noso página tlen tikpiaj itech Internet uan ijkon tikueyichiuaskej Jehová. Ma tikinmiluikan oksekimej ken iyelis Jehová kanin titekipanouaj, kanin timomachtiaj noso ijkuak kanaj tiauij. Ma tiktematiltikan tlen kichiuas nikan tlaltikpak. Ijkon kimatiskej Jehová kintlasojtla. Tejuan tikchipauaj itoka toTajtsin Dios uan tikteititiaj amo melauak tlen kijtouaj akinmej kiteneuaj. Ijkon iTlajtol toTajtsin Dios kinyolseuia akinmej tikintlapouiaj (Is. 65:13, 14).
w09-S 1/5 pág. 14 párr. 4
¿Mitspaktiskia tikajsikamatis seki neskayomej tlen kijtoua Biblia?
Biblia kineskayotia Jehová ika seki tlamantli ken se “tepexitl” noso ken se “torre” (2 Samuel 23:3; Salmo 18:2; Deuteronomio 32:4). ¿Non tlen kijtosneki? Ijkon ken se tepexitl ueyi uan chikauak, ijkon Jehová uan ye nochipa techpaleuis.
w01-S 1/10 pág. 9 párr. 7
Ma tikinmachtikan tokoneuan ijkon ken Jehová kichiua
7 Ma timokuayejyekokan ken Jehová okinpaleui israelitas. Moisés okijto ken okitlasojtlaya altepetl Israel. Ye okijto: “Ijkon ken se águila mopapatlatsa ipan itepajsol, mopapatlatsa ipan ikoneuan, kipatlaua iajasuan, kinkitskia uan kinuika ipan iajasuan, ijkon okichi ijkuak okiyekanki” Jacob (Deuteronomio 32:9, 11, 12). Águila kinmachtia ikoneuan ma patlanikan, mopapatlatsa ipan itepajsol uan ijkon kichiua ma patlanikan ikoneuan. Ijkuak motlamotla se ikone, águila iuan peua patlani. Tla kita uetsiti ipan tlali, san niman kipaleuiti uan kiuika ipan iajasuan. Noijki Ijkon Jehová okintlasojtlak israelitas uan okinmalui. Ye okilui Moisés ma kijkuilo itlanauatiluan (Salmo 78:5-7). Nochipa okinmalui uan ijkuak otlajyouiayaj ye okinpaleuiaya.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w04-S 15/9 pág. 27 párr. 11
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Deuteronomio
31:12. Ijkuak telpokamej uan ichpokamej monechikotiuij moneki motlaliskej iuan akinmej yikipia miak xiuitl uan moneki kikakiskej tlen ompa kinmachtiaj.